JOHDANTO Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) valmistui vuonna 2005, jonka jälkeen päiväkodit alkoivat työstämään omia vasujaan. Lahelan tertussa.

Esitys aiheesta: "JOHDANTO Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) valmistui vuonna 2005, jonka jälkeen päiväkodit alkoivat työstämään omia vasujaan. Lahelan tertussa."— Esityksen transkriptio:

1 JOHDANTO Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) valmistui vuonna 2005, jonka jälkeen päiväkodit alkoivat työstämään omia vasujaan. Lahelan tertussa vasu - työ lähti käyntiin loppuvuodesta 2005 ja ensimmäinen versio valmistui kesällä Työryhmä - 6 jäsentä - koostui päiväkodin henkilökunnasta, lastenhoitajista, lastentarhanopettajista ja päiväkodin johtajasta. Työstämisen aikana nousi monia tärkeitä asioita esille. Kävimme tiivistä keskustelua päiväkodin arvoista ja käytännöistä. Vasuun liittyviä asioita henkilökunta käsitteli pareina ja tiimeissään. Työstetyt asiat siirtyivät työryhmälle, jossa asiat koottiin tässä kirjassa olevaan muotoon. Päiväkodin arvoja työstimme myös draama-työskentelyn avulla, jolloin kaikki pääsivät mukaan pohtimaan näitä tärkeitä asioita. Halusimme saada myös lasten äänen kuuluviin vasussa. Niinpä eri ryhmissä on haastateltu lapsia ja tulokset ovat luettavissa liitteistä. Työn kantava ajatus oli, että se, mitä meillä täällä päiväkodissa jo on, tulee näkyväksi vasussa, ei sitä mitä hoidon ja kasvatuksen tulisi päiväkodissa olla. Vanhemmat pääsivät mukaan vasun työstämiseen vastaamalla kyselyyn päiväkodin nettisivuilla. Kiitos kaikille vastanneille. Kysely antoi tukea, joka vahvisti ajatuksiamme samansuuntaisista arvoista. Kysymykset ja vastaukset ovat liitteenä vasussa. Kiitos myös vanhemmille, jotka auttoivat tekstin luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen prosessin loppuvaiheessa. Kaikkien kipuilujen ja onnistumisen ilojen jälkeen olemme saaneet valmiiksi kauan kestäneen prosessin, joka on rikastuttanut ja kirkastanut monien ajatuksia. Toivomme, että myös lukijat saavat samanlaisia kokemuksia, joita voi jakaa muiden kanssa. Vanhemmilla on mahdollisuus päästä lähemmäs oman lapsen päivittäistä elämää päiväkodissa ja työntekijöillä on työväline, joka avaa päivittäin lasten kanssa tehtävää työtä. Lukuiloa kaikille Lahelan tertun henkilökunta

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO……………………………………………….………1
LAHELAN TERTUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO.…………………………………………….………....3 LAHELAN TERTUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTA….………………………….…………...4 PÄIVÄKODIN RYHMIEN ESITTELY……..………………………………….………...5 KASVATUSKUMPPANUUS...……………………….……..…...6 LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN SEURANTA JA DOKUMENTOINTI…………………………………………8 KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT………...….…………… …..…9 Hyvinvoiva lapsi Toiset huomioon ottava lapsi Itsenäinen lapsi TOIMINNAN PERIAATTEET………………..…………………10 Hoito, kasvatus ja opetus Kieli ja vuorovaikutus Leikki, ympäristö ja oppiminen LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA….………………...…..….11 Miten lapsi oppii? Miten huomioimme lapsen tavan oppia? Perushoito varhaiskasvatuksessa Leikkiminen varhaiskasvatuksessa Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Taiteelliset elämykset varhaiskasvatuksessa Ilmaisukasvatus varhaiskasvatuksessa Tutkiminen varhaiskasvatuksessa Esiopetus varhaiskasvatuksessa ORIENTAATIOALUEET……………………………………19 VARHAINEN TUKI, LAPSI, VANHEMMAT JA KASVATTAJAT………………………….…………....20 VERKOSTOYHTEISTYÖ……………………………… VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SEURANTA, KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI…………….………22 LIITTEET

3 LAHELAN TERTUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO
Lahelan tertussa on lapsen oppimisen polkuna leikki, ilo, elämykset sekä arjen kokemukset; Luodessamme lämmön ilmapiirin, ylös voimme vetää päiväkodin viirin. VISIO Laivamme purjehtii kohti tulevaisuuden satamaa. Yhdessä puhallamme purjeeseen! Myötätuulet meitä kuljettaen, hiljaa lipuen tai aallokossa rohkeasti keinuen. Ylväästi purjehtien, ei ajopuuna ajelehtien. Kohti tulevaisuuden satamaa. RAKKAUS, RAJAT, RUTIINIT ILMAPIIRI TOIMINNAN PERIAATTEET KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT TUETTU VARHAISKASVATUS YHTEISTYÖVERKOSTO JA KASVATUSKUMPPANUUS LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA ARVOT Turvallisuus Tasavertaisuus Yksilöllisyys Luottamus ORIENTAATIOALUEET Perinne ja kulttuuri Matematiikka Luonto ja ympäristö Esteettisyys Eettisyys ja uskontokasvatus

