O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /1. Kirjastolinjausten ja -säädösten muutoksia  Opetusministeriön kirjastopäivät 2.-3.12.2008 Kirsti Kekki,

Esitys aiheesta: "O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /1. Kirjastolinjausten ja -säädösten muutoksia  Opetusministeriön kirjastopäivät 2.-3.12.2008 Kirsti Kekki,"— Esityksen transkriptio:

1 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /1. Kirjastolinjausten ja -säädösten muutoksia  Opetusministeriön kirjastopäivät 2.-3.12.2008 Kirsti Kekki, opetusministeriö http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/?lang=fi

2 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /2.  Opetusministeriö ja tulevaisuuden linjaukset  OPM Luo valtakunnalliset kirjastopoliittiset linjaukset  Valmistelee alan lainsäädännön Kirjastolainsäädännön kokonaistarkastelu: tavoitteita laajennetaan ja täsmennetään. Mahdollisuus määritellä laadullisia tavoitteita ja tarkistaa esim. kirjastoverkostoa. Kelpoisuusvaatimukset. Henkilöstörakenne.  Miksi: Strategiset päämäärät ja säädökset antavat suuntaviivat kirjastojen kehittämiselle ja siihen, miten valtion rahoitusta kohdennetaan ja ohjataan lähivuosina.

3 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /3.  Kirjastostrategiatyön tarkoitus  Tarkoituksena on auttaa kirjastoja selviytymään kussakin yhteiskunnallisessa tilanteessa ja turvata väestön sivistyksen ja tiedon saatavuus. Kirjastolakiin kirjattu perustehtävä on kestänyt erilaiset yhteiskunta- ja tietotekniset muutokset vuodesta 1928 lukien.  Tavoitteena on, että kaikki yleiset kirjastot/kunnat toteuttaisivat valtakunnallisia sivistyspoliittisia linjauksia, joiden mukaan kaikilla kansalaisilla on yhtäläinen oikeus saada myös asiantuntevaa opastusta – reaaliset mahdollisuudet tiedon käyttöön on taattava kaikille.  Lisätä kuntien päätöksentekijöiden tietoisuutta..

4 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /4.  Miksi strategioita, ohjelmia sekä säädöksiä tarkistetaan juuri nyt  Toimintaympäristön, viestintäteknologian jne., muiden säädösten (esim. valtionosuuslaki) muutokset.  Asiakastarpeiden, asiakkaiden käyttäytymisen, tiedonhakutapojen, oppimisen ja opetuksen muutokset.  Viimeistään nyt kirkastettava itselle ja kuntalaisille, mikä on googlaamisen ja kirjasto-osaamisen ero? Mihin kirjastoja nyt tarvitaan?  Korkeakoulutettua alan henkilöstöä on kirjastoissa enää 25-30 %. Liian vähän! Em. vaikuttavat kaikki yhdessä.

5 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /5.  Kirjaston perustehtävä  Edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia - sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, - jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, - kansainvälistymiseen, elinikäiseen oppimiseen sekä - edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Perustehtävä muodostaa pysyvän perustan kirjastojen toiminnalle ja kehittämiselle. Perustehtävä ei muutu strategioiden muuttuessa.

6 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /6.  Tulevaisuuden tahtotila  Kirkastaa yleisen kirjastojen perustehtävä ja tahtotila. Pääpaino sisällöissä ja asiakkaiden tarpeissa.  Aktiivinen, ulospäin suuntautuva, asiakaslähtöinen palvelu- ja toimintakulttuuri. Kuntalaiset tietävät mitä kirjastosta saa.  Varmistaa kirjaston ydintehtävän osaaminen, koska alan ydinosaamista ei ole missään muussa kunnan laitoksessa saatavilla.  Ydintehtävässä painopisteeksi osaamisen välittäminen eri-ikäisille ja -tasoisille; auttaa löytämään itselle olennainen tieto ja opastaa eri aineistomuotojen ja tiedon haltuun otossa.  Ammattimaisuus. Laatu. Luotettavuus.

7 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /7.  Asioita, joissa kirjastojen nykytila ei vielä vastaa tulevaisuuden haasteita  Kirjaston palvelujen markkinointi ja tiedottaminen. Onnistumisia ei ole hyödynnetty riittävästi.  Osin vanhentunut palvelukonsepti. Kohdistetut palvelut vielä haussa.  Asiakastarpeiden tunnistaminen vaatii päivittämistä.  Asiakkaan vastavuoroisessa kohtaamisessa kehitettävää  Aloitteellisuutta ja näkyvyyttä kaivataan lisää.  Yhteistyössä muiden kunnan toimijoiden kanssa on kehitettävää.  Kirjastojärjestelmät on suunniteltu aineiston hallinnan näkökulmasta, ei asiakkaan itsetoimista tiedonhakua tukevasti.

8 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /8.  Meidän kirjastomme - kutsuva, palveleva, ammattitaitoinen, monimuotoinen • Kirjastojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tunnistettu ja tunnustettu Visio esim.

9 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /9.  Visiota tarkentavia strategisia päämääriä 1. Kirjastojen palvelut tuotetaan ja toteutetaan paikallisesti, seudullisesti, valtakunnallisesti. Kaikilla toimijoilla on oma tehtävänsä. 2. Uusia erilaisia palvelukonsepteja. 3. Lähikirjastot toimivat monipalvelukeskuksina paikallisen tarpeen mukaan. Henkilöstö osaa hyödyntää keskitetysti ja alueellisesti tuotettuja palveluja. 4. Kirjastoilla on uusi näkyvä rooli kaiken kansan avoimena oppimisympäristönä. 5. Kirjastoissa vallitsee uusi asiakaslähtöinen palvelukulttuuri. Kirjasto jalkautuu myös sinne, missä ihmiset, oppijat ym. ovat.

