Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Esitys aiheesta: "Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke"— Esityksen transkriptio:

1 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Nina Eskola TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, Tampere Puh 1

2 Kokeilua kohta neljä vuotta
Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut

3 2010 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet
2008 rahoitusta saaneet kokeiluhankkeet 1) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 2) Hyria koulutus 3) Kainuun maakunta –kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto 4) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU 5) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 6) Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO) 7) Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 8) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto 9) Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut 10) Koulutuskeskus Sedu 11) YA! - Yrkesakademin i Österbotten 12) TTS 13) Turun Ammattiopistosäätiö 14) Turun kaupunki 2009 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet 15) Sastamalan koulutuskuntayhtymä 16) Helsingin Kaupunki 17) Koulutuskeskus Tavastia 18) Vantaan kaupunki - Vantaan ammattiopisto Varia 19) Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 20) Salon seudun koulutuskuntayhtymä 21) Koulutuskeskus Salpaus 2010 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet 22) Savon ammatti- ja aikuisopisto 23) Oulun seudun ammattiopisto 24) Jyväskylän ammattiopisto 25) Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopisto 2012 rahoitusta saaneet uudet kokeiluhankkeet 26) Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy 27) Raahen koulutuskuntayhtymä, Lybecker 28) Vaasan kaupunki, Vaasan ammattiopisto 29) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

4 Mitä sitten kun työssäoppimisen määrää laajennetaan?
Aika Ohjaus/ Tuki Sisällöt Ympäristöt Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut

5 … pitää laajeta myös ohjaus, tuki, ympäristöt ja sisällöt
Määrä/ Aika Ohjaus/ Tuki Ympäristöt Sisällöt Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut

6 Tuloksena malleja työssäoppimisen laajentamisesta
Koko ryhmille Koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista Koko ryhmällä työssäoppimista 1–52 viikkoa enemmän kuin tutkinnon perusteissa määritelty minimimäärä on Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko opiskeluajalle: Yleensä orientoivia jaksoja 1. lukuvuonna Pitkät työssäoppimisjaksot painottuvat 2. ja 3. lukuvuodelle Useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat toteutetaan koko ryhmällä työssäoppien Keskeisimmät ryhmäkohtaiset mallit ovat: Pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimisjaksot Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen säännöllinen vuorottelu Yksittäisille opiskelijoille Opiskelijan tarpeista ja lähtökohdista suunniteltu yksilöllinen työvaltainen polku: Nopeutetut polut Hitaampaan tahtiin etenevät Erityisesti tuetut polut Aiemmin keskeyttäneet opiskelijat eli palaajat Yritysyhteistyöhön perustuvat polut Kahden tutkinnon suorittajat Oppisopimuksella tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat Muut yksilölliset opintopolut, eli normaaliin tahtiin, mutta yksilöllisen työssäoppimissuunnitelman mukaan etenevät Coach/ tutor / mentor –mallit oppijan tukena

7 Sekä paljon muuta

8 Laajennetun työssäoppimisen etuja
Aidot asiakkaat, välineet ja prosessit Realistinen kuva työelämästä ja sen vaatimuksista Teoria ja käytännöntaitojen integroituminen Opiskelijat kokevat oppivansa hyvin työpaikoilla Tekemällä oppiminen sopii toisille parhaiten Lisää opiskelijan valinnan mahdollisuuksia Yksilöllisemmät HOPSit, joustavammat opintopolut Ehkäisee osaltaan opintojen keskeyttämistä Mahdollisuus aiemmin keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamiseen Mahdollisuus nopeampaan valmistumiseen NonStop –valmistuminen -> NonStop -sisäänotto Opiskelija aikaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön (etenkin oppisopimukseen perustuvissa malleissa) Opintojen aikainen työkokemus karttuu Edesauttaa opiskelijoiden parempaa työllistymistä

9 Huomioita työssäoppimisen laajentamisesta eri toimijoiden näkökulmasta

10 Valtiohallinnon ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulma
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin tue (laskentapäiviin perustuva rahoitus, nuorten oppisopimuskoulutus) Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden selkeys suhteessa joustaviin opintopolkuihin; esim. nopeasti valmistuvat, oppisopimukseen siirtyvät Tutkinnon perusteet tuovat mahdollisuuksia, mutta asettavat osin haasteita Ammatillisen koulutuksen käsitteistö kaipaa selkeyttämistä Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen edelleen fokuksena

11 Koulutuksen järjestäjän näkökulma
Pedagoginen johtaminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen ja ennakointi Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi Epäselvyydet positiivisten keskeyttämisten vaikutuksesta tuloksellisuusmittariin esim. oppisopimuskoulutukseen siirtyminen Ohjausprosessien sekä eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja dokumentointi Rakenteet ja niiden joustavuus Oppimisympäristöjen laaja-alainen kehittämien Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen mahdollistaminen Yksilöllisten opintopolkujen edelleen kehittäminen

12 Opettajan työn näkökulma
Uusi opettajuus Osaamisperusteisuus opettamisperusteisuuden sijaan Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus Palkkaus ja työehtokysymykset Työnjako ja työjärjestelyt

13 Keskeisiä osa-alueita, jotka opettajien
osaamisen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon: Arviointiosaaminen Ohjausosaaminen Työelämäosaaminen Verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen Verkosto-osaaminen Opetusmenetelmäkoulutus

14 Työelämän näkökulma Laaja-alainen näkemys työelämäyhteistyöhön → työnantaja, työntekijä, työpaikkaohjaaja Työssäoppimispaikkojen laatu Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen Tutkinnon perusteiden tunteminen, ohjaamisosaaminen sekä arviointiosaaminen Oppilaitosyhteistyö ja aika siihen Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen, jaksamisesta huolehtiminen

15 Opiskelijan näkökulma
Työelämävalmiudet Motivaatio ja sitoutuminen Työssäoppimisen ”yksinäisyys” ja intensiivisyys Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen varmistaminen, oppimisprosessin ja osaamisen dokumentointi Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma → Yksilöllisen ohjauksen suunnittelu

16 Kiitos ajastanne! Nina Eskola TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, Tampere Puh