Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Visuaalinen suunnittelu

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Visuaalinen suunnittelu"— Esityksen transkriptio:

1 Visuaalinen suunnittelu
©Eva Forssén 2008

2 Värioppi Väriä ei koskaan havaita juuri sellaisena kuin se fysikaalisesti on. Osatakseen käyttää väriä tehokkaasti on tiedettävä, että se on olemassa vain suhteessa muihin väreihin. Väri muuttuu ja harhauttaa silmää. Väri voidaan tulkita  monella tavalla katsojasta riippuen. Värit ovat olemassa vain suhteessa muihin väreihin. Ihmisen näkömuisti verratuna kuulomuistiin  on paljon heikompi. Melodia  jää usein mieleen jo parin kuuntelukerran jälkeen. Värejä on ei voi muistaa oikein.  Värejä, sävyjä ja vivahteita on loputtomasti, mutta normaalissa arkikielessä käytetään suomessa vain noin kolmenkymmentä värin nimeä. 

3 Väri sekä viestii että luo mielikuvia.
Tummat sävyt aiheuttavat illan tai yön tunnun ja vaaleat sävyt aurinkoisen, selkeän vaikutelman. Sameat, likaiselta näyttävät värit viestivät maanläheistä tai halpaa. Kirkkaat värit taas ovat valoisia ja myönteisiä. Väri ei kuitenkaan toimi koskaan yksinään vaan aina ympäristön ehdoilla.

4 Värien kokeminen Värien kokeminen on hyvin subjektiivista. Siihen vaikuttavat mm. Ikä Sukupuoli Kulttuuri Kopioi muilta, jos et itse ole varma

5 Mieti Purppura Violetti Sininen Turkoosi Vihreä Keltainen Oranssi Punainen Valkoinen Musta Mitä seuraavat värit tuovat mieleesi? Listaa mielikuvat paperille/muistioon. Junnonaho 2001

6 värien psykologiaa Purppura Violetti Sininen Turkoosi Vihreä Keltainen
yhdistetään usein vaikutukset luonne Purppura komeus, salaperäisyys mukautumaton, raskasmielinen tyytyväinen, kunnioittava Violetti arvokkuus, suru huonosti havaittava, tyynnyttävä raskasmielinen Sininen taivas, vesi, kuulaus silmää lepuuttava, selkeys,rakastettavuus rauhallinen Turkoosi etäisyys, rauhallisuus ystävällinen, rentouttava rentouttava, sovitteleva, rauhoittava Vihreä luonto, vihannuus, myrkyllisyys hypnoottinen, turmiollinen, rauhoittava kärsivällisyys, levottomuus Keltainen iloisuus, aurinko tarmoa lisäävä, piristävä, henkimaailma iloinen Oranssi tuli, hehku ruuansulatusta edist. kiihottava rauhattomuus Punainen rakkaus, veri, synti ajatustoimintaa kiihottava, hermostuttava vitaalisuus Valkoinen vihkiminen, kirkkaus valaiseva, tyhjyys, kohtuullisuus vaatimattomuus Musta salaperäisyys, kuolema suru, lepo, pimeys huono mielikuvitus värien psykologiaa Perussävyille on annettu omat merkityksensä meidän yhteiskunnassamme. Onneksi nämä perusvärit tulkitaan yhtenevästi kaikissa länsimaissa. Punainen on varoituksen, vaaran ja tulipalon väri. Puhtaan punaisen käyttöä muuhun kuin vaaran osoittamiseen tulee ehdottomasti välttää. Keltainen on yleinen huomioväri. Se näkyy muita värisävyjä paremmin etenkin kirkkaassa valaistuksessa. Vihreä on yleinen hyväksymisen ja sallimisen väri. Nämä perusvärit on helppo muistaa liikennevalojen värien käytöstä. Värien psyykkinen merkitys näyttää liittyvän opittuihin asioihin. Kiinassa valkoinen on surun väri. Punainen on onnen väri. Punainen merkitsee ilmansuuntana etelää Kiinassa ja pohjoista Kreikassa. Vihreä on länsimaissa rahan väri mutta myös ympäristöystävällisyyden väri. Sininen on nykyisin länsimaissa aatteellisesti melko sitoutumaton väri. Se koetaan neutraalina luontovärinä. Etsittäessä eri maiden tärkeitä värejä on hyvä katsoa maan lipun väritystä. Maan lipun väriyhdistelmää kannattaa kohdella kunnioituksella. Luonnossa laajoina pintoina esiintyvät väriyhdistelmät ovat yleisesti ottaen rauhoittavia. Tästä on pitänyt huolen miljoonien vuosien mittainen ehdollistaminen. Samasta syystä tietyt väriyhdistelmät koetaan alitajuisesti. Esimerkiksi ampiaisen takaruumiin kelta-musta -raidoitus on yleinen varoittamiseen käytetty värikuvio. Rauhoittavia värillisiä kuvioita löytyy pilviä katsottaessa. Vesikuviointi, hiekan värikuviointi ja luonnon materiaalien värikuviot ovat myös neutraalin rauhoittavia. Aktivoivia väriyhdistelmiä löytyy kirkasvärisistä linnuista. Junnonaho 2001

