Ajankohtaiskatsaus koulutuspolitiikkaan varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen velvoittavuus, rakennepoliittinen ohjelma, työrauhalakiuudistus ja valtionosuusuudistus.

Esitys aiheesta: "Ajankohtaiskatsaus koulutuspolitiikkaan varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen velvoittavuus, rakennepoliittinen ohjelma, työrauhalakiuudistus ja valtionosuusuudistus."— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaiskatsaus koulutuspolitiikkaan varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen velvoittavuus, rakennepoliittinen ohjelma, työrauhalakiuudistus ja valtionosuusuudistus

2 Mitä keväällä 2014 keskeistä koulutuspolitiikassa?
Kehysriihi Hallituksen rakennepoliittiset linjaukset Esiopetus velvoittavaksi Uskonnonopetus Avustajat osaksi opetushenkilöstöä Kelpoisuudet II asteen järjestäjäverkko ja rahoitus Oppivelvollisuusiän pidennys Opiskelijavalintauudistus Varhaiskasvatuslaki OPS uudistus – uusi oppilashuolto Opsissa oph sivuilla Lukion tuntijako Työrauha ja osallisuus Oppilashuolto Kuntauudistus Valtionosuusuudistus

3 VARHAISKASVATUS ON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN

4

5 Varhaiskasvatusta koskeva lakityöryhmä ja OAJ tavoitteet

6 Lakityöryhmän esitykseen sisältyvät seuraavat OAJ:n tavoitteet
Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Opetushallitus laatii varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Kerhot ja avoin toiminta eivät ole mukana laissa. Opetus ja pedagogia ovat lain tavoitteissa. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vastaa kolmiportaisen tuen malliaja termistö sama. Varhaiskasvatuksen opettajalta vaaditaan vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Sosionomille (AMK) oman erillinen nimike: varhaiskasvatuksen sosionomi.

7 Esitykseen sisältyvät OAJ:n tavoitteet…
Päiväkodissa mitoituksesta poikkeamiselle enimmäiskestoksi kaksi päivää ilmenemispäivästä. Osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen 3-5 vuotiaille 1:7 suhdeluku (ennen 1:13) Perhepäivähoitoryhmässä voi olla enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaava määrä lapsia. Tietojen vaihto ja salassapito vastaa perusopetuksen säädöksiä ja mahdollistaa tarpeellisen tiedon kulkemisen lukuun ottamatta sähköistä tiedonsiirtoa. Edellytetään 3 vuoden välein tehtävää tilojen ja toimintavälineiden seuraamista. Valviran ei enää tulisi olla osa varhaiskasvatuksen hallinto- ja ohjausjärjestelmää.

8 Lakityöryhmän esityksestä puuttuvat seuraavat OAJ:n tavoitteet
Nimi: Laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta. Varhaiskasvatuksen eron päivähoitoon on käytävä laista ilmi. Varhaiskasvatuksen määritelmä on muutettava ja määriteltävä vuorohoito sekä perhepäivähoito. Tavoitteista puuttuu koulutuksellinen tasa-arvo ja kestävä kehitys. Lapsivaikutusten arvioinnista on säädettävä. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tuntimäärä nostettava kuuteen. Lisättävä säädös häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi ja sen seuraamiseksi. Kotihoidontuki ei saa rajoittaa yli kolmivuotiaan lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Velvoitetta laatia suunnitelmia on muutettava. Henkilöstön vastuista on säädettävä: Opettajalla oltava pedagoginen vastuu lapsiryhmästä. Tehtävä selvitys siitä, millä aikajänteellä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudeksi määritellään maisterin tutkinto.

9 Lakityöryhmän esityksestä puuttuvat seuraavat OAJ:n tavoitteet
Erityisopettajan kelpoisuus muutettava. Johtajalta on vaadittava maisterin koulutus. Päiväkodin henkilöstön rakenne on muutettava ja turvattava yliopistollisen koulutuksen saanut opettaja joka lapsiryhmään koko toimintapäivän ajaksi. Henkilöstömitoitusta ja ryhmäkokoa on tarkennettava: erityisryhmät ja vuorohoito. Varhaiskasvatus muutettava vähitellen maksuttomaksi. Lapsen oikeudesta tarvitsemiinsa terveydenhuollollisiin neuvola- tai psykososiaalisiin palveluihin on säädettävä osana oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Aluehallintoviranomaiselle oma-aloitteinen puuttumisoikeus sekä tehokkaat sanktiot, jos lainsäädäntöä ei noudateta. Esiopetus ja sitä ennen tai sen jälkeen annattava varhaiskasvatus on nähtävä yhtenä kokonaisuutena johon ei tule säätää järjestämispaikasta johtuvia eroja.

10 MITÄ NYT VAKALAKI? Kehysriihi ma-ti Lausuntokierros
Poliittinen käsittelyt Hallituksen esitys Eduskuntaan

11 Voidaanko paikallisesti pohtia vastaava? Oppimistulosten nostaminen
Motivaatio Viihtyvyys Opetusmenetelmät ja -välineet Miten laatukriteerit näkyvät?

12 YHTEYDENPIDON VÄLINEET MUUTTUNEET Tärkeää muistaa, että rehtori ja opettajakin ovat ammatteja. He tekevät työtä. Heillä on oma elämä ja vapaa-aika. Nina Lahtinen, OAJ

13 HUOLTAJAN TAVOITETTAVUUS Tapahtuma:
ISAVI /OP-13 HUOLTAJAN TAVOITETTAVUUS Tapahtuma: Oppilaan huoltaja oli soittanut lehtorin työajan päätyttyä keskustellakseen oppilaaseen kohdistuneista kurinpitotoimista. Lehtori oli sulkenut puhelimensa. Myöhemmin vanhemmat olivat päässeet keskustelemaan asiasta. Aluehallintoviraston ratkaisu: Opetushenkilökunnalle ei ole asetettu yleistä velvollisuutta päivystää oppilaiden vanhempien puheluita työajan ulkopuolella kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Koulun tehtävä tiedottaa oppilaiden vanhemmille niistä keinoista, joilla vanhemmat voivat ottaa yhteyttä oppilaiden opettajiin. Näitä keinoja voivat olla mm. koulun yhteinen puhelinpalvelu, sähköposti sekä koulun verkkosivut, joihin vanhemmille myönnetään käyttäjätunnukset Nina Lahtinen, OAJ

