Nagy Sándor Suomi-Unkari Seuran Tampereen osasto

Esitys aiheesta: "Nagy Sándor Suomi-Unkari Seuran Tampereen osasto"— Esityksen transkriptio:

1 Nagy Sándor Suomi-Unkari Seuran Tampereen osasto
Elämää kahdessa yhteiskunnassa: suomalais-unkarilaiset avioliitot, monikulttuurinen opetus ja kasvatus Nagy Sándor Suomi-Unkari Seuran Tampereen osasto

2 Parisuhde, avioliitto, lastenkasvatus
Jokaisella oma mielipide. Oman perheeni kokemukset kahden kulttuurin, kahden kielen kohtaamisesta. Seka-avioliitossa erityisen tärkeitä arvoja: ymmärtäminen toisen ihmisen huomioon ottaminen kompromissivalmius

3 Kahden tai useamman kulttuurin kohtaaminen
voi rikastuttaa, muuttaa värikkäämmäksi perheen elämää tai voi pilata sen. Perheemme Sen perustamiseen ovat olleet "syyllisinä" Suomi-Unkari Seura, Unkari-Suomi Ystävyysseura ja niiden johtajat Breitenbach József ja Tenho Takalo. Minä olen syntynyt ja opiskellut Miskolcissa, elän tällä hetkellä Tampereella. Vaimoni on syntynyt lähellä Tamperetta Kangasalla ja opiskellut Tampereella. Olemme tunteneet toisemme 22 vuotta. Meillä on kolme lasta.

4 Euroopan Unioni Politiikka luo puitteet.
Seuraako jokapäiväinen elämä direktiivejä? Milloin tavallinen ihminen tuntee Euroopan Unionin kodikseen ja yhteisen eurooppalaisen perinnön omakseen? Milloin tunnemme, että olemme osa suurta eurooppalaista perhettä? Tulevaisuus näyttää, edesauttaako näiden tunteiden muodostumista monikielinen ja -kulttuurinen perhe.

5 Kielet Vanhemmat käyttävät omaa äidinkieltään lastensa kanssa.
Vanhemmat puhuvat keskenään unkaria, mikä vahvistaa lasten "kakkoskielen" osaamista. Sadut, lukeminen, musiikki ja laulut molemmilla kielillä. Lapsi ymmärtää vanhempansa kieltä, vaikka saattakin vastata toisella kielellä. Tärkeää on virheiden korjaaminen. Kouluiässä on kiinnitettävä huomiota siihen, että lapsi opettelisi lukemaan ja kirjoittamaan silläkin kielellä, jota hän ei opiskele koulussa. Lasten sanavarasto jää köyhemmäksi, jos matkat "toiseen kotimaahan" eivät ole säännöllisiä. Samanikäisten seura on tärkeää kielenkin kannalta, sitä vanhempi ei voi korvata, vaikka miten tietoisesti opettaisi äidinkieltään lapsilleen.

6 Tavat Otetaan kaikki "hyvä" molemmista kulttuureista.
Suurimpaan osaan juhlista liittyy erilaisia tapoja, ruokia, monesti niitä vietetään myös eri aikoina. Kompromissien teko on välttämätöntä.

7 Ristiriidat ja erot Miten kauan ollaan hereillä uutena vuotena?
Mitä syödään jouluna? Milloin joulu päättyy? Vietetäänkö kansainvälistä naisten päivää? Minä viikonloppuna vietetään äitienpäivää? Miten vietetään pääsiäistä? Miksi vappua vietetään? Juhannus Kansalliset juhlapäivät Pyhäinpäivä Vietetäänkö isänpäivää? Pyhä Nikolaus (Mikulás) vai Joulupukki? Milloin hän saapuu?

8 Elämä uudessa kotimaassa
Kieliongelmat. Käytetäänkö kolmatta kieltä vai jommankumman äidinkieltä? Halutaanko oppia tuntemaan ja hyväksymään paikallista arvomaailmaa, tapoja ja ajattelutapaa ja pystytäänkö siihen? Miten hyvin pystytään sopeutumaan, miten suuri on koti-ikävä? Perhe- ja ystävyyssiteet jäävät vanhaan kotimaahan, on rakennettava uudet.

9 Erot lastenkasvatuksessa perheemme kokemusten pohjalta
Vauvojen ruokinta on erilaista (Suomessa vauvoille annetaan puuroa ja velliä, Unkarissa he saavat vihanneksia, hedelmiä ja lehmänmaitoa aikaisemmin kuin Suomessa). Unkarilaisten tervehdystapojen opetteleminen on Suomessa kasvaneelle kaksikieliselle lapselle melkein toivotonta. Ruokailutavat, ruoka-ajat ja ruoat ovat erilaisia. Suomalaisia lapsia kasvatetaan vapaammin, he ovat vapautuneempia, aktiivisempia ja itsenäisempiä kuin unkarilaiset lapset, unkarilaisten silmin ehkä "huonommin kasvatettuja". Unkarissa vanhempien huolehtiminen lapsista kestää kauemmin, suomalaiset lapset alkavat ajatella itsenäisesti, tehdä omia ratkaisuja ja elää itsenäistä elämää aikaisemmin kuin unkarilaiset. Suomessa lapsi hyväksytään helpommin omana itsenään, Unkarissa lapsen odotetaan vastaavan tiettyjä normeja ja malleja.

10 Monikulttuurinen opetus
Suomessa sitä on ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, mutta valitettavasti ei unkariksi. Jos kunnasta löytyy kuusi samanikäistä unkarilaista lasta, paikallishallinto on velvollinen tarjoamaan heille äidinkielen opetusta. Tampereella on kuusi unkarilaista lasta mutta mutta he ovat eri ikäisiä. Äidinkielen opetukseen osallistuisivat lapset sekä yksikielisistä että kaksikielisistä perheistä. Heidän unkarin kielen taitonsa olisi eritasoista.