7 Ittenin väriympyrä Johannes Itten’in väriympyrä
Vuosituhansia sateenkaari askarutti esi-isiämme. Tietämättömyys synnytti lukemattomia selityksiä. Sateenkaarta pidettiin jumalien ihmisille lähettämänä viestinä. 300 vuotta sitten Isaac Newton selitti ilmiön. Hän suuntasi kapean auringonsäteen prismaan. Auringonvalo taittui spektrin kuudeksi väriksi. Jokainen auringonsäde hajaantui samalla tavalla; punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti, aina samassa järjestyksessä. Ohjaamalla nämä yhteen niistä tuli jälleen valkoinen. Tiede on vähentänyt näistä seitsemästä perusvärit kolmeen; keltaiseen, punaiseen ja siniseen. Näistä syntyvät myös välivärit.  Pohjana kolme pääväriä (ei saada aikaan muista väreistä sekoittamalla) Pääväreistä sekoittamalla välivärit (violetti, oranssi, vihreä) Itten 1961

8 Kaksisointu (Contrast)
Värit sijaitsevat vastakkaisissa suunnissa suhteessa pallon keskipisteeseen. Tumman punaista vastaa tumma vihreä Värit muuttuvat jatkuvasti lähellä olevien muiden värien mukaan ja olosuhteiden vaihdellessa. Niiden avulla ihminen ilmaisee hetkellisiä tunteitaan ja syvällisiäkin luonteen piirteitään. Ne vaikuttavat viihtyvyyteen, mielialaan ja tuntemuksiin monin eri tavoin. Huomattava osa vaistonvaraisista reaktioista pohjautuu johonkin luonnossa koettuun. Lempi- tai mielivärit ovat persoonallisia kokemuksia eli eri ihmiset tuntevat väriympäristönsä eri tavoin. Mielivärit liittyvät usein myönteisesti yksittäisiin esineisiin tai tekstiileihin.  Vastavärit = komplementtivärit, sopivat hyvin yhteen, täydentävät toisiaan Hyvä lähtökohta sommittelulle Huom! VÄRIPALLO, kolmiulotteisessa lisätään valkoista><mustaa Kaksisointu (Contrast) Itten 1961

9 Värisokeus Länsimaissa noin 6-8 prosenttia miehistä ja alle prosentti naisista on vaillinaisen väriaistin omaavia. Värisokeus ei aina ole täydellistä. Harvinainen sinisokeus ei ole merkitsevä käytännössä. Punavihervärisokea ei erota ollenkaan tai erottaa huonosti punaisen ja vihreän värin eron. Tämän vuoksi ensisijaista tietoa ei saa antaa värin avulla.

10 Kolmisointu (Triad) keltainen keltavihreä keltaoranssi vihreä oranssi
sinivihreä puna- oranssi Väriharmoniat: Mitkä värit sopivat yhteen? Kolmisointu (pääväreinä ”liian” voimakas) Kevyempi versio = yksi puhdas väri + 2 murrettua väriä sininen punainen sinivioletti punavioletti violetti Itten 1961

11 Nelisointu (Tetrad) keltainen keltavihreä keltaoranssi vihreä oranssi
sinivihreä puna- oranssi Nelisointu sininen punainen sinivioletti punavioletti violetti Itten 1961

12 Color Scheme -ohjelma

13 Seuraavat säännöt auttavat kiertämään pahimmat virheet värien käytössä:
Ei liikaa värejä! Soinnuta kuvakkeiden ja taustakuvan värit sovellukselle valittuun väriskaalaan. Enin suositeltava värimäärä kuvakkeissa on 8 erilaista sävyä. Julkaisu tulee jo silloin hyvin levottomaksi.