14 YHTEISTYÖ KODIN KANSSA
     

15 OAJ:n ryhmäkokokannanotto Onko paikallisesti ollut tukea?
Onko ryhmäkoko haaste?

16 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA JA KEHYSRIIHI

17 VARHAISKASVATUS JA RAPO
Esiopetus: oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana alkavalla esiopetuksella Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan Hallituksen esitys kotihoidon tuen muuttamisesta annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen osalta hallituksen esitys annetaan keväällä 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan OKM:n mukaan säästö 16,4 milj e Esiopetus valvoittavaksi Koskee 2 prosenttia. Valtionosuudessa koko ikäluokka jo mukana. Kotihoidon tuki ja subjektiivisen päivähoito-oikeukeuden rajaaminen. --> Mistä maksetaan? STM:llä ja OKM:llä iso näkemysero kustannuksista ja maksajasta! Valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla virkatyönä valmisteltu esitys 22 1.9* Kotihoidontuki (STM) Kohdennetaan nykyinen kotihoidontuki puoliksi molemmille vanhemmille ja rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. (STM, OKM) Esityksen substanssiydin: Kotihoidontukea voi jatkossa saada vain, jos vanhempi itse hoitaa lasta. Tuen määrää tai kestoa ei rajoiteta. Tukea voi saada edelleen yhteensä noin 26 kuukaudelta, kun lapsi on iältään 10 kk - 3 v. Tuen kohdentaminen puoliksi molemmille vanhemmille tarkoittaa, että kumpikin vanhempi saa tukea enimmillään noin 13 kuukaudelta edellyttäen, että molemmat hoitavat lasta vuorollaan tämän pituisen ajan. Tukea ei enää makseta, jos esimerkiksi isovanhempi on lapsen hoitajana tai jos avopuoliso hoitaa puolisonsa lasta. Nykyisestä poiketen kotihoidon tukea voitaisiin ehkä maksaa myös etävanhemmalle, jos hän hoitaa lasta kotona. Tämä voidaan toteuttaa riippumatta muista muutoksista kotihoidon tukijärjestelmään. Uudistus koskee vain lakisääteistä kotihoidon tukea. Yksityisen hoidon tuki säilyy entisellään. Se on vaihtoehtoinen tapa järjestää perheen alle kouluikäisen lapsen hoito, kun lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kunnalla on myös edelleen mahdollisuus oman päätöksensä mukaisesti maksaa tukea lapsen hoitoon. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista: - budjettivaikutus: Koska todennäköisesti isät eivät lisää merkittävästi osallistumistaan lasten hoitoon, toimenpide lisää kuntien päivähoidon kustannuksia (145 milj. €, josta valtionosuus n. 43 milj. €), vähentää lakisääteisiä lasten hoidon tukien kustannuksia (yht. 62 milj. €, josta valtionosuus n. 18 milj. €) sekä lisää työttömyysturvan kustannuksia (49 milj. €) niin, että valtion kustannukset lisääntyvät vuositasolla yhteensä noin 74 milj. eurolla. - kestävyysvaikutus: Pitemmällä aikavälillä toimenpiteen odotetaan naisten osalta edistävän työllisyyttä, lyhentävän urakatkoja sekä parantavan ura- ja palkkakehitystä. - muut vaikutukset: Toimenpide edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla ja perhe-elämässä. Lopputuote, käsittely- ja toimeenpanoaikataulu ja luokittelu: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin on tehtävä merkittäviä muutoksia ja niiden toimeenpano vaatii suuria muutoksia myös Kelan tietojärjestelmiin. HE annetaan budjettilakina 2014 ja laki tulee voimaan Syventävä liitemuistio: Valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla virkatyönä valmisteltu esitys 23 1.9* Kotihoidontuki (OKM) Kohdennetaan nykyinen 1) kotihoidon tuki puoliksi vanhemmille ja 2) rajoitetaan subjektiivista päivähoito- oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Esityksen substanssiydin Subjektiivista päivähoito-oikeutta esitetään rajoitettavaksi sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osaaikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta säädetään lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 11 a §:ssä. Alle 3- vuotiaat ovat tulleet subjektiivisen oikeuden piiriin alkaen ja kaikki alle kouluikäiset vuoden 1996 alusta lukien. Varhaiskasvatusta on pidetty yhtenä tehokkaimmista lapsen ja perheen syrjäytymistä ehkäisevistä palveluista ja varhaiskasvatukseen osallistumisen katsotaan edistävän koulutuksellista tasa-arvoa. Sosiaalisten perusteiden huomioiminen tarkoittaa, että rajoituksen piiriin kuuluvien kohdalla tulee arvioida tarvetta osa-aikaista hoitoa pidempään päivähoito-oikeuteen. Sosiaaliset perusteiden kriteerit tulisi määritellä eikä uudistus saisi johtaa siihen, että kokopäiväistä päivähoitopaikkaa joudutaan hakemaan esim. lastensuojelun asiakkuuden kautta. Subjektiivisen oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi edellyttää osa-aikaisuuden tarkempaa määrittelyä. Hallituksen tavoitteena on siirtyä lasten päivähoidossa nykyistä joustavampiin hoitoaikaan suhteutettuihin asiakasmaksuihin. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen osa-aikaiseksi tulee olla linjassa maksu-uudistuksen kanssa, ja rajoitetun oikeuden piirissä olevilla tulee olla samat mahdollisuudet hoitoajan joustoon osaaikaisuuden sisällä kuin muilla päivähoidon käyttäjillä. Subjektiivisen oikeuden rajaaminen esitetyllä tavalla merkitsisi perheiden asettamista eriarvoiseen asemaan sen perusteella, mistä syystä vanhempi on kotona. Esimerkiksi työttömien vanhempien ja erilaisilla perhevapailla tai -tuilla olevien vanhempien asettaminen keskenään eriarvoiseen asemaan on kyseenalaista, koska osa perhevapailla ja -tuilla olevista on myös tosiasiassa työnhakijoita. Myös lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, mikä määräytyy vanhempien aseman ja syntyvien sisarusten mukaan. Subjektiivisen oikeuden rajaaminen esitetyllä tavalla on perustuslain 6 §:n kannalta ongelmallinen. Rakennepoliittisen ohjelman kohdassa 1.9 subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on linkitetty kotihoidon tuen jakamiseen vanhempien kesken. Kotihoidon tuen jakamisesta seuraa päivähoidon käytön lisääntymistä ja sitä kautta kustannusvaikutuksia. Kotihoidon tuen jakamista valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Arvio taloudellisista vaikutuksista Budjettivaikutukset: Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen nettosäästö on kustannusarvioiden mukaan 16,4 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen puolittamisen seurauksena lapsia arvioidaan siirtyvän kunnan järjestämään päivähoitoon – Päivähoidon nettokustannusten arvioidaan lisääntyvän kotihoidon tuen puolittamisen seurauksena miljoonaa euroa. Kestävyysvaikutukset: Vaikutuksena on otettava huomioon varhaiskasvatuksen ja päivähoidon rooli ja merkitys sosiaalisena investointina ja se, että varhaiskasvatus nähdään tuloksellisimpana ja kustannustehokkaimpana keinona varmistaa lasten välisten erojen tasaaminen, lasten syrjäytymisen ehkäisy ja kognitiivisten tietojen sekä sosiaalisten taitojen kehittyminen. Tätä taustaa vasten subjektiivisen oikeuden rajoittaminen ei välttämättä ole kustannustehokasta. Lopputuote Varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä, jonka määräaika päättyy Mahdollinen subjektiivisen oikeuden rajoitus tulee tehdä samassa yhteydessä, kun lainsäädäntöä muutoinkin uudistetaan.

18 PERUSOPETUS JA RAPO Avustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta ( - 10 milj. e) Koulunkäyntiavustajien huomioon ottaminen perusopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa edellyttää perusopetuksen opetusryhmäkokoa koskevien säännösten muuttamista. Lainsäädännöllä säädelty ryhmäkoosta vain erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien ja vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen osalta Perusopetuslain mukaan opetusryhmät tule muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta. --> Koskee vammaisten erityisopetusta. (Ilmeisesti.)

19 USKONNONOPETUS JA RAPO
Uskonnon opetus – 3 milj. e Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoko 10 henkeä (nykyisin kolme).

20 OPPIVELVOLLISUUSIKÄ 1/3
Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Varattu rahaa 15 milj. Lakiehdotus annetaan eduskunnalle syksyllä 2014. Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan Oppivelvollisuusiän nostaminen, lainsäädäntö voimaan Valikoiva kohdentaminen tarkoittaisi prosentin vapauttamista oppivelvollisuudesta. Mitään uutta välitila perusasteen ja toisen asteen välille ei haluta rakentaa. Hyvä tavoite olisi koko toisen asteen velvoittaminen. Perustuslaki edellyttää oppivelvollisuuden maksuttomuutta. Hintalappu 15 M€. ( Kuntaliiton >100 M€ tulee koulutuspaikkojen lisäämisestä. Todellisuudessa tätä ei tarvita, koska paikkoja jää niin paljon käyttämättä. Toinen ero on KL:n vaade 20 %:n opinto-ohjauksen lisäämisestä. Lisäksi KL laskenut matkakustannukset perusopetuksen mukaan, mutta tullaan arvioimaan 2. asteen tavoin.)

21 2/3 HE laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Tehtäisiin perusopetuslakiin muutokset oppivelvollisuuden pidentämiseksi alku- ja loppupäästä. Esiopetus säädettäisiin velvoittavaksi ja perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuus jatkuisi vuodella toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai niihin valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa, sekä mahdollisesti niihin rinnastettavassa koulutuksessa. Lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin tehtäisiin tarpeelliset muutokset oppivelvollisten hakeutumiseen ja opiskelijavalintaan liittyen. Samalla säädettäisiin oppimateriaalien maksuttomuudesta oppivelvollisille. hallitusneuvos Janne Öberg, puh kesäkuu (voimaan )

22 Kansallisen osaamisperustan vahvistamisen hanke 3/3
Hankkeen tehtävänä on arvioida työmarkkinoiden ja monimuotoistuvan kansalaisyhteiskunnan aiheuttamat muutostarpeet koulutusjärjestelmän rakenteelle ja ohjaukselle. Erityistä huomiota nivelvaiheen järjestämiseen siten, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Hanke toteutetaan yhteistyössä oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan työn, ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamistyön, lukion tuntijaon ja ylioppilastutkinnon kehittämistyön, ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevan valmistelun sekä koulutustarpeen ennakointityön kanssa. Toimikausi on Valmistellut esitykset jatkotoimenpiteistä käsitellään työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvostossa ja sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä elokuussa 2014. Nina Lahtinen, OAJ

