Fantasiakirjallisuus

Esitys aiheesta: "Fantasiakirjallisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Omenmeasta Väinölään - kotimainen fantasiakirjallisuus nyt Mervi Heikkilä

2 Fantasiakirjallisuus
Fantasiakirjallisuus = kaunokirjallisuutta, jossa on yliluonnollisia elementtejä, vastakohtana realismi, jossa ei luonnonlakeja ei rikota, vaan pyritään jäljittelemään (mimesis) reaalitodellisuutta – esitystapa, ei genre Fantasiakirjallisuutta voidaan jaotella sen mukaan, tapahtuuko se kokonaan fantasiamaailmassa (=sekundaarimaailmassa, esim. Tolkienin Taru sormusten herrasta), osittain reaali- osittain sekundaarimaailmassa (usein on olemassa portti toiseen maailmaan, esim. Narnia) vai tapahtuuko se kokonaan reaalimaailmassa, johon tulee/jossa on yliluonnollisia elementtejä (esim. Reeta Aarnio: Maan kätkemät)

3 Alalajeja: esim. maaginen realismi, aikamatkafantasiat, vaihtoehtohistoriat, tolkieeninen fantasia, uuskumma/reaalifantasia, miekka ja magia, quest-fantasia, kauhukirjallisuus jne. Spekulatiivinen fiktio ~ fantasiakirjallisuus laajasti määriteltynä 2000-luvun suomalaiset reaalifantastikot operoivat vahvasti arkitodellisuuden pohjalta, mutta eivät pelkää hyödyntää maailmankirjallisuuden niitäkin keinoja, jotka ovat suomalaisille realisteille olleet vieraita; he ammentavat tuotantoonsa vaikutteita monelta suunnalta - mm. eteläamerikkalaisilta maagisilta realisteilta ja sellaisilta venäläisiltä kirjailijoilta kuin Mihail Bulgakov, science fictionista, fantasiasta, yhteiskunnallisesti valveutuneesta proosasta, psykologisista jännäreistä, jopa dekkareista. Pasi Ilmari Jääskeläinen, 2006 (sekä Sari Peltoniemi, Anne Leinonen, Johanna Sinisalo)

4 Yleisiä huomioita kotimaista fantasiaa ilmestyy aika paljon ja se on moninaista (nuorille noin 10 kotimaista 2009)– joskin käännösfantasiaa tulee vielä enemmän ja se on usein tasoltaan kirjavaa (40, 2009, sis. uusintapainokset) joukossa on sekä kokonaan mielikuvitukselliseen fantasiamaailmaan sijoittuvia teoksia (high fantasy) että reaalimaailmaan sijoittuvia teoksia, joissa on yliluonnollisia elementtejä (ns. uuskumma, low fantasy) fantasiaa julkaistaan hyvin eri-ikäisille alakoululaisista aikuisiin viime aikoina on ollut huomattavissa suomalaisen kansanperinteen, historian ja Kalevalan voimakas vaikutus lasten ja nuorten fantasiaan

5 pitkän linjan fantasia- ja satukirjailijoiden (esim
pitkän linjan fantasia- ja satukirjailijoiden (esim. Luukkonen, Toivola, Peltoniemi) lisäksi monet muuntyyppistä kirjallisuutta kirjoittaneet ovat viime vuosina innostuneet fantasiasta kirjallisuudenlajina (Kontio, Parvela) mutta esiin on astunut myös monia tolkieenista fantasiaa (high fantasy) kirjoittavia uusia kirjailijoita (Auer, Enoranta, Viertola, Honkapää)

6 Fantasiaa julkaisevat nykyään lähes kaikki kustantajat
Fantasiaa julkaisevat nykyään lähes kaikki kustantajat. Pieni Vaskikirjat on erikoistunut siihen – esimerkiksi vuoden 2008 Kuvastaja-palkinnon voittaja Anni Nupponen: Nainen ja kuningas julkaistiin alunperin omakustanteena, ja tänä vuonna Vaskikirjat julkaisi sen korjatun painoksen.

7 Marja Luukkonen: Tuulipuun maa

8 Ritva Toivola: Tuomas Karhumieli

9 Reeta Aarnio: Veden vanki, Maan kätkemät

10 Sari Peltoniemi: Suomu, Hämärän renki

11 Timo Parvela: Sammon vartijat 1 - 3

12 Siiri Enoranta: Omenmean vallanhaltija

13 Päivi Honkapää: Viides tuuli, Meren alku