Jokapäiväinen elämä Kaikki APUA-valikoiden sivut ja tehtävät

Esitys aiheesta: "Jokapäiväinen elämä Kaikki APUA-valikoiden sivut ja tehtävät"— Esityksen transkriptio:

1 Jokapäiväinen elämä Kaikki APUA-valikoiden sivut ja tehtävät
Muistatko hinnat? Ymmärrätkö, mitä kello on? Muistatko, miten sanotaan päivät ja päivämäärät? Muistatko paikat? (edessä, takana…) Muistatko suunnat? (vasemmalle, suoraan…) Muistatko puhelinfraaseja? Muistatko, mitä sanotaan, kun olet sairas? Muistatko, miksi 1 maito, mutta 2 maitoa? Tuija Lehtonen, Maiju Partanen, Aija Virtanen, JYU.

2 Sivu 0. APUA! [osion aloitussivu] [kuvitus: kysymysmerkkejä]
Muistatko hinnat? Ymmärrätkö, mitä kello on? Muistatko, miten sanotaan päivät ja päivämäärät? Muistatko paikat? (edessä, takana…) Muistatko suunnat? (vasemmalle, suoraan…) Muistatko puhelinfraaseja? Muistatko, mitä sanotaan, kun olet sairas? Muistatko, miksi 1 maito, mutta 2 maitoa? APUA-osassa voit kerrata vanhoja tuttuja asioita tai opiskella sinulle uusia juttuja, kun autat Anttia ja Ainoa. Nämä harjoitukset ovat extra-materiaalia, jota voit käyttää apuna, kun teet Jokapäiväinen elämä -osan tehtäviä. Katso siis linkkejä ja valitse, mitä haluat harjoitella. Hauskaa harjoittelua! Paluu ylävalikkoon

3 Apua-palkkiin MUISTATKO hinnat? Maiju.e.partanen@jyu.fi
Matkustaminen-osioon Asioiminen-osioon Apua-palkkiin MUISTATKO hinnat?

4 Linkit: suorat linkit jokaiseen harjoitukseen:
Sivu 1. Muistatko hinnat? Kuva (hintalappu) Linkit: suorat linkit jokaiseen harjoitukseen: Puhekielen numerot Puhekielen numerot (kuullunymmärtäminen Paljonko maksaa? a (kuullunymmärtäminen Paljonko maksaa? b (kuullunymmärtäminen Muistatko hinnat? (kuuntele ja kirjoita) Tässä osiossa harjoittelet puhekielen numeroita ymmärtämään hintoja myös puhekielessä *** Kun olet esimerkiksi kaupassa, on tärkeää ymmärtää, paljonko joku tavara maksaa. Usein hinnat sanotaan puhekielen numeroilla, ja siksi on tärkeää ymmärtää myös puhekielen numerot. Paluu ylävalikkoon

5 Sivu 2. Puhekielen numerot
Tässä ovat puhekielen numerot. Lue ja kuuntele ne. Puhekielen numerot ovat vähän lyhyempiä kuin kirjakielessä, mutta vaikka ne näyttävät hassuilta, on niissä logiikka. Huomaatko sen? [voi myös kuunnella ja pysäyttää] Yks kaks + kyt + yks Kaks kaks + kyt + kaks Kolme kolkyt Neljä kolkytkolme Viis nelkyt Kuus nel + kyt + viis Seittemän 50 viiskyt Kaheksan 56 viiskytkuus Yheksän 60 kuuskyt Kymmene(n) 68 kuuskytkaheksan Ykstoista 70 seitkyt Kakstoista 80 kaheksankyt Kolmetoista 90 yheksänkyt Neljätoista sata Viistoista sata + yks Kuustoista satakakstoista Seittemäntoista Kaheksantoista Yheksäntoista Kakskymmentä • || Paluu ylävalikkoon

6 Sivu 3. Puhekielen numerot
Tässä ovat puhekielen numerot. Kuuntele ja klikkaa numeroa, jonka kuulet 1 21 2 22 3 23 4 24 5 25 6 26 7 30 8 32 9 40 10 43 11 50 12 57 13 60 14 68 15 70 16 74 17 80 18 86 19 90 Opiskelija kuulee 10 numeroa satunnaisessa järjestyksessä. Jos opiskelija tekee harjoituksen uudestaan, hän kuulee jotkut muut 10 numeroa. Palaute: Oikea vastaus muuttuu vihreäksi väärä punaiseksi ja numeron kuulee uudestaan toisen kerran. Jos vielä väärä, oikea vastaus värjäytyy tai tekee jotain. Tämän jälkeen mennään eteenpäin. • || Paluu ylävalikkoon

7 Sivu 2. Paljonko maksaa? A (kuullunymmärtäminen)
Tässä tehtävässä harjoittelet hintojen kuuntelua. Kuulet hinnan. Valitse oikea vaihtoehto. [Kuuntelutehtävä, jossa tehtävänä on monivalintoja. Teksti ei näkyvissä; toimittava pelkän kuullun perusteella.] ”Kahvi ja pulla nyt kaks kuuskymmentä!” Paljonko kahvi ja pulla maksaa? 1,60 € b) 1,80 € c) 2,50 € d) 2,60 € 2. ”Meiltä opiskelijakahvi euro kaksikymmentä!” Paljonko kahvi maksaa opiskelijalle? 0,20 € b) 0,80 € c) 1,00 € d) 1,20 € 3. ”Kampaajapalvelut kolmekymmentäkaksi euroa tunnilta.” Paljonko kampaaja maksaa? 22 €/h b) 23 €/h c) 30 €/h d) 32 €/h 4. ”Ja se tekee kaheksantoista yheksänkymmentä.” Paljonko ostokset maksavat? 18,80 € c) 18,90 € c) 19,80 € d) 19,90 € 5. ”Viistoista viiskymmentä” 5,50 € b) 15,50 € c) 155 € d) 1550 € 6. ”Kolmesataa kaksikymmentä viisi” 325 € b) 3125 € c) 3,25 € d) 300,25 € 7. ”Seitsemänkymmentäviisi kuusikymmentäviisi” a) 57,65 € b) 65,75 € c) 75,65 € d) 75,55 € Kuuntelutehtävä: Opiskelija voi kuunnella jokaisen hinnan erikseen niin monta kertaa kuin tahtoo. Jokaisen vastausklikkauksen jälkeen näkyy, menikö tehtävä oikein vai väärin. Väärin menneen tehtävän voi kuunnella uudestaan. Palaute: Oikeasta vastauksesta palaute: ”Hyvä!” ja oikea hinta tulee näkyviin. Väärästä palaute: ”Ei. Kuuntele vielä kerran ja yritä uudelleen!” [kaksi toistoa] Paluu ylävalikkoon • ||

8 Sivu 3. Paljonko maksaa? B (kuullunymmärtäminen)
Tässä tehtävässä harjoittelet hintojen kuuntelua. Kuulet hinnan. Valitse oikea vaihtoehto. [Jatkoa edelliseltä dialta. Kuuntelutehtävä, jossa tehtävänä on monivalintoja. Teksti ei näkyvissä; toimittava pelkän kuullun perusteella.] 8. ”Se tekee kuustoista kaheksankymmentä.” Paljonko ostokset maksavat? 16,90 € b) 15,80 € c) 16,80 € d) 6, 80 € 9. ”Ja seittemänkymmentä viiskytkaks.” 70,52 € b) 17,52 € c) 70, 50 € d) 75,02 € 10. ”Yhteensä kuus ja yhdeksänviis” 5,59 € b) 6,59 € c) 5,95 € c) 6,95 € 11. ”Kuusi ja kaksikymmentä.” 5,20 € b) 5,30 € c) 6,02 € d) 6,20 € 12. ”Viiskymmentäkolme nelkytviis” 63,46 € b) 54,35 € c) 53,45 € d) 52,45 € 13. ”Kaksisataa kolmekymmentäneljä” 2,34 € b) 203 € c) 243 € d) 234 € 14. ”Ja kolmekymmentä viisikymmentä” 30,50 € b) 13,50 € c) 35,00 € d) 30,05 € 15. ”Kaksikymmentäkolme neljäkymmentä” a) 32,40 b) 23,40 c) 20,34 € d) 203,40 € Kuuntelutehtävä: Opiskelija voi kuunnella jokaisen hinnan erikseen niin monta kertaa kuin tahtoo. Jokaisen vastausklikkauksen jälkeen näkyy, menikö tehtävä oikein vai väärin. Väärin menneen tehtävän voi kuunnella uudestaan. Palaute: Oikeasta vastauksesta palaute: ”Hyvä!” [ja oikea hinta tulee näkyviin] Väärästä palaute: ”Ei. Kuuntele vielä kerran ja yritä uudelleen!” [kaksi yritystä] Paluu ylävalikkoon • ||

