Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti.

Esitys aiheesta: "Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti."— Esityksen transkriptio:

1 Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti.
Kaksi silmää katsovat hieman eri kulmista, jolloin syvyysnäkö onnistuu. Kahden silmän kuvat menevät isoaivojen näköalueella päällekkäin. Hämärä/pimeänäkö on mahdollista verkkokalvon sauvasolujen näköpurppuran avulla.

2 Silmän rakenne Luomet ja kyynelneste suojaavat silmiä.
Silmiä käännetään lihaksilla. Silmän sisärakenne: kuva 51 A Valoa taittavat osat: sarveiskalvo, kammiovesi ja linssi  ylösalainen kuva verkkokalvon keltatäplään kuva 53 C. Värikalvo, iiris, säätelee silmään pääsevän valon määrää. Testi

3 Silmän mukautuminen Silmä mukautuu katsomaan eri etäisyyksille sädelihaksen avulla. Kauas katsottaessa sädelihas lepää ja linssi on litteä. Lähelle katsominen rasittaa sädelihasta. Lihas on supistunut ja linssi paksu.

4 Sauvat & tapit Verkkokalvolla on kahdenlaisia näköaistinsoluja: tappeja ja sauvoja. Tappisolut aistivat valossa kaikki värit. keltatäplä Aina tapit eivät toimi oikein  värisokeus, kuvat 54 AB Sauvasolut toimivat hämärässä. Niillä nähdään vain harmaan sävyjä. Sauvat tuottavat A-vitamiinista näköpurppuraa hämäränäkö

5 Kuvankäsittely Isoaivojen näköalue tulkitsee silmien välittämää kuvaa.
Kuvat päällekkäin Syntyy näköaistimus. Aikaisemmat kokemukset vaikuttavat aistimukseen. Kuva 52 C.

6 Taittovirheet Likinäköisyyttä (ei näe kauas) korjataan koverilla miinuslaseilla. piirros Kaukonäköä (ei näe lähelle) korjataan kuperilla pluslaseilla.

7 Kaihi Harmaakaihissa (katarakta) linssi samenee.
Yleisin sokeuden syy Viherkaihissa (glaukooma) näköhermon kyky välittää tietoa näköalueelle heikkenee, joka aiheuttaa puutteita näkemisessä. Kohonnut silmänpaine, ikä, geenit