Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?

Esitys aiheesta: "Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?"— Esityksen transkriptio:

1 Miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia?
Paula Hakala Dosentti, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Turku Vanhustyön vastuunkantajat –seminaari Helsinki

2 Esityksen sisältö Ikääntymisen vaikutus ravitsemukseen
Ikääntyneiden ravitsemussuositukset Ruokavalion ongelmakohdat D-vitamiini Aliravitsemus Lihavuus Ikääntyneiden ravitsemushoito Yhteenveto

3 Ikääntyneet / Ikäihmiset / seniorit / vanhukset
Heterogeeninen joukko  terve, henkisesti vireä, aktiivinen  hyvät sosiaaliset suhteet, itsenäisesti selviytyvä ***  sairas, masentunut, yksinäinen  dementoitunut, autettava –> laitoshoito

4 Ikä ja fysiologiset muutokset
Veden ja lihakudoksen osuus kehossa pienenee, Rasvakudoksen osuus suurenee Perusaineenvaihdunta (PAV) hidastuu -> Energian tarve vähenee Ravintoaineiden tarve ei vähene Ruoan merkitys mielihyvän lähteenä korostuu

5 Haju- ja makuaistin muutokset
Hajuaisti heikkenee eniten Makuaistin heikkeneminen makukohtaista karvas ja hapan: maistaminen heikkenee suolainen ja makea: ei eroa nuorempiin Ruokahalu voi heiketä Janon tunne heikkenee –> vaikuttaa nestetasapainoon

6 Suun ongelmat ja syöminen
Hampaattomuus, huono proteesi ja purentaongelmat vaikeuttaa syömistä: sitkeä liha, kasvikset Kuiva suu syljen eritys vähentynyt limakalvojen kunto heikkenee syynä esim. sairaudet ja lääkkeet -> Ruokavalio yksipuolistuu

7 Sairauksien vaikutuksia syömiseen
Aivohalvaus, Parkinsonin tauti, suun ja nielun sairaudet pureminen ja nieleminen vaikeutuvat toimintakyky heikkenee Depressio, dementia, syövät, murtumien ja leikkausten jälkitilat ruokahalu heikkenee kyky huolehtia itsestä heikkenee

8 Lääkkeet ja syöminen Runsas lääkitys voi vaikuttaa ruokahaluun
voi vähentää syljen eritystä voi vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön voi aiheuttaa pahoinvointia voi aiheuttaa haju- ja makuaistin muutoksia

9 Eläkeikäisten ruokatottumukset Finravinto-tutkimus 2007, THL
Aineisto: vuotiaat Hyviä muutoksia / käyttö lisääntynyt: Kasvirasvalevitteet ja ruokaöljy (voin tilalle) Rasvaton maito Vähärasvaiset juustot Kasvikset, hedelmät ja marjat Huonoja muutoksia Alkoholin käyttö lisääntynyt Erityisesti vuotiailla

10 Ravitsemus- suositukset ikääntyneille 2010

11 Suosituksen laatinut työryhmä
Merja Suominen Muistiasiantuntijat ry Harriet Finne-Soveri THL Paula Hakala Kelan tutkimusosasto Pirjo Hakala-Lahtinen HUS, Ravioli Satu Männistö THL Kaisu Pitkälä HY Sirpa Sarlio-Lähteenkorva STM Helena Soini Helsingin kaupunki

12 Suosituksen tavoitteet
Lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä Ohjata hoitohenkilöstö tunnistamaan ravitsemustilan heikkeneminen ja toteuttamaan ravitsemushoito osana ikääntyneen hyvää hoitoa kotihoito, vanhainkodit, sairaalat ja muu terveydenhuolto Yhdenmukaistaa hyvät käytännöt

13 Suosituksen painopisteet
Huomioidaan ikääntymisen aiheuttamat ravitsemukselliset tarpeet Arvioidaan ikääntyneiden ravitsemus säännöllisesti Turvataan hyvä ravitsemustila hyvän ravitsemushoidon avulla energia, proteiini, kuitu, riittävä nestemäärä Varmistetaan D-vitamiinilisän käyttö Varmistetaan ikääntyneen mahdollisuus ulkoiluun, lihakunnon ylläpitoon ja liikuntaan