14 Älä aseta rinnakkain kirkkaita ristiriita-värejä
Älä aseta rinnakkain kirkkaita ristiriita-värejä. Ristiriitaisia ovat jo fysiologisista syistä sinipunainen ja sinivihreä. Niiden käyttö rinnakkain aiheuttaa väreilyä alueiden rajalla. Käytä kylläistä väriä pieninä pintoina huomion herättämiseksi ja tummennettuja tai vaalennettuja sävyjä isoilla pinnoilla. Sininen sopii taustaksi, mutta ei pienikokoiseen tekstiin, ohuisiin linjoihin tai pisteisiin. Silmä näkee sinisen hyvin vain isoina alueina.

15 Muista sovitut värikoodit: hälytykseen punainen, varoitukseen keltainen, käyttäjän toimintaa vaativaan huomioon sininen, hyväksymiseen vihreä. Korosta luettavia kohtia isolla kontrastilla ja esitä taustatekijät vähäisellä kontrastilla. Varmista tiedon välitys muodon ja koon muutoksilla. Jätä väri apukeinoksi. Väriä voi käyttää myös ryhmittelyyn.

16 Typografia

17 Typografia kreikan sanoista typos, tyyppi, ja graphe, kirjoitus, josta johtuu myös sana grafiikka. Nykyisin sillä tarkoitetaan minkä tahansa paino- tai digitaalisen työn ulkoasua ja sen suunnittelua Seuraavassa keskitytään kirjasimiin

18 Kirjasintyypit = fontit
Kirjasintyypit voi jakaa karkeasti kuuteen ryhmään: antiikva groteski egyptienne fraktuura kalligrafiset ja lukemattomat merkki- ja kuvafontit.

19 Antiikva A a Antiikva on yleisin fontti sanomalehdissä, kirjoissa ja asiakirjastandardissa. Päätteellinen eli serif Eri osissa paksuuseroja, kirjain liittyy päätteeseen pyöreästi ja sen perusmuoto on soikio. Yleisin Times New Roman.

20 Groteski O e Päätteetön eli sans-serif
pylväitä, ympyröitä ja puoliympyröitä ei paksuuseroja mm. Arial, Verdana ja Century Gothic WWW-sivuilla groteskin luettavuus on parempi kuin antiikvan!

21 Egyptienne Hh Ikään kuin kahden edellisen sekoitus: sekä päätteellinen että tasapaksu ja pyöreä. Päätteet ovat saman paksuiset kuin kirjain muutenkin, liittymäkohta on suorakulma eikä paksuuseroja ole. Tähän ryhmään kuuluvat mm. perinteinen Courier New.

22 Käsin tehty kaunokirjoitus tai jokin sen graafinen versio
Esim. Myös fraktuurat ja kiinalaiset ja japanilaiset kirjoitusmerkit ovat kalligrafiaa.

23 Goottilaisiin kirjaimiin kuuluva fraktuura on myös kalligrafinen
Kehittynyt keskiaikaisten munkkien käsikirjoituksista Fraktuuraa kahta tyyppiä: vaikealukuisempi kapea ja korkea eli tyypillisemmin goottilainen toinen kevyempi, matalampi ja pyöreämpi Fraktuuraa on käytetään esim. hautaseppeleiden nauhoissa, sanomalehtien nimissä sitä näkee myös: Sen käyttö on uhkarohkea valinta - vaatii tyypiltään ja hengeltään tietyn tyyppisen ympäristön ja assosioituu lähinnä uskontoon, katedraaleihin ja keskiaikaan. Kalligrafiset Kalligrafinen kirjasinlaji tarkoittaa käsin tehtyä kaunokirjoitusta tai jotakin sen graafista versiota. Kalligrafisesta esimerkkinä käyvät vaikkapa Vivaldi tai Shelley Allegro. Myös fraktuurat ja kiinalaiset ja japanilaiset kirjoitusmerkit ovat kalligrafiaa.

