Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4 HB13; M19

Esitys aiheesta: "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4 HB13; M19"— Esityksen transkriptio:

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 4 HB13; M19
K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2 Vielä koroista: valuuttakurssien korkopariteettiteoria (HB 18:3)
Vapaasti vaihdettavat valuutat Valuuttakurssien ja korkojen välillä yhteys? Esim r€ = r£ , missä r= esim. vuoden pituisten lainojen korko rahamarkkinoilla ja alaindeksi kuvaa valuttaa Entä jos markkinat odottavat punnan arvon heikkenevän? Euroalueella toimiva pankki ottaa lainoja punnissa, sijoittaa euroalueen rahamarkkinoille, maksaa vuoden päästä takaisin heikommilla punnilla => voittoa! Voiko tällainen arbitraasimahdollisuus olla olemassa? Valuuttakurssien korkopariteettiteorian mukaan ei voi; tulevien valuuttakurssimuutosten odotusarvon ja korkoerojen välillä oltava yhteys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3 Korkopariteettiteoria
Pitäisi olla: valuuttakurssimuutosten jälkeen laskettu tuotto sijoitukselle odotusarvoisesti sama, ainakin jos mahdollista suojata positio valuuttatermiinillä Termiini = sopimus tulevana ajankohtana tehtävästä valuuttakaupasta ja sen suuruudesta Pitää päteä: 1+r€ = (1+r£) *E£t+1/E£t Missä E£t on punnan arvo euroina ajanhetkellä t Johtopäätös: ”heikolle” (devalvoitumassa olevalle) valuutalle maksetaan kovempaa korkoa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4 Suomen historiaa: 1 kk Helibor ja devalvaatiot
Kellutus 18.9 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5 Korkopariteettiteoria
Todennäköisesti suurin yksittäinen syy erittäin korkeisiin korkoihin Suomessa esim. syksyllä 1991 oli devalvaatio-odotus Kotimainen korko = kansainvälinen korko + devalvaatio-odotus + riskipreemio Miksi riskipreemio näin päin? Suomi tässä vaiheessa selvästi velkainen maa (koko kansantalous, etenkin julkinen sektori) => todennäköinen sijoittaja ulkomaalainen, jolle korkotuotto jossain muussa valuutassa ollut riskitöntä, ainakin valuuttakurssiriskitöntä Suomeen sijoittavan ulkomaalaisen näkökulma relevantimpi kuin ulkomaille sijoittavan suomalaisen Jos marginaalinen sijoittaja olisi ollut suomalainen, ulkomaisista papereista olisi ehkä/todennäköisesti vaadittu riskipreemio K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Korkopariteetti Ongelma: huomattavan suuri osa empiirisestä evidenssistä ei juuri tue tätä mallia normaalioloissa Melkein kaikki evidenssi? Esim. Japanin jenillä ollut jatkuvasti erittäin alhainen korko, ei ole jatkuvasti vahvistunut suhteessa muihin valuuttoihin Carry trade: lainataan esim. Japanin jeneinä, vaihdetaan esim. dollareihin, joina tehdään sijoituksia Ollut tavallista varsinkin ennen kriisiä, yleensä kannattanut Voidaan yrittää selittää jonkinlaiseksi riskipreemioksi, näennäinen ylimääräinen tuotto on korvausta riskistä Esim. Japanissa pitkään jatkuneet vaihtotaseylijäämät => paljon sijoittamista ulkomaille ja ulkomaan valuutassa, mistä vaaditaan ylimääräinen riskilisä valuuttakurssiepävarmuuden vuoksi => kotimaan korko alempi kuin ulkomainen korko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7 Korkopariteettiteoria
