Julkisten palveluiden uudistamisesta

Esitys aiheesta: "Julkisten palveluiden uudistamisesta"— Esityksen transkriptio:

1 Julkisten palveluiden uudistamisesta
Mikko Martikainen

2 Toimintaympäristön muutos
Eläköityminen työvoimapula ja samaan aikaan palveluiden kysynnän kasvu Tuottavuus vaatimus talouskriisin vaikutus julkiselle taloudelle paine kiristää verotusta globaali talous ja yritysten muutto talouskriisi pakottaa kiinnittämään huomiota julkisten palveluiden innovaatioihin ja tuottavuuteen Asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten muuttuminen tyytymättömyyttä nykyiseen palvelumalliin asiakkaat kiinnostuneita: palveluiden laatu ja saatavuus, valinnanmahdollisuus, palveluiden räätälöitävyys Mikko Martikainen

3 Nykyisen palvelumallin kritiikki / KAKS tutkimus
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Nykymuotoinen tapa tuottaa palveluita ei vastaa nykyihmisen odotuksia, vaatimuksia eikä tarpeita 27 49 20 3 2 Ei mahdollisuuksia vaikuttaa itselle tarjottujen sote palveluiden sisältöön ja laatuun 17 51 Yksityiset sote- ja koulutuspalvelut usein parempia kuin julkiset 21 43 26 7 Mikko Martikainen

4 Yksilön valinnan ensisijaisuus/ KAKS tutkimus
Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Valinnanmahdollisuuksien lisääminen oikein oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta 40 46 11 2 Palveluiden laatu ja vaihtelunmahdollisuus tärkeämpiä kuin kuka tuottaa palvelut 37 48 1 Ihmiset itse osaavat parhaiten päättää, mitkä palvelut heille sopivat ja mitä he tarvitsevat 39 13 Mikko Martikainen

5 Eli … Kysyntä palveluille lisääntyy Julkisen talouden haasteet
Kuluttajien tyytymättömyys nykyiseen järjestämistapaan kuluttajat haluavat valinnanmahdollisuutta kuluttajat haluavat yksilöllisempiä palveluita hyvä palvelu – ei tuottaja - ratkaisee legitimiteetin säilyttäminen edellyttää että kuluttaja huomioidaan Haasteet nyt samanaikaisia Mikko Martikainen

6 Yksittäiset uudistukset eivät riitä
Palveluiden tuotantotavan täytyy olla erilainen täytyy perustua ajatukseen jatkuvasta muutoksesta täytyy pystyä reagoimaan käyttäjien tarpeisiin täytyy pystyä tuottavuuteen tavoitteena nykyistä dynaamisempi kunta julkisten palveluiden uudistaminen edellyttää laajaa yhteistyötä julkiset toimijat, yritykset, järjestöt ja kansalaiset Mikko Martikainen

7 Mikä voi olla uusi tapa toimia?
… tai mistä osista uusi tapa toimia voi muodostua ja rakentua? Kumppanuuteen nojaavat toimintatavat itse ei osata tehdä kaikkea osaaminen ja resurssit laajasti käyttöön markkinaa voidaan hyödyntää ja se nähdään voimavarana monet ratkaisut niin vaativia että yksin ei pystytä ratkaisemaan teknologia mielessä palvelukokonaisuus mielessä hyvä palvelukokonaisuus rakentuu monesta osasta ja monen toimijan yhteisestä panoksesta ajattelutavan muutos ennen kaikkea Mikko Martikainen

8 … Innovatiiviset julkiset hankinnat Voidaan edistää innovaatioita
jopa tehokkaammin kuin t&k&i tuilla Hankinta tavoitteiden pohjalta sopimukset muotoillaan tavoitteiden mukaan ei palvelusisältöjen mukaan osapuolien sitoutuminen haastaviin tavoitteisiin kannusteet, sanktiot, mittaus > tuottajien on kehitettävä palveluita tavoitteiden saavuttamiseksi Ei vain ostotapahtuma suunnittelu, vuoropuhelu, hankinta, toteutus, seuranta, reagointi Keino hankkia innovaatioita ja motivoida toimittajia kehittämiseen ja luoda tilaa innovatiivisuudelle Onnistunut hankinta ja kumppanuus kulkevat käsi kädessä Mikko Martikainen