24 Merkkifontit käytetään mm. luettelomerkkeinä ranskalaisten viivojen tapaan. Ei suositella käytettäväksi mitään merkkifontteja muuten kuin kuvana, koska niiden näkyminen eri laitteilla riippuu niiden olemassaolosta itse kunkin henkilökohtaisella koneella.

25 Mikä sopii minkä kanssa?
tyyppi antiikva egyptienne fantasia groteski x kalligrafinen, fraktuura Esimerkiksi antiikva sopii kyllä itsensä kanssa, mutta ei toisen saman ryhmän fontin kanssa eli ei kahta erilaista päätteellistä fonttia samaan tekstiin. Groteski taas sopii hyvin niin itsensä kuin minkä tahansa saman tai jonkin toisen ryhmän fonttien kanssa. Fantasia- ja kalligrafiset fontit vaativat usein tavallista suurempaa pistekokoa, eikä niitä ole hyvä käyttää kuin otsikkokuvissa ja katseenvangitsijana hienostuneemmissa tai räväkämmissä töissä.

26 Leipäteksti Leipäteksti tarkoittaa varsinaista tekstiä erotuksena otsikoista. Luettavuuden kannalta on syytä kiinnittää huomiota tekstin kappalejakoon, tasaukseen, rivin pituuteen ja tekstin väriin.

27 Fonttien valinta Leipätekstissä käytetään yksinkertaisia ja selkeitä, helposti luettavissa olevia fontteja Otsikoihin voi valita koristeellisempiakin. Jos leipäteksti on päätteetön, otsikoksi päätteellinen tai päinvastoin tai sama fontti eri vahvuisena ja eri kokoisena Ei saman ryhmän eri tyyppejä, ei sellaisia fontteja, jotka ovat samankaltaisia

28 Muista Antiikva on paperilta luettavampaa kuin groteski
Groteskit sopivat paremmin näytölle Pienaakkosia, gemenoita, on helpompi lukea kuin VERSAALEJA. . Samassa yhteydessä korkeintaan kolmea erilaista fonttia

29 Älä alleviivaa äläkä HUUDA
Tekstin korostukset kursivoi tai lihavoi Älä alleviivaa äläkä HUUDA

30 Olemisen keveys pehmeä voima Muotokontrasti
ei kannata yhdistää kahta antiikvafonttia

31 Eras light, medium, demi, bold
Vahvuuskontrasti syntymästään Mykkä Eras light, medium, demi, bold Ei peräkkäisiä vahvuusasteita

32 Värikontrasti StreetWise

33 1. 1 Valitse mieluummin klassisia ja todistetusti luettavia kirjasimia kuin uusia.

34 2. 2 Älä käytä enempää kuin kolmea kirjasinta yhdessä julkaisussa. Vältä myös hyvin samanlaisten kirjasimien rinnastamista.

35 2.5 Miksi näin? Jos käytetään useampia kuin yhtä kirjasintyyppiä, on tarkoitus korostaa jotain osia tai erottaa osat toisistaan. Kirjasintyyppien määrän lisääntyessä lukijalle tulee hankaluuksia hahmottaa tekstin painotuksia ja löytää ne asiat, joita kirjoittaja on pitänyt tärkeimpinä. Hyvänä nyrkkisääntönä on yhdistää kahta hyvin erityylistä fonttia kuten antiikvan seassa groteskia korostamaan tiettyjä kohtia tai pelkkää lihavointia.

36 3. 3 Käytä normaalilevyisiä kirjasimia hyvin kapeiden tai leveiden sijaan. Arial + Arial narrow

37 4. 4 Jos kasvatat kirjainten väliä, myös sanavälin tulisi kasvaa.

38 5. 6 Avioidu lesken kanssa ja adoptoi orvot!
Kar- ta orpoja ja leskiä! Leski on sana tai hyvin lyhyt rivi kappaleen alussa tai lopussa. Orpo on yksinäinen tavu kappaleen alussa tai lopussa. Ne haittaavat luettavuutta ja tekevät tekstikentistä epätäydellisiä – siis rumia. Vältä myös or- poja. Vältä leskiä! Leski on sana tai hyvin lyhyt rivi kappaleen alussa tai lopussa. Orpo on yksinäinen tavu kappaleen alussa tai lopussa. Ne haittaavat luettavuutta ja tekevät tekstikentistä epätäydellisiä – siis rumia. Älä siis jää leskeksi.

