Inventoinnin suunnittelu: lähdemateriaalit ja tiedonhankinta

Esitys aiheesta: "Inventoinnin suunnittelu: lähdemateriaalit ja tiedonhankinta"— Esityksen transkriptio:

1 Inventoinnin suunnittelu: lähdemateriaalit ja tiedonhankinta
Tuija Kirkinen

2 Inventoinnin suunnittelu
Tutkimushankkeen suunnittelu, tutkimussuunnitelma inventoinnilla samat vaiheet kuin millä tahansa tutkimuksella: aiheeseen perehtyminen tutkimussuunnitelman laatiminen: tavoitteiden määrittely, tiedonhaku, aineiston keruun, käsittelyn ja raportoinnin suunnittelu, tutkimusmenetelmien valinta tutkimuksen toteuttaminen: aineiston keruu ja analysointi, johtopäätelmät raportointi Synonyyminä aineistonkeruun l. kenttätöiden suunnittelulle  kartta-analyysi inventointitutkimusten ominaispiirre on itse asiassa jo osa tutkimusta; esim. hypoteesien muodostaminen kohteiden sijoittumisesta

3 Inventoinnin lähdemateriaalit
Tunnettava keskeiset päälähteet, joita käytetään kaikissa inventoinneissa arkeologinen lähdemateriaali: tiedot alueen muinaisjäännöksistä ja irtolöydöistä kartta-aineistot: peruskartta, maaperäkartta sekundäärit lähteet: alueen esihistoriaa ja ympäristöä käsittelevät selvitykset Osattava selvittää kunkin inventoinnin kysymyksenasettelun kannalta keskeiset lähteet esim. historiallisen ajan kartat, kaavoitus- ja maankäyttösuunnitelmia koskevat tiedot, vesistörekonstruktiot Tunnettava lähdemateriaalin muodostuminen ja lähdekriittiset ongelmat sekä analogisten ja digitaalisten aineistojen väliset erot

4 Inventoinnin kannalta keskeinen arkeologinen lähdemateriaali
Tiedot tutkimusalueen tunnetuista muinaisjäännöksistä ja löydöistä muinaisjäännösrekisteri (sis. puutteita ja virheitä) SKL / MKL:n luettelot inventointi-, kaivaus- ja tarkastuskertomukset, lappuluettelot, digitaalinen löytödiaari MV:n aluevalvojat, maakuntamuseoiden arkeologit Tutustuttava aiempiin inventointeihin ja niiden kattavuuteen (inventointikertomukset) Yleisöilmoitukset (voi sis. myös kirjallisuuden, verifikaattien ja sanomalehtileikkeiden läpikäyntiä)

5 Seutukaavaliiton julkaisut
Muinaisjäännösrekisteristä Ks. Hamari 2003 (MT 3/2003)

6 Mitä ja miten arkeologista tietoa kootaan ja käsitellään?
tietokanta tutkimusalueen kohteista voi perustua (tarkistettuun) mj-rekisteriin osana paikkatietojärjestelmää kattaa perustiedot kohteista kohteet sijoitettuna kartalle kopiot keskeisistä raporteista, ml. valokuvat kohteen löytäminen! kunnon tarkastaminen: onko tapahtunut muutoksia ympäristössä tapahtuvien muutosten havainnointi

7 Kartta- ja paikkatietoaineistot
Kartat Maastokartat ”Kuvaavat maapallon pintaa eli maastoa” Perustuvat maastomittauksiin ja ilmakuvaukseen Yleismaastokartat Esitetään maastossa yleisesti näkyvät piirteet mitään erityisesti korostamatta Esim. peruskartat, yleiskartat Erityismaastokartat Korostetaan tiettyjä maaston osia Esim. Tiekartat (GT-kartat), opastuskartat