9 Sivu 4. Muistatko hinnat? (kuuntele ja kirjoita)
Tässä tehtävässä harjoittelet hintojen kuuntelua. Kuulet hinnan. Kirjoita hinta numeroilla. [Kuuntelutehtävä, jossa tehtävänä on aukkotehtävä 2 (kirjain tai tässä tapauksessa numero kerrallaan). Teksti ei näkyvissä; toimittava pelkän kuullun perusteella.] ”Kaikki hedelmät nyt euron kilo!” Paljonko hedelmät maksavat? _ €/kg [1 ] 2. ”Tuorejuustot kaksi kahdeksankymmentä rasia” Paljonko tuorejuusto maksaa? _ ,_ _ € [2,80 ] 3. ”Syysmuotia! Syysmallistossa paljon naisten kenkiä kolmekymmentäyhdeksän yhdeksänkymmentä!” Paljonko kengät maksavat? _ _, _ _ € [39,90 ] 4. ”Kaikki lasten uima-asut nyt viisitoista viisikymmentä!” Paljonko uimapuvut maksavat? _ _ , _ _ € [15,50] 5. ”Ruokaosastolla tarjouksia. 400 gramman jauheliha vain euro yhdeksänkymmentä senttiä rasia.” Paljonko jauhelihapaketti maksaa? _ , _ _ € [1,90] 6. ”Kilon grillikokoelma nyt kuusi neljäkymmentä viisi rasia.” Paljonko grillilihat maksavat? _, _ _ € [6,45] 7. ”Wokkivihannekset yksi yhdeksänkymmentä pussi!” Paljoko vihannekset maksavat? _ , _ _ € [1,90] 8. ”Kaikki hyla-jäätelöt nyt kaksi euroa kolmekymmentä senttiä paketti.” Paljonko jäätelöpaketti maksaa? _ , _ _ € [2,30] 9. ”Puolen litran pakastusrasiat vain kolme viisikymmentäyhdeksän kymmenen rasian paketti!” Paljonko 10 rasiaa maksaa? _ , _ _ € [3,59] 10. ”Nyt kelpaa herkutella. Irtokarkit vain kuusi euroa yhdeksänkymmentä senttiä kilo!” Paljonko karkit maksavat? _ , _ _ € [6,90] • || Kuuntelutehtävä: Opiskelija voi kuunnella jokaisen kohdan (1, 2, 3 jne.) erikseen niin monta kertaa kuin tahtoo. Jokaisen vastausklikkauksen jälkeen näkyy, menikö tehtävä oikein vai väärin ja opiskelija saa oikean vastauksen näkyviin ja tehtävän voi kuunnella uudestaan. Paluu ylävalikkoon

10 APUA-OSIO YMMÄRRÄTKÖ, MITÄ KELLO ON? Aija.virtanen@jyu.fi
Matkustaminen-osioon Sairastaminen-osioon APUA-OSIO YMMÄRRÄTKÖ, MITÄ KELLO ON?

11 Sivu 1. Ymmärrätkö, mitä kello on? Alkuohje.
[Kuvia kelloista] Tehtävät: Mikä on oikea aika? (sanaharjoitus) Mitä kello on? (Kuunteluharjoitus) A) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita) B) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita) Mitä kello on? (Toista) Mitä kello on? (Puhu ja reagoi) Tässä osiossa harjoittelet: ymmärtämään, mitä kello on miten sanot, mitä kello on. *** Muistatko kellonajat ja ymmärrätkö ne? Kellon ymmärtäminen on joskus hyvin tärkeää. Mitä tapahtuukaan, jos kuulet bussiasemalla kellon väärin tai ystävä ei ymmärrä, kun sinä sanot, mitä kello on? Harjoittele siis aikoja tässä osassa! Paluu ylävalikkoon

12 Sivu 2. Mikä on oikea aika? Ymmärrätkö, mitä kello on? Katso kelloja. Valitse oikea aika ja vie se kellon viereen. [raahaustehtävä] [kuvat: 6 erilaista viisarikelloa, joissa ajat 12:00, 14:45, 16:30, 13:55, 17:15, 21:10] Laatikossa lauseet, jotka yhdistetään kelloihin: Kello on varttia vaille kolme. Kello on viis vaille kaks. Kello on viisitoista yli viisi Kello on kymmenen yli yhdeksän. Kello on tasan kakstoista. Kello on puoli viisi. Palaute, kun opiskelija on painanut ”tarkasta”: Väärä: [väärät värjäytyvät punaisiksi] Teksti: katso vielä uudestaan onko kello vaille, yli vai puoli. Oikea [parin yrityskerran jälkeen saa oikeat, jos ei ole siihen mennessä onnistunut]: Hyvä, muistatko nyt kellonajat! Harjoittele lisää seuraavassa harjoituksessa ja kuuntele kellonaikoja! [onko mahdollista, että kellossa värjäytyy vaille-osuudet ja yli-osuudet kuvaamaan noiden sanojen merkitystä?] Paluu ylävalikkoon

13 Sivu 3. Mitä kello on? (Kuunteluharjoitus)
Ymmärrätkö, mitä kello on? Kuuntele ja valitse oikea vaihtoehto. [Monivalinta, oikeat vastaukset lihavoitu, vain ääni. Jokaisen kohdan voi kuunnella erikseen] 1. IC 158 lähtee kello yksitoista viisikymmentäkolme 1.35 / / 9.13 2. Pendolino 95:n arvioitu lähtöaika on kello yhdeksäntoista kaksikymmentä kuusi 18.26 / 9.26/ 19.26 3. Saavumme Tampereelle kello yhdeksän kaksikymmentä viisi 9.25 / 8.52 / 7.23 4. Pendolino 59 on myöhässä. Arvioitu saapumisaika kello kolmetoista nolla yhdeksän / 3.59/ 17.13 5. Pikavuoro Turkuun saapuu kello kaksikymmentä neljäkymmentäyhdeksän laiturille neljä 10.48/4.39 /20.49 6. Kello on varttia vaille viisi. 16.45 / / 5.15 7. Kello on puoli seitsemän. 7.30 / 6.30 / 7.00 8. Kello on kymmenen yli yhdeksän. 21.10 / 8.50 / 20.10 9. Kello on varttia yli kuusi. 5.45 / 6.30 / 18.15 10. Kello o n kaksikymmentä vaille seitsemän. 7.40/ / 6.40 Palaute: Kun klikkaa oikein palautteena hymiö tai vaihtoehto muuttuu vihreäksi. Kun menee väärin vaihtoehto muuttuu punaiseksi. [Kun viimeinen tehtävä on klikattu, palautteena: ] Hyvä, huomasit, että vartin yli kuusi voi olla joko ”18.15” tai ”6.15”. ”yli” on aina kellon oikea puoli. ”Vaille” on aina kellon vasen puoli. Rautatieasemalla junien aikataulut sanotaan ” yhdeksäntoista kaksikymmentäkuusi”, || Paluu ylävalikkoon

14 Sivu 4. A) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita)
Kirjoita numeroilla kellonaika, jonka kuulet. Klikkaa sitten ”Tarkasta” ja katso miten meni! 1. Pikajuna P302 Tampereelle lähtee kello kahdeksan viisikymmentäkuusi. _ _ . _ _ 2. Kello on varttia yli seitsemän. 3. Kello on kaksikymmentä yli yhdeksän. 4. Kello on varttia vaille yksi. 5. Pendolino 63 saapuu raiteelle 1 kello seitsemäntoista viisikymmentäyhdeksän. _ _ . _ _ [17.59] 6. Pikavuoro Ouluun saapuu kello yhdeksäntoista nolla kahdeksan. _ _. _ _ [19.08] [08.56] || Tarkasta [07.15 tai 19.15] || Tarkasta [09.20 tai 21.20] || Tarkasta [Tarkasta nappi näyttää oikeat vastaukset ponnahdusikkunassa.] Palaute, kun painetaan viimeinen ”Tarkasta”-nappi: Yleensä asemalla kuulet aikataulut muodossa ”yhdeksäntoista nolla kahdeksan” -> Muuten puhekielessä käytetään ”kahdeksan yli seitsemän” -muotoa. [11.45 tai 00.45] || Tarkasta || Tarkasta || Tarkasta Paluu ylävalikkoon