39 6. 8 Sopivan mittaiset rivit max 90 55-60 min 35-40
Viisi väriä tekee ihmisen silmät sokeiksi; viisi säveltä tekee ihmisen korvat kuuroiksi; viisi makua pilaa ihmisten suun; Kilpa-ajot ja metsästys tekevät ihmisten sydämet mielettömiksi.Vaikeasti saatavat tavarat vangitsevat ihmisen. Sen vuoksi Viisas toimii sisim- pänsä mukaan, ei silmän. Totisesti, hän hylkää "tuon” ja valitsee "tämän". 55-60 min 35-40 Laotse Tao Te Ching 12

40 7. 9 Vasen tasaus – oikea liehu
Viisi väriä tekee ihmisen silmät sokeiksi viisi säveltä tekee ihmisen korvat kuuroiksi; viisi makua pilaa ihmisten suun; Kilpa-ajot ja metsästys tekevät ihmisten sydämet mielettömiksi. Vaikeasti saatavat tavarat vangitsevat ihmisen. Sen vuoksi Viisas toimii sisimpänsä mukaan, ei silmän. Totisesti, hän hylkää "tuon" ja valitsee "tämän". Laotse Tao Te Ching 12

41 8. Värillisten taustojen kanssa pidä huolta, että taustan ja tekstin välille muodostuu riittävä kontrasti. 11 Aseet eivät ole hyväenteisiä välineitä eivätkä ylevän työvälineitä. Hän käyttää niitä vain, kun ei muuta voi, mutta rauhaa ja hiljaisuutta hän pitää ylimpänä. Voittoa hän ei pidä miellyttävänä; jos se olisi hänestä miellyttävä, hän iloitsisi ihmisten tappamisesta, mutta se, joka iloitsee ihmisten tappamisesta, ei voi saavuttaa sitä, mitä maailmalta vaatii. Aseet eivät ole hyväenteisiä työvälineitä. Luodut vihaavat niitä, eikä se, jolla on Tao, niiden parissa viivy. Rauhan toimissa ylhäiset pitävät vasenta puolta arvokkaampana, mutta asetta kantaessaan oikeata. Onnellisissa tilaisuuksissa pidetään vasenta puolta arvokkaampana, murheellisissa oikeata. Sotajoukon alempi päällikkö asetetaan vasemmalle, ylipäällikkö oikealle, se on: surujuhlamenojen mukaan. Ihmisjoukkojen surmaaminen saa aikaan surua, valitusta ja hiljaisia kyyneleitä. Sen vuoksi, kun armeija on voittanut, järjestytään kuin surujuhlaan. Laotse Tao Te Ching 31

42 Sommittelun perusteet
Onni Oja sanoo kirjassaan PIIRTÄMISEN TAITO, että elementtien ja niiden voimien järjestäminen riittävään sopusointuun ja tasapainoon rajatussa kuva-alueessa on sommittelua. Riittävällä hän tarkoittaa, että sommittelun ainoa tarkoitus ei pidä olla tasapainon etsiminen kuvaan, koska tuolloin lopputulos on usein tylsä. (Lähde: Onni Oja, Piirtämisen taito, 197.WSOY,Porvoo 1996.) Kuvaan tulee hakea jännitteitä elementtien välille, sekä tasapainoa elementtien ja visuaalisten voimien kesken, jotta kuvaan syntyy elämää ja siitä tulisi mielenkiintoinen. Sommittelu on järjestyksen, keskityksen ja vaihtelun muuntelua suhteessa mm. pintaan, pisteeseen, viivaan suuntaan ja tilaan nähden.

