Urheilijauran avaintekijöitä kv

Esitys aiheesta: "Urheilijauran avaintekijöitä kv"— Esityksen transkriptio:

1 Urheilijauran avaintekijöitä kv
Urheilijauran avaintekijöitä kv.tasolle lapsi- ja nuorisourheiluvaiheessa Kyösti Lampinen 3/2013

2 Urakokonaisuuden kolme vaihetta … esityksen sisältö
Lähtökohtia esitykseen ” Ketkä tulevat menestymään / Erityislahjakkaiden pelaajien ja hänen taustojensa piirteitä”” Vaihe 1 ” Lapsuus/Nuorisourheilu -> noin 0 –12/15 ikäväli” ” Rakastuminen lajiin/urheiluun” Vaihe 2 ” Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> noin 12/15 – 18/22 ikäväli” ” Määrällinen/laadullinen harjoittelu ja kasvu urheilijana/ihmisenä” Vaihe 3 ” Aikuisurheiluvaihe -> 18/22 – 30/35” ” Kasvu urheilijana/ihmisenä ja oman potentiaalin ulossaanti vahvuuksien kautta”

3 Lähtökohtia esitykseen/Ketkä tulevat menestymään?
(Carlson 2007) Lapset, jotka: Alun alkaen saavat kokea monipuolista ja iloista leikkiä/liikuntaa lähiympäristössään ja siten luovat hyvän motorisen perustaitojen pohjan. Saavat vanhemmiltaan ja läheisiltään tuen, aikaa ja resurssit harjoitteluun Omaavat vanhemmat, joilla on urheilutausta tai urheilulliset arvot Saavat varhain samanmielisen valmentajan, joka korostaa turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä Omaavat urheilullisia kavereita, joiden kanssa viettävät paljon vapaa-aikaa Ohjautuvat asteittain kilpaurheiluun omista lähtökohdistaan Saavat myönteisiä elämyksiä, onnistumisen kokemuksia, saavat kulkea omien valintojensa mukaisesti ja saavat huomiota. -> Sinun toimintasi näiden asioiden edistämisessä?

4 Lähtökohtia esitykseen/Erityislahjakkaiden pelaajien ja heidän taustojensa piirteitä? (mukaeltu Bloom) Yksilö Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisurheiluvaihe ”tutustumisvaihe” ”kehittymisvaihe” ”huippu-urheilu” Pelaaja - iloinen - riippuvainen - pakkomielteinen - leikkimielinen - sitoutunut - vastuuntuntoinen - innostunut - erityinen Valmentaja - ystävällinen - vahva - menestyvä - kannustava - kunnioittava - auktoriteetti - huolehtiva - taitava - kunnioitettu - tehtäväsuuntautunut - vaativa - sitoutunut Vanhemmat - kiinnostunut - valmis panostuksiin - kannustava - ei yli-innokas - myönteisesti suhtautuva - osallistuva - hiljainen tukija Sinun, pelaajiesi ja pelaajiesi vanhempien piirteitä?

5 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Avaintavoite: ” Perusvalmiudet urheiluun -> Rakastuminen jalkapalloon/urheiluun” Ajatusmalli: ”Onnistumisen elämykset <-> Innostuminen <-> Harjoittelu mielellään <-> Tapa urheilla” Painopisteitä: ” Virikkeinen ympäristö (Aistien käyttö – Liikemallit- Ajattelumallit) -> Aivojen, hermoston kehittyminen -> Taito/Nopeus/Ketteryys sekä Myönteinen/Turvallinen valmennus -> Pätevyydentunne ( olen erityinen)” Avainasioita: Henkiset ja fyysiset valmiudet Taitavuus <-> Toistot Perustekniikka <-> Oikeat suoritukset/toistot Taktiikka/Peli <-> Perusymmärrys Välittäminen <-> Vuorovaikutus/Palaute <-> Tunteet <-> Ilmapiiri Alku itseohjautuvuudelle Myönteinen, riittävän turvallinen elämä. Peleissä omien kykyjen, osaamisen mukainen suoritus <-> terve minäkuva