15 Sivu 5. B) Mitä kello on? (Kuuntele ja kirjoita)
Kirjoita numeroilla kellonaika, jonka kuulet. Tässä voit harjoitella kellonaikoja puhekielellä. Kello on varttii yli kuus. _ _ . _ _ [06.15/18.15] Kello on yheksän. _ _ . _ _ [09.00/21.00] Kello on puol seittemän. _ _ . _ _ [06.30/18.30] Kello on kymmentä vaille yks. _ _ . _ _ [12.50/00.50] Kello on kakskyt yli kaheksan. _ _ . _ _ [08.20/20.20] Kello on kakskytviis vaille kuus. _ _. _ _[05.35/17.35] Kello on kakskyt yli viis. _ _ . _ _ [05.20/17.20] Kello on viis vaille yks. _ _ . _ _ [12.55/00.55] Kello on puol kaheksan. _ _ . _ _ [07.30/19.30] Kello on kymmenen yli kaks. _ _ . _ _ [02.10/14.10] Kello on kuus. _ _ . _ _ [06.00/18.00] Kello on seittemäntoista yli kakstoista _ _. _ _ [12.17/00.17] || Tarkasta [Kellonaika vain äänenä. Jokaisen kohdan voi kuunnella erikseen. Tarkasta nappi näyttää lihavoidut vastausvaihtoehdot] Palaute: Hyvä! Huomaat, että numerot lyhenevät paljon! Usein numeron lopussa oleva ”i” menee pois: esimerkiksi ”kuusi” on ”kuus” ja ”viisi” on ”viis”. Myös ”d” menee pois: esimerkiksi ”kahdeksan” on ”kaheksan” ja ”yhdeksän” on ”yheksän”. Paluu ylävalikkoon

16 Sivu 6. Mitä kello on? (Toista)
Kuuntele kellonaika ja toista, mitä kuulet. Voit nauhoittaa, mitä sanot ja kuunnella, mitä sanoit. [Kone arpoo 10 eri kelloa. Ruutuun tulee kuva kellonajasta ja ääni, mutta ei tekstiä. Jokaisen voi kuunnella, toistaa ja nauhoittaa omaa puhetta) Kello on… 1. varttia vaille viisi. [kuva kellonajasta ja ääni, jokaisen voi kuunnella ja nauhoittaa, mitä sanoo] *** 2. puoli seitsemän. 3. kymmenen yli yhdeksän. 4. varttia yli kuusi. 5. kaksikymmentä vaille seitsemän. 6. kakskyt yli viis. 7. viis vaille yks. 8. puol kaheksan. 9. kymmenen yli kaks. 10. kuus. Kello on … 11. kakskyt yli viis. *** 12. viis vaille yks. 13. puol kaheksan. 14. kymmenen yli kaks. 15. puol kuus. 16. seittemäntoista yli kakstoista 17. kaheksan 18. kymmenen vaille yheksän 19. viis yli kakstoista 20. puol kolme Palaute: Hyvä! Miten meni? Tässä oli kellonaikoja myös puhekielellä. • || Paluu ylävalikkoon

17 Sivu 7. Mitä kello on? (Puhu ja reagoi)
Sano, mitä kello on. Tässä voit harjoitella, miten sanot, mitä kello on puhekielellä. [voi sanoa, mitä kello on ja kuunnella vastauksensa. Kellot ilmestyvät kuvana] [Digitaalinen kello, joka on 20.05] [Digitaalinen kello, joka on 11.30] [Kellotaulu, joka on 17.45] [Kellotaulu, joka on 1.30] [Kellotaulu, joka on 13.20] [Kellotaulu, joka on 6.05] [Digitaalinen kello, joka on 8.30] [Digitaalinen kello, joka on 12.15] [Kellotaulu, joka on 19.00] [Kellotaulu, joka on 9.30] [Jokainen kellonaika tulee omana kuvana. Kellonajan voi sanoa ja kuunnella sen jälkeen, mitä on sanonut.] Palaute: Miten meni? Muistathan, että ”yli” on kellon oikea puoli ja ”vaille” kellon vasen puoli. Tee tehtävä uudestaan, jos haluat harjoitella vielä lisää! [Digitaalinen kello, joka on 02.50] [Digitaalinen kello, joka on 16.40] • || Paluu ylävalikkoon

18 Sairastaminen-osioon
Apua-palkkiin MUISTATKO, MITEN SANOTAAN PÄIVÄT JA PÄIVÄMÄÄRÄT?

19 Sivu 1.Päivät ja päivämäärät. Alkuohje.
Kuva [kalenterin sivu] suorat tehtävälinkit: Muistatko päivämäärät? Monesko päivä? (sanaharjoitus) Muistatko päivämäärät? Monesko päivä? (kuullunymmärtäminen Miten sanot päivämäärät? Minkä päivän kuulet? (kuullunymmärtäminen Tässä osiossa harjoittelet Ymmärtämään järjestysluvut Miten sanot järjestysluvut Miten sanot kuukaudet Miten sanot päivämäärät *** Nyt siis harjoitellaan, miten sanot esimerkiksi, milloin sinun syntymäpäivä on! Paluu ylävalikkoon

20 Sivu 2. Muistatko päivämäärät? Monesko päivä on? (sanaharjoitus)
Katso päivämäärät. Osaatko muodostaa päivämäärät itse? Kirjoita viivalle! [aukkotehtävä] Tässä tehtävässä harjoittelet päivämääriä. ensimmäinen 11. yhdestoista 21. kahdeskymmenesensimmäinen toinen 12. kahdestoista 22. kahdeskymmenes_________ kolmas 13. ____________ 23. kahdeskymmeneskolmas _________ neljästoista 24. kahdeskymmenesneljäs viides 15. viidestoista 25. kahdeskymmenesviides kuudes 16. _____________ 26. kahdeskymmeneskuudes seitsemäs 17. seitsemästoista 27. kahdeskymmenesseitsemäs kahdeksas 18. kahdeksastoista 28. kahdeskymmenes_____________ ___________ yhdeksästoista 29. kahdeskymmenesyhdeksäs kymmenes 20. kahdeskymmenes 30. _________kymmenes 31. kolmaskymmenes______________ Aukkotehtävä, jonka oikeat vastaukset ovat 4. ”neljäs”, 9. ”yhdeksäs”, 13. ”kolmastoista”, 16. ”kuudestoista”, 22. ”toinen”, 28. ”kahdeksas”, 30. ”kolmas”, 31. ”ensimmäinen”. Opiskelija saa palautteen, kun hän painaa tarkasta nappia! Palaute: oikein menneet kirjaimet vihreällä värillä, väärin menneet punaisella. Jos kaikki on oikein, tulee teksti: ”Hyvä!” Jos jotain on väärin, teksti ”Ei ihan! Yritä uudelleen.” Mikäli kolmannellakaan kerralla nappia painamalla kaikki eivät ole oikein, tulee väärin menneen viereen oikea vastaus näkyviin. Tarkasta! Paluu ylävalikkoon