43 Kultainen leikkaus Kultaisen leikkauksen esitti tiettävästi kreikkalainen matemaatikko Eukleides noin 300 eKr. Siinä jaetun janan pienempi osa suhtautuu suurempaan osaan kuten suurempi osa koko janaan. Kultaisen leikkauksen lukuarvo on noin 0, mutta käytännössä kuvassa eri alueiden optinen painotus vaikuttaa niin paljon, että arviolukuna voi käyttää 0,618 ja likiarvona 0,6 tai jopa 2/3. Honour 1982

44 Janan jakaminen kultaisen leikkauksen suhteisiin (Golden section)
Matemaattisena yhtälönä a/b=b/(a+b). a=AKl=1 Kl b=KlB=1.618 A B ½ AB D

45 Kultainen leikkaus Kultainen leikkaus sallii suhteiden säilymisen jaettaessa viivaa jatkuvasti pienempiin osiin. Kultaisen leikkauksen erinomaisuus piilee juuri tässä suhteiden säilymisessä. Tämä jako toimii myös kuvan sisällä.

46 Kuvapintaa hahmotettaessa on kultaisen leikkauksen pisteillä merkitystä. Julkaisu tai julkaisun rajattu osa voidaan helposti jakaa kolmeen osaan kultaisen leikkauksen suhteilla vaaka- ja pysty-suunnassa. Jakoviivojen risteyskohdat ovat kuvan painopistekohtia, joihin voi sijoittaa tärkeitä kohteita. Tasapaino säilyy helpoimmin asettamalla kohteet kuvan halkaisijan suhteen tasapainoon. Kuvallisia kohteita ei kuitenkaan tarvitse sijoittaa keskihalkaisijalle, joten kuvan sommittelun kannalta löytyy näin lisää käyttökelpoisia sijoituskohtia kultaisen leikkauksen pisteistä.

47 Esimerkki:

48 Kultainen spiraali 1. 618 / 1 1.618 1

49 ”Kultainen spiraali, viivain ja ristikko”
Pää muodostaa kultaisen suorakulmion, jonka puolivälissä sijaitsevat silmät. Suu ja nenä ovat silmien ja leuan alakärjen muodostaman linjan kultaisessa leikkauksessa.

50 Mikä muoto?

51 Aivot täydentävät vaillinaiset kuviot siksi erilaiset muodot ja linjat – myös näkymättömät – ohjaavat katsetta

52 kalevalakoru- kolmio Kalevala koru

53 Liike- Nokian renkaat Viiva yksinään on jo hyvin ilmaisuvoimainen tekijä. Ajattele rakennuksien tiukkoja pysty ja vaakasuoria, tai astioiden kaartuvia linjoja. Luonnossa olevien kasvien lehtien esim. saniaisen rosoista reunaa. Niihin on aika helppo mieltää adjektiivejä, jotka kuvaavat kohteen olemusta johon merkittävästi vaikuttaa viivan luonne. Tiukka, kaareva, pehmeä, suora....Teemme tämän tapaisia havaintoja, jotka vaikuttavat kuvan kokonaisilmeeseen ja tunnelmaan. Heikkokin viiva sopivasti sijoitettuna suhteessa kuvan muihin elementteihin voi saada ylivoiman. Tämä pätee myös muihin visuaalisiin elementteihin. Ne ovat määrällisiä ja suhteellisia. Samojen tai samankaltaisten elementtien keskinäinen vaikutus toisiinsa nähden on yleensä voimistava. - Pukeutumisessa jo kauan tunnettu tosi asia, että pystyty raidat pidentää ja hoikentaa ja vaakaraidat leventää. Viiva ja viivastot ovat tehokkaita katseen ohjaajia.

54 Kuvapinnan painopistealueet 2
Lukusuunnan ja kiinnostavuuden takia tärkein painopistealue on useimmiten vasemmassa ylänurkassa ” Taitteen ” yläpuolella (Above the fold) Tausta ja elementit ovat yhtä merkittäviä tekijöitä kuvassa. Tyhjä sekä elementeillä täytetty tila kuva-alueessa ovat voimakkaasti suhteessa toisiinsa. Tyhjäntilan hallinta on usein vaikeampaa kuin täyden. Yleensä kiinnitetään huomio elementteihin, mutta sitä ympäröivä pinta jää vaille huomiota. Tyhjä ja peitetty pinta ovat kuin yö ja päivä, riippuvaisia toisistaan. Hahmottamisessa jäsennämme kohteen ja taustan suhteessa toisiinsa. Peitetty pinta ei nouse esiin toiselta peitetyltä pinnalta. (Kokeilu opintopäiväkirjaan) Peruspinnassa on neljä kenttää, joilla kaikilla on oma psykologinen ilmeensä ja painovoimansa.