23 II-ASTE JA RAPO (1) Uudistukset (yht -260 milj e):
Rahoitusjärjestelmä: rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa. Julkinen rahoitus tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen Ei julkista rahoitusta lukiokoulutuksen aineopinnot ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset Aikataulu: HE keväällä 2014, voimaan Koskee siis lukiota myös!! AMMATILLISEN UUSI MALLI INKERI TYÖRYHMÄSSÄ: Perusrahoitus ( OPISKELIJAMÄÄRÄ. OPISKELIJATYÖVUODET, JÄRJESTÄMISLUVAN YKSIKÖT, KIINTEISTÖT, HALLINTO), suorituksiin perustuva rahoitus ( SUORITTEENA TUTKINTO…)KS RAPO! ja vaikuttavuusrahoitus ( TYÖLLISTYMINEN, JATKO-OPINTOON SIIRTYMINEN, OPISKELIJAPALAUTE, VAILLA TOISEN ASTEEN TUTKINTOA OLEVIEN LÄPÄISY/LUKUMÄÄRÄ, MÄÄRÄAJASSA VALMISTUVAT…) Toisen asteen keskittäminen Lukioita lähtee n 100 lähivuosien aikana Hei! Aikuiskoulutustyöryhmän terveisiä kohtaan Ei julkista rahoitusta lukiokoulutuksen aineopinnot ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset Ammatillinen aikuiskoulutus: Näyttötutkintojen perusperiaate on se, että ne ovat osaamisen hankkimistavasta riippumattomia tutkintja. Tuo lisäkoulutuksen johtamattomien koulutusten rahoituksen poistaminen lyö tätä periaatetta poskelle. Kyseinen koulutus osaltaan kasvattaa osaamista, ja sen tuomaa osaamista voi myöhemmin hyödyntää näyttötutkintotilanteessa. Tällainen koulutus pitäisi olla sivistyksellinen perusoikeus. Aikuislukiot: Rahoitushistoria  Kun aineopiskelun valtionrahoitus tuli voimaan , pieneni samalla  valtionosuus aikuislukion tutkintotavoitteisessa koulutuksessa  60%:sta 58%:iin. Seurauksia aineopiskelurahoituksen poistumisesta Aikuislukiotoiminta on tasa-arvoistavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää, sillä se antaa monille opiskelijoille toisen mahdollisuuden ja monille elinikäisen oppimisen väylän. Aikuislukioiden aineopiskelu on osa nuorisotakuun toteuttamista.  Jos lukioilta viedään jo tehtyjen päätösten mukaan rahoitusta eikä indeksikorotusta tule, aikuislukioita rokotetaan moninkertaisesti: aikuislukioilta otettaisiin lisäksi pois aineopiskelurahoitus + 2 % tutkintotavoitteisten valtionosuudesta.  Aikuislukioiden aineopiskelu on suoritustavoitteista. Sen suosio on kasvanut koko ajan, koska opiskelu vie elämässä eteenpäin. Aineopiskelurahoituksen loppuminen lopettaisi myös ison osan maahanmuuttajien kielikoulutusta, jota seurataan  OPH:n rahoitustiedoissa. Ainakin isoilla paikkakunnilla, jossa työvoimapoliittinen koulutus riittää vain osalle opiskelijoista, aineopiskelumahdollisuuden häviäminen aiheuttaisi pitkiä odotusaikoja kielikoulutukseen. vapaan sivistystyön leikkaus 15 m e: Vapaan sivistystyön lain mukaan ” Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.” Leikkausten myötä lain henki ei enää toteudu, kun kurssimaksuja joudutaan korottamaan ja kustannusvastuuta siirtyy yksilölle itselleen. Tasa-arvon sijaan tämä lisää segregaatiota. yt. Tuovi

24 II-ASTE JA RAPO (2) Järjestäjäverkkoa tiivistetään siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. Koulutuksen järjestämisluvat uusitaan viimeistään lukien.

25 Lukiokoulutusta antavien oppilaitosten lukumäärän kehitys 1999—2011
Vuosi Oppilaitosten lukumäärä (lukiokoulutus) 2011 433 2010 439 2009 441 2008 449 2007 2006 462 2005 471 2004 479 2003 483 2002 484 2001 2000 1999 Lähde: Tilastokeskus

26 Oppilaita oppilaitoksessa
Lukioiden koot Oppilaita oppilaitoksessa Lukiot Yhteensä 388 —19 3 20—49 15 50—99 74 100—299 144 300—499 85 500—999 55 1 000 12 * * Peruskoulujen ja lukioiden (39 kpl) sekä kansanopistojen (6 kpl) osalta tietoa ei saatavissa. Nämä lienevät opiskelijamäärältään pienehköjä yksiköitä. Lähde: Tilastokeskus

27 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA HANKE

28 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen
Tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa: Rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 195 miljoonan euron leikkauksesta. Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti ”järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan” Tavoitteena voimaan tuleva ”vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko”. Ruotsinkielinen koulutus ja koulutusverkko mukana. Rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy ja siinä otetaan huomioon säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen. Heljä: Liittyy toisiinsa vos, lausunnoll anyt, 2. toisen asteen koulutuksen rahoitusuudistus joka jakautuu kahtia kun amm koulutuksen rahoituksen työryhmä jo käynnissä ja lukion rahoitus joka ei ole käynnissä kuin salaisesti Rakenne työryhmä iivs kolmas osa kokonaisuutta Kaikki nämä raposta mm 195 milj säästötavoite Liittyy amk uudistukseen kun sen rahoitus siirtyy valtiolle, joka vaikuttaa vos ja ammatillisen rahoitukseen Kutsu työryhmään, ei asetettu, projektisuunnitelma annettu

29 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen SUUNNITELTU AIKATAULUTUS
01-05/2014 pohjavalmistelu   02-05/2014 järjestäjäverkon kriteerien valmistelu 02-04/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, siv. pol. min.tr, hallituksen iltakoulu) 4-8/2014 toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 01/2015. 09-11/2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa 1/2015 OKM kirje mm. järjestämislupien hakemisesta ja kriteereistä sekä koulutuksen järjestäjille tieto, millaisia tietoja niiltä tullaan pyytämään järjestämisedellytyksistä 01-03/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa.   08/2015 Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi luviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1-3/2016 OKM päätökset luvista järjestämisluvat voimaan Kaikki joutuu hakemaan järjestämisluvat uudelleen, joka voimaan Amk puolen järjestämisluparumbasta otamme opiksi j ahyödynnämme: kriteereitä oli talous unnossa, koulutustarve ( tämä voi olla haaste lukioille), tiukat kriteerit ajaa kunnat j amuut toimijat että onko mahdollista saada kriteereillä lupia…kun rahoitus järjestelmä muuttuu mm. ammatillisella puolella niin osalta voi mennä talouskuralle sen myötä, säästöillä leikataa ja osalle rahoitusuudistuksen muutokset epäedulliset ja sitten haettava järjestämislupaa… voi olla osalle kylmää kyytiä Henkilöstövaikutukset on isot joten erillinen henkilöstöryhmä saatava miettimään niitä kuten amk puolellakin oli Keväällä valmsitellaan kriteereitä järjestäjä verkolle, ja siv pol on hyväksynyt tämän projektisuunnitelman heljän mukaan

30 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus
Tavoitteena toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Hankkeessa tarkastellaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan jo työryhmässä, jonka määräaika on HUOM! OAJ:lla ei ole edustusta em. ryhmässä. Oma työryhmä, jossa ei oaj edustusta, mutta okm lupasi että tapaavat meitä tästä asiasa Mitä pienempi opisto sitä pienempi kulujen osuus hallinnossa, isoissa vähemmän kursseja samalla rahalla kun hallinto vie niin paljon karkkilassa selvitetty tätä Kansanopistojen alkuperäinen th palautettava: syrjäytymisen hkäisy jne monella paikkakunnalla nyt + 50 kerhoja voisi profiloitua toisinkin… RIITTÄÄN SUURET… TARKOITTAA LEIKATAAN SUURELLA KÄDELLÄ JÄRJESTÄJIÄ, SAMA RAHOITUS MÄÄRÄ TUSKIN SIIRTYY JÄLJELLE JÄÄVILLE… KANSALAISOPISTOJEN OPPILASRAKENNE SIS PUDOKKAITA JOILLE KÄY NYT JATKOSSA HUONOSTI Tuovi kansanopistot liipasimella kun osalla ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, kun nyt katsotaan kokonaisuutta niin näihin kohdistuu om katse… Tarkasti seurattava Juha paananen Vahva = iso Tiivistys = harvennetaan Vs tilanne huolestuttava

31 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus
01/2015 Poliittinen käsittely 01/2015 OKM:n kirje ylläpitäjille 02-08/2015 mahdolliset säädösmuutokset   03-04/2015 Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa.   04-09/2015 Ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehtopäätökset 08/2015 ylläpitämislupahakemus  09-11/2015 Ylläpitämislupahakemuskäsittely ja esitys uusiksi ylläpitämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely rahoitus voimaan 1-3/2016 OKM päätös ylläpitämisluvista ylläpitämisluvat voimaan 01/2014 rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käynnistyy 06/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset 10/2014 kentän kuuleminen rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa OKM:lle 12/2014 – 1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän raportin lausuntokierros Lausuntokierros ym aikataulut tosi tiukat

32 Lukiokoulutus Hallitusohjelman kirjaukset:
”toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä”. ” Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä”.

33 Mihin indikaattoreihin lukion rahoitus voisi pohjautua?
Osa olisi opiskelijamäärään perustuvaan perusrahoitusta. Suoriteperuste: Osa olisi määräajassa suoritettuihin tutkintoihin perustuvaa rahoitusta (esim. 3 vuodessa yo-tutkinnon suorittaneiden lukumäärä). Tuloksiin perustuva rahoitusosuus (esim. oppimistulokset, jatkokoulutukseen sijoittuminen, vähäinen keskeyttäminen). (vrt. vaikuttavuusrahoitus amm.työryhmässä), opiskelijapalaute Kysymyksiä: Miten saavutettavuutta tuetaan? (pienen lukion lisä poistunee) Miten huomioidaan erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot? Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta saa rahaa - mitä tästä voi seurata Tarkasteltava onko kaupunki lukio vain maaseudun ainoalukio indikaattorit ei saa sorsia jos saavutettavuus lisä niin silloin ei niin vaikea asia Saatavuuslisä x tuntimäärään matkoihin perustuen Jos menee amm puolen tapaan: perusrahoitus, suositus perusteinen esim 3 v yo tutkinnon suorittaneiden määrä, huhua ollut ettei saa 4 v opiskelijoist arahaa.. Amm 3 % tuloksiin perustuva rahoitus. Mitä mitattaisi?

