MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN?

Esitys aiheesta: "MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN?"— Esityksen transkriptio:

1 MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN?
Muistaminen oppimisessa ja muistitekniikat Aikap4 Outi ja Mia

2 MUISTITEHTÄVÄ FUNKTIO TANSKA KELLO KOGNITIO LUMIUKKO KANSANEDUSTAJA
PYLVÄS KAULAKORU NOORA VOILEIPÄ

3

4 MUISTITEHTÄVÄ SÄRKÄNNIEMI POSSUJUNA PELLE RANNEKE KUMMITUSTALO
ONNENPYÖRÄ NARUNVETO KARUSELLI HATTARA DELFINAARIO

5

6 MUISTAMINEN Keskeinen kognitiivinen toiminto
Kolmivaiheinen toimintojen sarja: Tiedon vastaanotto Käsittely ja varastointi Mieleenpalautus

7 HEMOSTOLLISTA PERUSTAA
Tietoa käsiteltäessä aivojen hermosoluverkoissa tapahtuu kemiallista ja sähköistä toimintaa. Tieto kiertää hermosoluissa siihen asti kun sitä tarvitaan tai kerrataan. Oppimisen aikana synapsit aktiivia, levon aikana vahvistuvat Pysyvässä tallennuksessa hermosoluissa tapahtuu kemiallisia muutoksia.

8 MUISTIN RAKENNE Ärsykkeet, Tiedot, Kohteet, Aineistot
Sensoriset muistit: Suuri tietomäärä Ei valikoi ainesta Kesto 0,2-3 sek. Työmuisti: Uutta tietoa sens.muistista Vanhaa tietoa säilömuistista Rajallinen kapasiteetti Kesto 1-30 sek. Kapasiteetti 7+/-2 Säilömuisti: Säilyttää tiedon kauan Aika haalistaa Motiivit ja tunteet vaikuttavat Ongelmana hakuvihjeet

9 MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Välittäjäaineet vireänä opittu muistetaan paremmin lievän jännityksen aikainen adrenaliinin vapautuminen lisää yleensä muistamista paniikki estää muistamisen Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet estävät muistin toimintaa. Koska muistin tallennus vaiheittaista, viime tipan lukeminen yleensä turhaa.

10 MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Hyvin jäsennellyn aineksen muistaa paremmin. Mitä syvällisemmin ja itseen liittyen aineistoa käsitellään, sitä paremmin se muistetaan ja opitaan. Pinta- ja syväoppiminen: Tietoa voidaan käsitellä pinnallisesti ulkoa oppimilla tai syvällisesti työstäen. Pintakäsitelty tieto muistetaan jos se palautetaan välittömästi ja aineisto helppo. Syvällisesti työstetty aineisto muistetaan pitempään.

11 MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Kertaaminen: Käsittelytapa ja kertaaminen vaikuttavat tiedon säilyvyyteen. Motivaatio Pitemmän ajan kuluessa opiskeltu aines helpottavat muistamista. Oppimisen jälkeen nukuttu yö helpottaa muistamista. AINEISTOA YMMÄRRETTÄVÄ JA TYÖSTETTÄVÄ!

12 MUISTAMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
Metakognitiot ja metamuisti: Tiedot omasta tiedosta, tiedonkäsittelystä, ajattelusta ja niistä strategioista, joita osaamme käyttää. Assimilaatio: Uusi tieto sulautuu osaksi vanhaa tietoa ja toimintaan saadaan uusi ulottuvuus. Akkommodaatio: Mukauttaminen, uusi tieto nivoutuu entiseen ja muuttaa koko tietorakennelmaa, entinenkin tieto muuttuu uuden ansiosta.

13 UNOHTAMINEN JA MUISTIVIHJEET
Unohtamisen taustalla saattaa olla huolimaton havaitseminen tai pintapuolinen tiedonkäsittely eli tietoa ei ole alunperinkään tallennettu oikein. Mieleenpalautus epäonnistuu usein puutteellisten hakuvihjeiden vuoksi. HÄIRINTÄTEORIA sekä KULUMISTEORIA

14 HYVÄ MUISTAMINEN Parhaimman tuloksen taustalla:
1. Työskentelytapojen ja strategioiden muutokset. 2. Aktiivinen asioiden työstäminen 3. Tarkkaavaisuuden keskittäminen tietoisesti muistettavaan asiaan jo tallennusvaiheessa 4. Aineiston arviointi, tieto siitä mitä kannattaa silmäillä ja mitä lukea tehokkaasti

15 HYVÄ MUISTAMINEN 5. Tietojen soveltaminen 6. Sopivien opiskelumenetelmien löytäminen 7. Oman tunnetilansa tiedostaminen

16 MUISTAMISEN JA MIELEENPALAUTUKSEN ESTEITÄ
Vihjeet eivät riitä Tieto ei järjesty Yhteys, tilanne ei ole samanlainen kuin alkuperäinen Tietoa ei tunnisteta Tieto ei sovi entiseen tietoon Asia ei liity itseen Aineistot liiaksi samankaltaisia Motivaatio on ollut vähäinen Torjunnat, pelot, väsymys estävät Mielikuvat heikkoja tai häilyviä

17 VIDEO http://areena.yle.fi/video/1336319
Pohdi videossa esiteltyjä käsityksiä muistista ja muistamisen parantamisesta.

18 MUISTITEKNIIKAT

19 Muistitekniikat ovat tekniikoita, joiden avulla asioita voidaan tallentaa pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin.

20 MATKAREITTI -TEKNIIKKA
Perustuu havainnointiin, assosiointiin, visualisointiin ja paikallistamiseen. Matkareitti tarkoittaa henkilölle tiettyä tuttua reittiä, esim. lapsuudenkodista lähikaupalle. Reitiltä valitaan pisteitä, esim. oma huone, eteinen, etupiha jne. ja jokaiseen pisteeseen asetetaan muistettavan asian assosiaatio.

21 MUISTIA PARANTAVIA RUOKIA
Mustikat Rasvainen kala esim. lohi Pinaatti Omena Valkosipuli Punaviini

22 Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/muistitekniikat
Oddbjorn By: Memo, 2006 Vilkko-Riihelä Anneli: Psyyke, 1999