21 Sivu 3. Muistatko päivämäärät? Monesko päivä on? (kuullunymmärtäminen)
Kuuntele päivämäärät. Ymmärrätkö, monesko päivä on? Valitse oikea numero. Voit kuunnella monta kertaa. Tässä tehtävässä harjoittelet ymmärtämään, monesko päivä on. [Kuullunymmärtämisen harjoitus. Alla olevat tekstit ovat kukin yksi ääninauhansa. Kone arpoo 15 ääninauhaa, jotka opiskelija voi kuunnella omaan tahtiin ja valita vastausvaihtoehdoista oikean päivämäärän. Tekstit eivät näy opiskelijalle!] ”Tänään on ensimmäinen päivä.” ”Tänään on yhdestoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesensimmäinen päivä.” ”Tänään on toinen päivä.” ”Tänään on kahdestoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenestoinen päivä.” ”Tänään on kolmas päivä.” ”Tänään on kolmastoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmeneskolmas päivä.” ”Tänään on neljäs päivä.” ”Tänään on neljästoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesneljäs päivä.” ”Tänään on viides päivä.” ”Tänään on viidestoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesviides päivä.” ”Tänään on kuudes päivä.” ”Tänään on kuudestoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmeneskuudes päivä.” ”Tänää on seitsemäs päivä.” ”Tänään on seitsemästoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesseitsemäs päivä.” ”Tänään on kahdeksas päivä.” ”Tänään on kahdeksastoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmeneskahdeksas päivä.” ”Tänään on yhdeksäs päivä.” ”Tänään on yhdeksästoista päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenesyhdeksäs päivä.” ”Tänään on kymmenes päivä.” ”Tänään on kahdeskymmenes päivä.” ”Tänään on kolmaskymmenes päivä.” ”Tänään on kolmaskymmenesensimmäinen päivä.” [Tähän tulee laittaa sama lista, kuin edellisellä dialla  Ne ovat vastausvaihtoehdot, joista opiskelija valitsee oikean kuunneltuaan] Kunkin äänitiedoston kuunneltuaan opiskelija valitsee samasta numerolistasta päivämäärän. Heti siinä vaiheessa tulee palaute, menikö oikein vai ei (vihreällä oikein mennyt ja punaisella väärin mennyt). Palaute oikein menneestä on pelkkä vihreänä oleva numero, väärin menneestä: ”Kuuntele uudestaan ja yritä uudelleen!”, mutta kolmannella kerralla oikea vastaus alleviivautuu + virheä väri merkiksi. || Paluu ylävalikkoon

22 Sivu 4. Miten sanot päivämäärät? [puhekuplien dialogit voi kuunnella]
Milloin on sun syntymäpäivä? 1. tammikuuta 7. heinäkuuta 2. helmikuuta 8. elokuuta 3. maaliskuuta 9. syyskuuta 4. huhtikuuta 10. lokakuuta 5. toukokuuta 11. marraskuuta 6. kesäkuuta 12. joulukuuta Mun synttärit on neljästoista heinäkuuta. Entä sun? Mun on kahdesneljäs huhtikuuta. Huomaa, että kun sanot päivämäärän, kuukauden lopussa on -ta: 6. joulukuuta on Suomen itsenäisyyspäivä.

23 Sivu 5. Minkä päivämäärän kuulet? (kuullunymmärtäminen)
Klikkaa päivämäärää, jonka kuulet! [kuuluu 15 satunnaista päivämäärää, joista klikataan se, mitä kuullaan. Jos menee oikein, päivämäärä muuttuu vihreäksi ja jos väärin, päivämäärä on punainen ja sama päivämäärä kuuluu uudestaan. Konteksti on aina ”Mun syntymäpäivä on…] Mun syntymäpäivä on…. 14. tammikuuta 3. huhtikuuta 3. helmikuuta 2. maaliskuuta 22. maaliskuuta 10. joulukuuta 29. huhtikuuta 21. heinäkuuta 31. toukokuuta 12. huhtikuuta 15. kesäkuuta 16. marraskuuta 18. heinäkuuta 29. elokuuta 1. elokuuta 7. kesäkuuta 19. syyskuuta 30. helmikuuta 11. lokakuuta 6. syyskuuta 13. marraskuuta 25. lokakuuta 24. Joulukuuta 19. tammikuuta

24 Matkustaminen-osioon
Asioiminen-osioon Apua-palkkiin MUISTATKO paikat? (edessä, takana…)

25 Sivu 1. Muistatko paikat? (edessä, takana) Alkuohje.
Kuva: ruokakaupan hyllystä, nuoli tavaraan ja teksti ”kananmunat ovat maidon vieressä” kuvan mukaan Muistatko paikat? Muistatko paikat? A (sanaharjoitus) Muistatko paikat? B (sanaharjoitus) Tässä osiossa harjoittelet pieniä, mutta tärkeitä sanoja, jotka kertovat, missä jokin tavara on. *** Muistatko siis, mitä tarkoittaa vieressä, edessä tai takana? Jos et, nyt voit harjoitella! Paluu ylävalikkoon

26 Muistatko paikat? Tässä tehtävässä muistelet paikkoja. Lue esimerkit ja katso kuvat. Päärynät on omenoiden vieressä. [Kuva hedelmätiskistä, jossa päärynät ja omenat ovat vierekkäin.] Pullat on leipien edessä. [Kuva pullalaatikosta, joka on leipähyllyn edessä.] Juusto-osasto on leipäosaston takana. [Kuva juustohyllystä, joka näkyy leipähyllyn takaa.] Mehut ovat hillopurkkien yläpuolella. Hillot ovat mehutölkkien alapuolella. [Kuva, jossa mehuja ylähyllyllä ja hilloja alahyllyllä.] Tomaatit ovat kurkkujen oikealla puolella. Kurkut ovat tomaattien vasemmalla puolella. [Kuva, jossa kurkut ovat vasemmalla ja tomaatit oikealla puolella.] Ns. opetusteksti. Kuvat ovat tärkeitä, koska niillä varmistetaan ymmärtäminen. Paluu ylävalikkoon

27 Muistatko paikat? (sanaharjoitus A)
Tässä tehtävässä harjoittelet paikkoja. Katso kuvaa. Valitse oikea paikka. [Monivalintatehtävä, jossa on valittava kuvaan sopiva väittämä.] [Kuva, jossa oikealla puolella on maitopurkkeja ja vasemmalla puolella juustoja.] Missä juustot ovat? A) Maidon oikealla puolella. B) Maidon vasemmalla puolella. C) Maidon yläpuolella. D) Maidon alapuolella. [Kuva, jossa omenat yllä ja banaanit alla hedelmätiskissä.] Missä omenat ovat? A) Banaanien oikealla puolella. B) Banaanien vasemmalla puolella. C) Banaanien yläpuolella. D) Banaanien alapuolella. [Kuva, jossa pakastinallas on karkkihyllyn edessä.] Missä karkit ovat? A) Pakastinaltaan edessä. B) Pakastinaltaan takana. C) Pakastinaltaan yläpuolella. D) Pakastinaltaan alapuolella. Palaute: Oikeasta vastauksesta palaute: ”Hyvä!” Väärästä palaute: ”Ei. Katso vielä kuvat ja yritä uudelleen!” [kun opiskelija on painanut ”tarkasta”-nappia, hän saa oikeat vastaukset omien vastausten viereen ja voi verrata omiaan niihin]. Loppupalaute tämän jälkeen: Miten hyvin muistit paikka-sanat? Haluatko tehdä saman tehtävän uudestaan? Paluu ylävalikkoon

28 Muistatko paikat? (sanaharjoitus B)
Tässä tehtävässä harjoittelet paikkoja. Katso kuvaa. Kirjoita oikea paikka. [Avovastaus.] [Kuva, jossa vasemmalla on porkkanoita ja oikealla perunoita.] Missä porkkanat ovat? Avovastaus: ”Ne ovat perunoiden __________________ .” (oikea vastaus: ”vasemmalla puolella / vieressä”) [Kuva, jossa alhaalla on suklaata ja ylhäällä karkkipusseja.] Missä suklaa on? Avovastaus: ”Suklaa on karkkipussien ____________.” (oikea vastaus: ”alapuolella / alla ”) [Kuva, jossa ylhäällä on voita ja alhaalla maitoa.] Missä maidot ovat? Avovastaus: ”Maidot ovat voin ____________.” (oikea vastaus: ”yläpuolella/yllä”) Palaute: Oikeasta vastauksesta palaute: ”Hyvä!” Väärästä palaute: ”Ei. Katso vielä kuvat ja yritä uudelleen!” [kun opiskelija on painanut ”tarkasta”-nappia, hän saa oikeat vastaukset omien vastausten viereen ja voi verrata omiaan niihin]. Loppupalaute tämän jälkeen: Miten hyvin muistit paikka-sanat? Haluatko tehdä saman tehtävän uudestaan? Paluu ylävalikkoon

29 Matkustaminen-osioon
Asioiminen-osioon Apua-palkkiin MUISTATKO suunnat? (vasemmalle, suoraan…)

30 Sivu 1. Muistatko suunnat? (vasemmalle, suoraan) Alkuohje.
Kuva: Kartta Muistatko suunnat? (tekstinymmärtäminen) Reittiohje A (fraasiharjoitus) Reittiohje B (fraasiharjoitus) Reittiohje C (fraasiharjoitus) Reittiohje D (sanaharjoitus) Tässä osiossa harjoittelet pieniä, mutta tärkeitä sanoja, joita tarvitset, kun kysyt esimerkiksi tietä (missä joku paikka on). *** Muistatko siis, mitä tarkoittaa vasemmalle ja suoraan? Jos et, nyt voit harjoitella! Paluu ylävalikkoon

