Nuoret ja eduskuntavaalit

Nuoret ja eduskuntavaalit
Yhteiskunta.org

Eduskuntavaalit 2011 vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen: äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): pe ehdokashakemusten jättöpäivä: ti 8.3. ehdokasasettelun vahvistaminen: to 17.3. ennakkoäänestys kotimaassa: ke-ti ennakkoäänestys ulkomailla: ke-la vaalipäivä: su 17.4. tulosten vahvistaminen: ke 20.4. Yhteiskunta.org

Nuoret äänioikeutetut
Ensi kertaa äänestäviä on noin Yhteiskunta.org

Yhteiskunnalliset näkemykset
Nuoret sanovat olevansa enemmän maaseutuhenkisiä kuin urbaaneja. Nuoret sanovat olevansa enemmän arvoliberaaleja kuin arvokonservatiiveja. Nuoret sanovat olevansa enemmän yhteisöllisiä kuin yksilökeskeisiä. Nuoret sanovat olevansa enemmän globalisaatiomyönteisiä kuin –kielteisiä. Yhteiskunta.org

Nuorten yhteiskunnalliset näkemykset ovat kymmenen vuoden aikana heidän oman arvionsa mukaan siirtyneet kohti vasenta laitaa. Vasemmistoon samastuu 23% ja oikeistoon 29%. Siirtymä on ollut kymmenessä vuodessa suuri, mutta se ei näytä vaikuttaneen puoluekannatukseen. Perinteiset vasemmistopuolueet eivät näytä kasvattaneen suosiotaan nuorten parissa. Yhteiskunta.org

Vasemmistoliiton kannatus nuorten parissa on pysynyt samana ja SDP:n laskenut. Vasemmistolaisuuden nousu näkyykin Vihreiden kannatuksena. Vihreitä kannattavat nuoret sanovat olevansa enemmän vasemmalla kuin SDP:tä kannattavat nuoret. Tällä vasemmistolaisuuden ”nousulla” ei kuitenkaan ole vaikutuksia äänestyskäyttäytymiseen, koska nuoret ja vasemmistolaiset ovat suhteellisen passiivisia äänestäjiä. Yhteiskunta.org

Nuoret naiset sijoittuvat enemmän vasemmalle kuin nuoret miehet. Maaseutumaisissa kunnissa on oikeistolaisempia nuoria kuin kaupungeissa. Pääkaupunkiseutu erottuu vasemmistolaisena saarekkeena. Nukkuvat äänestäjät sijoittavat itsensä vasemmisto-oikeisto – akselin keskelle. Äänestävät nuoret jompaankumpaan päähän. Yhteiskunta.org

Yhteiskunnalliset ulottuvuudet
Yhteiskunta.org Yhteiskunnalliset ulottuvuudet

Vasemmisto-oikeisto - akseli
Yhteiskunta.org Vasemmisto-oikeisto - akseli

Maaseutu vs. urbaani Suomalaisnuoret kokevat olevansa enemmän maaseutuhenkisiä kuin urbaaneja. Sukupuolten välillä ei ole tässä eroja. Iältään vanhemmat vastaajat ovat maaseutuhenkisempiä ja vähemmän urbaaneja. Ei ole yhteydessä myöskään vastaajan asuinkunnan tyypin kanssa. Yhteiskunta.org

Maaseutu vs. urbaani Mitä pidempään nuori asuu maaseutumaisessa kunnassa, sitä maaseutuhenkisempi hän on. Lapsia saaneet nuoret ovat maaseutuhenkisimpiä. Puoluekantansa kertoneista maaseutuhenkisimpiä ovat Keskustan ja Perussuomalaisten kannattajat. Urbaaneimpia Kokoomuksen, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajat. Yhteiskunta.org

Maaseutuhenkinen - urbaani - asteikko
Yhteiskunta.org Maaseutuhenkinen - urbaani - asteikko Yhteiskunta.org

Maaseutuhenkinen - urbaani - asteikko
Yhteiskunta.org Maaseutuhenkinen - urbaani - asteikko

Arvoliberaali vs. arvokonservatiivi
Nuoret mieltävät itsensä enemmän arvoliberaaleiksi. Nuoret naiset ovat miehiä enemmän arvoliberaaleja. Ikäryhmien välillä eroja ei ole. Korkea koulutustaso näyttää liittyvän arvoliberaaleihin asenteisiin. Yhteiskunta.org

Arvoliberaali vs. arvokonservatiivi
Ylioppilaat ovat ammattikoulun suorittaneita arvoliberaalimpia. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat arvoliberaaleimpia Arvo konservatiivisimpia ovat Kristillisdemokraattien, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajat. Yhteiskunta.org

Arvoliberaali – arvokonservatiivi - asteikko
Yhteiskunta.org Arvoliberaali – arvokonservatiivi - asteikko