4 LAHELAN TERTUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTA
LUOTTAMUS TASAVERTAISUUS - aikuinen on lasta varten, läsnäolo - samanarvoisuus puhalletaan yhteen hiileen - jokainen on arvostettu yksilö, yhteisön jäsen asiat hoidetaan sovitulla tavalla, yhteisesti - vanhempien ja vanhemmuuden kunnioittaminen, kasvatuskumppanuus TURVALLISUUS YKSILÖLLISYYS - rajat, rakkaus, johdonmukaisuus - lapsen elämäntilanne huomioidaan tarpeisiin vastaaminen, ohjaaminen, puuttuminen ( kehitysvaiheet, sopeutuminen, eroahdistus ) lapsista huolehditaan ja välitetään, jokaista kunnioitetaan ja arvostetaan lapselle laitetaan rajat - perheen tarpeiden huomioiminen

5 PÄIVÄKODIN RYHMIEN ESITTELY
MAANMENNINKÄISET Maanmenninkäisten ryhmässä ovat talon nuorimmat lapset. Ryhmän toiminnassa korostuvat perushoito ja arjen askareet. Tärkeitä ovat myös syli, lämpö ja välittäminen. Tutuiksi tulleet hoitokäytännöt siirtyvät vanhempien kertomana päiväkotiin henkilökunnan toimintatavoiksi. Kasvatuskumppanuus alkaakin siitä hetkestä, jolloin vanhemmat saavat tiedon päivähoitopaikasta. METSÄNHALTIAT JA NAAVANYYTIT Metsänhaltioissa ja Naavanyyteissä tutkii, toimii ja vipeltää ”keski-ikäisiä” lapsia. Näissä ryhmissä taitoja harjoitellaan leikin ja luovan toiminnan kautta itse tekemällä ja oivaltamalla. Tärkeää on pienryhmätoiminta, iloinen oppiminen ja lämmin yhdessäolo kiireettömässä arjessa. Toimimme vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina luomassa onnellista lapsuutta. JOENJÄTIT Joenjättien ryhmä koostuu päiväkodin vanhimmista lapsista. Jokaiselle lapselle tehdään oma esiopetuksen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Kulunut vuosi arvioidaan keväällä yhdessä ja tiedot siirtyvät kouluun tulevalle opettajille. Lapselle päivä on Joenjäteissä kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa päivän kaikki hetket muodostavat kokonaisuuden. Lapsi harjoittelee taitojaan sekä ohjatuissa että vapaissa tuokioissa. Leikki on esiopetuksen punainen lanka. Leikille on järjestetty aikaa, tilaa, ja mahdollisuus jatkuvuuteen ja pitkäkestoisuuteen.

6 KASVATUSKUMPPANUUS HENKILÖSTÖ VANHEMMAT LAPSI
on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. HENKILÖSTÖ Henkilöstöllä on koulutuksen antama ammatillinen tieto osaaminen vastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta vastuu tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta vavu-koulutukset; * perheiden haastattelu kasvatuskumppanuuden alkaessa * perheen kokonaisvaltainen tuntemus edesauttaa lapsen ja perheen hoidon aloitusta ja sopeutumista. VANHEMMAT Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus kasvatusvastuu oman lapsen tuntemus Lapsen tuntemuksen ja kodin käytäntöjen jakaminen kasvattajalle, jotta lapsen perushoito toteutuisi lapsen kannalta parhaalla tavalla. - LUOTTAMUSTA - TASAVERTAISUUTTA - TOISTENSA KUNNIOITUSTA LAPSI Vanhempien ja kasvattajien yhdistyneet tiedot ja kokemukset luovat yhdessä parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista. varhainen puuttuminen tilanteessa, jossa lapsesta herää huoli. toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen.

7 pajapäivät koululaisten kanssa
ALLE 5 VUOTIAAN LAPSEN VANHEMMAT päivähoidon aloitus: perheen tutustuminen ja vastaanottaminen varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen, väliarviointi ja loppuarviointi päivittäiset keskustelut vanhempainillat muut yhteiset juhlat ja tapahtumat vanhempaintoiminnan mahdollisuus tuleville esikoululaisille infoilta esiopetuksesta ESIKOULUIKÄISEN LAPSEN VANHEMMAT tutustuminen ryhmään vanhempainilta päivittäiset keskustelut vanhempaintoiminnan mahdollisuus esiopetussuunnitelman laadinta, arviointi, tiedonsiirtokeskustelut KASVATUSKUMPPANUUS PÄIVÄKODISTA KOULUUN pajapäivät koululaisten kanssa kouluun tutustuminen tiedonsiirtokeskustelut; esiopettaja ja vanhemmat yhdessä, tiedot siirtyvät tulevalle opettajalle

8 LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN SEURANTA JA DOKUMENTOINTI
Kasvunkansio täytetään aikajärjestyksessä. Kansioon tulevat työt ym. paperit laitetaan muovitaskuihin. Toimintavuodet erotetaan välilehdellä. Esikoululaisilla on käytössä eskarikansio. Havainnointia tehdään ryhmässä päivittäin perushoito-, oppimis- ja leikkimistilanteissa. Ryhmät havainnoivat parhaaksi katsomallaan tavalla oman ryhmänsä toimintaa. Ryhmät kirjaavat havaintoja ylös, joista keskustellaan vanhempien kanssa. Havainnoinnilla seurataan lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä vanhempien kanssa. Alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja käy säännöllisesti havainnoimassa ryhmää, josta informoidaan etukäteen. Yksittäisen lapsen havainnoinnista sovitaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa. KASVUNKANSION SISÄLTÖ MINÄ ITSE piirustukset valokuvat - kertomukset itsestä - käden/jalankuva, hiuskiehkura - oman nimen kirjoittaminen - minä opin – lomakkeet - lempilaulut, -sadut, -lorut PERHEENI - piirustukset - valokuvat Kertomukset vanhempien kertomukset, kuvia kotoa ja lapsesta ym. HAASTATTELUT erilaisia haastattelulomakkeita OMAT SADUT, TARINAT, POHDINNAT - sadutus - kuvasta kertominen - eri tapahtumista kertominen Unet viikonloppukuulumiset - lasten väliset keskustelut - lasten oivallukset - kaikkea lasten suusta - valokuvat esim. draama/satuhetkistä/leikeistä OMIA TÖITÄ Valitaan yhdessä lapsen kanssa - maalaukset - askartelut - hamahelmi –työt - käsityöt (kangas/lankatyöt) - valokuvia puutöistä, muovailuista, rakenteluista, - muusta työskentelystä MUUT - kaikenlaisia muita tuotoksia

