Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään?

Esitys aiheesta: "Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään?"— Esityksen transkriptio:

1 Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään?
Helsingin kaupunki Sinikka Mustakallio WoM Oy

2 Tasa-arvon edistämisen kohteet
Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena henkilöstön tasa-arvo väline henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma Toiminnallinen tasa-arvo = palvelujen tasa-arvo kohteena tasa-arvo kaupungin palveluissa ja toimintoja koskevassa päätöksenteossa väline palvelujen tasa-arvosuunnitelma + suvaus

3  Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo
Toiminnallinen tasa-arvo Kohde: Organisaation oma henkilöstö Kohde: kaupungin palvelut ja päätöksenteko, palveluiden käyttäjät ja kaikki kaupunkilaiset Työvälineet: Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma Työvälineet: Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu, toimintojen ja palvelujen sukupuolivaikutusten arviointi Tekijät: Henkilöstöhallinnon ihmiset ja henkilöstön edustajat/henkilöstöjärjestöt Tekijät: Viranomaiset omassa työroolissaan, tukena viraston tasa-arvoyhdyshenkilö, suvaus-koulutuksen saaneiden vertaisverkosto Tulos: Henkilöstölle tasa-arvoinen työpaikka, hyvinvoiva työyhteisö Tulos: Kuntalaisten tasa-arvoisempi kohtelu, toiminnan parempi läpinäkyvyys sukupuolinäkökulman ansiosta, asukas- lähtöisyyden lisääntyminen, palvelujen parempi kohdentuminen ja tarvelähtöisyys Vastuutaho: Työnantaja Vastuutaho: Johto vastuuttaa (idea voi lähetä liikkeelle myös kunnanvaltuutettujen, lautakuntien, kansalaisjärjestöjen tai asukasraatien kautta)

4 Tasa-arvon edistäminen kunnissa
Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo - tasa-arvolain mukaiset tasa-arvosuunnitelmat (tasa-arvolaki 6 § ja 6a §) Toiminnallinen tasa-arvo - sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kunnan toimintoihin ja suvaus (4 §) Tasa-arvo oppilaitoksissa - oppilaitosten toimintaa koskevat tasa-arvosuunnitelmat (5 § ja6b §) 4. Sukupuolikiintiöt kunnallisissa toimielimissä (4a §)

5 Tasa-arvolain 4§:n mukaan kuntien tulee
edistää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sukupuolten tasa-arvoa luoda ja vakiinnuttaa sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa edistää tasa-arvoa palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa = sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen velvoite

6 Velvoitteet valtavirtaistamiseen ja suvaukseen
YK:n Pekingin toimintaohjelma 1995 (PFA) - hallitukset sitoutuivat valtavirtaistamiseen ja suvaukseen politiikan ja hallinnon kaikilla aloilla EU:n perussopimus - unioni edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan Tasa-arvolaki 4 § (1987/2005) - viranomaisten velvollisuus valtavirtaistamiseen Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa (Helsinki allekirjoittanut)

7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Tasa-arvolaki: Sukupuolten tasa-arvo syrjinnän kielto ja tasa-arvon edistäminen henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen julkisen sektorin toiminnassa ja palveluissa Yhdenvertaisuuslaki: syrjintäkielto iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella viranomaisten edistettävä yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuussuunnitelmat julkisella sektorilla Leikkauskohta: Moniperustainen syrjintä

8 Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti
Ikä E Etninen alkuperä N Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti Maantieteellinen asema Sosiaalinen asema V Poliittinen vakaumus Vammaisuus Ä O L Uskonnollinen vakaumus I V N R E _ A N A T A S