14 Ikääntyneiden ryhmittely
Kotona asuvat hyväkuntoiset ikääntyneet Hyvä toimintakyky Kotona asuvat, useita sairauksia ja haurastumista Ei ulkopuolisen avun tarvetta Kotihoidon asiakkaat, laitosriskissä olevat Avun tarvetta välineellisissä päivittäisissä toiminnoissa, toistuvia sairaalahoitoja Ympärivuotisessa hoidossa olevat (vanhainkotihoito) Avun tarvetta useissa päivittäisissä toiminnoissa

15 Kotona asuvat, useita sairauksia
Hauraat Moni-sairaat, 80-85 v.- Kotona asuvat, useita sairauksia 75-80 v. -> Kotona asuvat Hyvä toimintakyky 0-3 sairautta 1-5 lääkettä 60-75 v. -> Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito Vanhainkotihoito Ikääntyneiden ryhmittely ja erityispiirteet -> huomioitava myös ravitsemuksessa Laitoshoidon riski kasvanut

16 Ikääntyneiden Ravitsemuksen ongelmakohtia D-vitamiini Aliravitsemus
Lihavuus (yliravitsemus)

17 Käsitteitä Virheravitsemus
liian pieni energian saanti –> aliravitsemus liian suuri energian saanti –> lihavuus tiettyjen ravintoaineiden puute (D-vitamiini) ravintoaineiden epätasapainoinen saanti Aliravitsemus (malnutrition, undernutrition) proteiinin puute proteiinin ja energian puute

18 Ikääntyminen ja D-vitamiini
Jos D-vitamiinia liian vähän: Kalsiumin imeytyminen vähenee Luun tiheys pienenee -> luu haurastuu Altistaa kaatumisille ja lonkkamurtumille Miksi seerumin D-vitamiinitaso alenee? Niukka saanti ravinnosta Imeytyminen heikentynyt Niukasti auringonvaloa tai kyky hyödyntää auringon UV-säteilyä heikentynyt

19 Seerumin D-vitamiinitaso - Riittävä 50-79 nmol/l - Miksi tavoitetaso > 80 nmol/l?
Kalsium imeytyy tehokkaasti Luun mineraalitiheys kasvaa Luukadon määrä vähenee Kaatumisten määrä vähenee Lihasten toiminta paranee Murtumien määrä vähenee Riski sairastua syöpätauteihin vähenee (prostata-, rinta-, suolistosyöpä) Verenpaine alenee P. Hakala

20 D-vitamiini -suositus ikääntyneille (VRN 2010)
D-vitamiinilisä kaikille > 60 v. 20 g (800 IU)/vrk valmisteista ympäri vuoden Hyviä lähteitä ravinnossa Kalat, kananmuna, sienet D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet levitettävät ravintorasvat: 10g/100 g maito/hapanmaitovalmisteet: 1 g/100 g Valio Plus maito/piimä: 2 g/100 g Kalanmaksaöljy HUOM! Turvallisen saannin yläraja 50 g/vrk

21 D-vitamiini; suositus ikääntyneille 2010
Perusteita: Bischoff-Ferrari ym. BMJ 2009, meta-analyysi D-vitamiinilisä ky (17,5-25 g)/vrk vähensi kaatumisriskiä 19 % Pienemmästä määrästä ei ollut hyötyä Bischoff-Ferrari ym. Arch Intern Med 2009, meta-analyysi D-vitamiinilisä alle 10 g/vrk yli 10 g/vrk murtumariski väheni 14 % 20 % lonkkamurtumariski väheni 9 % 18 % P. Hakala

22 D-vitamiini / ruokavalio
Nestemäisiä maitovalmisteita päivittäin 5 dl -> 5 g Kalaa 2-3 kertaa/viikko Siika, silakka, lohi, muikku, kuha 8-22 g/100g D-vitaminoitu margariini (4 tl = 2 g) Kananmunat (2,2 g/100 g) Vahverot (10-15 g /100 g)