9 TOISET HUOMIOON OTTAVA LAPSI
KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT LAPSEN ITSENÄISYYDEN TUKEMINEN, TOISTEN HUOMIOON OTTAMINEN, LAPSEN HYVINVOINTI HYVINVOIVA LAPSI ITSENÄINEN LAPSI Lapsen kokonaiskehitykseen vaikuttaa lapsen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Yhteistyössä koti ja päivähoitoverkosto turvaavat lapsen kehityksen tarpeet. lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi turvallisuus kasvatuskumppanuus hyvä perushoito myönteiset varhaiset ihmissuhteet hyväksytyksi tuleminen oppimisen ja toimimisen ilo vertaisryhmä Lapsi kokee onnistumisia ja iloa oppiessaan toimimaan itsenäisesti. kannustus ja positiivinen palaute lapsen vahvuuksien löytäminen rohkaisu itsenäisiin päätöksiin huumori vaihtoehtojen tarjoaminen, pienet valinnat TOISET HUOMIOON OTTAVA LAPSI Kasvattajan asennemallin mukaan lapsi opettelee kunnioittamaan ja arvostamaan toista ihmistä. Erilaisuuden hyväksyminen: lapsi huomioidaan yksilönä - lapsi on arvokas omana itsenään, riippumatta kehitystasosta, taidoista, vahvuuksista, persoonasta tai temperamentista. erityistarpeiden huomioiminen lapsiryhmässä Arvostus: välittäminen hyvä vuorovaikutus – aidosti läsnä (eleet, ilmeet) toisen kuunteleminen tilan antaminen hyvät tavat toisen työn, omaisuuden ja päätösten kunnioittaminen

10 TOIMINNAN PERIAATTEET
HOITO, KASVATUS JA OPETUS LEIKKI, YMPÄRISTÖ JA OPPIMINEN Hoito, kasvatus ja opetus on kokonaisuus, joka tukee lapsen tasapainoista kehitystä lapsen havainnointi mahdollistaa ikä- ja kehitystason mukaisen toiminnan tukemisen haasteellisen toiminnan kautta lapsi kokee sekä pettymyksiä että onnistumisia kasvattajan tehtävä on opastaa välineiden käytössä, jolloin lapsi oppii niiden käytön myös itsenäisesti *materiaalit lapsen käytössä *välineitä riittävästi ja monipuolisesti Lapsilähtöisessä toiminnassa kasvattaja luo lapselle ympäristössä mahdollisuuksia, jossa hän rohkaistuu tekemään valintoja. päiväkodin tilat lasten käytössä monipuolisesti mielenkiinnon kohteet huomioidaan, jolloin lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi lapsi oppii arvioimaan ja kunnioittamaan omaa ja toisen työtä sekä huolehtimaan leikki- ja työvälineistä kasvattajan tehtävänä on selkeyttää ja jäsentää ympäristöä loogiseksi KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli on lapselle väline leikkiin. Kielen kehitystä havainnoidaan ja rikastutetaan ja annetaan tarvittaessa erityistä tukea. sadut, tarinat, kertominen ilman kuvia kasvattaja on aidosti läsnä: kuuntele, keskustelee, on empaattinen ja myötäelää lapsen ja aikuisen vuorovaikutus korostuu: annetaan ja opitaan vastaanottamaan palautetta, ilmaistaan tunteita ja kannustetaan ilmaisemaan tunteita pienryhmätyöskentelyssä tuttu pienryhmä mahdollistaa lasten keskinäisen vuorovaikutuksen ja ryhmä rohkaisee lasta itseilmaisuun pienryhmissä lapsen oma suunnittelu ja ajattelun taidot kehittyvät

11 LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA
NÄIN LAPSI OPPII? Jokainen lapsi oppii omassa tahdissaan. Oppimisessa lapsi käyttää hyväkseen jo aiemmin oppimiaan taitoja ja kokemuksia. Lapsi oppii toimimalla ja leikkiessään. Oppiminen tapahtuu ympäristöä havainnoimalla, aistien ja elämysten kautta. Oppiminen edellyttää vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutuksessa lapsi saa mallia, ohjeita, rajoja ja kannustusta. Lapsi kokee iloa sekä oppiessaan että uudesta oppimastaan asiasta. OPPIMISTAVAN HUOMIOIMINEN Kasvattaja huomioi lapsen yksilölliset oppimisen tarpeet (herkkyyskausien huomioiminen). Oppimisympäristö muuttuu iän, kiinnostuksen ja kokemusten mukaan. Se mahdollistaa leikin, liikkumisen ja pohtimisen. Lapsen oppimiselle annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa mm. pienryhmätoiminnalla. Arjen tilanteet ovat tärkeitä oppimistilanteita. Lapsi voi kokea oppimisen iloa myönteisessä ilmapiirissä, johon vaikuttaa kasvattajan läsnäolo ja asenne.