Muita syitä, miksi teoria ei (yleensä) näytä toimivan Menetelmälliset ongelmat Yhteisintegraatio vs. PNS, ”Peso-probleema” (=äärimmäinen, epätodennäköinen tilanne, jota ei datassa, mutta jonka sijoittajat ottavat huomioon yhtenä mahdollisuutena) Alkujaan: dollariin epäuskottavalla valuuttakurssilla kytketyn valuutan erittäin korkea korko; devalvoitumista pelätään, vaikka se ei jollain tarkasteluperiodilla tapahtuisi. Riskilisä kuitenkin toteutuu markkinoilla. Friedman: Meksikon korot 1950-luvulta 1970-luvulle korkeammat kuin Yhdysvaltojen, vaikka valuuttakurssi ei muuttunut – ilmainen lounasko? Peso-probleema voi esiintyä muutenkin kuin valuuttakurssien ja korkojen yhteydessä. Periodi; toimiiko paremmin uudemmassa datassa? Vähemmän rajoitteita kansainväliselle arbitraasille Jos ei ole vapaita pääomanliikkeitä, mikä panisi toimimaan? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8 Rahan kysyntä - perusteet
”Kaikki haluavat lisää rahaa, rahan kysyntä aina ääretön”? Ei, vaan rahan kysyntä tarkoittaa: ”Minkä osuuden annetusta bruttovarallisuudestaan ihmiset haluavat pitää rahana?” Miksi kukaan haluaisi rahaa? Ei voi suoranaisesti käyttää mihinkään Ajatellaan yhden periodin olemassa olevaa taloutta Jokainen kuluttaja on jostain saanut satunnaisen valikoiman hyödykkeitä, jotka eivät vastaa kyseisen henkilön tarpeita tai preferenssejä kuin ehkä sattumalta Esim. kaikki makkarat yhdellä (joka on kasvissyöjä) ja sinappi toisella Jokaiselle kuluttajalle annetaan rahaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin maksuvälineenä toimiminen Vaihtokauppa kielletty! Hyödykkeitä saa vaihtaa vain rahaan. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9 Rahan kysyntä - perusteet
Tapahtumajärjestys: Hyödykkeet ja rahat jaetaan Haetaan hinnat, joilla jokaisen hyödykkeen tarjonta = kysyntä. Käydään kauppaa löydetyillä hinnoilla Hyödykkeet kulutetaan Maailma loppuu Kuluttajan optimointiehto: raha tuottaa saman rajahyödyn joka kohteessa, myös rahana itsenään Jos tuottaa korkeamman hyödyn kohteessa A kuin kohteessa B, siirretään B:stä A:han Hyödykkeen hinta = 1/(∂qi/∂mi ) <=> 1/hyödykkeen hinta = ∂qi/∂mi => hyödykkeeseen i kulutetun rahan rajahyöty = (∂U/∂qi)*(∂qi/∂mi) (∂U/∂q1)*(∂q1/∂m1)= (∂U/∂q2)*(∂q2/∂m2)= (∂U/∂q3)*(∂q3/∂m3) = …. = ∂U/∂M U on kokonaisutiliteetti, qi on hyödykkeen i määrä ja mi on hyödykkeeseen m käytetyn rahan määrä ja M= rahaksi jäävän osuuden määrä. Rajoite: Kullakin kuluttajalla rahaksi jäävä osuus + ostoksiin käytetty = alun perin saadun rahan määrä ∂qi/∂mi = 1/hinta hyödykkeelle i Tavara maksaa 100 € => yhdellä eurolla saa sadasosan tavarasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10 Rahan kysyntä - perusteet
Rajahyöty käteen jäävästä rahasta aina 0. Rajahyöty muista hyödykkeistä positiivinen! Ainoa mahdollinen tasapaino: ∂qi/∂mi = 0 kaikilla i => rahalla ei ostovoimaa ∂qi/∂mi = 1/hinta, siis hinnat äärettömiä, rahan arvo nolla. Johtopäätös: ei löydy tasapainoa, jossa rahalla ostovoimaa Kukaan ei tavoittele lopputulosta, jossa itselle jäisi rahaa Kukaan ei halua allokaatiota, jossa itsellä hyödytöntä tavaraa, jos sen voi vaihtaa mihin tahansa muuhun vaikka kuinka huonolla vaihtosuhteella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11 Rahan kysyntä - perusteet
