Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio

Esitys aiheesta: "Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio"— Esityksen transkriptio:

1 Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio
Jaakko Seppälä Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio

2 Thomas Alva Edison ja W.K.L. Dickson
Edisonin ( ) varhaisempia keksintöjä olivat muun muassa fonografi ja hehkulamppu Dickson ( ) oli hänen apulaisensa, joka teki suuren työn elävien kuvien tuottamiseen ja esittämiseen liittyvien keksintöjen parissa Edison ja Dickson suunnittelivat laitteen, joka tekee silmälle saman minkä fonografi tekee korvalle Vuosien 1889 ja 1990 taitteessa Edison Company valmisti ensimmäiset testielokuvansa Vuonna 1891 yhtiö patentoi kinetografin ja kinetoskoopin Kinetografi on Edisonin elokuvakamera Kinetoskooppi puolestaan tirkistyskaappia muistuttava katselulaite, jolla elokuvia esitetään yhdelle katsojalle

3 Kinetoskooppi

4 Black Maria -elokuvastudio

5 Edison Manufacturing Company
Elokuvat aluksi kestoltaan noin 20 sekuntia pitkiä Kinetoskooppi rajoitti esitettävien filmien pituutta, sillä esitettävän filmin oli mahduttava laitteen sisälle Elokuvien aiheet ja esiintyjät vaudevillestä ja muista suosituista viihdemuodoista Jo varhaistuotannossa tarinaelokuvien esimuotoja Ensimmäinen kinetoskooppisali avattiin New Yorkissa huhtikuun 14. päivä vuonna 1894 Laitetta oli esitelty julkisesti jo edeltävänä vuonna Edison pyrki alusta alkaen yhdistämään fonografin ja kinetoskoopin Kinetofoni valmistui vuonna 1895 Kuvan ja äänen synkronoinnissa vaikeuksia Vitaskooppilla elokuvat saatettiin heijastaa valokankaalle Käytössä vuodesta 1896

6 Kinetoskooppisali

7 Kinetofoni

8

9 Louis ja Auguste Lumière
Louis ( ) ja Auguste ( ) kehittivät kinematografiksi nimeämänsä laitteen, jolla voi kuvata, printata ja projisoida elokuvia Keksintö patentoitiin helmikuun 13. päivä 1895 Veljekset kehittivät kinematografin Edisonin kinetoskoopin pohjalta sen ”vikoja” korjaten Työläiset lähtevät tehtaasta (Sortie d’usine) kuvattiin oletettavasti maaliskuussa 1895 Myös tarinaelokuvia Maksullinen elokuvanäytös Pariisin Grand Cafessa joulukuun 28. päivä vuonna 1895 Nähty usein elokuvan syntyhetkenä Lumière-elokuvien aiheet keskiluokkaisempia kuin Edison Companylla Kinematografista kansainvälinen kaupallinen menestys

10 Cinématographe Lumière -mainosjuliste

11 Kinematografi

12 Kinematografi

13 Robert William Paul Englantilainen sähköinsinööri R.W. Paul ( ) valmisti kinetoskooppikopioita vuoden 1894 jälkeen Edisonin patentti ei kattanut kuin Yhdysvallat Paul’s Kinetoscope Paul ja valokuvaaja Brit Acres kehittivät vuonna 1895 elokuvakameran Mareyn kameran pohjalta Lumière Companyn ja Edison Companyn toimintaperiaatteista poiketen Paul myi laitteita niiden vuokraamisen sijaan Nopeutti elokuvien leviämistä Muun muassa Georges Méliès sai elokuvakameran Paulin avulla

