Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Itämeren vaiheet Baltian jääjärvi eKr.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Itämeren vaiheet Baltian jääjärvi eKr."— Esityksen transkriptio:

1 Itämeren vaiheet Baltian jääjärvi 10600-9500 eKr.
Yoldia-meri eKr. Ancylus-järvi eKr. Mastogloia-järvi/meri eKr. Litorina-meri 6200 eKr. -

2 Saimaa ja Päijänne Järvi-Suomen suurimmat altaat
Jääjärvi -> Yoldia-meri -> Ancylus-järvi -> Saimaa (useita järviä), Päijänne -> Keski-Suomen suurjärvi -> Suursaimaa, Suur-Päijänne -> nykyjärvet

3 Höytiäinen ja Pielinen
Höytiäinen isoloitui Yoldia-merestä, v merkittävä järvenlasku (9,5 m) Pielinen kuroutui Yoldia-merestä, sitä ennen jääjärvivaiheita Uimaharjun kautta Saimaaseen pian Yoldiasta erkaantumisen jälkeen Pielisen kivikausi: Kaarlo Katiskoski

4 Pohjoisen järvet Inari – kuroutuminen Jäämerestä, jonka jälkeen transgressio pohjoisessa ja regressio etelässä Oulujärvi – kuroutuminen Ancylus-järvestä, jatkuva transgressio varsinkin itäosassa allasta Kitkajärvet - aluksi transgressio ja lasku Itämereen, myöhemmin suunta itään ja regressio

5 Etelä-Suomen järviä Näsijärvi – transgressiivinen Tammerkosken puhkeamiseen saakka Vanajavesi – aina ollut transgressiivinen

6 Ilmastovaiheet

7 Metsien kehitys aluksi avoin, puuton maasto
koivu ensimmäinen valtalaji männystä yleisin puulaji 6000 eKr. mennessä jalot lehtipuut lämpökauden aikana Keski-Suomen korkeudella asti ilmaston kylmeneminen 500 eKr. kuusi levisi idästä (koko Suomi 1000 eKr.)

8 Eläimistö Suunnilleen sama eläimistö kuin nykyään
Tärkeimmät kivikauden riistaeläimet: hirvi, peura, hylkeet, majava jänis, kettu, näätä kalat sorsalinnut, metsäkanalinnut, joutsen Ei tavattu Suomessa: villisika, metsäkauris, saksanhirvi

9 Kivikauden kronologia
9 9

10 Jääkauden aikainen asutus
veikseljääkausi huipentui eKr. refugiot etelä-Ranskassa (Magdalenin kulttuuri) ja Balkanin pohjoisosissa (epigravette-tekniikoita käytt. kulttuurit) lämpeneminen -> asutus levisi takaisin pohjoiseen Tanskassa n eKr. (Hampurin kulttuuri) Skoone asutettu n eKr. (Federmesser- ja Bromme –kulttuurit)

11 Skandinavian asuttaminen
Norjan rannikolle asutus Pohjanmeren maalta, levittäytyi Kalastajasaarennolle saakka nopeasti 9500 eKr. jälkeen Fosna etelä- ja keski-Norjassa Komsa Jäämerellä Tanskasta Etelä-Norjaan ja –Ruotsiin Ahrensburg-kulttuurin edustajia Pohjois-Ruotsi asutettiin lännestä n eKr. alkaen, eteläinen Ahrensburg ehti Norlantiin vasta eKr.

12 Varhaismesoliittiset kulttuurit

13 Varhaisia löytöpaikkoja

14 Asutusteoriat A.Hackmanin teoria: suomalaiset Suomeen Virosta –luvulla Julius Ailio (mm.) sitä mieltä, että asutus oli jatkuvaa kivikaudelta lähtien C.F. Meinander: asutusjatkuvuus esiroomalaisesta ajasta rautakaudelle

15 Jääkauden jälkeen… Ville Luho: peuran perässä pohjoiseen, asutus kaakosta n eKr. Askola -> Suomusjärvi Ari Siiriäinen: Askola virhekäsitys, peura ei ainoa elinkeino Torsten Edgren: asutus etelästä ja idästä