6 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 -ikäväli / Fyysiset valmiudet perusteita
- Lasten ja nuorten kuormitettavuus ja suorituskyvyn kehittyminen perustuu kehon eri elinjärjestelmien kokoon, toimintakykyyn ja säätelytehokkuuteen ( esim sydämen iskutilavuus, lihasmassansuuruus, raajojen pituus, hormonaalinen aktiivisuus) -> vaikuttavat tekijät -> 1) Fyysinen kasvu 2) Biologinen kypsyminen 3) Fysiologian kehittyminen -> Fyysinen kasvu -> lapsuus = raajat , murrosiän kasvupyrähdys = ylä- ja keskivartalon kasvu -> Biologinen kypsyminen -> Sukupuoliominaisuudet/Karvoitus -> Pituuskasvun huippuvaihe ( pojat 14 v = 10 cm/v ja tytöt 12 v = 8 cm/v) -> Fysiologian kehittyminen -> Hermosto ( 8v) , lihakset ( 10-14),aineenvaihdunta (12-) -> Fysiologinen kehittyminen riippuu 1) Fyysisestä kasvusta ja 2) Biologisesta kypsymisestä + ympäristötekijöistä/harjoittelusta.

7 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli Fyysiset valmiudet
Hermolihasjärjestelmän kasvu ja kehitys - 0-2 vuotta -> hermosolujen välisen verkoston kehitys hidastuu merkittävästi jo 2 –ikävuoteen mennessä. - Aivojen koko kasvaa murrosikään saakka -> hermosolujen välisten yhteyksien vahvistuminen, hermoston aineenvaihdunta ja hermoliitokset = synapsien toiminnan tehostuminen (viejähaarake aksoni). -> Yllämainittuja muutoksia auttaa monipuolinen aisti- ja liikeärsykkeiden saanti ja heikentää monipuolisten aisti- liikeärsykkeiden puute Lihaksisto Lihaksen poikkipinta-ala saavuttaa luonnollisen aikuiskoon tytöillä 10-v ja pojilla 14-vuoden iässä ( ero selittyy murrosiän ajoituksella) -> Jo 6-vuotiaasta lähtien voimaharjoittelu kehittää sekä maksimi-, nopeus - että kestovoimaa ( motorinen oppiminen, hermostollinen kehitys ) -> Alle murrosiässä lihaskestävyystyyppinen harjoittelu kehittää myös maksimivoimaa.

8 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15- ikäväli/ Fyysiset valmiudet
Energiavaihdunta - Maitohapollinen energiantuotto vasta murrosiän aikana ( t+p) - Maitohapontuotto/teho kasvaa aikuisen tasolle vasta n 16-ikävuoden paikkeilla. - Kestävyysharjoittelu v -> entsyymiaktiivisuudet - Energiavarastojen koko 12-v - Aerobinen harjoittelu muun kasvun mukana -> Kehittyy hitaasti -> Koko maitohapollinen harjoittelu vasta kun kypsyminen tapahtunut hormooni (murrosikä) ja lihastoimintatasolla…

9 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli Taitoon ja kehittymiseen liittyvää
Yleinen kehittyminen Pojat 1-10 ja tytöt 1-8 -> Tasainen kasvu- Kehon mittasuhteet tasaiset -> motoristen taitojen oppiminen helppoa Luuston kehitys tehokkainta ennen murrosikää -> kasvaa voimakkaasti 5-7 ikävuoteen ja hidastuu sen jälkeen 7-13 ikävälillä. Lapset pystyvät tekemään paljon 5 sekunnin suorituksia sekunnin palautuksella ( aineenvaihdunta ja elintoiminnat vilkkaammat kuin aikuisella) Aerobiaa ja lihaskestävyyttä -> Taitoharjoittelua, terävää ja lyhyitä suorituksia -> Alhainen intensiteetti ja paljon toistoja

10 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15- ikäväli/ Fyysiset valmiudet
Kasvupyrähdys ( noin 2 vuotta) Alkaa tytöt 8-10 v ja huippuvaihe vuoden iässä- Alkaa pojat v ja huippuvaihe vuoden iässä Massan kehittymisen huippuvaihe tulee kasvupyrähdyksen perässä 3-9 kk. Pituuskasvu alkaa ja päättyy ensimmäisenä käsissä ja jalkaterissä sitten raajojen tyviosassa ja viimeiseksi selkärangassa. -> Taito-tekniikka -> vipuvarsien pituuden muutokset -> taidon ylläpito ja oppiminen -> Voimantuotto -> vipuvarsien kasvu ( lihakset venyvät ) -> lihasvenyvyys ja lihastasapaino tärkeää.