9 Intersektionaalisuus – risteävät vaikutukset
Teoria analysoida sitä, miten eri sosiaaliset asemat vaikutavat yhtäaikaisesti ja tuottavat toisaalta etuoikeuksia ja toisalta epätasa-arvoa Risteäviä vaikutuksia liittyy esimerkiksi: sukupuoleen, etniseen taustaan, rotuun, luokkaan, seksuaalisuuteen, ikään/sukupolveen, vammaisuuteen/vammattomuuteen, kansallisuuteen, äidinkieleen, jne. Risteäviä vaikutuksia voidaan analysoida myös käyttäen apuna sauraavia jakoja: mukana olo/syrjäytyminen, nähdyksi tuleminen/näkymättömyys, etuoikeutettu asema/ei etuoikeutettu asema, enemmistö/vähemmistö, valta vaikuttaa/ voimattumuus, valta-asema/alistuva asema, jne. Inkerin käännös Nina Lykken tekstistä: Teoreettinen ja metodologinen työkalu analysoida kuinka valtaerot ja rajoittavat normit - jotka perustuvat diskursiivisesti, institutionaalisesti tai rakenteellisesti tuotettuihin sosiokulttuurisiin kategorioihin, kuten sukupuoli, etninen tausta, rotu, luokka, seksuaalisuus, ikä/sukupolvi, vammaisuus/vammattomuus, kansallisuus, äidinkieli, jne. – ovat vuorovaikutuksessa ja tuottavat monenlaista sosiaalista epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisia sosiaalisia suhteita. Intersektionaalisuus on sateenvarjoteoria, joten on tärkeää huomata, että tässä käsitellyt sosiaaliset mekanismit määritellään eri tavoin eri feminististen teorioiden ja kirjoittajien toimesta. Riippuen teoreettisesta puitteesta, sosiaaliset mekanismit voidaan teoretisoida valta-asema/alistuva asema, mukaan ottaminen/syrjäytyminen, nähdyksi tuleminen/näkymättömyys, valta vaikuttaa/ voimattumuus, etuoikeus/ei etuoikeutettu asema, enemmistö/vähemmistö, jne. Nina Lykke: “Intersectionality can, first of all, be considered as a theoretical and methodological tool to analyse how historically specific kinds of power differentials and/or constraining normativities, based on discursively, institutionally and/or structurally constructed sociocultural categorizations such as gender, ethnicity, race, class, sexuality, age/generation, dis/ability, nationality, mother tongue and so on, interact, and in so doing produce different kinds of societal inequalities and unjust social relations. As this is an umbrella definition, it is important to notice that the societal mechanisms at stake here are defined in different ways by different branches of feminist theorists. Depending on the theoretical framework, they can be theorized as dominance/subordination, in/exclusion, recognition/misrecognition, power/disempowerment, possession/dispossession, privilege/lack of privilege, majoritizing/minoritizing and so on.” Nina Lykkeä (2012) muotoillen, Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua

10 Minkälainen käsitys sukupuolesta ja sukupuolten tasa-arvosta ohjaa toimintaamme?
Onko tasa-arvo itsestäänselvä asia? Mitä sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa kaupungin palveluissa? Mitä se tarkoittaa oman viraston toiminnoissa? Minkälaisia palveluja koskevia tasa-arvotavoitteita meidän tulisi asettaa? Minkälainen käsitys sukupuolesta ohjaa toimintaamme?

11 1. Käsitys tasa-arvosta Sukupuolella ei ole väliä kaupungin toiminnoissa Tasa-arvo tarkoittaa, että sukupuoleen ei saa kiinnittää huomiota = pyritään sukupuolineutraalisuuteen Tasa-arvo toteutuu, kun kaikille tarjotaan palvelut samanlaisina

12 2. Käsitys tasa-arvosta Sukupuolella on merkitystä kaupungin toiminnoissa ja palveluissa Sukupuolen merkitystä kannattaa pohtia, selvittää ja ottaa tietoisesti huomioon kaupungin palveluissa eli tehdä sukupuolivaikutusten arviointia Tasa-arvoa tuottaa sukupuolitietoinen toiminta (sukupuolen merkityksen huomioonottava työtapa ja toiminta)

13 Sukupuolten tasa-arvo on yhteiskunnallinen kysymys
Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain yksilötason kysymys Kysymys on koko yhteiskunnasta: historiasta periytyvistä sukupuolirooleista, kulttuurista, rakenteista ja vallasta Tasa-arvon toteuttaminen vaatii asioiden arviointia eri sukupuolten kannalta (naisten, miesten ja sp-vähemmistöjen) Tasa-arvo kaikkien etu

14 Sukupuoli Juridinen sukupuoli: väestörekisteri ja henkilötunnus, joihin merkitään nainen tai mies Sosiaalinen sukupuoli: sosiaaliset normit ja odotukset liittyen sukupuoleen Sukupuoli-identiteetti: yksilön kokemus sukupuolestaan Biologinen sukupuoli: määritellään esimerkiksi anatomian tai kromosomien mukaan

15 Sukupuolen moninaisuus
Sukupuoli‐identiteetin kokemus voi olla monenlainen, se käsittää erilaiset kokemukset naisena tai miehenä olemisesta ja siitä, ettei koe olevansa nainen tai mies. Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa kunkin henkilökohtaista tapaa olla ja ilmaista sukupuoltaan sekä sitä, miten yhteiskunnassa yleisesti tulkitaan yksilön sukupuolta hänen olemisensa ja eleidensä perusteella. HE:ssä Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan tässä laissa henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan, joka ei välttämättä ole sama kuin henkilölle syntymässä määritelty sukupuoli. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan tässä laissa sukupuolen esiintuomista pukeutumisella, käytöksellä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Sukupuolivähemmistöön kuuluvalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta, tai joka ilmaisee kuuluvansa eri sukupuoleen, tai joka ei ole fyysisiltä sukupuolta määrittäviltä ominaisuuksiltaan yksiselitteisesti nainen tai mies.

16 Tasa-arvolain uudistusehdotus (28.6.2012)
Syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella määriteltäisiin sukupuoleen perustuvaksi syrjinnäksi ja lain syrjintäkiellot laajennettaisiin koskemaan myös näitä uusia syrjintäperusteita. Velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämiseen laajenee koskemaan sukupuolivähemmistöjä.