14 Suomen ensimmäinen elokuvaesitys
Suomessa ensimmäinen julkinen elokuvaesitys Helsingin Seurahuoneella kesäkuun 28. päivä vuonna 1896 Kallis esitys houkutteli varakkaampaa väkeä Lumière Companyn edustaja Arthur Günewald suuntasi Suomeen Venäjältä Maailman metropoleihin verrattuna hengen Helsinki oli marginaalinen esityspaikka uudelle keksinnölle Elokuvaseurueen oli tarkoitus viipyä Helsingissä vain pari päivää, mutta se poistui suuren suosion takia vasta heinäkuun 5. päivä Seuraavan kerran Suomessa nähtiin elokuvia vasta vuonna 1898 Vuosisadan taitteessa elokuvia esiteltiin kiertue-näytäntöinä, mutta esimerkiksi yhdysvalloissa erityisesti osana vaudevillea ja muuta viihdeohjelmistoa

15 Elokuvan synnystä Elokuvakeksinnön lähtökohdat eivät palaudu vain pariin selittävään tekijään Elokuva-apparaatin ja sen käyttötarkoituksien synnyssä on kyse monimuotoisista merkityssuhteiden verkoista, jotka juontavat kaukaa menneisyydestä Elokuvan synnyssä oli ennen kaikkea kyse näön fysiologiaa koskevan tiedon sekä varhaisempien keksintöjen yhteen saattamisesta sekä kaupallisesta hyödyntämisestä Tarkan syntyajankohdan määritteleminen ei ole järin mielekästä Viimekädessä kyse on siitä mitä haluamme elokuvalla tarkoittaa

16 Attraktioiden elokuva
Tom Gunning ja André Gaudreault lanseerasivat käsitteen attraktioiden elokuva vuonna 1986 Attraktioiden elokuva on enemmän spektaakkelia, yllätyksiä ja shokkeja kuin tarinankerrontaa Alkuun elokuva-apparaatti itsessään oli attraktio Yleisöt olivat kiinnostuneita koneen toiminnasta 1900-luvun taitteessa attraktiivisuus siirtyi laitteesta valkokankaille yleisön kiinnostuksen ylläpitämiseksi Amerikkalaisessa elokuvassa narratiivisuus ohitti attrkatiivisuuden vuosien 1906 ja 1907 vaihteessa Eri tutkijat ajoittavat siirtymän eri vuosiin Tämän jälkeen attraktiivisuus on ollut narratiivisuudelle alisteista

17 Aktualiteetit (actualities)
Ennen vuosien 1903 ja 1904 taitetta useimmat elokuvat olivat aktualiteetteja: ajankohtais-, paikallis- ja maisemaelokuvia Elokuva oli ”visuaalinen sanomalehti” Ohjelmistojen merkittävänä osana 1910-luvun taitteeseen Elokuvantekijät kuvasivat tapahtumia, joiden olettivat kiinnostavan aikalaisia: kruunajaisia, vesillelaskuja, kilpailuja, kaupunkinäkymiä jne. jne. Uutistapahtumia saatettiin lavastaa studioissa Aikalaisia kiinnosti suurissa määrin myös tuttujen asioiden sekä itsen näkeminen elokuvallisena representaationa Monet kiinnittivät elokuvissa huomiota seikkoihin, jotka tuntuvat monista nykykatsojista yhdentekeviltä kuten lehtien värinään tuulessa

18 Varhaiset tarinaelokuvat
Tarinaelokuvia valmistettiin jo elokuvahistorian varhaisvuosina L’Arroseur arrosé (Lumière, 1895) Tällaiset pilaelokuvat olivat suosittuja vuosisadan taitteen molemmin puolin Tarinat olivat attraktiivisuudelle alisteisia Yksi otos on yksi elokuva Varhaisissa tarinaelokuvissa ei juuri syvyysulottuvuutta Taustakulissien käyttö Tasainen ylhäältä tuleva valaistus Kameran pysyminen paikoillaan Horisontaalinen eteenpäin suuntautunut näyttämöllepano Näyttelijöiden asemointi kauas kamerasta Tarinaelokuvien suosio kasvoi rajusti 1900-luvun ensimmäisinä vuosina

