Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus KOHTI BERLIINIÄ -SEMINAARI Paasitorni 11.6.2003 pääsihteeri Tapio Huttula, KKA, www.kka.fi.

Esitys aiheesta: "Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus KOHTI BERLIINIÄ -SEMINAARI Paasitorni 11.6.2003 pääsihteeri Tapio Huttula, KKA, www.kka.fi."— Esityksen transkriptio:

1 Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus KOHTI BERLIINIÄ -SEMINAARI Paasitorni 11.6.2003 pääsihteeri Tapio Huttula, KKA, www.kka.fi

2 Näkökulmia •Laadunvarmistus sinänsä = koulutuksen kehittäminen, opiskelijoiden oikeus saada laadukasta opetusta ja tietää sen laadusta •Suomalainen järjestelmä: korkeakoulujen lainsäädäntöön perustuva asema, tasalaatuisuus •Todentamisen, osoittamisen tarve = tiedon tarve: yhteiskuntien ja korkeakoulujärjestelmien erilaisuus = korkeakoulujen kirjo, toimintojen erilaisuus, laadun vaihtelut

3 Miksi laadunvarmistus? •Kansalliset ja kansainväliset syyt –koulutuksen kansainvälistyminen •opiskelijoiden liikkuvuus •työvoiman liikkuvuus –koulutuksen kaupallistuminen •kaupalliset koulutuksen tarjoajat •koulutus kauppatavarana, GATS = kansainväliset koulutusmarkkinat •Eurooppa = Bolognan-prosessi, European Higher Education Area 2010 mennessä

4 Sorbonnesta Berliiniin •Korkeakoulututkintojen harmonisointi (Sorbonne 1998) •Eurooppalainen korkeakoulualue (Bologna 1999) •eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistaminen globaaleilla markkinoilla •tutkintorakenteen kehittäminen, tutkintojen vertailtavuus, opintosuoritusten mitoitus, liikkuvuuden esteiden poistaminen •koulutuksen laatu kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla: laadunarvioinnin eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen (vertailukelpoiset kriteerit ja menetelmät)

5 Sorbonnesta Berliiniin 2 •Kansallisten laadunvarmistusjärjestelmien tarpeellisuus (Praha 2001) •laadunvarmistus ja laadun osoittaminen luottamuksen rakentamisen välineenä •akkreditoinnin tarpeellisuus? •Mikä on riittävää? – ja kuka sen mittaa? (Berliini 2003) •keskustelu laadunarvioinnista ja akkreditoinnista jatkunee •mikä on riittävä koulutuksen laatu? •ja kuka sen määrittää ? •arviointiyksiköiden oman toiminnan kehittäminen (Enqan aloite) / ulkoinen arviointi / akkreditointi?

6 Suomalaisen laadunvarmistuksen elementit Valtion ohjaus -lainsäädäntö -OPM: tatu, tilastot yms. Korkeakoulujen laadunvarmistus (laatujärjestelmät /-työ) -seuranta- ja palautejärjestelmät -sis. ohjausmekanismit -vastuut ja vapaudet - ko/pääaine päätökset Kansallinen arviointitoiminta -KKA:n arvioinnit, koulutus, neuvonta, aloiteoikeus KOULUTUS- MARKKINAT -vaatimukset laadulle, tutkinnoille -kv. liikkuvuus (opiskelijat / työvoima) -koulutuksen kaupallistu- minen -ulkoinen rahoitus

7 Valtion ohjaus •Lainsäädäntö luo pohjan: roolit ja tehtävät •Koulutuksen kehittämisvastuu ja vastuu koulutuksen laadusta on korkeakouluilla (L645/97, 4-5 § ja L351/03, 9 §) •Vahvan ohjauksen traditio •Opetusministeriö luo ja ohjaa kansallista korkeakoulupolitiikkaa –hallitusohjelmat –Koulutus- ja tutkimus 1999-2004 (KESU), uusi valmisteilla –tavoite- ja tulosneuvottelut: informaatio-ohjaus, strategiset neuvottelut? –tuloksellisuusrahat: mittarit ja laatu/huippuyksiköt –seuranta: KOTA / AMKOTA -tilastointi

8 KKA:n tehtävät (A 1320/1995) 1.Avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa 2.Huolehtia ammattikorkeakoulujen toimilupa-hakemusten ja perustamishankkeiden arvioinnista 3.Järjestää korkeakoulujen toimintaa sekä korkeakoulupolitiikkaan liittyviä arviointeja 4.Tehdä korkeakoulujen arviointia ja sen kehittämistä koskevia aloitteita 5.Huolehtia arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä 6.Edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta 7.Arvioida korkeakoulujen järjestämiä erikoistumisopintoja ja hyväksyä ne korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen 14 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin sekä pitää mainittua rekisteriä

9 KKA: tavoite ja tehtävät –KKA:n motto: korkeakoulujen ja niiden koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen arvioinnin avulla –teema- ja koulutusohjelma-arvioinnit –yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kokonaisarvioinnit, laatutyön auditit (amk) –viranomaistehtävät: toimiluvat, erikoistumisopinnot –toimeksiannot: jatkotutkintokokeilun hakemukset ja koko kokeilun arviointi, huippu- ja laatuyksiköt –koulutus, tuki, kv. toiminta, tutkimuksen tukeminen

10 Mitä on arvioitu? •Toimilupa-arvioinnit (amk):1997-1999, velvoitteet 2000-2001 •Yliopistojen kokonaisarvioinnit:kaikki 20 tehty (seurannat menossa) •Laatutyön auditit (amk):15 valmistunut, 1 seuranta •Amk kokonaisarvioinnit: neljä tehty, kolme työn alla •Erikoistumisopinnot: 61 hakemusta, 41 hyväksytty •Amk- jatkotutkintohakemukset: 2001 (53/36), 2002 (18/11) •Koulutuksen laatuyksiköt: yo: 1997, 2000, 2003; amk: 2000, 2002 •Aikuiskoulutuksen laatuyliopistot: 1997, 2000, 2003 •Aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt: 2001, 2003 tulossa •Koulutusala-arvioinnit:10 tehty, 1 menossa •Teema-arvioinnit: opintojen ohjaus, maisteriohjelmat, vieraskielinen koulutus, opiskelijavalinnat (yo), avoin yliopisto •Korkeakoulujen omat arvioinnit: KKA tuki ja konsultointi

11 Laadunvarmistus korkeakouluissa •Strategiatyö •Arviointityö: itsearviointi, ulkoiset arvioinnit •Seuranta- ja palautejärjestelmät •Sisäiset ohjausmekanismit •Vastuut ja vapaudet •Selkeät prosessit •Tulokset, mittarit, hyödyntäminen

12 Toimiva kansallinen laadunvarmistus Valtion ohjaus Korkeakoulujen laadunvarmistus (laatujärjestelmät /-työ) Kansallinen arviointitoiminta KV. KOULUTUS- MARKKINAT

13 Kysymykset: korkeakoulut •Laatu-käsitteen määrittely •Koulutuksen laadun todentaminen •Korkeakoulujen laatutyön kehittäminen: jatkuvan kehittämisen prosessi (laatujärjestelmän – koulutuksen suhde) •Riittävä läpinäkyvyys •Systemaattisuus

14 Kysymykset: KKA •Systemaattisuus •Läpinäkyvyys •Kattavuus •Todistusvoima •Keskustelun virittäminen = > Tulevaisuuden vaihtoehtoja: nykyisen toiminnan kehittäminen, koulutusohjelmapainotteisen arvioinnin lisäääminen, uusi arviointimetodi (laatutyön audit) tai koko systeemin uusiminen

15 Kysymykset: OPM •Mahdolliset lainsäädännön kehittämistarpeet •Korkeakoulupoliittisen ohjauksen nivominen korkeakoulujen laadunvarmistukseen •Uuden koulutuksen aloituskriteerit –tutkinnonanto-oikeudet? –uudet maisteriohjelmat? –uudet koulutusohjelmat?

16 Yhteisen keskustelun tarve •Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kansainvälinen kehitys – Suomen kannalta keskeiset muutokset •Näkemys suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista •Vaihtoehdot laadunvarmistuksen kehittämiseksi