10 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /10.  Keinoja  Sidosryhmäyhteistyöhön panostaminen, aktiivinen verkostoituminen yli toimialarajojen  Tilojen uudenlaiset käyttömahdollisuudet  Kirjasto avoimena oppimisympäristönä. Kirjastonkäytön ja tiedonhallinnan opetukseen uusia malleja.  Henkilöstörakenteen nykysuunnan muuttaminen  Rekrytointiin panostaminen  Johtamiseen panostaminen. Henkilöstön sitouttaminen yhteiseen tahtotilaan. Päämäärien myyminen päätöksentekijöille.  Asiakaspalvelujen kohdistaminen

11 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /11.  Tulevaisuuden keskeisimmät linjaukset Houkuttavuus – tilat ja toiminta Osaaminen - laaja sivistys- yksilölliset palvelut Monimuotoisuus - uusia palvelu- konsepteja Palvelukulttuuri – aidosti asiakas- lähtöinen

12 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /12.  Kelpoisuusvaatimukset. Tavoite  Parantaa kirjastopalvelujen laatua sekä turvata kaiken ikäisten oppijoiden ja kansalaisten tietohuolto.  Uusi palvelukulttuuri: asiakaspalveluun nykyistä enemmän korkeakoulutettua alan henkilöstöä. Lähtökohtana ovat asiakkaiden muuttuneet ja muuttuvat tiedolliset tarpeet sekä opetustoimen kasvavat vaatimukset.  Tavoite on tehty kansalaisten sivistyksen, tiedon ja kansalaistaitojen saatavuuden ja käytön osaamisen turvaamiseksi; ei ylläpitämään kirjastojen tai alan koulutuksen nykytilannetta.

13 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /13.  Kelpoisuusvaatimukset ja henkilöstörakenne  uutta: korkeakoulutasoista alan henkilöstöä vähintään 45 % koko henkilöstöstä  vähintään 60 opintopistettä alan aine- tai ammattiopintoja  uutta: yksittäisestä tai useammasta kirjastosta vastaavan kelpoisuus.  johtajilla korkeakoulutasoiset aine- ja ammattiopinnot  Miksi: Tulevaisuuden kirjastotyö vaatii entistä useammalta yhä korkeampaa ammattitaitoa. Ammattitaito edellyttää tiedollista ja taidollista joustavuutta, luovaa ja ennakoivaa oppimiskykyä, kykyä käsitellä tietokokonaisuuksia, soveltamistaitoa, yleensä laaja-alaisia ja monikäyttöisiä perustietoja ja taitoja.

14 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /14.  Miksi kirjasto-osaamista tulee vahvistaa  Kirjasto-osaaminen. Laaja-alainen sivistys. Tekevät kirjastosta kirjaston.  Uudet palvelut ja toiminnot edellyttävät kirjastojen ydinosaamisen vahvistamista ja toisaalta monipuolistamista.  Kirjastoammatillisen henkilöstön tulee - tietää, osata ja päivittää ydintehtävänsä - tietää enemmän kuin asiakas - tietää, mikä on oman osaamisen lisäarvo googleen Haasteet: Eläkkeelle siirtyy henkilöstöä pääosin korkea-asteen viroista. Korkeakoulutettua ammatillista kirjastohenkilöstöä on kirjastoissa enää keskimäärin 25-30 %.

15 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /15.  Eläkkeelle siirtyvät korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kirjastoammattilaiset. Yleiset kirjastot, koko maa HUOM! suuntaa-antava.

16 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /16.  Eläkkeelle siirtyvät korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kirjastoammattilaiset. Yleiset kirjastot, koko maa. HUOM! Suuntaa-antava. KOKO MAA VuosiKirjastotoimenjohtajatMuut kirjastoalan korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Yhteensä 2005132841 2006184159 2007142842 2008164460 2009196079 2010194160 2011165571 2012205070 2013215273 YHTEENSÄ156399555

17 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /17.  Korkeakoulututkinto. Kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut: 1. Korkeakoulututkintovaatimus - yliopistossa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon, - ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon, - yliopistossa suoritetun tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon 2. Ylempi korkeakoulututkintovaatimus - yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon - ammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon (Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 16.6.2005/426).

18 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /18.  Yliopistot  Perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä ja aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä. (Valtioneuvoston asetus (794/2004, 9 §))  Kaksiportainen tutkintorakenne, jossa ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto.  Kirjastoalan yliopistotasoinen opetus: Tampere, Oulu, Åbo Akademi.

19 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /19.  Ammattikorkeakoulut  Opinnot suuntaavat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun VN:n asetuksen muuttamisesta16.6.2005/423)  Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste.  Ammattikorkeakoulut, joissa kirjastoala: Turku, Seinäjoki, Oulu.  Tradenomi

20 O PETUSMINISTERIÖ /17.1.2008/Kirsti Kekki /20.  Muu kuin korkea-aste  Ammatillinen perustutkinto. Merkonomitutkinto Opintoviikot. Kirjastoalan merkonomi mm. Kerava, Seinäjoki, Valkeakoski.  Informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto. Ei käytetä opintoviikkoja eikä opintopisteitä.. (Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 24.11.2004/1009.1 §) Kirjastoalan ammattitutkinto: mm. Kerava, Seinäjoki, Helsinki.