Ainedidaktiikan perusteet. Esittely Miksi olet täällä? Mitä odotat täältä saavasi? Opetuskokemus? Kuinka perusteellisesti tunnet filosofiaa? Miksi olet.

Esitys aiheesta: "Ainedidaktiikan perusteet. Esittely Miksi olet täällä? Mitä odotat täältä saavasi? Opetuskokemus? Kuinka perusteellisesti tunnet filosofiaa? Miksi olet."— Esityksen transkriptio:

1 Ainedidaktiikan perusteet

2 Esittely Miksi olet täällä? Mitä odotat täältä saavasi? Opetuskokemus? Kuinka perusteellisesti tunnet filosofiaa? Miksi olet kiinnostunut filosofiasta? Katsotko edustavasi jotain filosofista traditiota tai oppisuuntaa? Miksi haluat opettaa? Vai haluatko? Mitkä voisivat olla vahvuuksiasi opettajana? Entä mitkä heikkouksia?

3 Ainedidaktiikan perusteet 1yd+1kt+1re+ 4ry+2(lu+ki) = 9 op Kurssi kattaa syksyn ainedidaktiikan opinnot ennen perusharjoittelua → sen on tarkoitus antaa valmiudet harjoittelutuntien pitoon ja silloittaa tie 1. periodissa opiskellusta kasvatustieteen teoriasta 2. periodin käytännön opetukseen. Opettaja ei ole koskaan valmis ja muodolliseenkin kelpoisuuteen tarvitaan myös maisterivaiheen opinnot → kyse on ensimmäisestä askeleesta ja selviämispaketista. Perusmalli: 1. kandidaattivaiheen ad ja harjoittelu opettaa pitämään tunteja ja toimimaan sijaisena, 2. maisterivaiheessa opitaan toimimaan opettajana (arviointi, työn kehittäminen, yhteiskunnallinen vastuu ym.)

4 Sisällys Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja Kurssin  tavoitteet  ydinsisältö  toteutus ja työtavat  kirjallisuus  suoritus  arviointi

5

6 Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteet Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta ottamalla huomioon opetussuunnitelman,  OPS määrää opetuksen tavoitteet ja sisällöt, suomalaisessa mallissa menetelmien valinta on opettajan asia  ET: oletuksena LO ET-peruskurssin tiedot eli opiskelija tietää ET:n luonteen oppiaineena ja perehtynyt perusopetuksen OPSiin (neljä teema-aluetta, lainsäädännön perusteet, ihmisoikeudet, keke jne.; kurssin suorittaminen yhtä aikaa AD:n kanssa on kuitenkin mahdollista)  Filosofia: lukiofilosofian, 'harrastefilosofoinnin' ja akateemisen filosofian ero

7 Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteet, 2 oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen  opetuksesta on olemassa paljon tutkimusperustaista tietoa, haasteena on tämän 'uuttaminen' opettajan käytännön tietotaidoksi  filosofiassa ja ET:ssä tuore tutkimustieto on paljolti filosofiaa lapsille -liikkeeseen liittyvää sekä oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset:  Filosofiassa tietoteoria on osa aineen substanssia, ET:ssä kysymys oppiaineen tietoteoreettisesta oikeutuksesta on haastavampi (”mistä opettaja tietää, että rasistinen oppilas on väärässä?”)

8 Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteet, 3 Opiskelija kehittää valmiuksia tarkastella koulua toimintaympäristönä sekä ymmärtää opetuksen ja kasvatuksen arvoperustaa, käyttää monipuolisia työtapoja ja tieto- ja viestintätekniikkaa, hallita vuorovaikutustilanteita sekä tarkastella opettajuutensa kehittymistä.

9 Toteutus ja työtavat Ainedidaktiikan perusteet sisältää erilaisia osia: 1. Yleisdidaktiikka: luennot, kirja 2. Kouluun tutustumisen jakso, joka toteutetaan harjoittelukouluissa + essee 1. aineen ryhmään. (1 op) 3. Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetus sekä näihin liittyvä kirjallisuus, joista tentti. (2+2 +1+1 op) 4. Ainedidaktiikan osioon sisältyy myös opettajaksi kasvun reflektiota ja sen ohjausta (1 aineessa). (1 op)

10 Ainedidaktiikan perusteet, opetus ETn ja filosofian didaktiikassa olennainen ero ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä vaan kaikille opiskelijoille suunnatun ja vain näiden aineiden didaktiikkaa ainoana aineena opiskelevien välillä! Ks. erillinen sisältösuunnitelman luonnos Apumatissa.

11 Luentokirjallisuus (FIL ja ET) Tentissä 24.10. tai esseellä (päätetään myöhemmin): Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin FILA-seminaarissa Freese, H.-L. 1992. Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Gregory M. 2009. Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin. Matthews, G. B. 2003. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY. Lipman, M. 1997. Harri – Päättelyn taitoja. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntänyt ja toimittanut S. Honkala. Helsinki: Edita.

12 Luentoja ja ryhmiä korvaava kirjallisuus? Suoritetaan lähtökohtaisesti esseellä. Filosofia 1. Kotkavirta J. (toim.) Filosofia koulun penkillä, 2005 2. Honkala & Salmenklvi (toim.) Hyvän opettamisen kaksivuosikymmentä, 2005, s. 32 – 137. Varsinainen tenttikirja ET 1. Elo & Simola (toim.) Arvot, hyveet tieto; s. 7 – 114 2. Elo ym. (toim.) Hyvän osaamisen katsomustieto (2004)

13 Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus Aktiivinen osallistuminen + opetus- ja suunnittelutehtävät  Lisäksi: ET/pääaineiset: erillinen FILA-suoritus Kirjallisuuden ja siihen liittyvien luentojen suoritus tentissä ke 24.10. klo 16.00 ─ 19.00, SP 10 aud. 1 tai esseellä (tentissä voi olla eri laajuuksia suorituksen op:ista riippuen, sovitaan myöhemmin yksityiskohtaisemmin) (1. aineessa) yleisdidaktiikka (1. aineessa) kouluun tutustumiseen osallistuminen ja essee (1. aineessa) reflektio tehtävineen

14

15 Ainedidaktiikan perusteet kurssin arviointi Kouluun tutustuminen (1 op) ja reflektio (1 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Ne saattavat vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan. Yleisdidaktiikasta tulee erillinen arvosana. Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta oheisen ohjeen pohjalta. Luentojen ja kirjallisuuden suoritus tentillä (tai esseillä) arvioidaan asteikolla 0 – 5. Kurssista kootaan periaatteessa kokonaisarvosana hallinnollisesti. Opettajan pedagogisten opintojen kokonaisarvosana kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta ja sen on antanut prof. Kallioniemi.

16 AD1-KURSSIN ARVIOINTI (jatkuu)

17 Ainedidaktiikan perusteet -kurssin arviointi, jatkoa Arvioinnin osina arvostelu ja jatkuva suullinen palaute Esseet ja tentit arvostellaan asteikolla 0 – 5. Kriteereinä ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus, näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin johdonmukaisuus. On tärkeää, keskustella aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan omien ennakko-oletusten kanssa. (Huom: näitä arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään ainedidaktiikan opetuksessa.)

18 Poissaolot Filosofiassa ja ET:ssä ei eroa luento- ja ryhmäopetuksen välillä  Ryhmäopetuksessa opitaan opettajan työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja tehdään yhteisiä töitä - läsnäoloa vaaditaan (erityisesti välille 15 % – 50 % sijoittuva poissaolojen määrä vaikuttaa arvosanaan) - korvaavasta suorituksesta sovitaan erikseen