Johtopäätös: yksinkertaisessa mikrotaloustieteellisessä mallissa melkein mahdotonta saada rahalle mitään arvoa Kuitenkin fiat-rahalla ostovoimaa reaalimaailmassa –miten selittävissä? Ainoa järkeenkäypä selitys: odotus siitä, että maailma jatkuu, ja että rahalla ostovoimaa huomenna. Edellä kuvatussa mallissa pitäisi olla useita ”kierroksia” Jokaisella kierroksella merkittävä joukko haluaa säilyttää rahaa käytettäväksi seuraavalla kierroksella Jos kierros tiedetään viimeiseksi, niin… ? Raha tuottaa välillisesti utiliteettia niiden hyödykkeiden kautta, joita sillä voi ostaa tulevaisuudessa => ∂U/∂M >0 Näillä pohdinnoilla melko vähän yhteyttä siihen, kuinka rahan kysyntää mallitetaan ja mitataan (empiirisessä) makrotaloustieteessä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12 Malliteknisiä ratkaisuja
Rahan kysynnän mallittaminen mikrotaloustieteessä vaikeaa Vaikka olisi saatu rahalle ostovoimaa jollain olettamuksella, miksi kukaan haluaisi pitää hallussaan rahaa (eikä ainoastaan hankkia sitä samalla sekunnilla käytettäväksi), varsinkaan jos tarjolla korkoa tuottavia arvopapereita tms? Ääretön kiertonopeus, raha hankitaan nyt ja käytetään 1/N sekunnin kuluttua, N-> ∞ kuluttajan optimissa kitkattomassa maailmassa Seuraavat pikemminkin malliteknisiä ratkaisuja kuin fundamentaalisia selityksiä sille, miksi rahalla on arvoa Cash-in-advance Ostaminen edellyttää aina sitä, että raha on hankittu etukäteen; pitämisaika >0 Matka pankkiautomaatilta kauppaan, aika palkkapäivästä ostospäivään… Obligaatiot eivät kelpaa maksuvälineeksi, eikä hyödykkeitä saa, ellei ensin pidä rahaa hallussaan ainakin vähän aikaa => rahaa tarvitaan Entä jos voi maksaa luottokortilla? Luottokorttilaskun eräpäivä = palkkapäivä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13 Malliteknisiä ratkaisuja
Raha utiliteettifunktiossa Perusajatus: raha tuo haltijalleen ”likviditeettipalveluita” => joiltain osin kuin mikä tahansa hyödyke Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän näitä palveluita ja korkeampi utiliteetti U= U(C,M), missä C=kulutus ja M=hallussa olevat rahat Siis sisällytetään raha suoraan kuluttajan hyötyfunktioon! Raha tuottaa utiliteettia, vaikka sitä ei käytettäisi. Kuluttaja, joka kanniskeli viikon ajan seteliä lompakossaan, tuli onnellisemmaksi. Filosofisesti melko epäilyttävä ratkaisu, mutta toimiva, ennustaa suunnilleen havaitunlaista käyttäytymistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14 Rahan kiertonopeus ja rahan kysyntä
Jos rahalla paradoksaalisesti ostovoimaa mutta ei kysyntää, sen kiertonopeus on ääretön Halutaan, jotta voisi ostaa. Heti kun saatu, heti käytetään => hallussapitoaika 0 sekuntia. => Rahan kysyntä (=kullakin ajanhetkellä haluttu määrä) ja kiertonopeus sukulaiskäsitteitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä
Keskeinen ero myöhempiin ajatuksiin: korolla ei merkitystä I Fisher 1911, jossain määrin edeltäjänsäkin Vaikuttanut talouspoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä Fisher: MV = PY Missä M=rahan määrä, V= rahan kiertonopeus; P=hintataso, Y = reaalinen bruttokansantuote (mitä termiä ei tosin Fisherin aikana käytetty) Logaritmisena m+v = p+y Yhtälö sanoo: rahan määrä kertaa yhdellä rahan yksiköllä keskimäärin tehtyjen ostosten lukumäärä riittää ostamaan koko markkinoille myydyn tuotoksen. Identiteetti, joka ei kerro mitään kausaalisuuksista V=YP/M Mikä on syy, mikä seuraus? Fisherin järkeily: kiertonopeus riippuu maksujärjestelmistä ym, muuttuu hitaasti jos ollenkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä
Fisher ja muut ennen Keynesiä vaikuttaneet taloustieteilijät: kysyntä ei vaikuta tuotantoon makrotasolla => Y = vakio; Täystyöllisyys Ei ollut juuri mitään suhdannevaihteluteorioita Ainoa mikä joustaa, jos rahan määrää muutetaan: P Rahan kysyntäfunktio: M = PY/V Implisiittinen olettamus tässä kehikossa: rahaa ei käytetä säästöjen säilyttämiseen Lähestymistavan heikkous: kiertonopeus voi todellisuudessa vaihdella melko paljon Fisherin aikana ei tunnettu käsitettä BKT eikä muitakaan sopivia tilastoja Y:n mittaamiseksi => heikkoutta ei pystytty havaitsemaan saatavilla olleista tilastoista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17 Rahan kiertonopeus Suomessa
Laskettu jakamalla nimellinen BKT keskimääräisillä M2-talletuksilla vuoden aikana Näyttää olevan niin, että noususuhdanteessa rahan kiertonopeus kiihtyy, joskin yhteys heikko; Rahan kiertonopeudella ollut hidastuva trendi? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18 Rahan kiertonopeus - empiriaa
Rahan kiertonopeus tyypillisesti suhdanneherkkä: kiihtyy suhdannenousussa Bordo & Jonung (1987) Rahan laskennallinen kiertonopeus kehittynyt U:n muotoisesti Vaihe 1: talouden monetisoituminen; Paljon tuotantoa, jota ei makseta rahalla (omavaraistaloutta, vaihtokauppaa ym) => korkea laskennallinen kiertonopeus Talous kehittyy => aletaan käyttää rahaa => kiertonopeus näennäisesti hidastuu Vaihe 2: raha- ja maksujärjestelmien kehitys => rahan kierto nopeutuu Eipä näytä Suomessa nopeutuneen 1980-luvun jälkeen! Siklos (1988, 1989): rahan kiertonopeus ei vakaa eikä sillä ole pitkän aikavälin tasapainoarvoa (random walk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19 Keynesin likviditeettipreferenssiteoria
Sivuttiin jo korkoja käsiteltäessä ”Työllisyys, korko ja raha” (General theory of employment interest and money; 1936; Suom. Ahti Karjalainen & Pentti Kivinen, WSOY 1951) ”Miksi ihmiset pitävät rahaa”? Transaktiomotiivi Alkup. teoksessa mainitaan kahtena eri motiivina: tulovaikutin (income motive) ja liikevaikutin (business-motive) Ainoa klassisen taloustieteen käsittelemä Talouden aktiviteetti kasvaa tai hinnat nousevat 1 % => lisää rahan kysyntää prosentilla Varautumismotiivi Yllättävät menot tai ostosmahdollisuudet Varautumismotiivi suunnilleen suhteissa tuloihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Keynesin teoriat Spekulatiivinen motiivi Keynesin olennaisin lisäys aiempaan teoriaan Pidetään rahaa jos sen odotettu tuotto suurempi kuin tuotto muissa sijoituskohteissa; rahan tuotto = 0 => pidetään vain jos korkojen odotetaan nousevan, mikä alentaisi joukkolainojen ym. kohteiden hintoja => Korot korkeat => odotetaan laskevan => ei kannata pitää rahaa Reaalisen