31 Sivu 2. Muistatko suunnat?
Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Katso animaatio. Kuuntele reittiohjeet ja lue teksti. Ymmärrätkö, mitä ohjeet tarkoittavat? Voit katsoa animaation monta kertaa. [Animaatio, jossa Antti pyöräilee. Alla on skripti ja hakasulkeissa toiminta, mitä samaan aikaan tapahtuu. Kaikki tekstit ilmestyvät myös ruutuun lause kerrallaan samaan aikaan, kun repliikit kuuluvat. Tummennukset näkyvät; ne korostavat tärkeitä ilmauksia.] Jukka: ”Mene suoraan. Eli jatka eteenpäin.” [Antti lähtee polkemaan eteenpäin.] Jukka: ”Vasemmalla on kirkko. Mene vaan kirkon ohi” [vasemmalla näkyy kirkko, jonka ohi Antti pyöräilee] Jukka: ”Sitten oikeella on posti. Mene vaan sen postinkin ohi” [kadun oikealle puolella näkyy posti, jonka ohi Antti pyöräilee] Jukka: ”Sitten postin jälkeen käänny vasemmalle.” [Antti hidastaa ja kääntyy vasemmalle.] Jukka: ”Sitten kun tulee Puistokadun risteys, niin käänny siitä oikeelle.” [Antti ajaa jonkin matkaa risteykseen ja kääntyy oikealle.] Jukka: ”Käänny ensimmäisestä (1.) risteyksestä oikealle.” [animaatio jatkuu; Antti ei enää näy, vaan tulee kuva kartasta, pallo lähtöpisteen merkiksi, ja nuoli ensimmäisestä risteyksestä oikealle] Jukka: ”Sitten käänny toisesta (2.) risteyksestä vasemmalle.” [animaatio jatkuu; ruudussa on kuva kartasta, pallo lähtöpisteen merkiksi, ja nuoli toisesta risteyksestä vasemmalle] Jukka: ”Käänny kolmannesta (3.) risteyksestä vasemmalle.” [animaatio jatkuu; ruudussa on kuva kartasta, pallo lähtöpisteen merkiksi, ja nuoli kolmannesta risteyksestä vasemmalle.] Jukka: ”Hyvä! Sitten sä olet perillä!” [Animaatio päättyy kohtaukseen, jossa Antti pysäyttää pyörän omakotitalon pihaan. Jukka vilkuttaa/tervehtii ovella.] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Jukka on sama ääni, kuin ”Kutsu kylään” -osion puhelussa. Kun animaatio on katsottu, tulee palaute: ”Haluatko katsoa animaation uudelleen? Vai teetkö jo harjoituksia?” Vaihtoehdot: ”Katson animaation uudelleen!” tai ”Haluan jo harjoitella itse!” Paluu ylävalikkoon

32 Sivu 3. Reittiohje A (fraasiharjoitus)
Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Lue reittiohje. Mikä on oikea suunta? Valitse oikea kuva! Raahaa ohje kuvan luo. [Yhdistämistehtävä. Oikealla on ohjeet ja vasemmalla kuvat. Tehtävänä on raahata oikea ohje oikeaan kuvaan.] 1. Mene suoraan! [kuva, jossa on risteys ja nuoli oikealle] 2. Käänny oikealle! [kuva, jossa on risteys ja nuoli vasemmalle] 3. Käänny takaisin! [kuva, jossa on risteys ja nuoli suoraan eteenpäin] 4. Käänny vasemmalle! [kuva, jossa on risteys ja nuoli tekee u-käännöksen] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Palaute tulee Tarkasta-nappia painamalla. Palaute: Oikein yhdistetyt jäävät paikalleen. Väärin yhdistetyt menevät takaisin lähtöpisteeseen ja tulee teksti: ”Ei ihan! Yritä uudelleen! Jos haluat, voit katsoa vielä animaation” (linkki edelliselle sivulle). Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

33 Sivu 4. Reittiohje B (fraasiharjoitus)
Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Lue reittiohje. Mikä on oikea suunta? Valitse oikea kuva! Raahaa ohje kuvan luo. [Yhdistämistehtävä. Oikealla on ohjeet ja vasemmalla kuvat. Tehtävänä on raahata oikea ohje oikeaan kuvaan.] 1. Käänny toisesta risteyksestä vasemmalle! [kuva, jossa on 1. risteys ja nuoli vasemmalle] 2. Käänny kolmannesta risteyksestä vasemmalle! [kuva, jossa on 2. risteys ja nuoli vasemmalle] 3. Käänny ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle! [kuva, jossa on 2. risteys ja nuoli oikealle] 4. Käänny toisesta risteyksestä oikealle! [kuva, jossa on 3. risteys ja nuoli vasemmalle] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Palaute tulee Tarkasta-nappia painamalla. Palaute: Oikein yhdistetyt jäävät paikalleen. Väärin yhdistetyt menevät takaisin lähtöpisteeseen ja tulee teksti: ”Ei ihan! Yritä uudelleen! Jos haluat, voit katsoa vielä animaation” (linkki toiseksi edelliselle sivulle, jossa on animaatio). Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

34 Sivu 5. Reittiohje C (fraasiharjoitus)
Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Lue reittiohje. Mikä on oikea suunta? Valitse oikea kuva! Raahaa ohje kuvan luo. [Yhdistämistehtävä. Oikealla on ohjeet ja vasemmalla kuvat. Tehtävänä on raahata oikea ohje oikeaan kuvaan.] 1. Mene suoraan eteenpäin! [kuva, jossa tien vieressä on juna-asema ja nuoli eteenpäin] 2. Mene puiston ohi! [kuva, jossa tien vieressä on järvi ja nuoli eteenpäin] 3. Mene juna-aseman ohi! [kuva, jossa tien vieressä on puisto ja nuoli eteenpäin] 4. Mene järven ohi! [kuva, jossa tien reunustoilla on omakotitaloja ja nuoli eteenpäin] Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Palaute tulee Tarkasta-nappia painamalla. Palaute: Oikein yhdistetyt jäävät paikalleen. Väärin yhdistetyt menevät takaisin lähtöpisteeseen ja tulee teksti: ”Ei ihan! Yritä uudelleen! Jos haluat, voit katsoa vielä animaation” (linkki sivulle, jossa on animaatio). Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

35 Sivu 6. Reittiohje D (sanaharjoitus)
Tässä osiossa harjoittelet suuntia. Katso kuva. Tehtävänä on kirjoittaa reittiohje. Kirjoita puuttuva sana. Kirjoita aukkoon oikea sana. [Aukkotehtävä. Tehtävänä on kirjoittaa aukkoon puuttuva sana.] [Kuva animaatiosta: Antti kääntyy vasemmalle.] Käänny ________________________! (Oikea vastaus: ”vasemmalle”) [Kuva: tie, jossa nuoli suoraan eteenpäin.] 2. Mene _______________________ . (Oikea vastaus: ”suoraan” / ”eteenpäin”) [Kuva animaatiosta: Antti kääntyy oikealle.] 3. _______________ oikealle! (Oikea vastaus: ”Käänny” / ”käänny”) [Kuva animaatiosta: Antti ajaa postin ohi.] 4. Mene postin _________! (Oikea vastaus: ”ohi” / ”vierestä”) [Kuva animaatiosta: käännös ensimmäisestä risteyksestä oikealle] 5. Käänny ensimmäisestä risteyksestä _____________ ! (oikea vastaus: ”oikealle” /”oikeelle”) [Kuva animaatiosta: käännös toisesta risteyksestä vasemmalle] 6. Käänny _________________ risteyksestä vasemmalle! (oikea vastaus: ”toisesta”) Apua Muistatko hinnat? € (eurosymboli) Muistatko: miksi maito mutta 2 maitoa? Muistatko paikat? (edessä, takana, vieressä…) Muistatko suunnat? → (suoraan, vasemmalle, oikealle…) Palaute tulee Tarkasta-nappia painamalla. Palaute: Oikein menneet sanat näkyvät vihreällä värillä. Väärin menneet sanat häviävät, ja niiden tilalle tulee ensimmäinen kirjain ja tulee teksti ”Ei ihan! Katso ensimmäinen kirjain! Yritä uudelleen.” Jos toisellakaan kerralla ei mene oikein, tulee oikea vastaus ja palaute: ”Melkein! Katso oikeat sanat!” Paluu ylävalikkoon Tarkasta!

