Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Esitys aiheesta: "Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus Antero Lammi Koulutuspäällikkö"— Esityksen transkriptio:

1 Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus Antero Lammi Koulutuspäällikkö

2 Renkaiden perustehtäviä
Pitää auto halutussa ajosuunnassa. Välittää ohjaus-, jarrutus- ja kiihdytysvoimia. Välittää kuljettajalle tietoa tien pitävyydestä. Vastustaa vesi- ja sohjoliirtoa. Tasoittaa kuljettajan tekemiä virheitä. KUTSU NASTA--‐tutkimusohjelman sidosryhmien info8laisuus ma klo ‐13.00, Unioninkadun juhlahuoneisto, Unioninkatu 33. NASTA-tutkimusohjelma tutkii ja selvittää monitieteisesti maaliskuuhun 2013 mennessä, mitä mahdollisuuksia ja vaikutuksia liikenneturvallisuudelle, katujen kunnossapidolle ja kaupunki-ilman laadulle olisi kitkarenkaiden osuuden lisääntymisellä ja nastarenkaiden osuuden vähentymisellä talvirengaskauden Helsingissä. Ohjelmaa rahoittavat kolme ministeriötä (LVM, STM ja YM), kaksi valtion virastoa (Trafi ja LiVi), yksi kuntayhtymä (HSY) ja kaksi Helsingin kaupungin virastoa (HKR ja YMK). Ohjelma 09:30 Aamukahvi ja tervetuloa (Kari Alppivuori, tutkimusohjelman johtoryhmän vpj, Trafi) 10:00 NASTA-tutkimusohjelman taustaa (Pekka Isoniemi, tutkimusohjelman johtoryhmän pj, HKR) 10:10 Tutkimusohjelman sisältökokonaisuus (Kalle Toiskallio, tutkimusohjelman koordinaattori, Lectus Ky) 10:25 Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus (Ari-Pekka Elovaara, Liikenneturva) 10:55 Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla (Päivi Aarnio, HSY) 11:25 Nastarenkaiden käytön vähentymisen liikenneturvallisuusvaikutukset ulkomailla ja Suomessa (Mikko Malmivuo, Innomikko Oy) 12:00 Huovila (2006) Talvirengas ja sen pitokyvyn varmistaminen

3 Hyvä talvirengas Leveä ja hyvin tunnistettava pidon/pidon murtumisen raja-alue. Tasapainoinen pitkittäis- ja poikittaispidon suhde. Hyvä ennakoitavuus äkillisissä ohjausliikkeissä. Ohjautuvuuden ja pitävyyden hyvä ennakoitavuus sohjossa. Rengaskuvion hyvä itsepuhdistuvuus syvässä lumessa ja sohjossa. Hyvä absoluuttinen pito eri alustoilla. Kyky tasata erilaisten kelien vaihteluita ja kuljettajan tekemiä virheitä. Huovila (2006) Talvirengas ja sen pitokyvyn varmistaminen

4 Tärkeitä asioita talvirenkaiden ja liikenneturvallisuuden kannalta
Onko ihminen kiinnostunut siitä, millaiset renkaat hänen autossaan on? Haluaako ihminen valita turvallisen vaihtoehdon tilanteessa, joka maksaa rahaa ja vaatii vaivannäköä? Tuleeko hän ajatelleeksi renkaisiin liittyviä asioita? Vaihtoajat, rengaspaineet, urasyvyys jne. Osaako ihminen arvioida renkaidensa kunnon ja sopivuuden olosuhteisiin?

5 Renkaat ja raha Michelin Nordic AB:n tiedote 1.11.2011
VTT:n talvella tekemä talvirenkaiden kuntotutkimus  osoittaa, että yli 60 prosentilla nuorista vuotiaista kuljettajista on renkaat, joiden urasyvyys on enintään tyydyttävä (3,5-8 mm). Uusien hintoja ( , Lonsin kumi) esimerkiksi: Bridgestone Noranza 2 (205/55/16)= 552 € sarja. Kumho Kw-22 (205/55/16) = 380 € sarja. Ajateltavaksi: Opintotuki 298€ / kk (itsenäisesti asuva 20-vuotta täyttänyt korkeakouluopiskelija). Ravintolatyöntekijän peruspalkka 9,47 €/h.

6 Testejä ja tutkimustuloksia
Huonoilla renkailla varustettujen autojen osuus on vähentynyt 2000-luvulla (Luoma & Malmivuo 2010). Hieman alle 10 %:ssa autoista oli ainakin yksi huono tai välttävä rengas alla talvella 2010 (Luoma & Malmivuo 2010). Renkaiden kunto osataan arvioida paremmin nykyään kuin 2000-luvun alussa (Luoma & Malmivuo 2010).

7 Renkaat Suomen kuolemankolareissa 2000-2010
Pääaiheuttajina olleiden henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvien taustariskien (n=450) jakauma. Renkaisiin liittyvien taustariskien arvioitiin vaikuttaneen 350 onnettomuuteen (15,6 % vuosien 2000–2010 onnettomuuksista). Samalla ajoneuvolla voi olla useita renkaisiin liittyviä riskitekijöitä.

8 Testituloksia ja tutkimustietoa
Tuulilasi 13/2011 vertaili uusia nasta- ja kitkarenkaita. Kiihdytyspito jäällä (erot suuria). 5 parasta nastarenkaita, 5 huonointa nastattomia. Jarrutuspito jäällä (erot suuria). Sivuttaispito jäällä (erot pieniä). % eroja.

9 Testituloksia ja tutkimustietoa
Tuulilasi 13/2011 vertaili uusia nasta- ja kitkarenkaita. Kiihdytys lumella (erot pieniä). 3 nastatonta ja 2 nastallista kärjessä. Jarrutus lumella (erot 10 % luokkaa). 5 parasta nastattomia, 5 huonointa nastallisia.

10 Testituloksia ja tutkimustietoa
Tuulilasi 13/2011 vertaili uusia nasta- ja kitkarenkaita. Loskaliirto (erot keskitasoa). 5 parasta nastallisia, 5 huonointa nastattomia. Jarrutus märällä asfaltilla (erot pieniä).

11 Testituloksia ja tutkimustietoa
Tuulilasi 13/2011 vertaili uusia nasta- ja kitkarenkaita. Melu (erot keskitasoa ja kasvavat nopeuden lisääntyessä, erityisesti 80 km/h jälkeen). 5 parasta nastattomia, 5 huonointa nastallisia. Jarrutus kuivalla asfaltilla (erot pieniä). Testaajien päätelmiä: Jäällä ja märällä kestopäällysteellä nastattomien pito on tuntuvasti nastattomia heikompi. Lumella ja kuivalla asfaltilla nastattomien pito on hieman nastallisia parempi. Nastattomat renkaat sopivat lumisiin olosuhteisiin, eli pääasiassa pohjoiseen.

12 Testejä ja tutkimustuloksia
Elvik & Kaminska (2011) tutkivat nastarenkaiden käytön vähentämisen turvallisuusvaikutuksia Bergenissä, Trondheimissa, Oslossa, Drammenissa ja Stavangerissa. Tutkimus oli toisto aikaisemmin (Fridstrøm 2000) tehdystä tutkimuksesta. Nastarenkaiden käytön vähentäminen lisäsi loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia noin 2 %. Reduced use of studded tyres in five Norwegian cities from 2002 to 2009 has not had a major impact on the number of road accidents. The five cities are Oslo, Drammen, Stavanger, Bergen and Trondheim. Changes in the use of studded tyres and changes in the number of accidents have been studied in these five cities for the period from January 1, 2002 until August 31, The use of studded tyres was reduced in all cities except Stavanger. For all five cities as a group, the number of police reported injury accidents increased by 2 percent during the winter season as a result of reduced use of studded tyres. The number of insurance reported accidents (of which more than 90 percent are property damage only accidents) was almost unchanged. The results of the study are highly consistent with the results of a similar study reported by the Institute of Transport Economics in 2000. Elvik & Kaminska (2011). Effects on accidents of reduced use of studded tyres in Norwegian cities.

13 Testejä ja tutkimustuloksia
VTI tutki autojen yliohjautumista (sivuluisu) ja siihen vaikuttavia asioita. Nastarenkaat olivat nastattomia vakaammat sileällä jäällä. Myös hyvin kuluneet nastarenkaat olivat Eurooppalaisia nastattomia vakaammat sileällä jäällä ja ovat verrattavissa uusien Pohjoismaihin tarjoitettujen nastattomien talvirenkaiden pitotasoon. Hjort, M., Bruzelius, F. & Anderson, H. (2011). Överstyrning på is och snö med olika vinterdäck.

14 Testejä ja tutkimustuloksia
VTI tutki auton renkaiden iän merkitystä pitoon erilaisissa olosuhteissa. Uudet renkaat pitivät selvästi paremmin kuin vanhemmat. Renkaan 5-15 ikävuoden välillä ei tapahtunut olennaista jääpidon muutosta nastattomissa eikä nastallisissa. Aikaisemman VTI:n tutkimuksen mukaan 3:n vuoden säilytys ei vaikuttanut ajamattomien renkaiden pitoon. Tutkijan mukaan nastalliset renkaat ovat jääpidoltaan ylivoimaiset (superior) nastattomiin nähden. Nordström (2004). The friction on ice for new and used winter tyres.

15 Testejä ja tutkimustuloksia
Trafikverket tutki ja arvioi nastattomien ja nastallisten renkaiden merkitystä talviajan kuolonkolareissa. Tutkimuksen päätelmä: dubbdäck minskar risk för en dödlig olycka med 42%, jämfört med odubbade vinterdäck. Strandroth et al. (2010) Effekten av dubbdäck i olyckor med dödlig utgång samt nyttan av antisladd-system (ESP).

16 VTI:n arvio nastarenkaiden vähentämisen turvallisuusvaikutuksia Ruotsissa
Arvion tulos: Jos nastarenkaiden käyttö vähenisi 70 %:sta 50 %:iin, loukaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvaisi 56:llä, vakavasti loukkaantuneita tulisi 13 lisää ja noin 2 henkilöa enemmän kuolisi. Jotta negatiiviset vaikutukset pystyttäisiin kumoamaan, pitäisi suolatun tieverkon pituus nostaa Ruotsissa km:iin. Se on yli puolet enemmän kuin nykyisin. Öberg & Möller (2009). Hur påverkas trafiksäkerheten om restriktioner ac dubbeldäcksandvändning införs?

17 Myös muita vaihtoehtoja on ajateltu: Q-Tires Celsius
Q-Tires Celsius. Rengas, jossa kuljettaja saa laitettua nastat päälle ja pois. Toimivat nastojen alla olevan erillisen paineilmakammion avulla. Paineilma tulee renkaan paineesta. Nastat voi ottaa käyttöön kertaa ennen paineiden lisäämistä. Oli 2008 kokeiluasteella. Yhdysvalloista. Lisätietoja esimerkiksi: Tekniikan Maailma 21/2008.

18 Päätelmiä Renkaat – turvallisuus on paljon muutakin kuin nasta/kitkarengasasia. Olennaista on: Kuljettajan motivaatio. Kuljettajan ennakointi. Riittävä osaaminen ja ymmärrys perusasioista.

19 Päätelmiä Rengas on turvalaite. Se toimii silloin hyvin, kun se vaatii ihmiseltä mahdollisimman vähän vireyttä, valppautta ja osaamista. Nastalliset renkaat vaikuttavat toimivan selvästi paremmin sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat kuljettajalle erityisen haastavia. Nastattomilla renkailla on etuja osassa olosuhteista, mutta erot nastallisiin ovat tällöin pieniä. Nastallinen talvirengas vaikuttaa toimivan virhealttiin mekanismin, ihmisen, kannalta nastatonta paremmin.

20 Lähteitä: Däckens betydelse för antisladdsystems funktion på isigt underlag / Mattias Hjort, Håkan Andersson. - Linköping: Statens väg- och transportforskningsinstitut VTI, s. + liitt. - (VTI rapport, ISSN ; 662) Nya och begagnade vinterdäcks isfriktion / Olle Nordström. Väg och transportforskningsinstitutet Renkaiden puutteet kuolonkolareissa / Riikka Rajamäki. - Espoo : VTT, s. - (VTT tiedotteita, ISSN ; 2467). - ISBN Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina / Mikko Malmivuo, Juha Luoma. - Espoo : VTT, s. - (VTT tiedotteita, ISSN ; 2554). - ISBN Tekniikan maailma 21/2008 Tuulilasi 13/2011 Tie ja liikenne 10/2006. Huovila, T. Talvirengas ja sen pitokyvyn varmistaminen. Överstyrning på is och snö med olika vinterdäck : metodutveckling och fältstudie / Mattias Hjort,Fredrik Bruzelius, Håkan Andersson. - Linköping : Statens väg- och transportforskningsinstitut VTI, s. + liitt. - (VTI rapport, ISSN ; 708)