55 Sommittelun muoteja Eri aikakausina sommittelun ihanteet ovat vaihdelleet. Nykyaikana ominaisimpia ovat dynaamiset sommitelmat, jossa on liikettä, jännitettä ja vaihtelua. Tällainen sommitelma rakentuu vastakohtaisuuksille ja kuvan painopiste hakeutuu yleensä hieman ylöspäin.

56 “Nyrkkisääntöjä”

57 Yleisilmeen selkeys ja rauhallisuus
Eri värejä ei enempää kuin 5 +/- 2 Ei runsaasti eri muotoja Tiheät viivoitukset ja laatoitukset tms. kuvioinnit aiheuttavat helposti väreilyä ja haamukuvia Elementit, jotka hahmotetaan erillisiksi hahmoiksi tai kohteiksi, havaitaan heti. Jos tärkeä informaatio hahmotetaan taustaan kuuluvaksi, saattaa se jäädä kokonaan huomaamatta. Julkaisussa ei tulisi olla liikaa erilaisia alueita tai loogisia ryhmiä. Tarpeen vaatiessa informaatioalueita tulisi pyrkiä ryhmittelemään. Näin voidaan keventää käyttäjän työmuistin kuormitusta. Sivuilla on hyvä käyttää tyhjää tilaa tasapainottamaan asettelua ja jäsentämään informaatiota.

58 Johdonmukaisuus visuaalisessa suunnittelussa
Kohteet, jotka sijaitsevat lähekkäin toisiaan ja selkeästi erillään muista elementeistä mielletään kuuluvan jollakin tavalla yhteen. Ihminen mieltää kaksi lähellä toisiaan olevaa visuaalista elementtiä yhteenkuuluviksi. Jos toisiinsa liittyvät elementit sijaitsevat kaukana toisistaan käyttäjä ei välttämättä havaitse yhteenkuuluvuutta.

59 Julkaisun toimivuus ilman värejä
Julkaisussa oleva informaatio tulisi olla havaittavissa ja ymmärrettävissä myös harmaasävyisenä. Väri ei saa toimia ainoana erottelevana symbolina. Värin lisäksi tulisi käyttää jotakin lisäominaisuutta esim. kokoa, muotoa, valoisuusastetta tai tekstiä. Tekstin ja sen taustan välillä tulee olla riittävän suuri kontrasti. Suurin kontrasti on mustan ja valkoisen välillä. Musta teksti valkoisella taustalla on tehokkain. Myös valkoinen tai keltainen teksti mustalla taustalla toimii etenkin heikkonäköisillä henkilöillä. Vaaleahkoa sinistä väriä ei tule käyttää tekstissä, sillä ihmisen kyky erottaa vaaleansinistä on huono. Värisokeat henkilöt sekoittavat punaisen, ruskean, vihreän, harmaan ja sinipunaisen helposti toisiinsa etenkin, jos niitä käytetään rinnakkaisina väreinä.

60 Lähteet Junnonaho,Tuire Värillä on väliä – verkossakin. Helsingin Sanomat Netti ja känny. Rihlama, Seppo Värioppi. Kuudes uusittu painos. Tampere. Rakennustieto. Veen, Jeffrey The Art & Science of Web Design. New Riders. Honour, Hugh & Fleming, John Maailman taiteen historia. Otava. A World History of Art. Loiri, Pekka & Juholin, Elisa 1998: HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä. Infoviestintä. Gummerus. Oja, Onni Piirtämisen taito. Porvoo. WSOY. Itten, Johannes 1961, Värit taiteessa. Die Kunst der Farbe (Studienausgabe). Suom. Antero Kare. Itkonen, Markus Typoteesejä. Tarkan typografian opas. Vaasa. Ykkös-Offset. RPS-yhtiöt. Saarinen, Esa Filosofia. Porvoo. WSOY. Juselius; Ulrika WWW-sivuston suunnittelu ja teko. ARVO - verkkomateriaalien arviointiin


Lataa ppt "Visuaalinen suunnittelu"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google