8 Kartta- ja paikkatietoaineistot (2)
Teemakartat ”Sisältää kartan erityisaiheeseen eli teemaan liittyvää tietoa sijoitettuna maastokarttapohjalle” Maastoteemakartat Esim. maa- ja kallioperäkartat Tilastoteemakartat Esim. Tarja Halosen kannatus kunnittain Paikkatietoaineistot “Paikannettua kohdetta kuvaavan sijaintitiedon ja kohteen ominaisuuksia kuvaavien tietojen muodostama kokonaisuus.” paikkatietoa sisältävä rekisteri, karttatietokanta tai tiedosto; käytännössä ei välttämättä digitaalisessa muodossa Esim. GTK:n maanäyterekisteri, petohavaintorekisteri, paikannimitietokanta, muinaisjäännösrekisteri, maastotietokanta

9 Perustietoa kartoista ja paikkatiedosta…
Paikkatiedon metadata = tietoa paikkatiedosta Tiedon tuottajan on kuvattava aineistojaan niin, että tiedon käyttäjä saa käsityksen tiedon laadusta ja käytettävyydestä Tiedon sisältö, laatu, rakenne, saatavuus ja käytettävyys Keskeisiä tietoja Karttaseloste, legend Mittakaava (yleistysaste, tarkkuus), projektio ja koordinaatisto, karttaselitteet, tiedon luontiajankohta Ajallinen ja alueellinen kattavuus, tiedon tarkkuus, luovutus Kartan tietomalli (kohde- /käsitemalli)

10 Keskeisin karttamateriaali / yleismaastokartat
Peruskartasto Peruskartta 1: (myös: maastokartta) Tehty 1940-luvulta lähtien, valmistui ens. kerran 1977 10 x 10 km peruskarttalehdet Kaistakoordinaatisto KKJ; ennen arkeologeilla peruskoordinaatit, nyk. yhtenäiskoordinaatit (MV) Alun perin kartoitus tehty mittakaavassa 1:10 000 Pohjautuu maastotietokantaan ( ilmakuvaus, maastotarkastukset), paikannimirekisteriin ja kiinteistörekisteriin Digitaaliset tuotteet: perusCD, peruskartat vektori- ja rasterimuodoissa, maastotietokannan tiedoista johdetut korkeusmallit Topografinen kartta 1:50 000 6 x pk-lehti (20 x 30 km)

11 Keskeisin karttamateriaali / yleismaastokartat (2)
Painetut kartat uudistuvat vuodesta 2005 lähtien: Peruskartta (uusi) 1:25 000 2006  12 x 24 km  lehtijako muuttuu koordinaattijärjestelmäksi GPS-yhteensopiva EUREF-FIN-koordinaatisto (karttaprojektio muuttuu) Maastokartta (uusi) 1:50 000 2005  24 x 48 km

12 Tietoa peruskartoista
Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitoksen kotisivut  julkaisut ja hinnasto  karttajulkaisut  mml:n maastotietokohteet, julkaisu nro 97 Huomaa myös: Kiinteistörekisteri (maanmittaustoimistot, kunnan kiinteistöinsinöörit), jatkuva päivitys Nimistörekisteri

13 Muita yleismaastokarttoja
Suurimittakaavaiset kartat ( 1:9000) kaavan pohjakartat ja asemakaavakartat (= kaava esitetty pohjakartalla) 1:500  1:2000 (paikoin 1:4000) suunnistuskartat (suunnistusseurat, ks. www) ks. Vuokko Ikosen seminaarityö, syksy 1998 1970-luvulta lähtien, ei alueellisesti kattava 1:5000 – 1:15 000 Pienimittakaavaiset kartat (1: ) (1: ), 1: , 1: ; tuotettu yleistämällä maastotietokannasta

14 Muita kartta- ja paikkatietoaineistoja
Parhaan käsityksen eri tiedontuottajien (kotimaisista) digitaalisista aineistoista saat MML:n Paikkatietohakemistosta Historialliset kartat Maakirjakartat Kansallisarkiston karttahaku (ei sis. Maanmittaushallituksen uudistusarkistoa Fredríksonin karttakokoelma (CSC) arkistot: Maanmittauslaitos, Kansallisarkisto