34 Lukio ja indikaattorien ongelmat
Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä pohti tuloksellisuusindikaattoreita sellaisia löytämättä Pahimmillaan tuloksellisuusrahoitus voi olla haitallista (lukiossa ei juuri keskeytetä, yo-tulokset riippuvat sisäänottokeskiarvoista jne.) Lisärahoitus voisi ohjautua jo ennestään hyväosaisille ja huonojen indikaattoreiden vuoksi voi moni hyvää työtä tekevä menettää rahoitusta Laatuun liittyvistä indikaattoreista voisi löytyä jotain (opiskelijatyytyväisyys, opettaja – opiskelija-suhde jne.) Mitä muita mahdollisia riskejä? OAJ EDELLYTTÄNYT LAATUKRITEEREITÄ ENNEN TULOKSELLISUUSRAHOITUSTA MUTTA TÄTÄ EI OLE TEHNYT VATT TOTEAA ETTÄ TULOKSELLISUUS SOPII HUONOSTI LUKIOON POE: järjestämisverkon kriteereiden valmistelu kevään aikana vos: yhdenputken malli esi ja perusopetus VM maksaa kuntaan köntän muut okm vosit: niissä lukio j a ammatillinen lukioverkon supistuminen miten vaikuttaa aineenopetukseen myös peruskoulussa? erityislukioiden asema, jatketaanko? rahaa saa vain 3 v opiskelijoista miten käy erityislukioiden Juha paananen laatukriteerit olisi pitänyt olle, nyttulee numeraalisia kriteereitä jolloin korostuu että isossa ryhmässä annettu opetus on tehokasta ja tuloksellista TIMO KRAFT AMM NYT 137 JATOSSA OLISI 35 TYÖVOIMAPOL ALV VAIKUTUS JO SKY HALLUSSA TAI KUNNALLA SITÄ MAKSETTAVA MUTTA OY JA LIIKELAITOS EI JOUDUMAKSAMAAN ALV: AMM KOULUTUST AJÄRJESTÄVIKSI TAHOIKSI MUUTTUU LIIKELAITOKSET UUDELLAMAALLA 35 AMM JÄRJESTÄJÄÄ PALJONKO ONKAAN JATKOSSA…

35 Työryhmässä esillä ollut ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi

36 AMKien rahoitusmalli 2014

37 * *v. 2015 julkaisut 13 % (julkaisufoorumin tasot 0-3, eri kertoimilla
Yliopistojen rahoitusmalli v.2013 14 % 6 % 12 % * *v julkaisut 13 % (julkaisufoorumin tasot 0-3, eri kertoimilla Punaisella v muutokset

38 Lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen
Lukion tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä luovutti ehdotuksensa Tavoitteissa korostuvat integrointi, ilmiöpohjaisuus, oppiainerajojen ylittäminen, kokonaisuuksien hallinta, TVT:n opetuskäyttö, yhteisöllisyys, joustavat opintopolut jne Tuntijaosta työryhmä esitti kolme erilaista mallia, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua. Opetusministeri on sanonut, ettei mikään malleista sellaisenaan ole hyvä. Lukiolain avaamisesta voi tulla poliittinen kiista. Tuntijakopäätöksen viivästyminen vaikuttaa opetussuunnitelmien valmistelun aloittamiseen ja niiden käyttöön ottoon (2016->2017). OAJ haluaa riittävästi aikaa valmistelulle. OAJ haluaa turvata riittävän yleissivistävän pohjan ja toivoo tuntijaosta nopeaa päätöstä.

39 Ylioppilastutkinnon uudistaminen
Ylioppilastutkinnon äidinkielen toisesta kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uudistus siirtyi sähköistämisen yhteyteen (2015/2016→s.2018). Ylioppilastutkinnon sähköistäminen: alkaa asteittain kolmella, kirjoittajamäärältään pienellä kokeella s ja päätyen koko tutkinnon sähköisyyteen k. 2019 ja facebook-ryhmä tietokoneet yo-kirjoituksissa Tutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen

40 KUNTIEN TEHTÄVÄT JA VELVOITTEET
Uusien kuntien menoja lisäävien tehtävien/velvoitteiden osalta päätettävä: karsia pois yhtä paljon muita tehtäviä/velvoitteita uusien tehtävien/velvoitteiden täysi rahoitus Kehyksessä olevat hankkeet: kriittinen arviointi kehyspäätöksen yhteydessä Kuntakokeiluja lakimuutokset eduskunnalle kevät 2014 hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, palveluasumisen toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyö, nuorisotakuu. Vaikka kuntien talousohjausjärjestelmä on astumassa voimaan vasta myöhemmin, hallitus totesi jo nyt pidättäytyvänsä uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se samalla päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavan tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Hallitus ottaa tällöin valtion menokehykseen jo nyt sisältyviä ja aiemmin sovittuja kuntien menoja lisääviä hankkeita kriittiseen tarkasteluun ensi kevään kehyspäätöksen yhteydessä,  Martti Hetemäki kertoo rakennepaketin toimeenpanon seuraavista vaiheista. Toimet vähentävät valtionosuuksia. Vos-vähennysten käytöstä päätetään erikseen.

41 17 KUNTAA JATKONEUVOTTELUIHIN
Kuntakokeiluihin haki tammikuun loppuun mennessä 28 Espoon kaupunki, Forssan kaupunki, Helsingin kaupunki,  Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan ja Janakkalan kuntien muodostama kuntaryhmä, Joensuun kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki ja muut Keski-Uudenmaan kaupunki -liitosselvitysalueen kunnat, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ja Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien muodostama kuntaryhmä, Oulun kaupunki, Riihimäen kaupungin ja Hausjärven ja Lopen kuntien muodostama kuntaryhmä , Rovaniemen kaupunki, Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien muodostama kuntaryhmä,  Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan muodostama kuntaryhmä sekä Vantaan kaupunki.

42 KELPOISUUKSIEN PURKU 2015 Tavoitteena vähentää kuntien menoja 165 milj. e 2017 tasolla OKM ( 20 milj e) ja STM ( 145 milj. e) esitys väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista Ministeriön esitystä täydennetään siten, että se kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 1.6 ja 3.2 kanssa. ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. NYKYISIÄKÖ OPINTOJA? 1.6: opintotuki, korkeakoulujen valmistumisajat, -rahoitus ja -sisäänpääsy, YO-tutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittäminen eri tutkintokertojen välillä, hakijasuman purku ja ympärivuotinen opiskelu korkeakouluissa 3.2 Kuntien tehtävät, velvoitteet ja normit Ministeriöiden tulee valmistella hallituksen 2014 helmikuun loppuun mennessä toimenpiteiden edellyttämät valtion säädös- ja ohjemuutokset, jotka johtavat tavoiteltuihin vaikutuksiin. Lisäksi ministeriöiden tulee valmistella samassa aikataulussa ehdotukset kelpoisuusvaatimusten muutoksiksi, jotka vähentävät kuntien menoja 165 milj. euroa vuoden 2017 tasolla. 1.6a Opintotuki Hallituksen esitys annettu. 1.6b Korkeakoulujen valmistumisajat Hallituksen esitykset yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetaan kevätistuntokaudella Lainsäädäntö tulee voimaan ja sitä sovelletaan voimaantulon jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. 1.6c Korkeakoulujen rahoitus (55 opintopistettä vuodessa suorittavat) Ammattikorkeakoulusäännökset tulevat voimaan , yliopistosäännökset 1.6d Sisäänpääsy korkeakouluihin 8 Ylioppilastutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittäminen eri tutkintokertojen välillä otetaan käyttöön asteittain 2016 mennessä niin, että sitä sovelletaan ensimmäisiin kokeisiin 2014 aikana. 1.6e Hakijasuman purku Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen kanssa sisäänottojen määräaikainen lisäys viimeistään alkaen vuodesta Lisäysohjelman kestosta, laajuudesta ja rahoituksesta päätetään hallituksen kehysvalmistelun yhteydessä. Opiskelijavalintauudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan elokuussa 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan Uusien säädösten mukainen haku otetaan käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. 1.6f Alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuus Ministeriöiden esityksiä täydennetään siten, että ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. Lainsäädännön muutokset tulevat voimaan Lisäksi täydennetty esitys kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 3.2 ja 3.4 kanssa. 1.6g Ympärivuotinen opiskelu korkeakouluissa Toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin. Päätetään kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä liitteessä 2 täsmennetyn esityksen mukaisesti. Tämän ohella hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavansuuruisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä hankkeita arvioidaan kriittisesti kehyspäätöksen yhteydessä. Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina Haku kuntakokeiluihin käynnistetään vuoden 2013 lopussa kuuteen eri toimintamallikokonaisuuteen: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, palveluasumisen toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyö, nuorisotakuu. Kokeilujen edellyttä

43 OKM:N ALUSTAVIA ESITYKSIÄ
Ammatillisen koulutuksen henkilöstön kelpoisuutta koskevia erivapauksia (voimaan ) Vapaan sivistystyön opettajina toimivien kelpoisuusvaatimukset Aikuiskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia Eräiltä osin perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tarkastelua Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen suhdetta sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksiin Ammattikorkeakouluja ja korkeakoulututkintoon liittyviä kelpoisuusvaatimuksia Budjettivaikutukset: ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, voivat jossakin määrin tuoda oppilaitoksille säästöjä palkoissa. Kestävyysvaikutukset: Muutokset helpottaisivat henkilöstön rekrytointia ja sitä kautta joustavoittaisivat ja tehostaisivat työmarkkinoiden toimintaa.