12 PERUSHOITO VARHAISKASVATUKSESSA
ruokailu, ulkoilu, lepo, terveys- ja siisteyskasvatus, pukeminen, riisuminen, sosiaaliset tavat KASVATTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖ Kasvatuskumppanuudella vanhemmat ja kasvattajat luovat hyvän pohjan lapsen perushoidolle. Läsnä oleva kasvattaja ymmärtää arkipäivän tilanteet arvokkaiksi ja rikkaiksi vuorovaikutus- ja oppimistilanteiksi. lämpö, turva herkkyys vastata lapsen tarpeisiin ja vaistota lapsen tunnetiloja sitoutuminen vuorovaikutustilanteisiin syli ja fyysinen läheisyys Perushoitoa toteuttavat vanhemmat ja kasvattajat yhdessä. rajat, rakkaus johdonmukaisuus turvallisuus rutiinit luottamus kiireetön ja myönteinen ilmapiiri tunne-elämän tukeminen LAPSI Hyvä perushoito on pohja kaikelle lapsen toiminnalle. Minäkuvan ja itsetunnon kehittyminen: lapsi on aktiivinen toimija/oppija lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia oppimisen ja osaamisen ilo lapsi tulee kuulluksi lasta arvostetaan lapsi hyväksytään omana itsenä

13 LEIKKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖ Kasvattaja huomioi tasapainon vapaan ja ohjatun leikin välillä. kasvattaja on aidosti läsnä ja rohkaisee sekä kannustaa leikkimiseen. toiminnan pääpaino leikissä havainnointi ja arviointi lasten kiinnostuksen kohteet aikuinen tarvittaessa mukana leikissä (mallintaminen) Leikkiä arvostava ympäristö antaa leikille: aikaa ja tilaa turvalliset puitteet (fyysinen + psyykkinen) muuntuvat tilat monipuolisuutta (metsä, vesi, puisto..) virikkeitä LAPSI Oppimisympäristö elää lasten leikin mukana, on toimintaan kannustava ja rohkaiseva. Leikkivä lapsi saa: elämyksiä sosiaalisia taitoja, sääntöjä yhteisöllisyyttä luovuutta erilaisia rooleja mielikuvituksen rikastuminen oppii uusia asioita mahdollisuuden käsitellä tunteita ja tapahtumia myönteisiä kokemuksia, onnistumisia puheen ja kielen kehittyminen

14 LIIKKUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖ Kasvattaja huomioi lapsen luontaisen omaehtoisen liikkumisen tarpeet. Kasvattaja suunnittelee ja järjestää tavoitteellista ja monipuolista liikuntaa, sekä sisällä että ulkona. Kasvattaja ymmärtää liikunnan merkityksen lapsen kehityksessä: terveys oppiminen aivojen kehitys positiiviseen asenteen välittyminen mallin merkitys, kannustaminen Lapsen liikkuminen mahdollistetaan erilaisissa ympäristöissä: valvonta erilaiset maastot; metsä puisto, piha, retket turvallisuus LAPSI Sisätiloissa liikkuminen painottuu tanssiin, eläytyvään liikuntaan, musiikkiliikuntaan ja välineisiin tutustumiseen liikuntaleikkien ja ratojen avulla. Lapsi kokee onnistumisen iloa liikkumisessa: Pihaleikeissä lapsella on mahdollisuus liikkua aktiivisesti omien halujensa mukaan. myönteinen minäkuva kehittyy itsetunnon vahvistuminen uudet taidot kehonhahmotus myönteinen asenne liikuntaan ja liikkumiseen sosiaalisten taitojen kehittyminen motoristen taitojen kehittyminen ryhmän jäsenenä toimiminen

15 TAITEELLISET ELÄMYKSET VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖ Kasvattaja johdattelee lasta tekemään havaintoja positiivisessa, myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Kasvattajan oma heittäytyminen kannustaa lasta kokeileman ja oppimaan uusia asioita. Lapsen ajattelu ja tekeminen toiminnan lähtökohtana: lapsen oma oivallus korostuu tuetaan lapsen luovuutta lasta rohkaistaan omiin ratkaisuihin lapsi oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä Lapselle annetaan tilaa ja aikaa monipuolisille kokemuksille ja elämyksille: aistikokemukset (äänet, värit, valot, muodot, hajut jne. rakennettu ympäristö luonto ja lähiympäristö, retket lasten omat esitykset, lauluhetket oman kotikunnan kulttuuritarjonta LAPSI Lapsi kokee tekemisen kautta onnistumisen iloa. Lapsi saa uusia kokemuksia ja taitoja: musiikki kädentaidot (opitaan erilaisia tekniikoita ja välineiden käyttöä) näytteleminen / esiintyminen tanssi ilmaisu (mm. pantomiimi, kehon äänet) kuunteleminen ja kertominen (sadut, omat tarinat