11 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli Henkiset valmiudet
Aivojen kehitys Aivojen kehitys on käytöstä riippuvaista Aivojen hermosolut ovat olemassa syntyessä -> Keskenään yhteydessä olevat dendriitit ( tuojahaarakkeet) alkavat kasvaa. Ihmisen aivojen kasvu saavuttaa huippunsa 10 ikävuoteen mennessä -> Ihmisaivot kykenevät kasvattamaan dendriitteja elämän loppuun saakka, niin kauan kun ne saavat virikkeitä. 50% ihmisen oppimiskyvystä kehittyy ensimmäisen neljän elinvuoden aikana -> kahdeksanteen syntymäpäivään mennessä siitä kehittyy lisää 30% -> Näinä tärkeinä vuosina muodostuvat ne hermoyhteydet, joihin kaikki myöhempi oppiminen perustuu. -> Avainasia on virikkeinen ympäristö

12 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli Henkiset valmiudet
Lähtökohtia, näkökulmaa valmentajan ja vanhempien käytännön työhön… Maslovin tarvehierarkia -> Myönteisiä tunteita/ilmapiiriä tekemiseen -> Myönteisiä lähtöjä henkiseen kasvuun Fysiologiset tarpeet Turvallisuuden tarpeet Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet Arvostuksen tarpeet Itsensä toteuttamisen tarpeet

13 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Kysymyksiä valmentajalle? - Tiedätkö pelaajasi henkiset ja fyysiset valmiudet? - Tiedätkö mitä taitavuus (monipuolisuus) oikeasti on ja miten se toteutuu vaikka yhden lajin tekemisen kautta käytännössä? - Tiedätkö oikeasti avainasiat jalkapallo tekniikasta ja osaatko päivittäisessä toiminnassa viemään asiaa kriittisesti kuitenkin myönteisessä hengessä eteenpäin? - Ymmärrätkö itse jalkapallon perustaktiikan / pelien perusteet ja sen opettamisen, oppimaan saattamisen perusteet? - Tiedätkö minkälainen ilmapiiri valmennuksessasi hallitsee, pelaajiesi pääasialliset tunteet vuoden toiminnassanne? - Oletko virheiden nimeäjä vai oikean tekemisen tehostaja? - Mitä sinun välittäminen on, miten se ilmenee käytännössä? - Mitä vapausasteita jalkapallo toiminnassa/valmennuksessasi on, että pelaajan oma kokeilunhalu, luovuus, rohkeus, itsetuntemus kehittyy? - Mitä tiedät pelaajasi taustoista?

14 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Kysymyksiä vanhemmille? Mikä saa lapsen rakastumaan jalkapalloon? Onnistumiset elämykset • Mistä tiedät, että lapsesi saa onnistumisen elämyksiä urheiluharrastuksensa parissa? • Kertooko lapsesi kotona, missä asioissa hän onnistui harjoituksissa/peleissä? • Kiinnitätkö huomiota lapsesi onnistumisiin vai lopputulokseen harjoituksissa ja peleissä? • Osoitatko lapsellesi konkreettisesti onnistumisia ja tehostamiskohteita kotona? • Mistä tiedät, että lapsesi menee mielellään harjoituksiin? Myönteinen ilmapiiri • Onko kotona positiivinen ja kannustava ilmapiiri? • Miten osoitat lapsellesi välittämistä kotona? • Mistä tiedät, että lapsesi tuntee olonsa turvalliseksi kotona? • Tiedätkö, millainen ilmapiiri on lapsesi urheiluharjoituksissa? • Kysytkö lapseltasi harrastukseen liittyviä asioita positiivisessa hengessä? • Annatko lapsesi valita itse, meneekö hän harjoituksiin vai ei? • Onko kotona ja harjoituksissa selkeät pelisäännöt? • Uskaltaako lapsesi kokeilla kotona erilaisia asioita pelkäämättä epäonnistumista? • Puhutko lapsellesi kielellä, jota hän ymmärtää? • Onko lapsellasi mahdollisuus pelien ja leikkien kautta oppia käsittelemään tunteitaan?

15 Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Kysymyksiä VANHEMMILLE?? Miten lapsen kokonaisvaltaista kehitystä voidaan tukea? • Tarjoatko lapsellesi virikkeisen ympäristön, jossa lapsella on mahdollisuus kehittyä kokonaisvaltaisesti eri osa-alueilla? Fyysis-motorinen kehitys • Onko lapsellasi mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita kotona ja lähiympäristössä? • Annatko lapsellesi virikkeitä, joiden kautta hänellä on mahdollisuus itse oivaltaa asioita? • Kiinnitätkö huomiota lapsesi motoristen perustaitojen oppimiseen? Kognitiivinen kehitys • Onko lapsellasi kotona virikkeinen ilmapiiri, jossa hänen mielenkiintonsa eri asioihin herää? • Rohkaisetko lastasi tutkimaan erilaisia paikkoja ja tekemään kokeiluja? • Annatko lapsellesi vahvistusta hänen kokeiluilleen ja havainnoilleen? • Onko lapsellasi mahdollisuus itse pohtia oman toimintansa syy-seuraussuhteita? Emotionaalinen kehitys • Osoitatko lapsellesi ymmärrystä ja kiinnostusta? • Onko lapsellasi mahdollisuus keskustella ja pohtia tunteitaan? • Rohkaisetko lastasi käsittelemään tunteitaan positiivisesti? Sosiaalinen kehitys • Kehittyvätkö lapsesi vuorovaikutustaidot kotona? • Tiedätkö, miten voit kehittää lapsesi vuorovaikutustaitoja? • Onko lapsellasi mahdollisuus oppia toimimaan ryhmässä kaveripiirissä ja harjoituksissa?

16 Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/15-18/22 ikäväli
Avaintavoite: ” Määrällinen/laadullinen harjoittelu ja kasvu urheilijana/ihmisenä” Ajatusmalli: -         ”Rakkauden/Motivaation säilyminen <-> ”Huomaan kehittymiseni” <-> ” Kehityn aikataulun mukaisesti”<-> Usko itseeni– Kannan vastuun itsestäni <-> Itseohjautuvuus Painopisteitä: - ”Taidon toteutuminen pelissä edellyttää analysaattoreiden toimintakykyä, liikevarastoa sekä fyysisiä valmiuksia kv.tason pelien tila-aikavaatimuksista johdettuna ” Avainasioita: - Tekniikan sopeuttaminen <-> Kehittäviä ärsykkeitä <-> Toistot <-> Taitoharj.määrä - Fyysiset valmiudet <-> Asenteet <-> Kokonaisharjoittelumäärä - Taktinen ajattelu <-> Oleellisen oivaltaminen (yleensä ja pelipaikkakoht.) - Itseluottamuksen kehittäminen - Päämäärätietoisuus <-> Itsetuntemus <-> Itsemotivointi <-> Itsenäisyys - Kokonaiseläminen <-> Pelaaminen

17 Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh
Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/15-18/22 ikäväli/ Fyysiset valmiudet Energiavaihdunta - Maitohapollinen energiantuotto vasta murrosiän aikana ( t+p) - Maitohapontuotto/teho kasvaa aikuisen tasolle vasta n 16-ikävuoden paikkeilla. - Kestävyysharjoittelu v -> entsyymiaktiivisuudet - Energiavarastojen koko 12-v - Aerobinen harjoittelu muun kasvun mukana -> Kehittyy hitaasti -> Koko maitohapollinen harjoittelu vasta kun kypsyminen tapahtunut hormooni ja lihastoimintatasolla…

18 Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh
Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/15-18/22 ikäväli/ Jalkapallon ja palloilun erityispiirteitä Fyysisten perusominaisuuksien valmiudet taidon toteuttamiseen Tila-aikavaatimukset Kehityn aikataulun mukaisesti Asenteet ja tavat Kasvu kansainvälisyyteen Kokonaisvaltainen ymmärrys ( oman kehittymisen syy-seuraus –suhteet)

19 Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/15-18/22 ikäväli
Kysymyksiä valmentajalle? - Mistä teidät pelaajan fyysisten ja henkisten valmiuksien tason - Mistä tiedät, että tänään pelaajasi taito kehittyi? - Mistä tiedät, että pelaajan fyysiset ominaisuudet ovat kehittymässä? - Mistä tiedät, että pelaajan pelikäsitys, pelitavan ymmärrys on kehittynyt? - Mistä tiedät että pelaajan kipukynnys on kehittynyt? - Mistä teidät, että toimintasi, vuorovaikutuksesi pitää yllä pelaajan herkkyyttä aistia asioita. - Miten tiedät, että pelaajan itseluottamus on hyvä ja kehittymässä? - Miten varmistat, että pelaajan päämäärätietoisuus tai itsetuntemus kehittyy? - Miten kehität pelaajan itsemotivointia? - Miten pala, palalta kehität pelaajan itsenäisyyttä? - Miten varmistat, tulet tietoiseksi, että pelaajan urheilun ulkopuolinen elämä kehittyy, jalkapallo ja ”muun elämä” on tasapainossa?

20 Vaihe 3 ”Aikuisurheiluvaihe -> 18/22 – 30/35 ikäväli
Avaintavoite: ” Kasvu urheilijana/ihmisenä ja oman potentiaalin ulossaanti vahvuuksien kautta” Ajatusmalli: ” Tiedän olevani oikealla tasolla <-> Ehdin ja jaksan <-> Osaan ja toteutan sekä sovellan <-> Psyykkinen perusta <-> Ulkoisten tekijöiden hallinta <-> Psyykkisesti vahva.” Avainasioita:  - Lajianalyysi/Peli/Harjoitusanalyysi <-> Urheilija <-> Vahvuudet/Rooli <-> Selkeyttäminen/Kohdentaminen - Urheilijan oman ”käyttöteorian laajentuminen” <-> Itsemotivointi/Oman minän johtaminen - Oman valmentautumisen laadun kehittäminen <-> Minun tarpeeni suhteessa tavoitteisiini<-> Minä suhteessa ryhmä/joukkueharjoittelu <-> Tarvittavat henkilökohtaiset lisät <-> Tasapaino työn ja levon välillä. - Analyysikyky <-> Ongelman ratkaisukyky <-> Tavoitteiden/Keinojen sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin  - Kokonaiseläminen <-> Siviiliasioiden hallinta <-> Pelaaminen

21 Yhteisiä haasteita sekä toimenpidesuosituksia valmentajalle ja vanhemmille Kyösti Lampinen

22 Muutama fakta haasteistamme jalkapallossa
Silmä-jalka –yhteistyö ”Yksi hermo hermottaa isoa määrää lihassoluja” /motorinen yksikkö suurempi jaloissa kuin käsissä ” -> Jalkapallo on aikaisen erikoistumisen laji erityisesti teknisten valmiuksien osalta ( jo lapsiurheiluvaihe ratkaisee merkittävästi ) Jalkapallo tekeminen voi olla yksin riittävän monipuolista ( aisti- ja liikeärsykkeet) ”Taidon kannalta monipuolisuus tarkoittaa, että 11-taitavuuden osatekijää saa kehittäviä ärsykkeitä ” / lapsen elinjärjestelmien kuormittuminen -> Jalkapallo harjoittelu ja pelaaminen riittävät osaavassa valmennuksessa Toiminnassa aina ensin ”mentaalinen vaihe ja sitten toiminnallinen vaihe” (aisti- ja liikeärsykkeet) ( havainto-motoriset ja kognitiiviset taidot) ” Auttaaksemme pelaajaa meidän pitää ymmärtää, miksi pelaaja teki mitä teki ( edellyttää 2-suuntaista vuorovaikutusta)” -> Valmentajien valmiuksia kehitettävä merkittävästi Taitojen sopeuttaminen ( tila-aika vaatimukset muuttuvat , aisti- ja liikeärsykkeet)) ” Yksilön peruspelitaidot voivat kehittyä/jalostua vain pelissä” -> Tarvitaan samantasoisia pelaajia pienpeleihin – valmentajille lisää osaamista pelin tila-aika vaatimusten hallintaan.

23 Muutama fakta suomalaisesta jalkapallossa
Lapsiurheiluvaihe (6 – 12 vuotiaat ) -> rakastuminen jalkapalloon Suomalaiset harjoittelevat jalkapallon kanssa 50%-100% vähemmän kuin muun maalaiset ( keskeisin ero syntyy omalla ajalla tapahtuvassa pallollisessa harjoittelussa) Suomalaiset käyttävät harjoitteluaikaa 2 kertaa enemmän muihin lajeihin kuin esimerkiksi englantilaiset. Kummassakaan maassa muiden lajien harjoittelulla ei erottele pelaajia sen suhteen että pääsikö huipulle futiksessa vai ei. Nykyiset suomalaiset lapset ovat hitaampia ja kömpelömpiä kuin saman ikäiset lapset 5-10 vuotta sitten. Koko joukkueen pelaajien tasoa pitää pystyä nostamaan, että ”paraskin on parempi” ( tila-aikavaatimukset pelissä) -> Koko suomalaisen lasten jalkapallotoiminnan laatua pitää kehittää merkittävästi ( ymmärrys isosta kuvasta + konkreettisesta tekemisestä) = prosessi jo alkanut Nuorisourheiluvaihe ( 12-18) -> määrällinen ja laadullinen harjoittelu / itsenäinen urheilija Tässä vaiheessa ”huippujalkapalloilija syntyy tai jää syntymättä” Suomen nuorten maajoukkueen 5 parasta ovat fyysisesti oikealla tasolla, muut pystyvät pelaamaan vain toisen puoliajan. -> Fyysinen harjoittelu oltava tietoisemmin mukana pelinomaisessa harjoittelussa -> Tarvitaan erityistoimenpiteitä, harjoittelua omalla ajalla, asian tilan korjaamiseksi sekä urheilija asenteiden kehittämiseksi. = prosessi jo liikkeellä …valmentajakoulutus etc…

