Asevelvollisuuden kustannukset Asevelvollisuusseminaari Helsinki 25.11.2006.

Esitys aiheesta: "Asevelvollisuuden kustannukset Asevelvollisuusseminaari Helsinki 25.11.2006."— Esityksen transkriptio:

1 Asevelvollisuuden kustannukset Asevelvollisuusseminaari Helsinki 25.11.2006

2 Asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannus Maa, jolla on asevelvollisuusarmeija, käyttää inhimillisiä resursseja markkinahinnat alittavalla kustannuksella. Asevelvollisuutta suorittavat henkilöt voisivat vaihtoehtoisesti investoida työkykyynsä opiskelemalla ammattiin tai he voisivat olla työelämässä. Tämä on asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannus, jota ei tilastoida virallisiin puolustusmenoihin.

3 Miten asevelvollisuuden hinta lasketaan? Suorien kustannuksien määrää mitataan menetetyillä työansioilla. Esimerkiksi 1100 euroa kuukaudessa ansaitsevalle henkilölle palvelu maksaa 1000 euroa jokaisen palveluskuukauden osalta. Kustannukset koko kansantaloudelle saadaan näin Menetetyn työpanoksen arvo = (asevelvollisten määrä)·(1-työttömyysaste) työllisten lukumäärä

4 Viralliset puolustusmenot kattavat vain 60% kokonaiskustannuksista Asevelvollisten työpanoksen arvo on 0,88 % BKT:sta. Viralliset puolustusmenot ovat puolestaan 1,21 % BKT:sta. Eli kokonaispuolustusmenot ovat 2,09 % BKT:sta. Asevelvollisten maksuosuus puolustusmenoista on Suomea suurempi ainoastaan Bulgariassa, Turkissa ja Kreikassa. (ETLA 2003)

5 Viralliset puolustusmenot ovat Suomessa alhaiset

6 Asevelvollisten maksuosuus on sitä vastoin suuri

7 Kokonaispuolustusmenot ovat alle keskiarvon

8 Miten puolustusmenot voidaan rahoittaa? Puolustusmenot voidaan rahoittaa joko tuloveroilla tai keräämällä tuloverojen lisäksi asevelvollisuusveroa. Tuloveroja maksavat työssäkäyvät miehet ja naiset. Asevelvollisuusveroa suorittavat ainoastaan tiettyyn ikäryhmään kuuluvat miehet.

9 Asevelvollisuusveron erityispiirteitä Maksettu veromäärä ei perustu ansiotuloihin. Naiset ja kaikki yli 30-vuotiaat henkilöt on vapautettu verosta. Maksu kerätään fyysisenä työpanoksena. Verosta voi saada vapautuksen esimerkiksi selkäkipujen takia. Asevelvollisuusvero täyttää haittaveron tunnusmerkit.

10 Millainen olisi vapaaehtoisarmeija? Puolustusmenot rahoitettaisiin tuloveroilla, mutta kokonaismaanpuolustusmenot eivät muuttuisi. Armeijaan menisivät ainoastaan ne henkilöt, jotka kokevat sen itselleen tarpeelliseksi. Työvoima sijoittuisi tällöin osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimat käyttäisivät nykyistä vähemmän työpanosta ja enemmän teknologiaa.

11 Yhteenveto Kansantalouden näkökulmasta on tehokkainta, että työntekijät valitsevat itse ammattinsa. Asevelvolliset maksavat 40% puolustusmenoista. Asevelvollisuusvero on Suomea suurempi ainoastaan kolmessa Euroopan maassa. Vapaaehtoisarmeijassa käytettäisiin vähemmän työvoimaa ja enemmän teknologiaa.

12 Lähteet Alho, K., Kaitila, V. ja Kotilainen, M. 2003. Puolustusmenojen kansainvälinen vertailu. ETLA B 196.