19 The Gay Shoe Clerk (1903)

20 Tinttaus

21 Toonaus

22 Sininen toonaus & vaaleanpunainen tinttaus

23 Kaavaimella väritetty

24 Varhaisen elokuvan esityskäytännöt
Varhaisilta elokuvilta puuttui teosluonne Esittäjät ostivat haluamansa filmit ja koostivat niistä mieleisensä esityskokonaisuuden 1900-luvun puoliväliin saakka elokuvia esitettiin ennen kaikkea kiertuenäytäntöinä, vaudevilleissa sekä huvipuistoissa Elokuvien taustalla saatettiin soittaa musiikkia, laulaa tai luennoida Esityksen suosio saattoi riippua muusikon suosiosta Elokuvan ei ollut tarkoitus tulla toimeen omillaan Varhaisia elokuvia on tutkittava valkokankaiden konteksteissa

25 Ranskalainen elokuva Lumière-veljekset eivät olleet elokuvantekijöinä yhtä innovatiivisia kuin keksijöinä Muiden yhtiöiden elokuvat alkoivat kiehtoa aikalaisia Lumière-yhtiö lopetti elokuvatuotannon 1905 Georges Méliès’n perustama Star Film Company Charles Pathén perustama Pathé Frères Perustettiin 1894 fonografiyrityksenä Elokuvaprojektoreiden myyntiä 1896 Systemaattista elokuvatuotantoa vuodesta 1901 Lèon Gaumontin perustama Gaumont-yhtiö Perustettiin 1895 Elokuvatuotantoa vuodesta 1897

26 Georges Méliès ( ) Taikuri Georges Méliès tutustui kinematografiin vuonna 1895 ja halusi ostaa vastaavan laitteen Robert-Houdini -teatterissa käytti taikalyhtyjä esitystensä osana Ymmärsi elokuvan avaavan uusia mahdollisuuksia Méliès’n perustama Star Film aloitti tuotannon 1896 Méliès osti kinetoskoopin R.W. Paulilta ja rakensi kameran tämän pohjalta Yhtiö valmisti satoja elokuvia vuosien 1896 ja 1912 välillä Menestyvällä yhtiöllä oli useita levitystoimistoja ulkomailla Méliès tunnetaan trikkielokuvistaan (vrt. aktualiteetit & tarinaelokuvat) Elokuvallisia taikatemppuja Star Film Company sulki ovensa 1913 ja Méliès unohdettiin vuosikausiksi Méliès’n elokuvien suosio oli alkanut hiipua vuoden 1908 paikkeilla yleisön kiinnostuttua tarinaelokuvista

27 Georges Méliès ( )

28 Ranskalaisen elokuvan kukoistus
1900-luvun alussa Ranskasta kasvoi nopeasti maailman suurin elokuvien tuottaja Elokuvatuotanto monipuolista Pathé Frères maailman ensimmäisiä vertikaalisesti integroituneita elokuvayhtiöitä Tuotanto-, levitys- ja esitystoimintaa Yhtiöllä kuusi elokuvantekijää, joista kukin valmisti elokuvan viikossa Erityisesti tarinaelokuvatuotantoa Yhtiön suosituimman elokuvat Max Linderin komedioita Yläluokkaiseen miljööseen sijoitettua fyysistä komediaa (slapstick) Film d’Art -tuotantoyhtiö 1908 Taide-elokuvia ylempiluokkaisille katsojille Huomattava vaikutus myös ulkomaiseen tuotantoon L’ Assasinat du duc de Guise (1908) Yhtiö lopetti toimintansa kannattamattomana 1911

29 Ranskalaisen elokuvan genret ja syklit
Ulkoilmanäkymät Koomiset sketsit Trikkielokuvat Urheilu ja akrobatia Historialliset kohtaukset, uutiset, sotilaalliset kohtaukset "Scènes grivoises d'un caractère piquant" (pehmoporno) Tanssit ja baletit Dramaattiset ja realistiset kohtaukset Sadut ja Féeries:t (satumainen melodraama) Uskonnolliset ja raamatulliset aiheet Kinefotograafiset kohtaukset (yritys yhdistää ääni kuvaan)

30