24 3. Faktakeinoja varmistaa jalkapallovalmiuksia ja monipuolisuutta junioreilla sekä aiheuttaa samalla suomalaisissa urheilupiireissä keskustelua Meidän pitää harjoitella pallon kanssa yhtä paljon kuin muissa maissa -> Lasten omatoimista pallollista tekemistä pitää lisätä merkittävästi -> Joukkueharjoituksista pitää olla parempi juoni omatoimiseen tekemiseen ja päinvastoin. Varsinaisten jalkapalloharjoitusten laatua kehitetään toteuttamaan paremmin ”monipuolisuutta” valmentajakoulutuksen kehittämisen kautta. Sveitsin malli Suomeen -> Joukkueharjoituksia ennen ja jälkeen tehdään ”rutiineita”, joilla varmistetaan ”monipuolisuutta” (yleistaito, kimmoisuus/räjähtävyys, lihaskunto, lihastasapaino, ennalta ehkäistään vammoja) Suomalaiset futisseurat toteuttavat omissa harjoituksissa tai yhteistyössä paikkakunnan muiden lajien seurojen kanssa (esim: telinevoimistelua, yleisurheilua etc..) Futareilla on oman lajin lisäksi tukilaji. Keskustelua Suomessa ja faktoja siihen: Esim ”Drop out”: ”Drop outin” avainsyyt ovat huono valmennus ja lajiharjoittelu olosuhteet ( ei ole syntynyt ”kiinnittymistä lajiin” ja/tai ei ole kokenut ”pätevyyden tunnetta” laji tekemisessä.) SHA:n faktatietojen pohjalta tehdyt linjaukset tulevat vähentämään ”Drop outtia”, koska lapset oppivat ja onnistuvat enemmän. SHA-Kihu yhteistyössä ovat mukana ”Drop out” -tutkijat Niilo Konttinen ja Jari Lämsä.

25 Kehittymisen periaatteita
Lähtökohtana pelaajakeskeinen, pelaajan kokonaisvaltainen kehittyminen (fyysis-motorinen, kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen) Joukkueen kaikkien pelaajien kehittyminen tukee kaikkien kehittymistä Määrällinen harjoittelu on saatava riittäväksi - Harjoittelun laatu saatava paremmalle tasolle (ei laadullakaan ole merkitystä jos määrä ei riittävä ja päinvastoin) Kehittymistä seurataan faktoilla Toiminta on päämäärätietoista ja siinä on selkeät tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseen Pelaaminen toiminnan lähtökohtana

26 Harjoittelun suunnittelun periaatteita/painopisteajattelua
Lapsissa ja nuorissa ei ole peruskuntokausi etc…ajattelua, on vain 4-8 viikonjaksoja, joilla on selkeät tavoitteensa kehittymiselle -> Jotkut asiat kehittyvät ja muiden tasoa vähintään säilytetään. Jaksojen pituuden lähtökohtana oltava toistomäärät ja faktat fysiologisista kehittymisen lainalaisuuksista. Meidän pitää osata priorisoida jalkapallon teknis-taktisten asioiden oppimisjärjestystä ja fyysisten valmiuksien kehittämistä. Erityisesti meidän pitää kehittää valmennustamme ( vuorovaikutusta), että pelaajamme oppivat asioiden syy-seuraus suhteiden ymmärrystä. Jokaisella jaksolla ja harjoituksella pitää olla kehittämistavoite/painopiste teknis-taktisiin asioihin, fyysisiin ominaisuuksiin, itseluottamuksen kehittämiseen, vuorovaikutustaitojen osalta. Pitää selkeyttää mitä jalkapalloasioita kehitetään omalla ajalla ja mitä joukkueharjoituksissa sekä mitä valmiuksia kehitetään jalkapallovuorojen ulkopuolella. Selkeä juoni seuraharjoituksesta kotiin ja kotoa seuraharjoituksiin