16 ILMAISUKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Ilmaisukasvatuksessa vahvistetaan luovaa elämänasennetta. Lasta autetaan ilmaisemaan itseään eri keinoin. OPPIMISYMPÄRISTÖ KASVATTAJA Draamapedagogiikka sekä opetusmenetelmänä että taidemuotona on sekä kasvatuksellista että opetuksellista toimintaa, jossa käytetään luovia ilmaisukeinoja ja eri taiteiden välistä yhteistyötä Kasvattajan rooli on merkittävä lasten toimintaan motivoimisessa, suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. kasvattaja tunnistaa tilanteita, joissa voi tarttua ”hetkeen kiinni” *roolileikkejä *draamaharjoituksia kasvattajan asenne on positiivinen ja myönteinen kasvattaja kuuntelee, ohjaa ja rohkaisee kaikessa luovassa toiminnassa ja leikissä ja antaa palautetta Ryhmän yhteinen kokemus on olennaista oppimisessa (käsiteltäessä esim. kiusaamista…). Mielikuvituksen ja eläytymisen kautta lapset siirtyvät leikkimään ja olemaan joku toinen jossain toisessa paikassa. Rooli ja tilanteet voivat olla kuvitteellisia, mutta myös lapsen todellisuudesta kumpuavia. Viritteenä toimintaan voi olla esim. tarina, runo, taidekuvat, ääni, musiikki, liike, mielenkiintoinen esine, tapahtuma, satu tms. Oppimisympäristö elää draama-projektien aiheiden mukaan. Lapset ja kasvattajat yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat ympäristön muokkausta. Lapsille tarjotaan tilaa ja aikaa monipuolisille kokemuksille ja eläytymiselle. LAPSI Lapsi harjoittelee itseilmaisua eri keinoin kuunteleminen keskittyminen hiljaisuuden harjoittelu aistiharjoitukset harjoittelee yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja rohkaistuu omiin luoviin ratkaisuihin, ajatteluun ja mielikuvitukseen harjoittelee sääntöjä käsittelee tunteita ja tapahtumia kielellinen kehitys harjaantuu positiivinen asenne, yksilöllisyys ja itsetunto vahvistuvat

17 TUTKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖ Kasvattaja on aidosti läsnä ja rohkaisee sekä kannustaa tutkimiseen. Hän huomioi lapsen luontaisen uteliaisuuden toiminnan järjestämisessä ja suunnittelussa: mielenkiinnon kohteiden herättäminen ja huomiointi ajattelemaan oppiminen (johdattelu, kysymyksiin vastaaminen, kysymysten esittäminen, yhdessä pohtiminen) kasvattajan heittäytyminen: tilanteet eivät katso aikaa eikä paikkaa Käytetään monipuolisesti hyväksi luontoa, lähiympäristöä ja ryhmätiloja: lähikoulut taidenäyttelyt rakennettu ympäristö kirjasto metsät leikkipuisto hiekkamonttu LAPSI Välineitä ja materiaaleja säilytetään lasten ulottuvilla, joka mahdollistaa lapsen omatoimisen tutkimisen Lapsi kiinnostuu asioista ja ilmiöistä, oppii ja kokee uusia asioita: jännitys löytämisen ilo oivaltaminen mahdollisuus tehdä itse ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen lapsen omat kiinnostuksen kohteet ryhmien projektit ja teemat

18 ESIOPETUS VARHAISKASVATUKSESSA
KASVATTAJAT Esiopetusta tarjotaan Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelman mukaan monipuolisesti. Hyvä ilmapiiri: * lämpimät vuorovaikutussuhteet * kiireettömyys * hyvinvointi, turvallisuus * oppimisen ilo Yksilöllisyys erilaisten oppijien huomioiminen lapsen havainnointi, yksilölliset tavoitteet leikkimahdollisuuksien tarjoaminen YMPÄRISTÖ Leikki on esiopetuksen punainen lanka, joten leikille on järjestetty aikaa ja tilaa. pidempikestoinen leikki pienryhmissä toimiminen monipuolinen oppimista tukeva materiaali ja ympäristö (mm. retket, vierailut, erilaiset tapahtumat) myönteinen ilmapiiri LAPSI Työskentely on kokonaisvaltaista oppimista arkipäivän tilanteissa leikin, retkien, tutkimisen, liikunnan jne. kautta. hyvä ilmapiiri kaverit taitojen harjaantuminen vapaa/ohjattu leikki, leikin kautta oppiminen sosiaalisten taitojen harjaantuminen ja itsestä huolehtiminen ryhmässä työskentely, itsenäinen työskentely oman ajattelun kehittyminen, itsearviointi

19 ORIENTAATIOALUEET = alueet, joihin päiväkodissa tutustutaan
PERINNE JA KULTTUURI - huomioimme kalenterivuoden juhlat esim. joulu, isänpäivä, äitienpäivä, sadonkorjuun aika - hyödynnetään Tuusulan kulttuuriantia esim. näyttelyt, esitykset, taidekasvatustyöryhmän tarjoamat tapahtumat LUONTO JA YMPÄRISTÖ - luonnon kunnioittaminen - tutustutaan lähiympäristöön ja luontoon vuodenaikoja havainnoiden (sää, kasvit, eläimet, kasvu, luonnon muuttuminen) - askarteluissa käytetään luonnonmateriaaleja - luonnossa liikkuminen, siitä nauttiminen ja huolehtiminen - erilaisten elämysten kokeminen MATEMATIIKKA - arjen tilanteissa käytämme matemaattisia käsitteitä ( vasen, oikea…) ja teemme matemaattisia havaintoja (iso, pieni, parit, luokittelua, muodot…) - liikkumisen kautta käsitteitä (jono, rivi, piiri…) - laulujen ja lorujen avulla rytmiikan ja motoriikan kehittyminen - lapsi pohtii syy- ja seuraussuhteita ja harjoittelee ongelmanratkaisua käytännön tilanteissa ORIENTAATIOALUEET = alueet, joihin päiväkodissa tutustutaan EETTISYYS JA USKONTOKASVATUS - vanhempien vakaumuksen kunnioittaminen toisen hyväksyminen, tasa-arvo, erilaisuuden kunnioittaminen hiljentymisen mahdollisuus - vapaus olla oma itsensä - oikean ja väärän käsittely, arjen tilanteet seurakunnan järjestämä pyhäkoulu juhlapyhät ja niihin liittyvät valmistelut ESTEETTISYYS - käden taidot/kuvallinen ilmaisu - sanataide (runot, lorut, riimittelyt, sadut, omat tarinat) - musiikki - liikunnallinen ilmaisu - esitykset (lasten omat ja teatteri) - draama-ilmaisu - leikki

20 VARHAINEN TUKI, LAPSI, VANHEMMAT JA KASVATTAJAT
ERITYINEN TUKI Kaikki lapset tarvitsevat tukea harjoitellessaan uusia taitoja – toiset enemmän kuin toiset Kehityksen osa-alueiden tukeminen – onko jokin osa-alue, jolla lapsi kaipaa tukea vai onko lapsen kokonaiskehitys viiveistä - kielen kehitys - fyysinen ja motorinen kehitys - sosiaalinen kehitys - emotionaalinen kehitys - oppiminen VARHAINEN TUKI (ennaltaehkäisevä ja korjaava toiminta) Yhteiset tavoitteet päivähoidon ja kodin välillä Varhaiskasvatukselliset tukitoimet - yhteistyön tiivistäminen - oppimisympäristön mukauttaminen lapsen tarpeisiin - lapsen itsetunnon vahvistaminen - perustaitojen harjaannuttaminen - suunniteltu päiväohjelma: pysyvyys, ennakoitavuus - hyvä vuorovaikutus - lapsen taitojen tukeminen - pienryhmätoiminta VARHAISKASVATUKSEN LAADUKAS PERUSTA Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta Jaettu kasvatuskumppanuus Lapsen kehityksen tunteminen Havainnointi Varhainen puuttuminen ja tuen oikea ajoitus Yhteistyökumppanit: kelton käynnit ryhmässä, yhteistyö neuvolan kanssa

21 Lahelan tertun päiväkoti
VERKOSTOYHTEISTYÖ Kiertävä erityislasten- tarhanopettaja (kelto) Neuvola - terveydenhoi-taja - psykologi Puheterapia Muut päiväkodit Fysioterapia Perheet Lahelan tertun päiväkoti Toimintaterapia Koulu - tiedonsiirto Perheneuvola Psykologi - konsultaatio Lasta tutkivat tahot lasten sairaala Sosiaalityöntekijä

22 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SEURANTA, KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
tammi joulu helmi Tiimin ½-vuotis arviointi marras Henk.koht. kehityskeskustelut Vasu-arviointia Talon toimintaohjeet maalis loka Kasvatuskeskustelut käyty läpi Asiakastyytyväi-syyskyselyt Vasu-arviointi EOsuunnitelmien laadinta vanhempien kanssa EOsuunnitelmien arviointikeskustelut Toiminta-suunnitelmat Vanhempainillat Tiedonsiirtolomakkeet syys Toiminta- ohjeiden päivitys huhti Tiimien kehityskeskustelut EO:n työ- suunnitelma HK-lisäkeskustelut jatkuu Toimintasuunnitelman arviointi Lasten perus- tietolomakkeden päivitys Palautekeskustelut Tiimien ½-vuotis arviointi touko elo HK-lisä- keskustelut heinä kesä

23 Päiväkodin www -sivuilla tammikuussa 2007 olleen kyselyn vastauksia
MITÄ PIDÄT LAPSESI KASVATUKSESSA TÄRKEÄNÄ? päiväkodin osalta, että lapset ovat turvassa ja myös tuntevat olonsa turvalliseksi ja että heidän perustarpeensa huomioidaan. Oikeudenmukaisuus, rajojen asettaminen ja välittämisen osoittaminen on tärkeää oikeudenmukaisuutta, toisen kunnioittamista turvallisuutta, hyviä tapoja ja toisten huomioonottamista, lapsen kannustamista oppimaan uutta ja hyväksymään itsensä kannustus, hyväksyntä, selkeät säännöt sitä, että lapsi otetaan huomioon yksilönä. Joustavuutta, kärsivällisyyttä ja jämäkkyyttä. Lapsen kunnioittamista. psyykkistä turvallisuutta; syliä ja lämpöä, rajojen asettaminen ja toisten huomioonottaminen ja asioiden jakaminen -kannustus, hyväksyntä, selkeät säännöt huolimatta siitä että lapsi on päiväkodissa joskus isossakin ryhmässä on hänen tunnettava olevansa turvassa ja saada olla oma persoonansa. Kunkin lasta tuetaan hänen tarvitsemallaan tavalla. Rajoja ja rakkautta pätee kotona, oppiminen on kivaa, rohkaisu ja kannustaminen sekä hyvät tavat /ihmisten, eläinten ja luonnon kunnioittaminen. Kaikki tämä varmasti toimii sekä kotona että päiväkodissa. lapsi huomioidaan yksilönä omine huonoine ja hyvine puolineen - turvallisuutta, hyviä tapoja ja toisten huomioonottamista, lapsen kannustamista oppimaan uutta ja hyväksymään itsensä

24 MIKÄ PÄIVÄKODISSA VAIKUTTAA LAPSENNE KASVUUN JA OPPIMISEEN?
ihmiset ja ympäristö: perushoito, turvallisuus, lasten tarpeiden huomioiminen, virikkeet; asetetaan rajoja ja osoitetaan, että välitetään lasten kasvattajilta saama aika, ryhmän dynamiikka, oikeudenmukaisuus ja kannustavuus -turvallinen ympäristö, tutut ja välittävät aikuiset, lasten ystävyys, monipuoliset leikit ja askareet riittävän pieni ryhmä (ei 17 lasta), tarpeeksi hoitajia että kaikille jää aikaa ja että hoitajat eivät ylirasitu ilmapiiri, henkilökunnan motivoituneisuus ja pätevyys, viihtyisät ja asianmukaiset tilat, turvallinen ympäristö, Riittävästi henkilökuntaa, Tärkeää on myös se, että henkilökunta viihtyy työssään ja heillä on hyvät työskentelyolosuhteet. säännöllinen päivärytmi, pienryhmissä toimiminen, mahdollisimman vähän henkilökuntamuutoksia/ "oma aikuinen", lapsen kasvun ja oppimisen yksilöllinen huomioiminen/ tuetaan vahvojen alueiden avulla kehitettäviä alueita päiväkodin toiminta ja kaikki ( ei ainoastaan henkilökunta) siellä työskentelevät henkilöt kokonaisuutena vaikuttavat omalta osaltaan lapseen - he toimivat aikuisen mallina päiväkotiaikana päiväkodin hyvä ilmapiiri joka tukee lapsen yksilöllisyyttä ja sosiaalisen kanssakäymisen oppimista - turvallinen ympäristö, tutut ja välittävät aikuiset, lasten ystävyys, monipuoliset leikit ja askareet

25 MITÄ TUKEA KASVATUSKUMPPANUUS ON TUONUT OMAAN KASVATUSTYÖHÖNNE
MITÄ TUKEA KASVATUSKUMPPANUUS ON TUONUT OMAAN KASVATUSTYÖHÖNNE? MITÄ MUUTA SE VOISI OLLA? keskustelut ryhmän henkilökunnan kanssa mieltä askarruttavista asioista, vinkkien/mielipiteen kysyminen ja muutenkin lapsen elämään kuuluvien asioiden jakaminen puolin ja toisin on ollut antoisaa. Myös vanhempien ja lastenhoitajan välinen kasvatuskeskustelu on hyvä foorumi keskustella asioista. Pienen lapsen vanhempana kehitysehdotuksia ei ole, sillä varsinainen kasvatustyö on vasta aluillaan - tässä vaiheessa koen tärkeäksi sen, että lapsillani on turvallinen ja hyvä olo päiväkodissa; että perustarpeet huomioidaan, lapsi saa touhuta ja ryhmässä opetetaan huomioimaan toinen toista. -tukea normaalien rutiinien hallitsemiseksi ja kehityspolun rakentamiseksi lasten ikäkausiin liittyvien asioiden ja ongelmien käsittely kodin ja päiväkodin yhteistyö on toiminut hyvin, ja tämä on tukenut omaa jaksamista vanhempana. Tärkeää on avoimuus ja tiedonkulku puolin ja toisin, ja tätä se mielestämme on ollutkin. On myös hienoa, että voi jättää lapsen hyvillä mielin päiväkotiin, kun tietää, että henkilökunta tekee hyvää työtä. Kiitos siitä! henkilökunta varmasti pyrkii ottamaan myös vanhempien toiveita resurssien puitteissa. Ehkä enemmän tietoa siitä mitä lapset konkreettisesti opettelee (leikit, laulut...) esim. ilmoitustaululla viikon aikana. omaa lasta koskevia kysymyksiä on hyvä saada purkaa päiväkodin henkilöstön kanssa. Lisäksi heillä on kontaktit tarvittaessa muihin ammattilaisiin: fysio-, puheterapeutit jne. kasvatuskumppanuus on luonut yhden kanavan pohtia omaa vanhemmuuttaan ja tapaa kasvattaa omia lapsia - lastenikäkausiin liittyvien asioiden ja ongelmien käsittely

26 ESKAREIDEN AJATUKSIA VASUUN LIITTYVISTÄ SANOISTA
TASAVERTAISUUS rahanarvoisuus jos jollain on enemmän karkkia niin se toinen antaa sille, jolla on vähemmän YKSILÖLLISYYS joku lapsi on niin yksin, kun kukaan lapsi ei säästä sitä leikkiin ei saa jättää kaveria yksin kun on yksin junassa VASU - vauva - vaunut - vaipat - makuupussi - tutti - aikuinen LUOTTAMUS - luottaa toiseen - on kivaa - jaksaa istua - että toinen pystyy hoitamaan pitkään lapsia - luomiväri - auttaa toisia - pitää luottaa kunnolla toiseen TURVALLISUUS - että turvavyö - on nätisti - että ei jää pyörän alle - pitää noudattaa sääntöjä - ajatteles jos trampoliinin keskiosa olis paperia - jos pupu tulee vastaan, pitää pyöräilijän väistää

27 ESKARIEN AJATUKSIA KASVATUSKUMPPANUUDESTA hoitaa hyvin lapsia
pannaan samaan aikaan siemenet kukkaruukkuun ja ne kasvaa samaan aikaan … kasvaa varret ja lehdet ja kukat yhtä aikaa ESKARIEN AJATUKSIA KASVATUSKUMPPANUUDESTA hoitaa hyvin lapsia KASVATUSKUMPPANUUS pitää kasvista hyvää huolta kaverit kasvaa samaan aikaan kasvaa samaan aikaan pitää hyvää huolta eläimistä leikitään kavereitten kanssa

28 AJATUKSIA KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRISTÄ, TOIMINNAN PERIAATTEISTA JA PERUSHOIDOSTA
toimii samoin kuin sanotaan TOIMINNAN PERIAATTEET periaatteessa voitais tehdä jotain kasvatetaan joknkun verran perjantai KASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT ollaan kavereita kiltteinä perushoitaa lasta, vaihdetaan vaipat kuinka paljon painaa, jos kasvaa liian nopeasti PERUS- HOITO hoidetaan nätisti

29 AJATUKSIA LAPSEN TAVASTA TOIMIA JA OPPIA
lapsen pitää toimia niin kuin aikuinen sanoo lapsen pitää totella silleen, että lapsi oppii tottelee aikuista lapsen pitää leikkiä pitää oppia wc:ssä käynti ei saa luovuttaa isi ja äiti opettaa pitää olla kohtelias lapsen pitää aina olla kiltisti harjoittelemalla käy liikenteessä opettelee pitää harjoitella oppii sanomaan r:än pitää oppia liikennesäännöt pitää sopia ennen kuin tekee ei saa tehdä mitään rumaa pitää oppia uusia asioita pitää oppia kirjaimet  harjoittelee  sanoo perässä kirjaimet

30 LEIKKI VIISIVUOTIAIDEN MIELESTÄ LEIKKI ON… maja legot
oppii rakentamaan mörkö leikit ovat hauskoja 12 tanssivaa prinsessaa poneilla leikki leikkimistä kavereiden kanssa barbit hämä-häkki-leikki kotileikki LEIKKI musiikki, tanssit esitystä varjo- tanssit raju leikki autot aikuiset pelaavat pelejä lasten kanssa VIISIVUOTIAIDEN MIELESTÄ LEIKKI ON… pojat leikkii rajuja leikkejä pojat

31 ESKAREIDEN MIELESTÄ LEIKKIMINEN ON…
baby born lettujen paisto; molemmat alkaa ällällä että leikkii kavereiden kanssa on kivaa leikkiä LEIKKIMINEN kalat leikkii yhdessä vaikka ei saa jättää toista yksin on kivaa, kun leikkii toisten kanssa hauskaa leikkiä leikkimökissä leikitään nätisti toisten kanssa

32 ESKAREIDEN AJATUKSIA LIIKKUMISESTA
liikunta ESKAREIDEN AJATUKSIA LIIKKUMISESTA pitää juosta telinevoimistelu kuntoilee paljon LIIKKUMINEN juoksukisat kuntoilee juoksumatto urheilu brätsit syö hyvin nostaa puntteja

33 TAITEELLISET ELÄMYKSET ESKAREIDEN MIELESTÄ
se, että tykkää maalaamisesta jollain on kivaa silloin, kun se taiteilee jotain että osaa jotain taitavaa TAITEELLISET ELÄMYKSET osaa ommella ja piirtää kukkia ja huoneita tehdään liikennekaupunkiin taiteinen maalari

34 DRAAMA ESKAREIDEN AJATUKSIA DRAAMASTA tarkoittaa raamattua
että raapasee DRAAMA enemmän lapsia tähän maailmaan, eli ihmisiä semmoista, että osaa hoitaa eläimiä ampiainen pistää ”traila”

35 AJATUKSIA TUTKIMISESTA
alkaa ainakin t:llä tutkii viidakkoa tutkii vaikka luupilla, lääkäri tutkii aikuista / lasta tutkii luupilla nurkkia, että näkyykö pölypalleroita siellä TUTKIMINEN mä olen tutkija ja tutkin kaikkea tutkii kultaa mä olen tutkinut kaikki paikat, kun olen huomannut jotain. Mä olen tutkija mikroskoopilla ötököitä käy liikenteessä tutkimassa mitä siellä tapahtuu tutkii kaikenlaista esimerkiksi eläimen osia / käärmeitä tutkii eri ötököitä ja dinosauruksen luita

36 MITÄ SANA ESIOPETUS TUO MIELEEN…
…ESKAREILLE opettaa jotain toiselle Ernon talli kertotaulu opettaa toista vaikka pyöräilemään matikka opettaja eskarimaja askartelu leikkiminen pitää olla kiltti eskaripaja eskarit uimakoulu läksyt kopiointikone 6- ja 5- vuotiaat, ei satavuotiaita pitää osata keskustelemalla selvittää asiat täytyy osata lukea, mä osaan lukea opettaa lapsia lukemaan ...VISKAREILLE leikkiminen ei nukuta päiväunia patja ei saa lyödä taitoja opitaan ei saa kiroilla eikä mennä aidan yli mennään ulos monta kertaa päivässä ei saa repiä toisten hiuksia ja piirustuksia

37 LASTEN AJATUKSIA ORIENTAATIOALUEISTA
että on joku alue, johon saa tulla vain joku ja siinä on aita alue, johon ei saa mennä muuta kuin sellaiset, jotka sitä hoitaa semmoiselle alueelle ei saa mennä, joka on vaarallinen jos on vaik joku työmaa-alue ja siinä on aidat – ei saa rikkoa ja mennä ei saa mennä yksityisalueelle orjasta tuli mieleen orjantappurapensaat semmoinen alue, jossa on just noita orjantappurapensaita. Ei saa poimia jos ei ole oma piha eläintarhassa ei saa mennä häkin lähelle, mis on villieläimiä kilpailu ja siellä on aidat, niistä aidoista se saa mennä toiselle puolelle no ei saa mennä sellaiselle alueelle jos on niitä tappurapensaita – ei saa poimia niitä pensaita ja varsinkin jos ei ole ketään kotona