44 OKM ESITYS KELPOISUUKSISTA
Laajennetaan AMK tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta: Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin: sosionomi (AMK)-tutkinto tuottaa kelpoisuuden sosiaalipalvelutehtäviin. Vaativiin sosiaalipalvelutehtäviin edellytetään YAMK. Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin: Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosionomin tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogian opinnot tuottavat pätevyyden myös esiopetukseen. Säädökset valmistellaan osana päivähoitoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta HE kevätistuntokaudella 2015 ja voimaan vuoden 2016 aikana Ei pulaa eskariopeista, MUTTA pulaa lastentarhanopettajista! PÄINVASTAINEN VAIKUTUS!! LISÄÄ PULAA Ei tuota säästöjä Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen: Sosiaalitason tehtäviä koskeva. Toisena jatkossa valmistuisi 3 lisäamkista sosionomipohjaisia lastentarhanopettajia.

45 TALOUDELLISESTI VAIKEAA
TAVOITTEET – MUTTA VOIDAANKO NIITÄ TOTEUTTAA KUSTANNUSNEUTRAALISTI? TOIMINTAMALLEJA TYÖNJAON SELKEYTYSTÄ MIKÄÄN EI ESTÄ 2 LTO RYHMÄSSÄ, PIENTÄ RYHMÄKOKOA KIINTEÄÄ RYHMÄÄ LÄSNÄOLEVAA JOHTAJAA MUTTA MIKSI EI TOTEUDU NYT???? KUNTA PÄÄTTÄJÄ KÄYTTÄÄ RAHAT ENSIN SIIHEN MITÄ LAKI TIUKASTI VELVOITTAA, SITTEN ARVOVALINTAA MIHIN LOPUT, ARVOT SANEE ÄÄNESTÄJÄT JA POLIITTINEN ILMAPIIRI VANHEMPIEN YHTEINEN TAHTOTILA PITÄISI OLLA NIIN SUURI JOKA PUOLUEESSA, ETTÄ LAPSI ASETETTAISI KEKSIÖÖN JA KAIKEN EDELLE. EI SAISI RIITTÄÄ VAIN SE TOIVO JA USKO TUNNETILAAN, ETTÄ KAIKKI HOITUU HYVIN: JOS VANHEMPI AJATTELEE, ETTÄ PÄIVÄKODISSA ON LIIKAA METELIÄ, LIIAN SUUERT RYHMÄT, HUONOT TILAT JA AHTAUTTA, LIIAN VÄHÄN OSAAVAA HENKILÖKUNTAA MITÄ PITÄISI TEHDÄ – TARTTUA TUUMASTA TOIMEEN JA RYHTYÄ VAATIMAAN RESURSSEJA: PIENEMIÄ RYHMIÄ! PAREMPI ATILOJA, ENEMMÄN LASTENTARHAN OPETTAJIA YKSINKERTASITA??? JUURI NIIN HELPPOA KUIN UUDEN LAINKIN SAAMINEN TURVAAMAAN NÄITÄ!!!

46

47

48 KOULUTUKSEEN SATSAAMINEN SÄÄSTÄÄ MUIDEN HALLINNON ALOJEN MENOJA
Koulutus liittyy keskeisesti henkilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä aikuisuudessa taloudelliseen toimeentuloon (THL 2013). KOULUTUKSEEN SATSAAMINEN SÄÄSTÄÄ MUIDEN HALLINNON ALOJEN MENOJA

49

50 Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella

51 Kasvatus- ja opetuspalvelut keskiöön
05 07 KUNTAUUDISTUS Kasvatus- ja opetuspalvelut keskiöön Koulutustasomittari, mitä vaaleampi väri sitä vähemmän koulutusta Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

52 asuvien 16-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta vuonna 2011.
05 07 Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta vuonna 2011. ”Kartassa oli 109 kuntaa, joissa yhdelläkään 16-vuotiaasta ei ollut alle 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteitä… Koko maassa vain 32 kunnassa oli yli 90 prosentilla 16-vuotiaista hyvät valintamahdollisuudet ammatillisessa koulutuksessa.” %-osuus ikäluokasta 50 – (53) 30 – 89,9 (112) 10 – 29,9 (19) 1 – 9,9 (24) 0 – 0 (109) Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

53 Kasvatus- ja opetuspalvelut keskiöön
05 07 Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta vuonna 2011 ja koulutustasomittarin yhdistelmä. Keltaisella etäisyys pitkä ja alhainen koulutustaso. Koulutustasomittari alle 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta KUNTAUUDISTUS Kasvatus- ja opetuspalvelut keskiöön Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

54 TYÖRAUHA JA OSALLISUUS LAKIUUDISTUKSET

55 PERUSOPETUS LUKIO AMMATILLINEN KOULUTUS AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS

56 OSALLISUUS - EI KOSKE AIKUISKOULUTUSTA
oppilaskunta ja opiskelijakunta oltava: Kuultava ennen OPS:n ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssääntöjen vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden tai opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä tehtäessä oppilas ja opiskelija: annettava mahdollisuus osallistua koulun tai oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden tai opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. järjestettävä mahdollisuus osallistua OPS:n ja siihen liittyvien suunnitelmien ja järjestyssääntöjen valmisteluun osallisuus suunniteltava OPS:n ja vuosisuunnitelman laadinnan osana määräajoin selvitettävä oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta. Aikuiskoulutuksessa, varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. PUNAISET VELVOITTEITA

57 VAHINGONKORVAUS JA SOTKUJEN SIIVOAMINEN
Vahinkoon sovelletaan vahingonkorvauslakia. PERUSOPETUKSESSA vahingoista ja siivoamisesta ilmoitettava huoltajalle koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan siivoamaan sotkun tai epäjärjestyksen, jonka hän on tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttanut. Valvottava kesto enintään 2 tuntia Tehtävä ei saa olla iän ja kehitystason huomioon ottaen oppilaalle vaarallinen tai raskas. Ei saa jäädä pois opetuksesta. Otettava huomioon jos määrätään rangaistus tai vahingonkorvaus. MAITOLASI RIKKI ESIMERKKI

58 VAARALLISET ESINEET JA AINEET
Tuonti ja hallussapito koulussa kielletty: 1. Laissa kiellettyjä esineitä tai aineita:   alaikäiseltä kielletty alkoholilain sekä tupakkalain mukaiset tuotteet kaikilta kielletty vahingoittamiseen tai lyömiseen soveltuvat esineet tai aineet, syövyttävät sekä lamauttamiseen soveltuvat aineet, ampumiseen soveltuvat esineet…  2. Omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavia tai erityisesti omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita ellei hallussapidolle ole hyväksyttävää syytä. Näistä sekä niiden säilytyksestä koulupäivän aikana voidaan määrätä koulun järjestyssäännöissä.

59 POISOTTO-, VOIMANKÄYTTÖ- JA TARKASTUSOIKEUS (1)
Ei velvollisuus, nämä oikeudet eivät velvoita opettajia ja rehtoreita toimimaan. Käytä vain, jos välttämätöntä sekä riittävän turvallista. Pois ottaminen, tarkastaminen ja voimakeinojen käyttö ovat viimesijaisia ja poikkeuksellisia keinoja. Ensin käytettävä kaikki mahdolliset lievemmät keinot. Pääsääntöisenä menettelynä uhkaavissa tilanteissa poliisin hälyttäminen paikalle.

60 POISOTTO-, VOIMANKÄYTTÖ- JA TARKASTUSOIKEUS (2)
Ohjeistettava ja suunniteltava Haltuun ottamisessa ja oppilaan tai opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava hienotunteisuutta. Käytettäessä voimakeinoja on annettava kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Oppilaan tai opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee aina kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen oppilaan tai opiskelijan huoltajille. Suositeltavaa on olla yhteydessä huoltajaan ennen toimenpidettä, jos se on mahdollista.

61 OPETTAJAN JA REHTORIN TARKASTUSOIKEUS (1)
MITÄ VOI TARKASTAA? Oppilaan tai opiskelijan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), hallinnassaan olevat koulun tai oppilaitoksen säilytystilat (mm. kaapit, pulpetti) ja päällisin puolin vaatteet (mm. taskut, lompakko) MILLOIN VOI TARKASTAA? Kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisten turvallisuutta, jos esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä JA oppilas tai opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Kriteeri ”on ilmeistä” ei mahdollista ennakoivaa tai varmuuden vuoksi tapahtuvaa tarkistamista. Ilmeisyyskriteeri täyttyy hallituksen esityksen mukaan opettajan tai rehtorin omasta näköhavainnosta tai muuten saatujen luotettavien tietojen perusteella. Muu luotettava tieto voi olla toisen oppilaan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan näköhavainto tai oppilaan omaisen tai toisen viranomaisen (mm. sosiaalitoimi) ilmoitus.