36 Matkustaminen-osioon
Asioiminen-osioon Sairastaminen-osioon Apua-palkkiin MUISTATKO PUHELINFRAASEJA?

37 Sivu 1. Muistatko puhelinfraaseja?
Kuva (Antti puhuu kännykkään) Linkit: suorat linkit jokaiseen harjoitukseen: Mitä sanot, kun soitat? Kuuntele ja kirjoita Sopivat fraasit Mitä sanot, kun lopetat puhelun? Tässä osiossa harjoittelet mitä sanot, kun soitat mitä sanot, kun lopetat puhelun *** Kun soitat, on tärkeää muistaa, onko puhelu virallinen tai epävirallinen. Virallisessa ja epävirallisessa puhelussa on erilaiset aloitus- ja lopetusfraasit. Muistatko ne? Jos et, tässä osassa voit harjoitella niitä vähän. Paluu ylävalikkoon

38 Sivu 2. Harjoittele, mitä sanot, kun soitat
Kuuntele 4 erilaista dialogia, mitä Antti, Tiina, Anna ja Mika sanovat, kun he soittavat lääkäriin, kirjastoon, työkaverille ja hyvälle ystävälle. Kirjoita, mitä kuulet. [kuuntelu + aukko] 4 kuvaa. Jokainen kuva kys. dialogin kohdalla Antti puhuu kännykkään Tiina puhuu kännykkään Anna puhuu kännykkään Mika puhuu kännykkään Terveyskeskus: Versolan terveyskeskus, Paananen. Antti: _________________ Antti Järvinen ___________. [Tässä on] [hei] Kirjasto: Versolan pääkirjasto, MarjaLundahl. Tiina: __________________ Tiina Makkonen ____________. [No tässä on] [huomenta] Annan työkaveri: No hei Anna! Anna: _____________________________ Anna. [No hei, tässä on] Mikan ystävä: Morjens, mitä mies? Mika: _____________. Ei ihmeitä. ________________ [No moi] [Entäs itse?] Jokaisen voi kuunnella niin monta kertaa, kuin tarvitsee ja siirtyä sitten seuraavaan Opiskelija voi pysäyttää kuuntelun, milloin haluaa, ja kelata taakse- ja eteenpäin. Ei rajoituksia yritysten määrässä. Tehtävä on valmis, kun opiskelija ”tallentaa” sen. Palaute: opiskelija näkee kokonaisen dialogin ja voi kuunnella sen samalla. (Onko mahdollista, että oma versio on palautedialogin vieressä, jolloin opiskelija voi verrata omaansa oikeaan?) L valmis || Paluu ylävalikkoon

39 Sivu 3. Mitä sanot, kun soitat? Sopivat fraasit [raahaustehtävä]
Tässä näet, miten voit aloittaa formaalin eli virallisen puhelun ja miten voit aloittaa informaalin eli epävirallisen puhelun. Kun soitat esimerkiksi lääkäriin, on puhelu virallinen. Kun soitat esimerkiksi ystävälle, on puhelu epävirallinen. Laita nyt fraasit oikeaan laatikkoon. [raahaus: laatikot] Kun puhelu on virallinen eli formaali Kun puhelu on epävirallinen eli informaali [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] Tässä on Antti Järvinen, hei. No hei, tässä on Anna. No tässä on Tiina Makkonen, huomenta. No moi. Ei ihmeitä, entäs itse? Raahattavat lauseet sekaisin: Täs on Taina Jutilainen, iltaa. Terve! Maija tässä moi! No tässä on Matti Masku, hei. No täs on Elina Taina, hei. Moro moro, Pekka tässä. No tässä on Jussi, terve. Mhm, tässä on Minna Aallokko, hei. No tässä on Tiina moi. Hei! Täs on Jaana. Kun tehtävä on valmis, opiskelija näkee väärät punaisina ja tulee teksti: Hei, mieti vielä. Huomaatko, miksi nämä fraasit ovat väärässä laatikossa? Olipa tehtävä mennyt miten hyvänsä tulee vielä palaute: Hyvä hyvä! Kun meillä on virallinen puhelu, se alkaa: Tässä on ETUNIMI + SUKUNIMI + hei, huomenta, päivää, iltaa. Kun meillä on epävirallinen puhelu, se voi alkaa a) Tässä on + ETUNIMI + hei, terve, moi… b) Hei, terve, moi… (tässä on) + ETUNIMI. Kun soitat ystävälle, ystävä näkee kännykässä, että sinä soitat, siksi puhelun voi aloittaa heti moi, terve… valmis Paluu ylävalikkoon

40 Sivu 4. Harjoittele, mitä sanot, kun lopetat
Kuuntele 4 erilaista dialogia, mitä Antti, Tiina, Anna ja Mika sanovat, kun he soittavat lääkäriin, kirjastoon, työkaverille ja hyvälle ystävälle, ja on aika lopettaa puhelu. Kirjoita, mitä kuulet. [kuuntelu + aukko] 4 kuvaa. Jokainen kuva kys. dialogin kohdalla Antti puhuu kännykkään Tiina puhuu kännykkään Anna puhuu kännykkään Mika puhuu kännykkään Terveyskeskus: Ja tervetuloa sitten huomenna kello 16.15 Antti: Joo, _______________________. [kiitos ja hei] Kirjasto: Kyllä, kirjasto aukeaa lauantaina kello 10. Tiina: Kiva, _________________________ [kiitos paljon ja hei hei] Annan työkaveri: Ok, tavataan sitten iltapäivällä. Anna: Joo, _____________________________ . [hei hei] Mikan ystävä: Jeps, tehdään näin ja soitellaan. Mika: Joo. _______________________________. [Soitellaan. Moi.] Jokaisen voi kuunnella niin monta kertaa, kuin tarvitsee ja siirtyä sitten seuraavaan Opiskelija voi pysäyttää kuuntelun, milloin haluaa, ja kelata taakse- ja eteenpäin. Ei rajoituksia yritysten määrässä. Tehtävä on valmis, kun opiskelija ”tallentaa” sen. Palaute: opiskelija näkee kokonaisen dialogin ja voi kuunnella sen samalla. (Onko mahdollista, että oma versio on palautedialogin vieressä, jolloin opiskelija voi verrata omaansa oikeaan?) L valmis || Paluu ylävalikkoon

41 Sivu 5. Mitä sanot, kun lopetat? Sopivat fraasit [raahaustehtävä]
Tässä näet, miten voit lopettaa formaalin eli virallisen puhelun ja miten voit lopettaa informaalin eli epävirallisen puhelun. Kun soitat esimerkiksi lääkäriin, on puhelu virallinen. Kun soitat esimerkiksi ystävälle, on puhelu epävirallinen. Laita nyt fraasit oikeaan laatikkoon. [raahaus: laatikot] Mitä sanotaan, kKun puhelu on virallinen eli formaali? Mitä sanotaan, kun puhelu on epävirallinen eli informaali? [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] [laatikko, jossa mallinna seuraavat lauseet:] Kiitos ja hei. No eipä tässä muuta. Soitellaan. Raahattavat lauseet sekaisin: Joo, soitellaan. Moi moi. Moikka. Kiitos paljon, hei hei. Joo. Soitellaan. Kiitos kuulemiin Kiitos hei hei. Jeps, kuullaan. Heippa! Kun tehtävä on valmis, opiskelija näkee väärät punaisina ja tulee teksti: Hei, mieti vielä. Huomaatko, miksi nämä fraasit ovat väärässä laatikossa? Olipa tehtävä mennyt miten hyvänsä tulee vielä palaute: Hyvä hyvä! Kun meillä on virallinen puhelu, se loppuu tavallisesti: Kiitos + hei. Kuulemiin on hyvin virallinen. Kun meillä on epävirallinen puhelu, se voi loppua monella tavalla ja voit käyttää erilaisia tervehdyksiä moikka, moi moi… Usein sanotaan vielä lopussa soitellaan. valmis Paluu ylävalikkoon

42 - Sairastaminen-osioon
Apua-osio Muistatko, mitä sanotaan, kun olet sairas?

