Rooman kaupunki ja väestö:

Esitys aiheesta: "Rooman kaupunki ja väestö:"— Esityksen transkriptio:

1 Rooman kaupunki ja väestö:
Kuinka suuri Rooma oli ja paljonko siellä asui väkeä? Mitä ongelmia Rooman kaupungin rakentamiseen ja kehitykseen liittyi? Millaiset olivat väestön elinolosuhteet? Millaisia eroja eri väestöryhmien välillä oli? Millaisia elinkeinoja roomalaisilla oli?

2 Orjuus: Kuten Kreikassakin, Roomassa oli paljon orjia, enimmillään ehkä jopa , eli kolmannes kaupungin asukkaista Orjien asema oli parempi, kuin yleensä kuvitellaan, 200-luvulle jKr. mennessä orjien elintaso oli noussut lähes vapaiden miesten tasolle Orjien sosiaalinen asema kohentui vuosisatojen kuluessa myös. heidät hyväksyttiin mukaan kulttimenoihin, ja laki suojeli heidän henkeään (paitsi kapinatilanteessa) Orjien myymisestä gladiaattoreiksi tai prostituoiduiksi tuli lainvastaista, samoin heidän kastraationsa kiellettiin Orjan terveydestä huolehdittiin, he pukeutuivat kuten vapaat miehet, ja kunnioitus oli useimmiten molemminpuolista Orjien vapauttamisesta tuli muoti-ilmiö

3 Roomalaiset orjamarkkinat
Roomalaiset orjamarkkinat. Jatkuvat laajentumissodat toivat vuosisatojen ajan Roomaan orjia. Laajenemisen pysähtyessä orjakauppakin alkoi tyrehtyä.

4 Väestön elintasoerot:
Roomassa valta ja rikkaudet olivat noin 40 – 50 ylimyssuvun käsissä, ja Rooman loppuaikoina muutamalla suvulla. Rikkaimpia olivat provinsseista tulleet mahtisukujen johtajat, joilla oli myös paikka senaatissa Suurin osa kansasta oli köyhää 2. vuosisadalla jopa perhettä oli valtion ruoka-avun varassa, siis n henkeä, eli puolet väestöstä! => ”Leipää ja sirkushuveja” Tyypillinen itsellinen roomalainen ansaitsi ehkä 1000 sestertiusta kuukaudessa, mutta huippurikkailla oli kymmenien, jopa satojen miljoonien omaisuus. tavallisen työläisen palkka riitti vain vaivoin asumiseen ahtaassa vuokra-asunnossa Yleisesti köyhällä (plebeiji, klientti) oli joku rikas (patriisi), jonka suojeluksessa ja avustuksen varassa elettiin. Rikkaat saivat rahaa viroista, yrittämisestä, sekä kiinteistökeinottelusta. Myös uhkapeleissä saattoi tienata.

5 Rooman väkiluku: Rooman väkilukua on yritetty arvioida kaupungin pinta-alan sekä oletetun antiikin aikaisen asumistiheyden mukaan. Jerome Carcopinon tutkimusten mukaan kaupungissa olisi ollut n. 20 km2. keskusta-alue. Tällä alueella oli n yksityisasuntoa sekä n vuokrataloa, jotka olivat useampikerroksisia. Lisäksi olivat tietysti julkiset hallintorakennukset, temppelit, hautausmaat kaatopaikat, jne. kadut olivat erittäin kapeita, siksi liikennerajoituksia oli paljon. Tulipalot olivat jatkuva uhka. Olettamalla yhden kerrostalon asukasluvuksi n. 30 – 40 henkeä saadaan Rooman asukasluvuksi parhaimmillaan jotakin 1 ja 2 miljoonan välillä Tämän lisäksi kaupungissa oli tietysti vierailijoita, kauppiaita, yms. Tungos oli kova!