62 OPETTAJAN JA REHTORIN TARKASTUSOIKEUS (2)
Tarkastamisessa ei saa käyttää voimakeinoja. Ilmoitettava tarkastuksen syy ja sen perustelu. Tarkastajan oltava samaa sukupuolta. Läsnä oltava myös oppilaan valitsema toinen täysi-ikäinen koulun tai oppilaitoksen henkilö. Näistä vaatimuksista voi poiketa, mikäli asian kiireellinen luonne ja turvallisuus ehdottoman välttämättömästi sitä vaativat. Tarkastusoikeus ei ulotu häiritsevän esineen tai aineen etsintään. Tarkastaminen suositellaan hallituksen esityksessä toteutettavaksi rehtorin huoneessa tai käytävällä, kun muut oppilaat tai opiskelijat ovat jo menneet luokkiin. Laukkua tutkittaessa sen sisältöä ei pidä paljastaa muille oppilaille tai opiskelijoille. Tarkastusta tehtäessä on syytä muistaa, että oikeutta esineen tai aineen pois ottamiseen oppilaan tai opiskelijan vaatetuksen ja ihon väliseltä alueelta ei ole edes silloin, kun sijainnista on varma tieto. Tällöin pois ottaminen kuuluu aina poliisille. Opettajalla tai rehtorilla ei ole oikeutta näin laajaan henkilötarkastukseen. Samoin poliisille kuuluu aina vaatteiden päällisin puolin tunnustelu erogeeniseksi luokiteltavien alueiden kohdalta. Näiden alueiden tunnustelu on hallituksen esityksessä luokiteltu selvästi hienotunteisuuden vastaiseksi ja kielletty koulun henkilöstöltä. Tarkastusta tehtäessä on oltava erityisen varovainen ja otettava huomioon, ettei esimerkiksi ilmeinen teräase aiheuta vahinkoa tarkastettavalle tai tarkastajalle.

63 OPETTAJAN JA REHTORIN POISOTTOOIKEUS (1)
Pyydä kielletty tai vaarallisena pidetty esine itselle. Jos ei esinettä tai ainetta anneta, sen voi ottaa pois.  Jos turvallisuutta vaarantavan esine tai aineen poisottamista vastustetaan tekemällä vastarintaa, voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja. Välttämättömien voimakeinojen on oltava oikeassa suhteessa oppilaan tai opiskelijan ikään ja tilanteen uhkaavuuteen tai vastarinnan vakavuuteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin.  Käytä esim. kiinnipitoa. Mikäli vastarinta on voimakasta ja poisottaminen välttämätöntä on suositeltavaa pyytää poliisi paikalle. Poisottaminen on aina voitava toteuttaa turvallisesti. Ei saa käyttää voimankäyttövälineitä

64 OPETTAJAN JA REHTORIN POISOTTOOIKEUS (2) HÄIRITSEVÄ ESINE PERUSOPETUS
Voidaan ottaa pois oppilaalta, jos ei pyynnöstä anna. Voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja. Häirinnän on oltava tosiasiallista, pois ei voi ottaa mahdollisesti häirintää aiheuttavaa esinettä tai ainetta. Palauta oppilaalle oppitunnin päätyttyä. Vain jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, voidaan palauttaa työpäivän päättyessä. Toisella asteella häiritsevän esineen poisotto-oikeutta ei ole: pyydettävä häiritsevää opiskelijaa poistumaan esineineen ja aineineen.  

65

66 KÄNNYKÄT Opettaja antoi luvan omien kännyköiden käyttöön oppitunnilla oppimisen tukena. Oppilas pudotti puhelimensa ja se särkyi. Kuka korvaa? Ope ei ole tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa tätä vahinkoa ja siksi ei ole velvollinen korvaamaan. (VahL 2 luku 1 § 4 luku 1 §) Kunta työnantajana ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa,  koska tässä puhelimen hajoaminen ei ole johtunut opettajan virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttamasta teosta. (VahL 3 luku 1 - 2§)  Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttäisi tahallisuutta tai tuottamusta (esim. valvontavelvollisuuden laiminlyönti). Oppilas ihan itse omasta huolimattomuudesta pudott puhelimensa, jota käytti vaikka laskimena matikan tunnilla vain sen takia, että ope on antanut käyttää omaa puhelinta. Jos laki olisi tällai Opettaja tai koulu ei korvausvelvollinen, jos ei aiheuttanut puhelimen putoamista ( esim. tönäisy) nen, niin kaikki oppilaat hankkisi uusia puhelimia hajottamalla ne oppitunnilla.

67 HALTUUN OTETTUJEN ESINEIDEN JA AINEIDEN LUOVOTTAMINEN JA HÄVITTÄMINEN
Mahdollisimman pian, viimeistään työpäivän lopuksi. Huoltajalle: alaikäiseltä pois otetut tupakkatuotteet ja alkoholi sekä tuotteet, joiden luovuttamisen ei arvioida olevan turvallista alaikäiselle. Poliisille: huumausaineista, ampuma-aseista, aseen osista tai muusta vastaavasta, kuten lainsäädännössä julkisella paikalla tai muutoin kielletyksi säädetyistä aineista ja esineistä. Säilyttää huolellisesti. Kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksesta voidaan todisteellisesti hävittää. Luovuttaminen ja hävittäminen tulee aina kirjata. On suositeltava, että ennen tätä vielä ilmoitetaan huoltajalle hävittämisestä, ellei tiettyyn päivämäärään mennessä esinettä tai ainetta noudeta.

68 SUUNNITELMAT Opetussuunnitelman yhteydessä laadittava ja ohjeistettava suunnitelma kurinpitokeinojen ja perusopetuksessa myös kasvatuskeskustelun käyttämisestä sekä niihin liittyvistä menettelytavoista. OPH antaa OPSissa määräykset suunnitelmien laatimisesta siten, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjä voi ottaa suunnitelman käyttöön viimeistään

69 JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN
Voidaan määrätä vaarallisista tai kielletyistä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä koulun tai oppilaitoksen toiminnassa. Perusopetuksessa voidaan antaa määräyksiä koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta. Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas tai opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. Sivistysvaliokunta esitti lisäksi mietinnössään, että Opetushallitus laatisi valtakunnalliset mallijärjestyssäännöt. Mallijärjestyssäännössä pitäisi ohjeistaa myös kännyköiden käytöstä koulun ja oppilaitoksen toiminnassa.

70 TOIMIVALTA MUUTOKSIA Koulusta, oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskevat päätökset voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen tai koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun tai oppilaitoksen rehtori. Perusopetuslaissa lisäksi: Oppilaan opettajan sijaan käytetään termiä koulun opettaja. Rehtorille TULOSSA jälki-istunnon antamista koskeva toimivalta, joka tähän asti rehtorilta on laista puuttunut.

71 LUKIOON 3 PÄIVÄN EPÄÄMISOIKEUS
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä vastaavasti lukiossa voidaan opiskelijan osallistuminen opetukseen evätä turvaamistoimena enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

72 PERUSOPETUS

73 TIETO KOTIIN HÄIRINNÄSTÄ
Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Koululla ei ole toimivaltaa määrätä rangaistuksia eivätkä järjestyssäännöt ole voimassa koulumatkoilla. Suositeltavaa, että huoltajat ratkovat koulumatkojen tapahtumat. Koulun henkilökunta voi tukea huoltajia tarjoamalla esimerkiksi psykologin tai kuraattorin osaamista tueksi asian kokonaisvaltaiseen selvittämiseen, jos koulu arvioi sen tarpeelliseksi.

74 KYSYMYS Koulumatkojen "tapahtumien" selvittely ei välttämättä ole opettajan homma. Jos sitten tapahtuu jotakin ikävää ja vanhemmat alkavat itse juttua selvitellä ja he kyselevät mahdollisten osallistujien nimiä koululta. Saako heille koululta nimiä tai muita yhteystietoja antaa? Suositeltavaa on ohjata kysymään maistraatista Julkiset yhteystiedot voi antaa Toimiva käytäntö: Kysy lukukauden alussa luokan vanhempien yhteystiedot, jotka saa jakaa kaikille

75 ESISIJAINEN PUUTTUMISKEINO: KASVATUSKESKUSTELU
Käyttö: jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä enintään 2 tunniksi suoritus osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, ennen tai jälkeen. Yksilöitävä teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt. Keskustelu tulee kirjata, ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille, joille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Mikäli oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kasvatuskeskustelun jälkeen, hänet voidaan määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon, jos sitä pidetään perusteltuna. Myös kurinpitorangaistuksia (kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen) voidaan käyttää, kun niiden edellytykset täyttyvät. PUHUTTELU OK ASIA JOSTA EI TARVITA KESKUSTELUA EIKÄTIETOA KOTIIN EIKÄ KIRJATA Kasvatuskeskusteluja on käyty kouluissa aina. Nyt perusopetuslaki säätää sen ensijaiseksi puuttumiskeinoksi, johon opettaja tai rehtori voi määrätä. Lain mukaan kasvatuskeskustelu voi kestää yhteensä enintään kaksi tuntia voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. on pyrittävä järjestämään mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. tulee kirjata, on ilmoitettava oppilaan huoltajille ja heille on varattava mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi oppilaan käyttäytymisen ja sen syiden selvittämiseksi sekä asian korjaamiseen liittyvien oikeiden keinojen löytämiseksi. Kentältä tulleiden kyselyiden johdosta toteamme seuraavaa käytännön järjestelyistä: Oppilasta on mahdollista puhutella, mikäli tilanne ei vaadi kasvatuskeskustelun kaltaista puuttumista. Puhuttelu on vapaamuotista eikä edellytä kirjaamista. Kasvatuskeskusteluun saa osallistua opettajan ja rehtorin lisäksi tarpeen mukaan myös oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvia henkilöitä. Kasvatuskeskustelukäytännön on syytä linjata seuraavasti: keskustelu käydään mahdollisuuksien mukaan koulupäivän aikana kuten tähänkin asti keskustelu voidaan käydä ennen tai jälkeen koulupäivän mikäli on sovittu työajan käytöstä ja korvaamisesta VISALTA TÄHÄN TEKSTIÄ KORVAAMISESTA TUKIOPETUKSENA YM. kirjaamiskäytännöksi on sovittava vaivaton menettely, suositeltavaa on käyttää samaa menettelyä kuin mitä on sovittu noudatettavaksi jälki-istuntojen kirjaamisesta huoltajille ilmoittaminen voi tapahtua sähköisten reissuvihkojen välityksellä