rahan (real money balances) kysyntä M/P = f(Y, i) Missä P= hintataso, Y= reaalinen bruttokansantuote, i = korkotaso Rahan kiertonopeus ei Keynesillä vakio; korkojen nousu vauhdittaa rahan kiertoa, raha pannaan eteenpäin jos sitä ei kannata pitää Olennainen uutuus Keynesillä: korot tässä yhteydessä, etenkin spekulatiivinen motiivi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Keynesin teoriat Tobin: jos agentit riskiaversiivisia, eivät uskalla pitää kaikkia säästöjään joukkolainoissa, joiden hinnat voivat vaihdella korkojen muuttuessa Hajautus => sisäpisteratkaisu, jossa x% säästöistä vakaassa mutta tuottamattomassa käteisessä ja 100 – x % tuottavissa mutta arvoltaan epävarmoissa joukkolainoissa Selittää, miksi Keynesin lähestymistapa ei johda nurkkaratkaisuihin, joissa käteisenä joko 0% tai 100 %. Rahan tarjonta = rahan kysyntä tasapainossa Rahan tarjonnan lisäys => yleisöllä enemmän rahaa kuin haluaisi pitää epätasapaino => hakeudutaan kohti tasapainoa , mutta miten? Korot laskevat => rahan kysyntä lisääntyy Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy => rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22 Keynesiläiset teoriat
Keynesiläinen IS-LM –kehikko; LM-käyrä = pisteet, joissa rahan kysyntä = rahan tarjonta r Rahan kysyntä alittaa tarjonnan LM Rahan kysyntä ylittää tarjonnan IS Y Korkojousto voimakas: LM-käyrä lähes vaakasuora Pieni korkojen muutos riittää luomaan kysynnän isolle rahamäärän lisäykselle. Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat => rahan kysyntä lisääntyy, eikä paljon muuta tapahdukaan Yksilön kannalta: ”Korot alenivat . Tämä vaikuttaa voimakkaasti siihen, että haluan pitää isomman saldon käyttelytililläni. En muuta käyttäytymistäni kuluttajana mutta annan korottoman käyttelytilini talletuksen kasvaa. ” => Inflaatio ei kiihdy, noususuhdanne ei ala… K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23 Keynesiläiset teoriat
Korkojousto heikko: LM-käyrä lähes pystysuora Korko ei enää vaikuta siihen, millä kansantulolla rahan kysyntä = rahan tarjonta Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat, millä on vain vähäinen vaikutus rahan kysyntään mutta voimakas vaikutus hyödykkeiden kysyntään ”En välitä korosta päättäessäni, paljonko rahaa pidän. Jos hallussani olevalla rahamäärällä on taipumus kasvaa, näytän kaiken ostoksiin – panen kiertoon.” Kuinka vakaa rahan kysynnän korkojousto on? Keynes arveli, että korkojousto epävakaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24 Sama kuviona – rahan tarjonta lisääntyy
Heikon korkojouston LM-käyrät punaisella, voimakkaan korkojouston LM-käyrät vihreällä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria
Rahan kysynnän oltava funktio monesta tekijästä Pysyväistulo Y (tulevien tulojen diskontattu nykyarvo, tai keskimääräinen tulo yli ajan); korkea pysyväistulo lisää rahan kysyntää Rahalle (esim. käyttelytileille) maksettu korko rm Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto (obligaatiot rb, osakkeet re) rb-rm kasvaa => rahan kysyntä vähenee; isompi vaihtoehtoiskustannus pitää omaisuutta rahana Odotettu inflaatio ∏ alentaa kysyntää Funktiona: M/P = f(Yp, rb-rm, re-rm, ∏-rm) Siis: obligaatioiden osakkeiden ja hyödykkeiden nimellinen tuotto (=inflaatio) suhteessa talletusten korkoon K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria
Miksi ”pysyväistulo”? Tuloissa voi olla lyhyen aikavälin epäsäännöllisyyttä, joka vaikuttaa rahan tarpeeseen ja kysyntään melko heikosti Tästä seuraa: tavanomaiset suhdannevaihtelut vaikuttavat rahan kysyntään melko vähän; suhdannevaihtelu ymmärretään tilapäiseksi Edellytys: tulojen muutos ymmärretään tilapäiseksi tai pysyväksi Rahan tuotto sisältää mahdollisen korkotulon lisäksi sekalaisia pankkipalveluita, jos niistä ei eksplisiittisesti laskuteta Alihinnoitellut maksuliikennepalvelut tms Korko rm sisältää nyt myös pankkitallettajille tarjotut alihinnoitellut tai ilmaiset oheispalvelut Friedman arveli rahan tuoton reagoivan yleiseen korkotasoon Pankkitilien korot riippuvat markkinakoroista, jolloin obligaatioiden ja pankkitalletusten korkoero melko vakaa Lisäksi: jos talletusten keräämisestä kannattavampaa korkeiden markkinakorkojen vuoksi, enemmän oheispalveluita tallettajille Jos pankeilla täydellinen kilpailu, tallettajan saama korvaus (=korot ja alihinnoitellut oheispalvelut) riippuu yhden suhde yhteen markkinakoroista; pankin ”siivu” ei levene korkotason noustessa. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Friedmanin teoria Korkotason vaikutus rahan kysyntään melko vähäinen tai olematon, kunhan suunnilleen moderni pankkijärjestelmä Rahan kysyntä melko vakaa ja reagoi lähinnä muutoksiin pysyväistulossa Tästä seuraa: rahan kiertonopeus voi lyhyellä aikavälillä vaihdella V = Y/f(Yp) Missä V = rahan kiertonopeus, Y = toteutunut kansantulo ja Yp = pysyväistulo MUTTA: ei epäsäännöllisiä, yllättäviä, talouden tilasta riippumattomia vaihteluita Noususuhdanne ilmenee rahan kierron tilapäisenä nopeutumisena, kun tulot kasvavat mutta rahan kysyntä ei (esim. edellinen Suomea kuvaava graafi) Monetarismi: rahan tarjonnan muutokset tärkein syy inflaation vaihteluun ja suhdannevaihteluihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28 Keynes vs Friedman Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan
Rahan tarjonnan vaikutukset Friedmanin mukaan Rahan tarjonnan lisäys Rahan ylitarjonta Korot alenevat Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy Keynesin mukaan potentiaalisesti epävakaa vaikutus Rahan kysyntä lisääntyy K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Baumol-Tobin Tulot ”könttinä” säännöllisin väliajoin, käytetään tasaisesti => ajoittain rahavarallisuus >0 Varallisuutta voi siirrellä rahan ja korkoa tuottavan kohteen välillä, mutta kiinteä transaktiokulu, joko selvää rahaa tai aikaa ja eforttia Käteisellä ei korkoa, käyttelytilitalletuksen korko melkein nolla Osa tuloista kannattaa laittaa väliaikaisesti sijoituksiin Mitä useammin nostetaan sijoituksesta, sitä vähemmän pidetään tuottamatonta käteistä mutta sitä enemmän tulee transaktiokuluja Mitä korkeampi korkotaso, sitä vähemmän rahaa kannattaa pitää Mitä korkeammat kustannukset sijoitusten nostamisesta ja tekemisestä, sitä enemmän rahaa kannattaa pitää K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30 Rahan kysyntä - empiriaa