23 Helsingin terveyskeskussairaalat Pitkäaikaisosastot (Soini ym. 2004)
Virheravittuja % Virheravitsemuksen riski 40 % Hyvä ravitsemustila 3 % BMI < 19 kg/m2 32 % BMI kg/m2 30 % alipainoisia 62 %

24 Ravitsemustilan heikkenemiselle altistavat tekijät kotihoidon asukkailla
Monilääkitys (9 lääkettä tai enemmän) % Muistisairaus tai dementia % Toiminnanvaje vähintään yhdessä toiminnossa % Päivittäiset kivut 34% Jokin aistivaje % Merkitsevä masennusoireilu 20% Toisen henkilön avun tarve syödessä 11% Lähde: Stakes, RAI -tietokanta 2007

25 Aliravitsemus: seuraukset
Proteiinialiravitsemus Lihaskato (sarkopenia) –> toiminta- ja liikuntakyky sekä kehon hallinta heikkenee kaatumis- ja murtumavaara kasvaa infektioherkkyys lisääntyy haavojen paraneminen hidastuu, sairaalahoito pitkittyy sairastumisen ja kuoleman vaara kasvaa

26 Ikääntyneen proteiinin tarve
Suositeltava saanti 1-1,2 g/painokiloa kohden/vrk (noin g, 20 E%) Akuutisti sairaille 1,5-2 g/painokilo/vrk Vähentää lihas- ja kudostuhoa Huonosti syövillä energian saannin turvaaminen on runsasta proteiinin saantia tärkeämpää

27 Esimerkkejä hyvistä proteiinin lähteistä
Annos Proteiinia* Liharuoat g g Kovat juustot 100 g g Liha- ja makkaraleikkeleet 100 g g Kalaruoat g g Pehmeät juustot 100 g g Keitetyt pavut 100 g g Kananmuna 1 kpl g Maidot, piimät, jogurtit ym dl g Leivät (4-5 viipaletta) 100 g g * mitä vähärasvaisempi tuote, sitä enemmän proteiinia

28 Ikääntyminen ja lihavuus
Eläkeikäisten lihavuus (BMI > 30) 65-74-vuotiaat : naiset 34 %, miehet 23 % Yli 85-vuotiaat: naiset 15 %, miehet 11 % Fyysinen kunto ja liikunta ennustavat paremmin eliniän pitenemistä kuin lihavuus

29 Ikääntyminen ja lihavuus
Suositeltava painoindeksi kg/m2 Lihavuuden vaarat: verenpaineen nousu, tyypin 2 diabetes, sydänsairaudet, nivelten kuluminen Hoito tarpeen, jos ylipaino haittaa toimintakykyä tai sairaus edellyttää laihtumista Alipaino suurempi haitta kuin pieni ylipaino Huom: Myös lihava voi olla aliravittu !

30 Ikääntyneiden ravitsemushoito

31 Ravitsemushoidon tavoitteita
Hyvän ravitsemustilan turvaaminen Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito Sairauksien ehkäisy ja puhkeamisen siirtäminen Toipumisen nopeuttaminen

32 Ravitsemustilan arviointi
Säännöllinen painon seuranta (1 krt/kk) Syökö vanhus riittävästi? arvioidaan tarvittaessa Juoko vanhus riittävästi? 1-1,5 l/vrk Ravitsemustilan seuranta (MNA-testi) jos huono, selvitetään syy ja hoidetaan sen mukaisesti Moniammatillinen yhteistyö tärkeää

33 MNA-testi www.mna-elderly.com
Aliravitsemuksen tunnistaminen (> 65 v.) Antropometrisia mittauksia Ruokavalion ja yleisen toimintakyvyn arviointi Vanhuksen oma arvio terveydestä ja ravitsemustilasta virheravitsemus alle 17 pistettä virheravitsemuksen riski ,5 pistettä hyvä ravitsemustila yli 23,5 pistettä