76 voidaan edelleen velvoittaa istumaan hiljaa
JÄLKI-ISTUNTO voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia voidaan edelleen velvoittaa istumaan hiljaa Jälki-istuntoa ei voida miltään osin järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muiden koulun suunnitelmien mukaisesta opetuksesta. Kyse voi olla esimerkiksi yhteisöllisyyttä tai osallisuutta edistävästä toiminnasta, kuten avustamisesta yhteisen toiminnan järjestämisessä. Valiokunnan mielestä tämän tyyppisessä tehtävässä kasvatukselliset keskustelut voivat joissakin tapauksissa korostua myönteisemmässä hengessä ja siten onnistuneemmin kuin esimerkiksi hiljaa istumalla. Valiokunta painottaa, että jälki-istunnon tehtävien tulee olla oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Jälki-istunto ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla työrangaistus.

77 SEURANTAVELVOITE Opetuksen järjestäjän tulee seurata kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä. Koulukohtaiset tiedot suositellaan käsiteltäväksi määräajoin koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. TAULUKKO JÄSENSIVUILTA

78 ERIKOISSAIRAANHOIDON OPPILAAN OPETUS
Sairaalassa potilaana oleva oppilas saa opetusta sairaalassa. Avohoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään pääsääntöisesti oppilaan omassa koulussa. Jos se ei ole koulun omista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta ja oppilaan opetuksen järjestäjä sekä oppilaan kotikunta sopivat yhdessä oppilaan opetuksen järjestämisestä. Pääsääntönä on, että tällöin hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta järjestää oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua. Myös kunnat, joissa sijaitsee erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voivat järjestää opetusta avohoidossa olevalle oppilaalle.  Ennen päätöstä on kuultava oppilasta, tämän huoltajia, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä. Jos ei päästä sopimukseen, päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta. Muutoksenhakuoikeus oikaisuvaatimuksella ja kunnallisvalituksella.

79 Opetuksen järjestäjän muistilista
Tiedota lakimuutoksista ja niiden johdosta tehdyistä omista toimintaohjeista oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa. Kouluta henkilöstö lakimuutoksista sekä luo säännöllinen harjoittelukäytäntö kuinka tarvittaessa käytetään tarkastus-, poisotto- ja voimankäyttöoikeutta. Ohjeista järjestyssääntöjen sisältö ja päivittäminen (mm. vaarallisten esineiden tuominen kouluun ja niiden säilyttäminen koulussa). Suunnittele ja ohjeita tarkastus-, poisotto- ja voimankäyttöoikeuden käyttäminen, niihin liittyvä kirjaaminen ja alaikäisen huoltajille ilmoittaminen. Ohjeista poisotettujen esineiden ja aineiden säilytys, luovuttaminen ja hävittäminen.

80 Opetuksen järjestäjän muistilista
Laadi OPS yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojen ja perusopetuksessa myös kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja ohjeista niihin liittyvät menettelytavat. OPH OPSissa antaa tarkemmat määräykset ohjeista ja menettelytavoista. Suunnitelma otettava käyttöön viimeistään Luo kirjaamissysteemi annetuista rangaistuksista sekä perusopetuksessa myös kasvatuskeskusteluista. Päätä kuinka alaikäisten oppilaiden huoltajille ilmoitetaan vastaavat asiat. Päivitä toimivaltasäännökset. Koulusta tai asuntolasta erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskevat päätökset voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Kirjallisesta varoituksesta voi päättää koulun tai oppilaitoksen rehtori. Perusopetuksen osalta jälki-istuntoa saavat antaa koulun opettaja sekä rehtori. Päivitä toimivalta säännöt Koulusta tai asuntolasta erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskevat päätökset voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Kirjallisesta varoituksesta voi päättää koulun tai oppilaitoksen rehtori. Perusopetuksen osalta jälki-istuntoa saavat antaa koulun opettaja sekä rehtori.

81 Opetuksen järjestäjän muistilista
Perusta oppilas- ja opiskelijakunnat sekä luo niille ja jokaiselle oppilaalle mahdollisuus vaikuttaa laissa säädettyihin asioihin. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta on edistettävä ja se on suunniteltava opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman laadinnan osana. Opetuksen järjestäjän on määräajoin selvitettävä oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta. Linjaa prosessi, jonka mukaisesti oppilaan vahingonkorvausvelvollisuus koulun toiminnassa tapahtuneissa vahingoissa ratkaistaan vahingonkorvauslain mukaisesti. Perusopetuksessa vahingoista tulee lisäksi ilmoittaa oppilaan huoltajalle.

82 Lukioissa opetuksen järjestäjän on lisäksi:
Linjattava prosessi ja päätettävä kenellä on toimivalta koskien oikeutta evätä opiskelijan osallistuminen opetukseen turvaamistoimena enintään kolmen työpäivän ajaksi.

83 Peruskoulussa opetuksen järjestäjän on lisäksi:
Linjattava yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa kuinka avohoidossa olevalle oppilaalle sovitaan opetuksen ja tuen antamisesta ja mitä esimerkiksi erikoissairaanhoidon antama opetus ja tuki voivat olla tilanteissa, joissa avohoidossa olevan oppilaan oman lähikoulun antama opetus ja tuki eivät riitä. Seurattava kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä. Koulukohtaiset tiedot suositellaan käsiteltäväksi määräajoin koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.

84 Peruskoulussa rehtorin tai opettajan uudet velvollisuudet:
Ilmoitettava koulussa tai koulumatkalla tapahtuneet tietoon tulleet häirintä, kiusaus ja väkivalta tapaukset kaikkien osapuolien huoltajille.. Ilmoitettava huoltajalle kasvatuskeskustelusta ja mahdollistettava huoltajan osallistuminen siihen tarvittaessa sekä kirjattava käyty keskustelu. Ilmoitettava oppilaan aiheuttamasta vahingosta huoltajalle. Valvottava ja ilmoitettava huoltajalle, jos määrää oppilaan puhdistamaan oppilaan itse aiheuttaman epäjärjestyksen.

85 PERUSOPETUKSEN JULKISUUS

86 PERUSOPETUKSEN JULKISUUS (1) - KHO 2013:159
REHTORIN PÄÄTÖS Oppilaan vanhemmalla ei ole oikeutta seurata lapsensa oppitunteja, koulun liikuntatunteja eikä -tapahtumia, jotta turvataan lapsen ja luokkatovereiden häiriötön koulutyö on oikeus osallistua koulun vanhempainiltoihin, avoimien ovien päiviin sekä muihin vanhemmille tarkoitettuihin tilaisuuksiin on oikeus osallistua sellaisiin joulu- ja kevätjuhliin, jotka on tarkoitettu vanhemmille. Päätöksen mukaan muutoksenhakija saa tietoa lapsensa koulunkäynnistä tämän luokanopettajalta.

87 PERUSOPETUKSEN JULKISUUS (2) - KHO 2013:159
MUUTOKSENHAKUOIKEUS Päätös rajoitti jokaiselle kuuluvaa oikeutta seurata opetusta. Perustuslaki 21 §: voitava hakea muutosta Opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa. ulkopuolisten mukanaolosta voi olla käytettävän opetusmenetelmän tai tilojen ahtauden vuoksi haittaa opetustyölle tai jos on ilmeistä, että ulkopuolisten mukanaolo voi häiritä oppilaiden ja opettajan työskentelyä.

88 PERUSOPETUKSEN JULKISUUS (3) - KHO 2013:159
Rehtori sai rajoittaa vanhemman oikeutta seurata lapsensa oppitunteja, koska saapuminen aiheutti levottomuutta ja huolta ei rajoittanut osallistumista vanhemmille tarkoitettuihin tilaisuuksiin tai juhliin Opetuksen julkisuus korostaa koulutuksen avoimuutta ei tarkoita lapsen ja vanhemman välisen muun kuin koulunkäyntiin liittyvän yhteydenpidon turvaamista Rajoitus voi KHO mukaan olla voimassa vain määräajan, tapauksen olosuhteissa enintään lukuvuoden loppuun.