Runsaasti tutkittu! Tutkimus aiheesta jatkunut pitkään, uusia papereita tulee jatkuvasti Hakutermillä ”demand for money” 598 tärppiä Scopus-tietokannassa, (maalisk 2013); otsikko, tiivistelmä tai hakusana Tyypillisesti testattu jonkin teorian tärkeinä pitämien muuttujien ja rahan määrän tilastollista yhteyttä Näitä muuttujia ovat voisivat olla ainakin: Ei-rahan (joukkolainat tms) korot (-) Rahaksi luettujen erien (talletukset) korot (+) Transaktiokustannukset muutettaessa rahaa muuksi (sijoitus)varallisuudeksi ja päinvastoin (+) Tulotaso (+) Varallisuus (+) Tulojen vaihtelevuus / tuloepävarmuus (+) Korko-odotukset (+) Inflaatio (-) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

31 Rahan kysyntä - empiriaa
Ongelmia Muuttujat korreloivat (korot, inflaatio) Parametriarvot voivat muuttua ajassa Transaktiokustannukset hankalat mitata Monia muuttujia koskevat odotukset tärkeämpiä kuin myöhemmin toteutuvat arvot, mutta odotuksia ei yleensä havaittavissa (Ennusteet?) Ei ole hyviä tilastoja kokonaisvarallisuudesta Kausivaihtelu sekä rahan kysynnässä että esim. bruttokansantuotteessa; kausivaihtelun luonne voi vaihdella ajan kuluessa Mitä raha-aggregaattia tulisi käyttää? Teoriat ilmeisesti keskittyvät johonkin melko kapeaan käsitteeseen, M1? Emme havaitse rahan kysyntää vaan ainoastaan rahan määrän! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

32 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Näinkö? S r Kansantulo muuttuu, tulo-odotukset muuttuvat, pankkipalvelut muuttuvat, ilmasto muuttuu… Q S=D; D= f(r,Y…) => S=D = f(r,Y…) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

33 Rahan kysyntä - empiriaa
Käytännössä useimmat rahan kysyntää testanneet ekonometriset työt pikemminkin ottavat vaikutteita rahan kysynnän teoriasta kuin suoranaisesti testaavat tai vertailevat teorioita. Ln(mt) = b0 + b1 Ln (Yt) +b2 Ln(rt) +εt Tai: Ln(mt/pt) = b0 + b1 Ln (Yt /pt) +b2 Ln(rt) +b3(Pt/Pt-1) +εt Yhtälössä ollut selittäjänä trendi, tulojousto usein pakotettu ykköseksi, korot olleet reaalisia ja nimellisiä, käytetyt ekonometriset menetelmät vaihdelleet Usein myös viivästettyjä arvoja selittäjille Toivottavaa, että teorian mukaiset etumerkit, korkea selitysaste (pieni osuus m:n vaihtelusta jää selittämättä), muuttujien väliset yhteydet vakaita ja virhetermi epsilon vain ”valkoista kohinaa”. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

34 Rahan kysyntä - empiriaa
Useimmat 1970-luvulle saakka tehdyt empiiriset tutkimukset tuottivat pitkälti ”toivottuja” tuloksia Rahan kysyntä korkojoustavaa Tulojen ja korkojen muutosten vaikutus rahan kysyntään melko nopea Relaatiot rahan kysynnän ja selittävien muuttujien välillä melko vakaita Relaatiot alkoivat pettää 1970-luvun alkupuolella: Yhdysvalloissa rahan määrä supistui/kasvoi hitaammin kuin yhtälöt ennustivat, Britanniassa virhe toisinpäin. Uusia estimointeja, joissa ja 1980-luvun dataa mukana => havaittiin rahan kysyntäfunktioiden muuttuneen epävakaiksi Onko rahan kysyntä muuttunut? Vai ovatko käytetyt yhtälöt olleet väärin spesifioituja? Väärät selittävät muuttujat? Pakotettu väärä funktiomuoto? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

35 Rahan kysyntä - empiriaa
