KYSYMYKSIÄ Har man inspekterad eller testad fukthalten efter regn perioder inne i isolering och hur mycket är fukthalten eller vatten i isoleringen efter.

Esitys aiheesta: "KYSYMYKSIÄ Har man inspekterad eller testad fukthalten efter regn perioder inne i isolering och hur mycket är fukthalten eller vatten i isoleringen efter."— Esityksen transkriptio:

1 KYSYMYKSIÄ Har man inspekterad eller testad fukthalten efter regn perioder inne i isolering och hur mycket är fukthalten eller vatten i isoleringen efter regnperioder? Har ni mätt fuktighet procenter om ytterväggar. Hur lång tid behöver sådan yttervägg att torka? Hurdana undersökning har man gjord i Sverige vad beträffar om sådana ytterväggar? Har det varit samma broblemer i olika typ av ytterväggar?

2 KYSYMYKSIÄ Eristevalmistajat mainostavat, että eristeet eivät ime vettä kohtisuoraan. Entä saumat ja pystysuuntainen veden imu? Työmailla on havaittu, että villat saattavat olla likomärkiä pitkiäkin aikoja. Miten vesi on mennyt villojen sisälle, jos kerran ne eivät ime vettä? Sandwich elementeissä aiemmin sama ilmiö?

3 KYSYMYKSIÄ Eristerappuspintaan voimakkaalla tuulenpaineella tuleva sadevesi löytää varmasti tiensä eristeisiin ja saumojen kautta pidemmällekin taustarakenteeseen, koska Suomessa ei valitettavasti vieläkään osata rakentaa detaleita riittävän huolellisesti työmailla, eikä riittävää valvontaa pystytä myöskään käytännössä toteuttamaan, miksi siis rakentaa riskialttiita rakenteita, kun voitaisiin tehdä kunnollisia tuuletettuja julkisivuratkaisuja. (Tulisikin tehdä kosteusmittauksia esim. kerrostalon ylä- ja alaosista pitkällä aikavälillä eristeissä/rappauksessa?)

4 KYSYMYKSIÄ Tuulettuva tiiliseinä: Rakenne tuulettuu hyvin sekä pitää eristeet kuivina: Miksi tiilivuorattujen seinien takana pitää olla 40 mm ilmarako, jos samaan aikaan sallitaan rappauksen teko suoraan villaa vasten? Tiili ja laastisauma on yhtälailla hengittävä materiaali ja kuivuu yhtä lailla kuin rappauskin?

5 KYSYMYKSIÄ Mikä on eristerappauksen tulevaisuus, kun eristepaksuudet muuttuvat matala- ja passiivienergiatasolle (esim 250-300 mm) ja seinän tiiveysluokka muuttuu 1-2 luokkaan (tavoitetaso on 4, mutta matala ja passiivitalohankkeissa tason tulee olla 1 tai sen alle, se on tulevaisuus!!). Rakenne on tällöin ulkopinnaltaan ns. täysin kylmä ja kun läpivirtaus lähes nollaantuu samalla vesi jää pidempään rakenteeseen, kuivuminen hidastuu olennaisesti. Ollaanko meilläkin tässä tapauksessa kosteus, home ja pakkasriskialueella? Mikä on tällaisten rakennusten elinkaari ja miten näitä seiniä korjataan 10 tai max 20 vuoden päästä?

6 KYSYMYKSIÄ Pyritäänkö asunnon-/kiinteistönostajalla maksattamaan viulut 10-15 vuoden kuluttua? Pitäisikö alkaa miettiä paremmin laatuasioita pitkällä tähtäimellä. Valtiovalta peräänkuuluttaa elinkaarta ja mahtavia eristepaksuuksia, mutta rakentajat ja materiaalitoimittajat viisveisaavat siitä, kuka maksaa korjauskulut ja millä aikataululla lasku lankeaa omistajalle?