27 Kehittymisen seurannan osa-alueiden kehittäminen
Yleistaidot Milloin-> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä Mitä -> Kehonhallinta -> Kehonhallintarutiinit -> Taitavuuden osatekijät Miten -> Perusliikkeet -> Perusliikkeet -> Pallollinen tekeminen Lajitaidot/ teknis-taktiset asiat: Mitä -> Pallonhallinta -> Pallonhallinta -> Pelaaminen Miten -> Yksin+ kaverin kanssa -> Pienpelit/Pelit

28 Kehittymisen seurannan osa-alueiden kehittäminen
Fyysiset valmiudet Milloin -> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä Mitä -> Liikkuvuus -> Liikkuvuus -> Keskivartalo -> Keskivartalo -> Kimm/Nop/Kettr -> Kimm -> Nop/ketter -> Kestävyys -> Kestävyyys Miten -> Rutiinit -> Rutiinit -> Pienpelit/Pelit Tiedolliset valmiudet Milloin-> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä Mitä -> Jalkapallon ja urheilun käsitteet ja asiat sekä ilmiöt Miten -> TV/Videot/Lukeminen -> Palaverit/Vuorovaikutus harj /Pelit Vuorovaikutus kaverit

29 Kehittymisen seurannan osa-alueiden kehittäminen
Henkiset valmiudet -> Kehittymisen osoittaminen /tunnistaminen -> Pätevyyden tunne -> Itseluottamusta -> Motivoitumista -> Energiaa tekemiseen Milloin -> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä –peleissä Mitä -> Omista valmiuksista johdettujen tavoitteiden mukainen toiminta Miten -> Harjoittelemalla peli lähtökohtana /Pelaamalla -> Kehittäen tekemisessä yksilökeskeisen valmennusfilosofian mukaisesti -> Harjoituksessa aina läsnä painopisteajattelun mukaisesti fyysis- motorinen, kognitiivinen, emotionaalinen, sosiaalinen osa-alue -> Tekemisessä etsitään, osoitetaan yksilöiden/pelaajien tavoitteiden suuntaista onnistumista sekä kehittämiskohteisiin/puutteisiin annetaan tehostavaa täsmä ohjeita ja harjoitteita laatutekijät sisäistäen.

30 Käytäntöä/Viikkoesimerkki Ohjeita omatoimiseen kehittymiseen (pelaajat)
Joka päivä 90 minuuttia omatoimista harjoittelua: Maanantai: -> Pallon kanssa 60 min + Voimisteluliikkeet 30 min Tiistai: -> Pallon kanssa 60 min + Naruhyppely/loikat 30 min Keskiviikko: -> Pallon kanssa 60 min + Keskivartalon liikkeet 15 min + Venyttely 15 min Torstai: -> Pallon kanssa 60 min + Naruhyppely + loikat 30 min Perjantai: -> Pallon kanssa 60 min + Keskivartalon liikkeet + Venyttely 15 min Lauantai: -> Pallon kanssa 60 min + Voimisteluliikkeet 30 min Sunnuntai: -> Pallon kanssa 60 min + Naruhyppely/loikat 30 min

31 Ohjeita valmentajille ja pelaajille joukkueharjoitusten laadun edelleen kehittämiseen/Viikkoharjoittelu - Valmentajat opettavat asiat joukkueharjoituksissa -> osaatte tehdä kotona omalla ajalla asioita -> Joukkueharjoituksien alussa katsotaan mitä olette kotona tehneet omalla ajalla ja oletteko kehittyneet… Joukkueharjoitus (10 tuntia viikossa) Omalla ajalla (n10 tuntia vko) Rutiinit 30 min + Pallollinen osuus min min päivä Ma: R = fyysinen k + lajitreeni lajitaito Ti: R = lajitaito + lajitreeni lajitaito + yleistaito/kunto Ke: R = fyysinen k + lajitreeni + venyttely lajitaito To: R = lajitaito + lajitreeni lajitaito + yleistaito/kunto Pe: R = fyysinen k + lajitreeni lajitaito La: - R = lajitaito + Peli + venyttely lajitaito Su: -lepopäivä lajitaito + yleistaito/kunto Jokainen osallistuu koulun liikuntatunnille ja ”tekee parhaansa ”.