6 Insulae, eli vuokrakasarmi
Insulae, eli vuokrakasarmi. Niiden korkeutta yritettiin rajoittaa 20 metriin, mutta useat olivat selkeästi korkeampia. Tulipalot ja sortumat olivat jatkuva vitsaus. Vain katutasolla oli juokseva vesi ja viemäri, ylempiin piti vesi kantaa. Taloissa oli lämmityskeinoina hiilikaminat, ikkunalaseja ei ollut. Talvella oli kylmää, ja kesällä tukahduttava helle. Ylempiin kerroksiin mentiin useissa tapauksissa tikapuiden avulla. Katumeteli oli kova, yölläkin kaduilla liikkuivat raskaat kuormavaunut. Roomalaiset nukkuivat huonosti!

7 Väestön elinolosuhteet:
Elinolosuhteet eivät poikenneet juurikaan ateenalaisesta. tauteja oli huonon hygienian takia paljon. Yleisiä olivat esim. rutto, punatauti sekä lavantauti. Lääketiede pohjautui lähes kokonaan taikauskoon. Keskimääräinen elinikä oli n vuotta, edelleen johtuen korkeasta lapsikuolleisuudesta Leipä ja kala oli ravinnon perusta. Viiniä käytettiin, usein laimennettuna vedellä. Puutostauteja oli paljon. Puhdas juomavesi oli suuri haaste, siksi Roomaan rakennettiinkin valtavia akvedukteja, eli vesijohtoja. Ne toivat parhaimmillaan Roomaan 700 miljoonaa litraa vettä vuorokaudessa. Raskauden keskeytys tunnettiin, ehkäisyä yritettiin, mutta keinot olivat huonoja (kylvyt, erilaiset yrttitupot) Lapsia hylättiin paljon (jätemonttuihin), tyttölapsia enemmän kuin poikia. Isä saattoi hylätä lapsen viikon kuluessa syntymästä Ympäristötuhojakin tuli. Puiden hakkuu, eroosio ja Tiber-joen paha saastuminen jätteiden takia

8 Sukupuolten väliset erot:
Perinteisesti on ajateltu, että nainen oli antiikin aikana alisteisessa asemassa. Ajanlaskun alun jälkeen naisen asema alkoi kuitenkin parantua. Pakkoavioliitot vähenivät ja naisen mahdollisuus avioeroon kohentui. Varhaisempina aikoina vaimon suhde mieheen muistutti tyttären suhdetta isään, mutta tämä piirre poistettiin toisella vuosisadalla jKr. Rooman varhaisina aikoina vaimot olivat ehdottoman kuuliaisia miehilleen, ja jopa tappoivat itsensä, jos mies kuoli. Naiset eivät osallistuneet politiikkaan eivätkä hankkineet sivistystä Rooman myöhäisinä aikoina naiset taas ottivat avioeroja siinä missä miehetkin ja hankkivat koulutusta ja osallistuivat yhteiskunnan toimintaan. Naisen vapautumisesta kertoo myös avioerojen hurja yleistyminen sekä lapsiluvun pieneneminen Rooman myöhäisinä vuosisatoina Naiset saivat vähitellen myös perillisinä lain suojan Rikkaiden naisten asema saattoi olla hyvin itsenäinen, köyhillä tilanne oli huonompi Isän valta lapsiin nähden väheni, ja varsinkin rikkaat jopa hemmottelivat lapsiaan. Oikeus lapsen heitteillejättöön (surmaamiseen) poistui kuitenkin vasta kristinuskon noustua viralliseksi uskonnoksi

9 Roomalaisten avioliitot saattoivat varsinkin varakkaammilla olla vapaaehtoisuudesta huolimatta vain rahasyistä solmittuja Vaimo oli tasa-arvoinen miehen kanssa, hän sai myötäjäisensä takaisin eron sattuessa Puolisoa saatettiin vaihtaa montakin kertaa, ja aviopareilla saattoi usein olla rakastajia Kulissiavioliittoja siis?