43 Sivu 1. Sairastaminen. Alkuohje.
Kuva: sairaannäköinen mies, esim. jalka paketissa Linkit: suorat linkit jokaiseen harjoitukseen: Muistatko ruumiinosat? Ihminen edestä Muistatko ruumiinosat? Ihminen takaa Muistatko ruumiinosat? Pää Mikä on kipeä? Kuuntele Mikä on kipeä? Yhdistä kuva ja teksti Tiedätkö, mitä tarkoittaa mua väsyttää? Tiedätkö, miten teet fraasin mua väsyttää? Ymmärrätkö, mitä kaveri sanoo? Mikä hänellä on? Kuuntele Tässä osiossa harjoittelet ja kertaat ruumiinosat (käsi, jalka, pää…) miten kerrot, mikä on kipeä (minulla on pää kipeä) miten käytät tunneverbejä (minua väsyttää = olen väsynyt) *** Ja nyt voit katsoa, mitä muistat ja mikä kaikki on jo tuttua sinulle. Paluu ylävalikkoon

44 Sivu 2. Muistatko ruumiinosat? Ihminen edestä [raahaustehtävä]
Katso kuvaa ja laita ruumiinosien (= käsi, jalka) nimet oikeisiin paikkoihin. [Kuva: varsin pelkistetty henkilö (sukupuoleton) edestä, ruumiinosien nimet raahataan oikeisiin paikkoihin] Raahattavat sanat: pää, kaula, olkapää, käsi, ranne, sormet, kylki, rinta, vatsa = maha, jalka, polvi, sääri, nilkka, varpaat Palaute sen jälkeen, kun opiskelija on painanut ”valmis”-painiketta. Väärät värjäytyvät punaisiksi. Teksti: Hei, yritä vielä uudestaan? Opiskelijalla mahdollisuus toiseen yrityskertaan, tämän jälkeen tulee kuva, jossa oikeat sanat oikeissa paikoissa (onko mahdollista, että opiskelijan oma yritys jää viereen?) Loppupalaute: Nyt kaikki sanat ovat oikeissa paikoissa, mutta muistatko ne? Voit tehdä saman tehtävän uudestaan, jos haluat harjoitella lisää, tai voit harjoitella uusilla sanoilla. Valitse Mene nyt seuraavaan tehtävään. Paluu ylävalikkoon valmis Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon

45 Sivu 3. Muistatko ruumiinosat? Ihminen takaa [raahaustehtävä]
Katso kuvaa ja laita ruumiinosien (= käsi, jalka) nimet oikeisiin paikkoihin. [Kuva: varsin pelkistetty henkilö (sukupuoleton) takaa, ruumiinosien nimet raahataan oikeisiin paikkoihin] Raahattavat sanat: Niska, hartia, selkä, alaselkä, kyynärpää, takapuoli = pakarat, takareisi, kantapää Palaute sen jälkeen, kun opiskelija on painanut ”valmis”-painiketta. Väärät värjäytyvät punaisiksi. Teksti: Hei, yritä vielä uudestaan? Opiskelijalla mahdollisuus toiseen yrityskertaan, tämän jälkeen tulee kuva, jossa oikeat sanat oikeissa paikoissa (onko mahdollista, että opiskelijan oma yritys jää viereen?) Loppupalaute: Nyt kaikki sanat ovat oikeissa paikoissa, mutta muistatko ne? Voit tehdä saman tehtävän uudestaan, jos haluat harjoitella lisää, tai voit harjoitella uusilla sanoilla. Valitse Mene nyt seuraavaan tehtävään. valmis Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon

46 Sivu 4. Muistatko ruumiinosat? Pää [raahaustehtävä]
Katso kuvaa ja laita ruumiinosien (= käsi, jalka) nimet oikeisiin paikkoihin. [Kuva: kasvokuva, ruumiinosien nimet raahataan oikeisiin paikkoihin] Raahattavat sanat: otsa, silmä, nenä, poski, suu, hampaat, kieli, korva, leuka, kurkku Palaute sen jälkeen, kun opiskelija on painanut ”valmis”-painiketta. Väärät värjäytyvät punaisiksi. Teksti: Hei, yritä vielä uudestaan? Opiskelijalla mahdollisuus toiseen yrityskertaan, tämän jälkeen tulee kuva, jossa oikeat sanat oikeissa paikoissa (onko mahdollista, että opiskelijan oma yritys jää viereen?) Loppupalaute: Nyt kaikki sanat ovat oikeissa paikoissa, mutta muistatko ne? Voit tehdä saman tehtävän uudestaan, jos haluat harjoitella lisää tai tehdä uudestaan tehtävät Muistatko ruumiinosat? Ihminen edestä. Muistatko ruumiinosat? Ihminen takaa. [nämä ovat linkkejä] valmis Paluu ylävalikkoon

47 Sivu 5. Mikä on kipeä? [yhdistä: kuva ja ääni]
Muistatko, miten kerrot, mikä on kipeä. Katso kuvaa ja kuuntele, mikä on kipeä. Klikkaa oikeaa ruumiinosaa (esim. jalka) [Kuva ihmisestä] [Fraasit, jotka opiskelija kuulee vuorotellen. Opiskelija klikkaa aina kuulemaansa ruumiinosaa. Kun menee oikein, ruumiinosan viereen tulee kuultu lause ja jää siihen. Jos opiskelija klikkaa väärää ruumiinosaa, fraasi tulee uudestaan. 2 yritystä, sitten tehtävä jatkuu]: Mulla on pää kipeä. Minulla on ranne kipeä. Minulla on niska kipeä. Mulla on jalka kipeä. Mulla on taas selkä kipeä. Minulla on korva kipeä. Minulla on kurkku kipeä. Auts, mulla on vatsa kipeä. Voi itku, mulla on hammas kipeä. Voi ei, mulla on haava sormessa. Palaute, kun tehtävä on valmis kaikkien yritysten jälkeen. Tekstipalaute: Oliko tehtävä sinusta helppo vai vaikea? Jos haluat, voit tehdä tehtävän uudestaan. [jos opiskelija tekee tehtävän uudestaan, fraasit tulevat eri järjestyksessä kuin edellisellä kerralla] Paluu ylävalikkoon

48 Sivu 6. Auts, mikä on kipeä? [yhdistä: kuva ja teksti]
Muistatko, miten kerrot, mikä on kipeä. Katso kuvia ja vie oikea fraasi kuvan viereen. [Kuvat. Jos liian paljon yhdelle näytölle, tehtävä jaetaan kahtia] Raahattavat fraasit: Mulla on pää kipeä. Minulla on kuumetta. Minulla on ranne kipeä. Mulla on nuha. Oi joi, Pekalla on yskä. Tiinalla on niska kipeä. Hän on surffannut liikaa Internetissä. Ainolla on jalka kipeä. Mulla on selkä kipeä. Ai. Ainolla on korva kipeä. Minulla on kurkku kipeä. Voi kurja, Antilla on vatsa kipeä. Auts, mulla on hammas kipeä. Oi, mulla on haava sormessa. Kirsillä on jalka murtunut. Hän kaatui pyörällä. Palaute: fraasit yhdistyvät vain oikeisiin kuviin. Tekstipalaute: Hienoa, muistatko nyt, miten sanot, mikä on kipeä? Muistathan, tavallisesti minuLLA ON (puhekieli: muLLA ON) + ruumiinosa + kipeä. Tiina+LLA ON + ruumiinosa + kipeä. MUTTA minuLLA ON haava + sormessa, poskessa, jalassa… Helppoa, eikö niin!?! Voit katsoa myös, miten muuten voit kertoa, mikä on kipeä [linkit: Lääkärissä sivu 6 ja 7] Paluu ylävalikkoon