89 Oppilaan seisottaminen luokassa

90 27.8.2012 Dnro 3013/4/11 Apulaisoikeusasiamies
7. luokan oppilaan piti itsenäisesti lukea historiaa, mutta oli lukivaikeuden ja koulun alun jännityksen vuoksi väsynyt. Opettaja lähetti pienluokkaan, jossa erityisluokanopettaja sanoi: ”Seisot siinä, ettet vaan nukahda”. Oppilas oli seissyt koko tunnin  Kokemus oppilaalle nöyryyttävä ja aiheuttanut ahdistusta. huoltaja selvitti asiaa vs. rehtorin kanssa erityisluokanopettaja oli tavannut oppilaan ja todennut muiden kuullen: ”Ei sitä nyt tuolla tavalla pidä ruveta itkemään siitä, että joutuu vähän seisomaan”.  Rehtorin mukaan erityisluokanopettajan kanssa oli aiemminkin keskusteltu, koska toiminta ei ollut kaikilta osin asianmukaista. Nina Lahtinen OAJ

91 oppilas nukahteli tunnilla ainakin kolmesti
Koulun selvitys oppilas nukahteli tunnilla ainakin kolmesti puolen oppitunnin jälkeen oppilas vietiin erityisluokanopettajan (LO) luokkaan ErityisLO kertoi ettei ole istumapaikkaa Ilmoitti oppilaalle, että koulussa totellaan opettajaa eikä nukuta oppilas oli vähitellen alkanut puolittain maata pöydällä  määrättiin avoimen ikkunan viereen saamaan raitista ilmaa ErityisLO kiisti toimineensa kiusaavasti tai alistavasti. ErityisLO mukaan koko tilanne kestänyt n. 10–15 minuuttia.  ErityisLO anteeksipyyntö oppilaalle ei ollut vastannut rehtorin antamaa oheistusta. Rehtorin mukaan erityisLO osalta oli pitkään ilmennyt joitakin ongelmia tavassa puuttua asioihin, mutta kehittynyt. Nina Lahtinen OAJ

92 Ratkaisu erityisLO menetteli sopimattomasti n. 15 minuutin ajan oppilasta kohtaan sekä anteeksipyyntönsä yhteydessä erityisLo loukannut erityisoppilasta toisten oppilaiden nähden perusteetta AOAM ei pidä perusopetuslain 36 §:n sallimat kurinpitokeinot huomioon ottaen nykyisin hyväksyttävänä sitä, että oppilasta seisotetaan ja nöyryytetään toisten oppilaiden nähden EOA dnro 4367/2/10: tamperelainen sijaisopettaja oli seisottanut joitakin minuutteja oppilaitaan kovan metelin ja tottelemattomuuden takia ulkona kovassa talvipakkasessa. Tämä ei ollut asianmukainen kurinpitokeino. Nina Lahtinen OAJ

93 ”Vaikka erityisLO:n luokassa paikalla olleiden kouluavustajien mukaan tilanne ei ollut nöyryyttävä, on se luki- ja muista vaikeuksista kärsivän erityisoppilaan kannalta saattanut olla hyvinkin sitä. Seisottaminen eristettynä omasta luokastaan toisen luokan oppilaiden ja vieraan opettajan edessä voi lapsesta hyvinkin tuntua subjektiivisesti nöyryyttävältä. ” Nukahteluun tunnilla voivat olla syinä paitsi haluttomuus oppia myös psyykkiset keskittymisvaikeudet tai suorastaan fysiologiset syyt OH ja kouluterveydenhuollon tulee perehtyä oppilaan ongelmiin ja selvittää opetussuunnitelman puitteissa ja opetusjärjestelyihin liittyvän tuen avulla nämä ongelmat. Nina Lahtinen OAJ

94 Toimenpiteet Annettu tiedoksi käsitys erityisluokanopettajan sopimattomasta ja virheellisestä menettelystä hänen tietoonsa. Perusopetuksen järjestäjän on annettava opettajille jatkuvasti ammatillista koulutusta ja työnjohdollista opastusta. Tässä tarkoituksessa lähetetty jäljennös päätöksestä myös koulun rehtorille. Nina Lahtinen OAJ

95 ÄÄRITAPAUS: LÄHESTYMISKIELTO

96 OAJ:n toimisto tarvittaessa apunasi
Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun käsittely työpaikalla Ilmoita epäasiallisen kohtelun kokemuksestasi sen aiheuttajalle mahdollisimman pian Ilmoitus asiaperusteisesti (todelliset faktat asiasta) Pyydä häntä lopettamaan häirintä- ja epäasiallisen kohtelun teot Jos tilanne vakava, vältä kahdenkeskisiä tilanteita ko. henkilön kanssa Jos kokemus aiheuttaa terveydellisiä oireita, käänny työterveyshuollon puoleen Tilanne ei korjaantunut, häirintätekoja tulee lisää Tilanne korjaantuu Ilmoita kokemuksistasi esimiehelle esimiehellä velvollisuus selvittää tapahtuneet ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin terveyttä vaarantavan häirinnän poistamiseksi tee asiassa kirjallinen ilmoitus ja pyydä esimieheltä toimenpiteitä asiassa jos esimies ei ryhdy asiaa selvittämään kohtuullisessa ajassa, käänny asiassa esimiehen esimiehen puoleen Yhteinen asian käsittely työpaikalla Läsnä esimies ja asianosaiset, tarv. työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuolto tapahtuneiden käsittely palaverissa sovitaan siitä, miten jatkossa toimitaan (kirjataan muistioon) jos muistiossa sellaista, mikä ei ole tapahtuneen mukaista, jätä kirjallisesti erimielisyys hyvä sopia tilanteen seuranta esim. 6 kk:n päähän Saata asia työsuojeluvaltuutetun tietoon Keskustele neuvoja, ohjeita Tilanne korjaantuu Saata asia luottamusmiehen tietoon jos sisältää palvelussuhteeseen liittyviä asioita Tilanne ei korjaantunut, häirintäteot jatkuvat (työnantaja ei toiminut riittävästi) Työsuojeluvaltuutettu, päätyösuojeluvaltuutettu tukenasi Ilmoitus asiasta työsuojeluviranomaiselle, jos työnantajan toimissa puutteita myös rikosilmoitus poliisille mahdollinen Työsuojelutarkastus Muistutusmahdollisuus tarkastuksesta (2 kk) Tutkinta OAJ:n toimisto tarvittaessa apunasi Tilanne korjaantuu Riina Länsikallio, OAJ

97 Väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteet
Pyri toimimaan väkivaltatilanteessa rauhallisesti niin, että et omalla toiminnallasi kasvata tilannetta. Tarvittaessa pakene ja suojaudu. väkivaltaa tai sen uhkaa ei pidä sietää opettajan tai opetusalan johtajan työssä tai työympäristössä. Henkinen ja fyysinen väkivalta ovat yhtä kiellettyjä työssä. ei ole merkitystä sillä, kenen taholta (oppija, huoltaja, työyhteisö, ulkopuolinen), millä tavoin tai millaisilla välineillä väkivalta Sinuun tai työyhteisöösi kohdistuu. (TtL 27 §) Jos tilanne aiheutti terveydelli-siä oireita, käänny työterveys-huollon puoleen Ilmoita tilanteesta työnantajan edustajalle eli esimiehellesi tee väkivalta- tai väkivallan uhkatilanneilmoitus (TtL 19 §) esimiehellä on velvollisuus selvittää tapahtuneet ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin väkivallan tai väkivallan uhan poistamiseksi ( TtL 8, 10, 27 §) jos esimies ei ryhdy asiaa selvittämään kohtuullisessa ajassa, voit kääntyä esimiehen esimiehen puoleen (TtL 8, 10 §) Saata asia myös työsuojelu-valtuutetun tietoon neuvojen saamiseksi Yhteinen tapahtuneiden tutkinta mahdollisimman pian läsnä esimies ja työntekijät (osalliset, todistajat), työsuojeluvaltuutettu ja tarv. työterveyshuolto (TtL 10, 17 §, TtHL 12 §) tapahtuneiden läpikäyminen (TtL 10, 27 §), tarvittaessa opettajan voimakeinojen käytön selvitys (POL 36b§) arvioidaan, onko korjattavaa (TtL 10, 17, 27 §) työpaikan väkivalta- ja uhkatilanteiden ehkäisyyn liittyvissä menettelytapaohjeissa tai toimintatavoissa ml. pelastautumis- ja kriisisuunnitelma ja järjestyssäännöt, työpaikan väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen liittyvissä turvallisuusjärjestelyissä ja –laitteissa, mahdollisuudessa avun hälyttämiseen sekä menettelytapojen noudattamisessa ja osaamisessa tilanteissa toimimiseen (TtL 14, 17 §). arvioidaan tarve oppilashuoltoryhmän kokoontumiselle, lastensuojelu- ja rikosilmoituksen tekemiseen, oppijan kurinpitorangaistukseen sekä uhrin jälkihoitotarve (TtL 8, 10, 27 §, TtHL 12 §, THL 16,17 §, POL 29, 31a, 36a §, LSL 25 §) Työsuojelu-valtuutettu tukenasi Ilmoitus asiasta työsuojeluviranomaiselle, jos työnantajan työoloja koskevissa toimissa puutteita myös rikosilmoitus poliisille mahdollinen Työnantaja ja esimies toteuttavat tarvittavat korjaustoimenpiteet työoloissa. Opetuksen järjestäjä ja esimies ryhtyvät oppijan kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin. Työsuojelutarkastus muistutusmahdollisuus tarkastuksesta (2 kk) Tutkinta OAJ:n toimis- to tarvittaessa apunasi RLä

98