9 … Palvelut käyttäjälähtöisesti
1) Käyttäjien kokemukset ja asiantuntemus muodostaa palveluiden tuotannon suunnittelu- ja tietoperustan Ymmärtää asiakkaan tarpeet entistä paremmin Asiakkaat otetaan mukaan suunnittelemaan ja tuottamaan palveluita 2) Palveluiden käyttäjät voivat valinnoillaan vaikuttaa palveluihin Palveluseteli Luo innovaatiokannusteen tuottajille > tuottavuus Mikko Martikainen

10 Mitä edellyttää, mikä muuttuu?
Julkisen toimijan rooli enemmän managerin rooli palveluketjun ja palvelukokonaisuuden hallinta resurssien ja osaamisen organisointi ja kehittäminen uudet osaamiset: kommunikaatiotaidot, osattava toimia tiimissä, kokonaisuuksien hahmottaminen, asenteet Uusi asenne yksityistä sektoria ja markkinaa kohtaan yritykset nähtävä kumppanina voivat tuoda uusia toimintatapoja julkisiin palveluihin oltava valmiita yhdistämään julkisen ja yksityisen sektorin osaaminen ja näin luomaan korkeatasoisia julkisia palveluita kansalaisille Yritysten pystyttävä vastaamaan huutoon uusi rooli, vastuu ja osaaminen Mikko Martikainen

11 Kumppanuuden määritelmä
Kumppanuudella tarkoitetaan toimintamallia, jossa julkisen sektorin toimija, valtio, kunta tai jonkin näiden organisaatioista pyrkii yhdessä yksityisten yritysten tai muiden järjestöjen kanssa jonkin julkisen sektorin vastuulla olevan tehtävän tuottamiseen ja jakeluun. Toiminta perustuu yhdessä asetettuihin ja mitattavissa oleviin tavoitteisiin, toimijoille asetettuihin vastuisiin sekä luottamukseen ja avoimuuteen, jotka näin luovat innovaatiokannusteen kullekin toimijalle. Toimiva kumppanuus edellyttää siten toimijoiden välistä luottamusta, kummankin osapuolen mahdollisuutta hyötyä yhteistyöstä ja osapuolten sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Mikko Martikainen

12 Miksi kumppanuutta? (1) Innovaatiotutkimus painottaa toimittajia ja asiakkaita tärkeimpinä innovaatioiden lähteinä kumppanuus ja toimittajayhteistyö ovat yrityksille tyypillisiä toimintatapoja myös julkisen sektorin on pyrittävä kumppanuuksien kautta hakemaan innovaatioita ja tuottavuutta Iso osa kustannuksista syntyy oman organisaation ulkopuolella toimittajaverkostoissa KAKS tutkimus: ulkoistamisen seurauksena jopa 40 – 60 % kustannuksista syntyy kunnan organisaation ulkopuolella innovaatioita ja tuottavuutta ei voi hallita, jos ei hallitse omaa toimittajaverkostoa Mikko Martikainen

13 Miksi kumppanuutta? (2) Yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää voimavarojen kokoamista yhdellä taholla ei voi olla kaikkea tarvittavaa osaamista innovaatiot ja parhaat ratkaisut haettavissa kokoamalla parhaat resurssit ja osaaminen eri tahoilta Kuntalaiset edellyttävät yksilöllisempiä palveluita palvelut tulee pystyä räätälöimään mahdollisimman pitkälle yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi uudet yksilölliset palvelut (innovaatiot) helpompi synnyttää yhteistyössä monipuolisen toimittajajoukon kanssa, kuin yksin perinteisen oman organisaation kanssa Asiakasläheisyys kumppani tarjoaa kanavan siihen ryhmään, johon toimia halutaan kohdistaa kumppani luo oikeuden ja uskottavuuden toimia Mikko Martikainen