Epävakauttavatko institutionaaliset muutokset rahan kysyntää? Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmän romahdus 1970-luvun alussa? Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purku monissa maissa 1980-luvun alusta alkaen? Rahoitusinnovaatiot (luottokortit, pankkiautomaatit, bitcoin…) Voivat riippua samoista tekijöistä kuin rahan kysyntä: pitkään jatkuva korkeiden korkojen aika => kehitetään keinoja, joiden avulla selviydytään pienemmillä käteiskassoilla Empiirisen tutkimuksen reaktioita Supistettiin rahan määritelmää Lisättiin selittäviä muuttujia (esim. pankkitalletusten korko) Institutionaalisia muuttujia (pankkikonttoreiden lkm etc) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

36 Rahan kysyntä - empiriaa
Viive Osittaisen sopeutumisen malli, optimaalinen hallussa olevan rahan määrä poikkeaa toteutuneesta Jäi epäselväksi, onko vakaa rahan kysyntäfunktio olemassa vai ei Epävakaa / muuttuva rahan kysyntä? Ei edes hetkellistä ”funktiota”? Ekonometristen menetelmien kehitys Aiemmin lähinnä PNS/OLS, myöhemmin yhteisintegraatioita, virheenkorjausmalleja yms K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

37 Rahan kysyntä – joitain tuloksia
Etenkin M3:n kysyntäfunktio vakaa euroalueella (Hamori & Hamori 2008) Yritysten käteiskassat ovat kasvava funktio myynnistä, mutta jousto <1; (Lotti & Marcucci 2003) Elinkeinoelämän (vähittäiskaupan) keskittyminen vähentäisi rahan kysyntää? Poikkileikkaus kotitalouksilla: (Daniels & Murphy 1994) Teknologialla merkittävä vaikutus käteiskassoihin Pankkiautomaatit; alhaiset käteisnoston kulut (sis. Käytetty aika) vähentää seteleiden pitämistä Rahan kysyntä pysynyt vakaana Länsi-Afrikan rahaliitossa (Canac, Shirvani, Wilbratte, Int Econ J 2009) Rahan kysyntä pysynyt vakaana 14 Aasian maan ryhmässä (Rao & Kumar: Econ Modell 2009) Persianlahden pienissä arabimaissa (Qatar, Emiraatit ja Bahrain) M1 ja M2-rahan kysyntä pysynyt vakaana , etenkin Bahrainissa (Darrat & Al-Sowaidi 2009, Rev Fin Econ) Serletis & Gogas (JMCB 2014): Rahan kysynnän epävakaus aiemmissa tutkimuksissa usein seurausta rahan määrän väärästä mittaustavasta Pitäisi olla divisia-indeksi, jossa rahan määrän komponenteilla eri painot K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

38 Rahan kysyntä – empiriaa Suomesta
Suvanto (1976, Scand JE): Lavean rahan kysyntä riippuu etenkin pysyväistulosta, suppean rahan kysyntä etenkin kulloisestakin tulotasosta Inflaatio vaikuttanut suppean rahan kysyntään vasta toisen maailmansodan jälkeen, lavean rahan kysyntään jo aiemmin Abrams (1988; IMF WP): Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja sen purkaminen vaikuttivat olennaisesti rahan kysyntään Korkojousto negatiivinen 1970-luvun lopulla, ei enää 1980-luvun alussa, uudelleen 1980-luvun puolivälistä alkaen Tukeeko Friedmanin teorioita? Korkosäännöstelyn purkaminen ei tehnyt rahan kysynnästä korkojoustavampaa, koska pankit maksoivat säännöstelykaudella asiakkailleen muulla tavoin kuin eksplisiittisenä korkona? Ripatti (1998): Rahan kysyntä Suomessa vuosina oli melko vakaa, jos käytetään suppeaa rahakäsitettä (M1), epävakaa, jos käytetään laveaa rahakäsitettä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900