Markkinat vs. julkinen Nuoret miehet ovat naisia markkinahenkisempiä.
Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat markkinahenkisempiä. Yrittäjänuoret ovat markkinahenkisempiä, työttömät nuoret ovat julkisen toiminnan kannattajia. RKP:n, Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat ovat markkinahenkisempiä. Yhteiskunta.org

Markkinahenkinen – julkinen toiminta - asteikko
Yhteiskunta.org Markkinahenkinen – julkinen toiminta - asteikko

Yksilökeskeinen vs. yhteisöllinen
Miehet kokevat olevansa yksilökeskeisempiä kuin naiset. Ikäluokkien väliset erot ovat pienet. Sillä asuuko nuori maaseutumaisessa kunnassa vai kaupungissa ei ole yhteyttä yksilökeskeisyyden tai yhteisöllisyyden kanssa. Avo- tai avioliitossa elävät nuoret, joilla on lapsia, kokevat olevansa enemmän yhteisöllisiä. Korkea koulutustaso on yhteydessä yksilökeskeisyyden kanssa. Kokoomusta tai RKP:tä kannattavat nuoret ovat yksilökeskeisimpiä ja Perussuomalaisia, Kristillisiä, Vihreitä ja Vasemmistoliittoa kannattavat yhteisöllisempiä. Yhteiskunta.org

Yksilökeskeinen – yhteisöllinen - asteikko
Yhteiskunta.org Yksilökeskeinen – yhteisöllinen - asteikko Yhteiskunta.org

Yksilökeskeinen – yhteisöllinen - asteikko
Yhteiskunta.org Yksilökeskeinen – yhteisöllinen - asteikko

Puoluekannatus ja ulottuvuudet
Nuoret jakautuvat vasemmisto-oikeisto – akselille puoluekannan mukaan melko lailla samoin kuin puolueet puoluekartallekin. Vasemmassa laidassa on Vasemmistoliittoa kannattavat ja oikeassa Kokoomusta kannattavat. Vihreitä kannattavat nuoret sijoittuvat SDP:tä kannattavien nuorten vasemmalle puolelle. Arvoliberaaleimmiksi itsensä kokevat Vasemmistoliittoa kannattavat nuoret. Yhteiskunta.org

Puoluekannatus ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet
Yhteiskunta.org Puoluekannatus ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet

Kiinnostus politiikkaa kohtaan
Yhteiskunta.org Kiinnostus politiikkaa kohtaan

Kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan
Yhteiskunta.org Kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan

Nuoret vs. politiikka 1990-luvulla nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan lähti kasvuun, mutta se kääntyi laskuun 2000-luvun alkuvuosikymmenellä. Koulutuksella on vahva yhteys politiikasta kiinnostuneisuuden kanssa. Erityisesti yliopisto-opiskelijat, ovat politiikasta kiinnostuneita. Itsensä vasemmistolaisiksi tai oikeistolaisiksi kokevat ovat enemmän kiinnostuneita politiikasta, kuin itsensä vasemmisto-oikeisto-akselin välimaastoon kokevat. Vasemmistoliittoa, Kokoomusta ja Vihreitä kannattavat nuoret ovat eniten kiinnostuneita politiikasta. Yhteiskunta.org

Nuoret vs. äänestäminen
Suomalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut yhtäjaksoisesti 40 vuotta. Nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut muita ikäryhmiä nopeammin. Miesten ja naisten äänestysaktiivisuuden välillä ei ole eroja. Ikä lisää äänestysaktiivisuutta. Kuntatyypeittäin tarkasteltuna erot äänestysaktiivisuudessa ovat pieniä. Pääkaupunkiseutu erottuu hieman muita aktiivisempana. Aktiivisimpia äänestäjiä sanovat olevansa RKP:n, Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat. Yhteiskunta.org

Alle 30-vuotiaiden puoluekannatukset 1996-2008
Yhteiskunta.org Alle 30-vuotiaiden puoluekannatukset

Jos äänestäminen olisi mahdollista internetin kautta…
Yhteiskunta.org Jos äänestäminen olisi mahdollista internetin kautta…

Nuoret vs. puolueet 32% nuorista ei kerro puoluekantaansa.
Vihreiden kannatus nuorissa on suurempaa kuin koko väestön keskuudessa. Demareiden kannatus on nuorten keskuudessa matalampaa kuin koko väestön keskuudessa. Kokoomuksen ja Keskustan kannatus on nuorissa samaa luokkaa kuin koko väestössä. Demareiden nuorisokannatus on selvässä laskussa. Myös Keskustan nuorisokannatus voi olla laskussa. Yhteiskunta.org

Lähteet Myllyniemi, Sami (toim.) (2008): Mitä kuuluu? Nuorisobarometri Helsinki: Opetusministeriö. Yhteiskunta.org

Nuoret ja eduskuntavaalit

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Nuoret ja eduskuntavaalit"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Nuoret ja eduskuntavaalit

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Nuoret ja eduskuntavaalit"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute