SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Antti Kuusterä Tutkija / Suomen Pankki Onnistuuko riskien hallinta - historiallinen näkökulma.

Esitys aiheesta: "SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Antti Kuusterä Tutkija / Suomen Pankki Onnistuuko riskien hallinta - historiallinen näkökulma."— Esityksen transkriptio:

1 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Antti Kuusterä Tutkija / Suomen Pankki Onnistuuko riskien hallinta - historiallinen näkökulma

2 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Historiallinen näkökulma - tarkastelen historian valossa sitä, miten pankkitoiminnassa on pyritty välttämään riskien realisoituminen - millainen merkitys pankkitoiminnan institutio- naalisella kehikolla on ollut riskien syntymiseen - millaisia kannustinrakenteita instituutiot ovat synnyttäneet

3 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Northilainen tulkinta instituutioista Taloudellisen toiminnan institutionaaliset puitteet: A) muodolliset toimintaa säätelevät instituutiot - lait, asetukset, viranomaisten määräykset jne. B) epämuodolliset toimintaa säätelevät instituutiot - Vakiintuneet tavat, käyttäytymisnormit, moraalikoodit A+B = rules of the game Varmistavat taloudellisen toiminnan ennakoitavuuden ja jatkuvuuden

4 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Pankkitoiminnan erityispiirteitä Toiminta perustuu luottamukseen -epäsymmetrisen informaation ylittäminen Varhainen pankkilainsäädäntö Varhainen valvonta Epävirallisten instituutioiden suuri merkitys - Terveen pankkitoiminnan traditio

5 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Terve pankkitoiminta – pankkimainen toiminta- solidi pankkitoiminta jne. Vakavaraisuus - liikepankkien oman pääoman oltava vähintään 15-20 prosenttia Maksuvalmius - kassareservi 10 prosenttia talletuksista Anto- ja ottolainauksen välinen tasapaino - maturiteetin ja korkojen suhteen Kulanssiperiaate - annetuista lupauksista pidettävä kiinni

6 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Käytännön esimerkkejä  ”Pankkiliikkeessä periaatteena Riskoverteilung. Ei pitäisi yhteen paikkaan panna kiinni enempää kuin 2 prosenttia bilanssin loppusummasta – ja sellaisiakin liikkeitä pitäisi olla vähän – hyvin harvoja. Toiseksi on vaadittava riittävän suuret omat varat kundien liikkeiltä, muuten pankki joutuu kundien käsiin”. (J. K. Paasikivi ja Jakob Wallenberg, 25.4.1922)

7 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Esimerkkejä jatkoa ”Jakob Wallenberg oli luonani: Puhuttiin m.m. om bankernas tysta reserver. Kun huomautin, että on tärkeää, että pankilla on salaisia reservejä, sanoi Wallenberg: ”De äro de enda som hafva värde. De öppna reserverna äro inte mycket värda, ty de kunna inte tillgripas, utan atta skandalen är färdig. Det är de tysta reserver, som banken kan tryggas., 14.4.1923” Huom. Luottamus!

8 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kaksi ääripäätä A) Markkinapohjainen valvonta - omistajaohjaus - asiakasvalvonta - pankkien keskinäiset pelisäännöt - ei mahdollisuuksia julkiseen tukeen B) Julkinen valvonta - pankkilainsäädäntö - julkinen valvonta - keskuspankin auktoriteetti

9 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Markkinapohjainen valvonta ”Laatiessaan ehdotusta pankkilaiksi komitea on lähtenyt liikkeelle siitä peruslähtökohdasta, että pankkitoiminta kehittyy suurimmaksi hyödyksi maalle silloin, kun pankkien toimintaa rajoitetaan lainsäädännöllä mahdollisimman vähän” (Komiteanmietintö 1884:8)

10 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Markkinapohjaisen valvonnan vuodet 1920-luvun alkuun asti Muodollisten ja epämuodollisten instituutioiden yhdensuuntaisuus Institutionaalisten puitteiden legitimiteetti Epämuodollisten pelisääntöjen pitävyys - toimijoiden pieni määrä ja hyvä yhteistyö Murros ja pelisääntöjen murtuminen -I-maailmansodan murros -liikepankkien luku liki kaksinkertaistui (14-23) -vanhat pelisäännöt hylättiin

11 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Säätelyvuodet – terveen pankkitoiminnan doktriini hylätään Vuoden 1969 pankkilait Keynesiläissävytteisen taloudellisen ajattelun vaikutukset -investointien maksimointi -korko vain kustannustekijä ei allokoija Yhtäläiset institutionaaliset puitteet kaikille pankkiryhmille -polittiiset tavoitteet Oma pääoma suoja talletuksille ei suoja riskeiltä ”Oma pääoma vain välttämätön paha”

12 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Yhteiskunta kattoi riskit Alhainen oma pääoma - liikepankit 4 % - säästöpankit 2 % - osuuspankit 2 % Miksi - paikallispankkien lähtökohtatilanne eli 2/3 pankeista selkeästi alle 2 prosentin rajan Pankkiryhmäkohtaisen talletusvakuutuksen arvioitiin vähentävän oman pääoman tarvetta Turvaavan vakuuden vaatimuksen uskottiin riittävän

13 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miten hoidettiin Kymmenen vuoden siirtymäaika (1980) Vuonna 1987 jatkettiin vuoteen 1984 Pääomavaatimuksen vesitykset - lainakannan vakuuttaminen vähensi pääomavaatimusta Oman pääoman lisääminen käytännössä arvonkorotusten varassa

14 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Jatkuvat lievennykset lisäsivät riskinottomahdollisuuksia Pankkitakaus lain mukaan 20 prosenttia lainakannasta - myönnettiin yhä enemmän ylitysoikeuksia - rajoitukset eivät koskeneet oman keskusrahalaitoksen myöntämille luotoille annettuja pankkitakauksia Turvaavan vakuuden käsitteen lieventäminen Rahoitusyhtiöiden hyväksikäyttö - rahoitusyhtiöiden toimintaa säätelevä laki vasta 1992

15 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kulttuurien törmäys Säätelyvuosien synnyttämä toimintakulttuuri - kannattavuuden väheksyminen -riskikäsitteen hämärtyminen Vinoutuneet kannustinrakenteet -kasvu menestyksen ainoa mittari Ristiriita makro- ja mikrotasojen välillä

16 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Mitä opimme? Jälkeen jääneen lainsäädännön aiheuttama umpikuja - vasta ulkopuolinen sysäys (BIS) muutti tilanteen Toimintaa rajoittavan lainsäädännön nauttiman legitimiteetin romahdus - markkinaliberalismi Säätelyn aikana kehittyneiden pelisääntöjen sopimattomuus - markkinaliberalismi Mikään järjestelmä ei korvaa riittävän oman pääoman tarvetta!