49 Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä
Sivu 7. Tiedätkö, mitä tarkoittaa mua väsyttää? [yhdistä teksti ja teksti] Osaat sanoa Minä olen väsynyt Minulla on jano. Mutta tiedätkö, miten muuten voit sano saman asian? Puhekielessä käytetään usein hieman erilaista fraasia. Harjoittele! Yhdistä, mikä fraasi tarkoittaa samaa. Esimerkiksi: Minä olen väsynyt = Mua väsyttää Kirjakielessä: Puhekielessä: [kuvat lauseiden viereen] [nämä lauseet sekaisin] Minulla on jano Mua janottaa. Minulla on stressi Mua stressaa. Minä itken. Mua itkettää. Minä pelkään koiria. Mua pelottaa koirat. Minä inhoan käärmeitä. Mua inhottaa käärmeet. Minä nauran. Mua naurattaa. Minä yskin. Mua yskittää. Minä aivastan. Mua aivastuttaa. Palaute [Vain oikea vaihtoehto siirtyy synonyyminsa viereen] Tekstipalaute: Tämä ei ollut vaikeaa! Katso vielä uudestaan puhekielen fraaseja. Mitä huomaat? Klikkaa nyt Mene nyt seuraavaan tehtävään. Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon

50 Sivu 8. Tiedätkö, miten teet fraasin mua väsyttää? [aukko]
Harjoitellaan nyt, miten teet puhekielen fraasin mua väsyttää. Katso mallia. Mieti samalla, mikä logiikka verbissä on. Verbi sanakirjassa (= infinitiivi) Kirjoita puhekielessä: [samat kuvat kuin ed. sivulla lauseiden] Väsyä  Mua väsyttää. itkeä  Mua ________________ [itkettää] nauraa  Mua ________________ [naurattaa] yskiä  Mua ________________ [yskittää] inhota  Liisaa _______________ [inhottaa] aivastaa  Äitiä ________________ [aivastuttaa] Palaute [opiskelija voi kirjoittaa, miten haluaa, kun tehtävä on valmis, opiskelija saa oikeat vastaukset. Tekstipalaute: Huomaatko, että verbin lopussa on usein –ttaa / -ttää / -ottaa / -uttaa / -ittää: itkettää tai aivastuttaa. Huomaa myös: kuka tekee on –a/-ä-muodossa eli partitiivissa. ÄitiÄ aivastuttaa. MuA/minuA naurattaa. Ei stressiä, jos et osaa tehdä vielä tätä puhekielen fraasia, mutta on hyvä ymmärtää, mitä se tarkoittaa, kun kuulet sen. Klikkaa siis Mene nyt seuraavaan tehtävään. Mene nyt seuraan tehtävään ja klikkaa tästä Paluu ylävalikkoon

51 Sivu 9. Ymmärrätkö, mitä kaveri sanoo. Mikä hänellä on
Sivu 9. Ymmärrätkö, mitä kaveri sanoo? Mikä hänellä on? [yhdistä kuva ja ääni] Tärkeintä on, että ymmärrät vähän puhekieltä. Mitä kaveri sanoo, jos hän sanoo Mua väsyttää? Kuuntele seuraavat puhekielen fraasit ja klikkaa oikeaa kuvaa. Fraasit, jotka opiskelija kuulee vuorotellen. Opiskelija klikkaa kuvaa jokaisen fraasin jälkeen. Kun menee oikein, kuvan viereen tulee kuultu lause ja jää siihen. Jos opiskelija klikkaa väärää kuvaa, fraasi tulee uudestaan. 2 yritystä, sitten tehtävä jatkuu [melkein samat kuvat kuin sivulla 7] Voi, miten mua janottaa. Mua stressaa ihan kamalasti kaikki työt. Mua vaan itkettää. Voi että, miten mua pelottaa hämähäkit. Yäk! Mua inhottaa hämähäkit. Voi kamala, että mua naurattaa vieläkin se Pekan vitsi. Mua yskittää koko ajan. Pitäisköhän käydä lääkärissä? Taitaa olla nuha tulossa, ku mua aivastuttaa vähän väliä. Palaute, kun tehtävä on valmis kaikkien yritysten jälkeen. Tekstipalaute: Miten meni? Tiedätkö nyt, mitä kaveri sanoo? Jos haluat, voit tehdä tehtävän uudestaan. [jos opiskelija tekee tehtävän uudestaan, fraasit tulevat eri järjestyksessä kuin edellisellä kerralla] Paluu ylävalikkoon

52 - Asioiminen-osioon Apua-osio Muistatko, miksi 1 maito, mutta 2 maitoa?

53 Sivu 1. Miksi 1 maito, mutta 2 maitoa? Alkuohje.
Kuva: ostoslista Miksi 1 maito, mutta 2 maitoa? Harjoittele a-muotoa (kielioppiharjoitus) Harjoittele a-muotoa b (kielioppi- ja kirjoitusharjoitus) Tässä osiossa harjoittelet ja kertaat milloin tarvitset a/ä-päätettä eli partitiivia miten teet partitiivin *** Ja nyt voit katsoa, mitä muistat ja mikä kaikki on jo tuttua sinulle. Paluu ylävalikkoon

54 Sivu 2. Muistatko: Miksi 1 maito mutta 2 maitoa?
Tässä osiossa muistelet, mikä muoto numeron jälkeen tulee ja miten se tehdään. Numeron jälkeen tulee partitiivimuoto. ”Mä ostin kolme omenaa ja kaksi banaania!” (numero + partitiivi) Myös sanan ”purkki”, ”paketti”, ”pullo”, ”litra”, ”kilo” tai muun määrän jälkeen tulee partitiivi. ”Osta litra maitoa!” (”litra” + partitiivi) Ruokasanat ovat usein partitiivissa. ”Aamulla mä juon kahvia ja syön puuroa.” Vokaali sanan lopussa  +a/+ä 6 paprikaa 3 omenaa 2 purkkia maitoa 400 g jauhelihaa Konsonantti tai 2 vokaalia sanan lopussa  +ta/+tä 3 olutta paketti vihreää teetä pippuriseosta Kirjain E sanan lopussa  +tta/+ttä soijakastiketta yrttimaustetta Huomaa! Ei partitiivia, jos numero on 1 1 valkosipuli Paluu ylävalikkoon

55 Sivu 3. Harjoittele a-muotoa (kielioppiharjoitus A)
Tässä tehtävässä harjoittelet, mikä muoto numeron jälkeen tulee. Kirjoita kuvan sana oikeassa muodossa. Muista partitiivi! Antti ostaa kuusi _ _ _ _ _ _ _ _ [kuva paprikasta] [oikea vastaus: paprikaa] Hän aikoo tehdä täytettyjä paprikoita ja laittaa niiden sisälle _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ [kuva jauhelihasta; oikea vastaus: ”jauhelihaa”], _ _ _ _ _ _ _ [kuva juustosta; oikea vastaus: ”juustoa”] ja _ _ _ _ _ _ [kuva riisipaketista; oikea vastaus ”riisiä”]. Antti haluaa myös herkkuja. Hän ostaa paketin _ _ _ _ _ _ _ _ [kuvassa jäätelöpaketti; oikea vastaus ”jäätelöä”]. Tee on lopussa: hän ostaa paketin mustaa _ _ _ _ _ [oikea vastaus: ”teetä”]. Seuraavana päivänä Antille tulee vieraita. Hän aikaa kokata _ _ _ _ _ _ _ _ (sisäfile). [Oikea vastaus: sisäfilettä]. Niinpä hän menee lihatiskille ja ostaa 500 grammaa _ _ _ _ _ (liha). [Oikea vastaus: lihaa] Ostokset maksavat 26 _ _ _ _ _ [Oikea vastaus: euroa]. Paluu ylävalikkoon

56 Sivu 4. Harjoittele a-muotoa (kielioppiharjoitus B)
Ruokasanat ovat yleensä partitiivimuodossa (A/Ä-muoto). Siksi ostoslistassa on paljon partitiivia (A/Ä-muoto). Kirjoita nyt oma ostoslista! Mitä sinun pitää ostaa? OSTOSLISTA: [vapaa tekstikenttä, jossa on ranskalaisia viivoja] - Kun opiskelija painaa ”Valmis!”-nappia, tulee Palaute: ”Oletko valmis? Tarkista nyt päätteet eli miten sanat loppuvat. Onko lopussa A tai Ä? Katso vielä partitiivin päätteet: Vokaali sanan lopussa  +a/+ä 6 paprikaa Konsonantti tai 2 vokaalia sanan lopussa  +ta/+tä teetä Kirjain E sanan lopussa  +tta/+ttä salaatinkastiketta Menikö hyvin, vai haluatko vielä muuttaa ostoslistaa? ”Hyvin meni! Palaan tehtäviin!” / ”Muutan ostoslistaa” (Eli paluu joko kaupassa-osion tehtäviin tai ostoslistaa muuttamaan) Paluu ylävalikkoon Valmis!