Puukäyttöisten ajoneuvojen määrä vuonna 1942 eri maissa

Esitys aiheesta: "Puukäyttöisten ajoneuvojen määrä vuonna 1942 eri maissa"— Esityksen transkriptio:

1 Puukäyttöisten ajoneuvojen määrä vuonna 1942 eri maissa

2 Puukäyttöisten ajoneuvojen määrä Suomessa (Puukaasun aika s. 143)

3 Pilkkeitä syntyy Reisijärvellä naistenkin voimin 1941.
Kuvassa mm. Tuomon äiti Aino Pesola. (Puukaasun aika s. 134)

4 Terminen ”biokaasu” (synteesikaasu)
Biologinen biokaasu Syntyy mätänemistuotteena kaikessa biomassan hajoamisessa. Kaasu koostuu pääosin metaanista. Voidaan tuottaa hallitusti biokaasureaktorissa mm. eläinlannasta Terminen ”biokaasu” (synteesikaasu) Syntyy polttoaineen palaessa liian vähällä palamisilmalla. Kaasu koostuu häkäkaasusta ja vedystä. Voidaan tuottaa hallitusti kaasutusreaktorissa

5 Biomassan kaasutus osana palamisprosessia

6 Myötävirtakaasuttimen periaatekuva
Myötävirtakaasutin < 1MWth

7 Vastavirtakaasutin 1-30MWth
Ristivirtakaasutin

8 Leijupetikaasutin 20-500 MWth
Kiertopetikaasutin MWth

9 PYROLYYSIPROSESSI Normaali palaminen Palamisilmaa riittävästi
Myötävirtakaasutus Kaasutusilmaa vähän Vesihöyry, hiilidioksidi, noki Tuli Hake Tuotteet: Lämpö Savukaasut Tuhka Tuotteet: Tuotekaasu: Sähkö Lämpö Tuhka ”Ahjo” Hake Häkä, vety, puhdistimessa poistuva noki -> Moottori

10 ESIMERKKI. Puukaasuauto
Omistaja Eero Kangasoja Ajettu km, Suurin nopeus 120 km/h, Poltto- aineen kulutus 1 l haketta / km, Hakevarasto 200 l = 200 km Centrian tutkijat avustivat uuden kaasutusteknologian patentoimisessa (GASEK Oy). Patentti USA:han, Eteläkoreaan ja Suomeen on myönnetty kesällä 2012. Hakkeen kaasutukseen perustuva GASEK Oy:n CHP – laitos tuottaa sähköä ja lämpöä talvella °C pakkasella /YMu

11 Kangasojan CHP laitteiston kytkentäkaavio

12 EK kaasun teknisiä ominaisuuksia:
Polttoaineeksi käy ilmakuiva hake, kosteus alle 45 % Kaikki puulajit soveltuvat (mänty, kuusi, koivu, paju, leppä, haapa, pihlaja, paju, kataja? jne.) Polttoaine haketetaan normaaleilla hakkureilla (homehtumisrajakosteus on maks. 25) Tuotekaasu lähes tervatonta Tuotekaasu soveltuu joko suoraan polttoon tai CHP käyttöön Rakenne on yksinkertainen ja helppo huollettava Ei tulipalovaaraa (jäännös lietettä) Käytön aikana laitteistossa alipaine -> ei häkävaaraa Seisonnassa ei vuotoja

13 Energiatekniikan laboratorion CHP - laitos
Tutkimushankkeessa hyödynnetään Energiatekniikan tutkimuslaboratorion pilot-mittakaavaista CHP kaasutuslaitosta Kuvassa CENTRIA:n myötävirtakaasutus-laitos ja 8 sylinterinen 5,4 L kaasumoottori /YMu

14 Energiatekniikan laboratorion CHP - laitos
Sievin laboratoriossa olevan CHP- laitteiston lämpöteho on 50 kWth ja sähköteho 20 kWe Wood chip storage Wood chip screw conveyor Gasifier Raw gas pipe Scrubbers Water tank Ash barrel Engine 8.4 liter Generator 50 kW Start up pipe Exhaust pipe Heat exchanger for exhaust gas Cooler Heat exchanger

15 Kokemäen kaasutuslaitos

16 Stirling moottorilla varustettu CHP - laitos
Energiatekniikan tutkimus-laboratorion puuhakkeen pilot-mittakaavainen kaasutuslaitos, kaasupoltin ja Stirling moottori Sähköteho 9 kWe Lämpöteho 50kWth

17 Stirling moottorilla varustettu CHP - laitos
Mikro-CHP käytössä Stirling-moottorilla on merkittäviä etuja IC moottoreihin verrattuna. Stirling moottorin huoltoväli 5 000 – 8 000 tuntia on huomattavasti pitempi kuin Otto-moottorilla. Stirling- moottorin pakokaasu-päästöt voivat olla jopa 10 kertaa pienemmät kuin Otto-moottorilla. Stirling moottori on asennettu Centrian Sievin laboratorioon. Solo Stirling-moottorin sähköteho on 9 kWe lämpöteho 26 kWth

18 Kiitos mielenkiinnosta!