14 Kumppanuusosaaminen / KAKS tutkimus
Kunnat pitävät etäisyyttä toimittajiin verkottumisen aste on löyhä kunnat eivät koe tarpeelliseksi hallita tilannetta 1/3 kunnista kehittää toimittajaluokitusta Ei käytäntöjä, jotka edistäisivät kuntien ja yritysten välistä oppimista ja tiedonkulkua suhde ei muistuta kumppanuutta standarditoimittaja-asenne > ”toimittaja on aina korvattavissa” kunnat eivät vielä valmiita investoimaan kumppanuuteen Mikko Martikainen

15 … Kunnat mieltävät yhteistyön liittyvän kilpailuttamisprosessin hallintaan Hankintaosaaminen = tarjouspyyntökriteerien hallinta tämä vain yksi osa laajassa kokonaisuudessa Verkottumisen etuja ei tiedosteta verkottumiseen liittyvää osaamista ei vielä koeta tärkeäksi Yhteistyössä ei vielä merkkejä kumppanuudesta eri osapuolten näkemyksiä ei vielä huomioida ulkoistaminen ja yhteistyö vain taloudellisten hyötyjen toivossa VIELÄ EI: kehittäminen, innovaatiot, tuottavuus, uudet palvelut Mikko Martikainen

16 Edelläkävijäkaupungit
Kokoaa yhteen julkisten palveluiden uudistamiseen sitoutuneita kaupunkeja Helsinki, Espoo, Vantaa, Pori, Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Mikkeli, Sievi TEM, VM, STM, KL, Tekes, Sitra Edelläkävijyyttä kahdella suunnalla edelläkävijyys omalla toiminnalla > sovelletaan osaamista käytäntöön ja luoda uusia toimintatapoja Pilotoidaan ja tuodaan kokemukset ryhmään Opitaan yhteisestä tekemisestä uusimman ulkom. ja kotim. tiedon ja tutkimuksen hallinta ja seuranta Mikko Martikainen

17 Toteutus ja metodit Tavoitteena osallistujien näköinen toimintatapa
Projektin toteutuksen kulmakivenä on ryhmän toimijoiden oma innostus ja aktiivisuus. Toteutuksen tukena hyödynnetään ulkopuolista koordinointi- ja fasilitointiapua Projekti rakennetaan ryhmän tapaamisten ympärille, joissa käydään läpi hyviä ja huonoja kokemuksia aiemman kehitystyön pohjalta ja odotuksia tulevalle kehitystyölle sekä ideoidaan uusia innovaatioita Aloitusseminaari toiminnan käynnistämiseksi ja nykytilan esittelemiseksi Säännölliset workshopit, joissa ohjelmana on esimerkiksi Kokemusten jakaminen (”Experience sharing”) Ulkopuoliset palveluiden/kokemuksien esittelijät Brainstorming eri teemojen ympäriltä Benchmarking ja parhaiden käytäntöjen jakaminen Ryhmän tarkoituksena on tarjota osallistujille turvallinen foorumi testata ideoita joita on mietitty, muttei ole ehkä uskallettu toteuttaa Projektissa mukana olo vaatii sitoutuneisuutta - kehitys ei tapahdu yhdessä yössä.

18 Lopuksi Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on pragmaattinen kysymys ei ideologinen kumppanuuden kautta laajat resurssit ja osaaminen kumppanuuden kautta innovaatiot ja tuottavuus tukeutumalla vain omaan toimintaan menetetään paljon osaamista ja innovaatiokykyä Julkisten hankintojen pohjauduttava tavoitteisiin keskeistä on se mitä palvelulla halutaan saavuttaa hankinta rakennettava tämän pohjalta vuoropuhelu markkinan kanssa kannusteet, sanktiot ja mittaus pakottavat kehittämään palvelua tavoitteiden saavuttamiseksi Mikko Martikainen