Suomen ensimmäiset tietokoneet Tomi Asikainen

Esitys aiheesta: "Suomen ensimmäiset tietokoneet Tomi Asikainen"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen ensimmäiset tietokoneet Tomi Asikainen 8.2.2001

2 Suomen ensimmäiset tietokoneet
Tiedemaailma: ESKO (TKK, ) Yritykset: IBM 650 Ensi (Postipankki, 1958)

3 Ennen tietokoneita...

4 Ennen tietokoneita... Ensimmäiset reikäkorttikoneet Suomeen 1922 Tilastokeskukselle. Käytössä kaikissa suurissa yrityksissä. IBM:llä johtava asema sodan jälkeen.

5 Matematiikkakonekomitea
Perustettiin 1954, ensimmäinen kokous 14.4. Taustalla kansleri P.J.Myrberg ja professori Rolf Nevanlinna. Tehtävänä selvittää tietokoneiden tarvetta Suomessa ja tarvittaessa rakennuttaa sellainen. Tavoitteena, että edes jotkut suomalaiset saisivat tietämystä uusimmasta teknologiasta.

6 Matematiikkakonekomitea
Esikuvia muualla maailmassa: Ruotsi: BESK Tanska: DASK Saksa: G1a (minimaalikone) Ulkomaisten esikuvien mukaan Matematiikkakonekomitea päätti rakennuttaa oman koneen Suomeen. Päätettiin kopioida saksalainen G1a.

7 ESKO: Toteutus

8 ESKO: Toteutus Johtaja Erkki Laurila Rakentajat Hans Andersin
Veikko Jormo (W. Hopmann) Tage Carlsson

9 ESKO: Toteutus Koneelle nimeksi suomalaiskansallinen ESKO.
Rakentaminen käyntiin 1955. Suomalaisia lähetettiin oppiin Ruotsiin ja Saksaan, Piirustuksia ja osia Saksasta, suomalaiset saivat korjata virheet. Riitoja ja hajaannusta, projekti venyi ja budjetti ylitettiin moninkertaisesti. Sisukkaasti loppuun asti, Saksassa keskeytettiin. Kone oli syntyessään hidas ja vanhentunut. Valmistui lopullisesti 1960, siirrettiin Helsingin yliopistolle.

10 ESKO: Tekniikka

11 ESKO: Tekniikka ~ 500 elektroniputkea
2000 puolijohdediodia (germaniumia, porttipiireissä) 220 magnetoitua ferriittirengasta 4000 vastusta ja kondensaattoria Massamuistina magneettirumpi, kapasiteetti 1840 sanaa, kukin 60 binäärimerkkiä, nykytermein n. 11kt

12 ESKO: Tekniikka

13 ESKO: Tekniikka Suorituksen ohjaus reikänauhoilta, ei muistiin talletetusta ohjelmasta. 10 reikänauhanlukijaa aliohjelmia varten. Kukin aliohjelma omalla nauhallaan silmukassa. Ohjelma jäykkä, suoritus hidas (20 yhteenlaskua/s). Pystyi käsittelemään vain numeroita.

14 ESKO: Mitä jäi käteen? Harjoittelua, koulutusta, innoitusta.
Osaaminen Suomeen. Kokosi ihmiset ja organisaatiot yhteen. Levitti tietoutta tietokoneista Suomessa. Levitti tietoutta Suomalaisesta osaamisesta maailmalle. Alan koulutuksen synty Suomessa. Yliopistolla laskentakeskuksen synty.

15 Ensi - Postipankin IBM 650

16 Ensi - Postipankin IBM 650 Ongelma: Tilejä 1.5 miljoonaa, tilien kirjaustiedot voitiin laskea vain kerran kuussa. Järjestettiin tarjouskilpailu tietokoneen hankkimiseksi. IBM 650 tilattiin vuonna 1957. Käyttöön lokakuussa 1958.

17 Ensi: Käynnistys Käynnistys 17.10.1958.
Käynnistäjänä valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki. Esittely ohjelmalla, joka suoritti annettuja laskutehtäviä, ja piirsi Euroopan maiden karttoja. Varsinaiseen työhön tilien kirjaukseen 1959 alusta, myöhemmin uusia sovelluksia.

18 Ensi: IBM 650

19 Ensi: IBM 650 Ensimmäinen massatuottettu liike-elämän tietokone.
Suunniteltu mahdollisimman taloudelliseksi ja helppokäyttöiseksi. Käytössä maailmalla yli 600 kpl. Kuukausivuokra 3 miljoonaa, lisälasku reikäkorttikoneisiin 0.5 miljoonaa.

20 Ensi: Tekniikka Elektroniputkiteknologiaa.
Nopeus yhteen- tai vähennyslaskua, 5000 kertolaskua tai 3700 jakolaskua minuutissa. Rumpumuistiin mahtui 2000 sanaa á 10 merkkiä. Sisäänluku 500 korttia, tulostus 150 korttia minuutissa.

21 Ensi: Ohjelmointi Ohjelmointi desimaaliluvuilla, ei binääriluvuilla.
Myöhemmin kehitettiin ohjelmointikieli SOAP (Symbolic Optimum Assembly Program), assembler joka suoritti optimoinnin konekielelle. Kortissa yhdellä rivillä yksi luku tai yksi kone-käsky.

22 1960 - “Tietokoneistamisen hullu vuosi”
Postipankin jälkeen tietokoneen hankkivat pian Kela, Elanto, Suomen Kaapelitehdas ja Valmet. Turun ja Helsingin yliopistoille uudet koneet (Wegematic). Vuoden lopussa maassa oli 8 tietokonetta, tilauksessa n. 20. Siirtyminen transistoriteknologiaan.

23 "Salmisaaren yliopisto"
Suomen Kaapelitehdas näytteli yliopistojen lisäksi merkittävää roolia alan opetuksen synnyssä. Kaikki tuon ajan merkittävät henkilöt alalla hankkivat osaamisen käytännön kautta. Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto perustettiin.

24 Puolustusvoimat Puolustusvoimat hankki oman tietokoneen 1963.
Kone oli mallia IBM 1410.

25 Tietojenkäsittelyoppi yliopistoihin
Tampereelle 1965. Helsinkiin 1967. Syntyi yritysmaailman tarpeista ja tuli yliopistoihin tiedemaailman ulkopuolelta. Yliopistomaailmassa kiistaa uuden tieteenalan paikasta ja roolista.

26 Suomen ensimmäinen mikrotietokone

27 Suomen ensimmäinen mikrotietokone
Insinööri Osmo Kainulainen rakensi omatekoisen tietokoneen Se perustui RCA 1801-suorittimelle. RCA luovutti käyttöjärjestelmäksi konekieleen perustuvan “monitoriohjelman”. Kone sai nimen Telmac 1800. Myöhemmin Oscom-rakennussarja.

28 Yhteenveto ...