16 1. metsästäjät ja kalastajat
Heikki Matiskainen: Kundan vaikutus vahva, Epi-Swidry Tapio Seger: Antrean kalastaja oli jo suomalainen Tuija Rankama: Lapin asuttaminen Hans-Peter Schulz: silex(pii) -> kvartsi Petri Halinen: myös maita pitkin (reet ja vetokoirat)

17 Kolonisaatiomalli Christian Carpelan 1999: On the postglacial colonisation of Eastern Fennoscandia. Dig it all. asutus hyppäyksittäin marginaalivyöhykkeellä pioneeriasutus preboreaaliselle koivumetsävyöhykkeelle pysyvä asutus n. 550 vuotta pioneerien jälkeen

18 Itä-Euroopan pohjoisosan asuttaminen
merkittävin tekijä asutuksessa Swidryn kulttuuri ja sen perillinen postswidry pohjoisen Itä-Euroopan asutuksen lähtösuunnat Etelä-Venäjällä ja postswidryssä (Puolan itäosa, Valko-Venäjä) paikallisia kulttuureja syntyi: Kunda, Butovo, Veretye

19 Vanhoja C14- ajoituksia Suomesta
Orimattila Myllykoski Eno Rahakangas Joutseno Kuurmanpohja Antrean verkko Juankoski Akonpohja Mäntsälä Pukinkallio Suomussalmi Vanha Kirkkosaari Hyrynsalmi Nuoliharju Heinolan reenjalas Inari Saamenmuseo Saarijärvi Rusavierto Joensuu Siihtala

20 Pioneeriasutus: kertaus
1) Länsi-Euroopan myöhäispaleoliittinen asutus -> Norjan rannikko: Fosna, Komsa 2) Läntisen Itä-Euroopan asutus, Swidry, postswidry -> Kunda, Butovo, Veretye -> Suomi 3) Lännestä Pohjois-Ruotsin asutus

21 Suomusjärven kulttuuri
N eKr. varhaismesoliittinen kivikausi eKr. myöhäismesoliittinen kivikausi eKr. metsästys, kalastus, keräily

22 Varhaiskampakeramiikka <> Suomusjärven kulttuuri
ei asumuspainanteita avoimet asuinpaikat hautaukset ? jatkuvuus Suomusjärven kulttuurista alueellinen eriytyminen

23 Keraamiset alueet 4500-3600 eKr.

24 Tuontiraaka-aineet punaliuske sembramänty pii meripihka

25 Tyypillinen kampakeramiikka
n eKr. voimakas esineellisen kulttuurin muutos, mahdollisesti väestön muuttoa kontaktit itään ja etelään: kupari, sembramänty, pii, meripihka ym. hylkeen massapyynti rikkauden perustana suuret (talvi?)kylät punamultahautaus

26 Myöhäiskampakeramiikka ja Kierikin keramiikka
eKr. Länsi- ja Etelä-Suomessa myöhäiskampakeramiikka l. Uskelan keramiikka, Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla Kierikin keramiikka Tyypillisen kampakeramiikan ”yhtenäiskulttuurin” eriytyminen paikallisiksi varianteiksi

27 Pyheensillan keramiikka
eKr. Jatkaa myöhäiskampakeramiikan ”perintöä” Yhteydet länteen (itäruotsalainen kuoppakeramiikka) Pitkät solakat, Pyheensillan tyypin esineet, mm. siimanpainot ja nuolenkärjet

28 Keraamiset alueet 3200-2500 eKr.

29 Nuorakeramiikka 3200-2300 eKr. = Vasarakirveskulttuuri
Leviäminen Suomeen - tod. näk. väestöä Karjanhoito ja alkeellinen maanviljely elinkeinoina Linjan Kokkola - Viipuri lounaispuolella

30 Kiukaisten kulttuuri 2300-1500 eKr.
Piirteitä nuorakeramiikasta ja myöhäiskampakeramiikasta - kampakeraaminen perinne kuitenkin hallitsevampi Sekatalous: viljely, karjanhoit, pyynti 1. kiviröykkiöhautaukset Perusta rannikon pronssikaudelle


Lataa ppt "Itämeren vaiheet Baltian jääjärvi eKr."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google