34 Ikääntyminen / nesteen tarve
Kehon nestepitoisuus % Janon tunne usein heikentynyt Lääkkeet voivat lisät tarvetta Nestevajaus nopeammin kuin nuoremmille Verenpaineen lasku, kaatumisen vaara Suositus: 1-1,5 litraa nesteitä (5-8 lasillista)/vrk Alkoholia ei suositella Terveysriskit suuremmat kuin työikäisillä Enintään 7 annosta viikossa Enintään yksi annos päivässä

35

36 Ruokailun merkityksiä vanhukselle
Monille päivän kohokohta Rytmittää päivää Aktivoi liikkumaan Tutut ruoat aktivoivat muistelemaan Antaa mahdollisuuden luontevaan vuorovaikutukseen

37 Ruokailu houkuttelevaksi
Syömiseen riittävästi aikaa Rohkaistaan syömään, autetaan tarvittaessa Järjestetään juhlahetkiä Huolehditaan suun päivittäisestä hoidosta Lisätään ruoan houkuttelevuutta maku, tuoksu, rakenne, annoskoko, lämpötila, mieliruokia Jos vanhus syö huonosti, maukkaus menee terveellisyyden edelle

38 Milloin energiatiheää ruokaa?
Painoindeksi < 23 kg/m2 Paino alenee nopeasti useita kiloja Vanhus syö soseutettua tai nestemäistä ruokaa tai syö vain vähän Vanhuksella on painehaavoja tai toistuvia infektioita Vanhus odottaa leikkaukseen menoa tai on toipumassa sairaudesta

39 Ruoan energiatiheyden lisääminen (1)
Lisätään ruokavalion rasva- ja hiilihydraattimäärää annoksen koko voi pysyä samana maitovalmisteet ja leikkeleet keski- tai runsasrasvaisia Puuroihin ja keittoihin lisätään rasvaa

40 Ruoan energiatiheyden lisääminen (2)
Leivän päälle rasvaa ja leikkeleitä Välipaloja: kahvileipää, jälkiruokia, mieliruokia, jäätelöä Tarvittaessa täydennysravintovalmisteita Vähintään 6 ateriaa/välipalaa (yöpaasto korkeintaan 11 tuntia)

41 Ummetus Syitä: liian vähän ravintokuitua, nestettä ja/tai liikuntaa, jotkut lääkkeet Hoito: lisätään ravintokuitua, nestettä ja luumuja (laksatiivinen vaikutus) Hyviä kuidun lähteitä: kaura-, ruis- ja vehnäleseet, 1 dl: 9-10 g pellavansiemenet, 1 rkl: 4-5 g ruispuolukkapuuro, 2 dl: 6 g hedelmät, 1 kpl: 3-5 g pavut ja herneet, 1 dl: 3-4 g

42 Ikääntyminen ja liikunta
Liikunta + riittävä, monipuolinen ja proteiinipitoinen ruokavalio ovat välttämättömiä lihaskunnon ylläpitämisessä Vuodelepoa ja lihasten käyttämättömyyttä tulee välttää Liikuntaharjoittelun voi aloittaa missä iässä tahansa

43 Ravitsemushoidossa keskeistä
Riittävä D-vitamiinin saanti Tarvetta vastaava energian ja proteiinin saanti Elämäntilanteen ja erilaisten tarpeiden huomiointi Ravitsemustilan arviointi ja seuranta -> aliravitsemuksen ehkäisy Ruoan maistuvuus: virkistys, mielihyvä ruokailun säännöllisyys ja kiireettömyys yksilöllisiä tottumuksia kunnioittaen

44 Älä unohda nauttia ruokailusta!
Yhteenveto Aterioi säännöllisesti 3-4 tunnin välein Aamupala, lounas, päivällinen, 1-2 välipalaa Syö sopivasti kulutukseen nähden Nauti riittävästä D-vitamiinia (ravintolisä 20 g/vrk) Huolehdi riittävästä proteiinin saannista Käytä runsaasti kasviksia ja suosi täysjyväviljaa Juo riittävästi: 1-1,5 litraa/vrk Liiku säännöllisesti -> lihaskunnon ylläpito Älä unohda nauttia ruokailusta!

45 Vanhustyön keskusliitto