32 Käytäntöä/Viikkoesimerkki Ohjeita valmentajille joukkueharjoitusten laadun edelleen kehittämiseen
Joukkueharjoitukset -> peli/pienpelit ja kokonainen ihminen lähtökohtana Harjoitteita joissa ”terävää toimintaa” -> 2-5 askelta terävästi. Harjoitteita ( pienpelit), joissa intensiteetti korkea min= ” hieman pidempää”. Pelinomaisia teknis-taktisia harjoitteita, joissa pelitilanteiden kautta opitaan oikeaa sijoittumista, ajoittamista ja päätöksen tekemistä ( sovelletaan käytäntöön opittua). Kertokaa pelaajille harjoitteiden tavoitteet sekä avainasiat, mikä tärkeää.

33 Käytäntöä/Jalkapalloharjoitusesimerkki
Jalkapalloharjoitusvuoro 90 min / Jalkapalloa alusta loppuun. Alkupeli -> Oppimisosa -> Keskipeli -> Loppupeli -> Meillä pitää olla selvä harjoituksen/harjoitteen tavoite -> Pelaajien taso sitten ratkaisee toteutustavan -> harjoitteen valinnan sekä avaintekijöiden/laatutekijöiden valinnan. Jalkapalloharjoite / Perusharjoitteet, joissa erilaisia tavoitteita, laatutekijöitä. Jokaisella harjoitteella tavoitteita kokonaisvaltaiseen yksilölliseen kehittymiseen: Harjoitteella teknis-taktiset, fyysiset, henkisien valmiuksien ja vuorovaikutus-/sosiaalisiin valmiuksien tavoite. Valmentaja päättää ”mitä asioita painotetaan johdettuna pelaajien valmiuksista ja kehittymisestä.

34 Vanhempien rooli

35 Vanhempien rooli kotona
Ruokailutottumukset Ruokarytmi päivän aikana Eri aterioiden sisältö Riittävä uni 10 tuntia Puhtaus ja terveys Säännöllisyys perusasioissa Lapsen liikuntaharrastuksen tukeminen Yleinen ymmärrys asioista Kiinnostus, kannustus Omatoiminen tekeminen Oma esimerkki

36 Vanhempien ja valmentajien yhteistyö
Lähtökohtia pelaajan kehittymisen näkökulmasta Koti, Koulu, Seura Yleiset toimintatavat seurassa Dokumentoidut toimintaperiaatteet, -tavat Selkeät seuran valmennuslinjaukset ja tavoitteet lapsesta aikuiseksi Dokumentoitu selkeästi toiminnan vastuut mm valmentajien ja vanhempien roolit Valmentajien vastuut Toteuttavat seuran valmennuslinjausten mukaista toimintaa Dokumentoidut tavoitteet, toimintaperiaatteet, -tavat Dokumentoidut tavat toimia yhteistyössä vanhempien kanssa Toiminta, toimiminen dokumentoidulla tavalla Seuratreenit antavat valmiudet omatoimiseen tekemiseen Vanhempien vastuut Dokumentoidut tavat toimia yhteistyössä valmentajien kanssa Tukea oman lapsen omatoimista harjoittelua

37 Valmentajan rooli

38 Valmentajan rooli Tavoitteet Yksilöt / joukkue
Vuosi -> Jakso = 4-8 viikkoa Valmennuksen eri osa-aluilla /pelissä Suunnittelu Joukkuetreenit + Omalla ajalla Pelaaminen/Pelit + Kokonaisohjelmointi Toteutus Rutiinit ennen ja jälkeen joukkueharjoittelun Joukkueharjoittelu Omatoimisen harjoittelun tukeminen Seuranta Kehittääkö harjoittelu? Vuorovaikutus Pelaajat ymmärtävät ja vanhemmat ymmärtävät.

39 Huippu-urheilun vaatimuksia ja Kehittymisenseuranta sekä millä tasolla pitää eri osa-alueilla olla, että ennuste pelimieheksi on olemassa - Poikien maajoukkueen palaute - Kerättyjä faktoja SHA toiminassa =kehittymisenseuranta - Tasovaatimuksia hyvälä joukkueella ja pelaajille

40 Huippu-urheilun vaatimuksia ja Kehittymisenseuranta sekä millä tasolla pitää eri osa-alueilla olla, että ennuste pelimieheksi on olemassa Poikien nuorten maajoukkueen palautekokonaisuus SHA seuravalmentajien lahjakkaiksi nimeämät pelaajat ja miten he eroavat muista SHA eri ikäisten tavoitetasoja, ikäluokan paras joukkue, ikäluokan parhaan joukkueen 5 parasta, ikäluokan paras.