17 Tasa-arvolain uudistusehdotus (28.6.2012) jatkuu
Sukupuolivähemmistöön kuuluvina pidetään yleensä ainakin henkilöitä, jotka kokevat kuuluvansa eri sukupuoleen kuin siihen, joka on heille syntymässä määritelty (transsukupuolinen), henkilöitä jotka eivät koe olevansa naisia tai miehiä vaan jotka kokevat olevansa esimerkiksi muunsukupuolisia tai sukupuolettomia (käytetty myös termiä transgender), henkilöitä jotka kokevat tarvetta pukeutumisellaan tai muulla tähän rinnastettavalla tavalla ilmaista kuuluvansa eri sukupuoleen (transvestiitti) ja henkilöitä, joilla on synnynnäisesti sekä miehen että naisen fyysisiä ominaisuuksia (intersukupuolinen) Hieman muokaten HE:n pohjalta

18 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen (gender mainstreaming)
Tasa-arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen toimintaan Tasa-arvon edistäminen ei erillinen asia (sivuvirta), vaan prosessi, joka tulee sisällyttää kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon (osaksi valtavirtaa) Valtavirtaistamisen kohteena on kunnan toiminta ja palvelut, ei henkilöstöpolitiikka

19 Miten sp-näkökulmaa valtavirtaistetaan?
Kehitetään sellaisia työ- ja toimintatapoja, joilla tuetaan tasa-arvon edistämistä osana kaupungin ja viraston toimintaa. Virkamiehet edistävät sukupuolten tasa-arvoa vastuullaan olevissa tehtävissä. Tavoitteena on, että sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen toimintaan.

20 Mitä suvaus on? Sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) on valtavirtaistamisen keskeinen menetelmä Suvaus = selvitetään päätösten ja toiminnan vaikutuksia eri sukupuolten ja sukupuolten tasa-arvon kannalta Suvauksen avulla kehitetään toimintaa niin, että siinä otetaan tietoisesti huomioon sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen

21 Miten suvausta tehdään?
Suvauksessa tehdään näkyväksi sukupuoli kaupungin toiminnoissa ja kysytään, mikä merkitys sukupuolella on palveluiden kannalta. Selvitetään, mitä eroja sukupuolten välillä on palveluiden kannalta ja miten näitä eroja on tarpeen ottaa huomioon, jotta palvelut toimivat tasa-arvoisesti ja edistävät tasa-arvoa. Parannetaan palveluiden ja päätöksenteon laatua ja vaikuttavuutta.

22 Miksi suvausta tarvitaan?
Päätökset ja toiminta voivat näyttää sukupuolineutraaleilta, mutta niiden vaikutukset voivat kuitenkin kohdistua eri tavalla eri sukupuoliin ja tuottaa tai vahvistaa eriarvoisuutta tai painostaa jäykkiin sukupuolirooleihin Siksi sukupuolen merkitystä toiminnassa on selvitettävä, tehtävä näkyväksi ja arvioitava toimintaa tasa-arvon kannalta

23 Suvaus parantaa tuottavuutta
Suvaus auttaa kohdentamaan toiminnan ja palvelut vastaamaan paremmin eri kuntalaisryhmien tarpeisiin ja elämäntilanteisiin Resurssien kohdentaminen parantuu Tätä kautta kasvaa toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus

24 Suvauksen työvaiheet Hahmotetaan tasa-arvon tavoitetila ko. toiminnassa/palvelussa (Mistä tasa-arvo tarkoittaa tässä palvelussa) Hankitaan tietoa sukupuolen merkityksestä suvauksen kohteena olevassa toiminnassa - selvitykset, tutkimustieto - havainnot, käyttäjäkyselyt, tilastot - omat kokemukset, ammattitieto ja ajattelu 3. Arvioidaan tietojen avulla - mikä merkitys sukupuolella on toiminnassa? - mitä eroja sukupuolten välillä on sekä mikä merkitys ja vaikutus sukupuolten välisillä eroilla on? 5. Suunnitellaan kehittämistoimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi tai edistämiseksi / sukupuolitietoisen toimintatavan kehittämiseksi

25 Suvaajan kysymyslista
Minkälaisia eroja naisten ja miesten (tyttöjen ja poikien) välillä on tarpeissa, ongelmissa, elämäntilanteissa ja toiveissa toiminta-alueella? Mitä tiedämme sukupuolen merkityksestä kyseessä olevassa asiassa tutkimustiedon pohjalta? Mikä on naisten ja miesten (tyttöjen ja poikien) määrä tai osuus tarkasteltavana olevassa toiminnassa/palvelujen käyttäjinä? Kuinka paljon on tietoa (tutkimukset, tilastot jne.) sukupuolen mukaan eriteltynä? (Määrällistä ja laadullista tietoa). Minkälaiset käsitykset sukupuolesta ovat toiminnan taustaoletuksina? Näkyykö sukupuoli toimintaohjeissa? Onko toiminta suunniteltu vain tietynlaisille naisille ja miehille (tytöille ja pojille)? Miten toiminnan/palvelun kokevat ne, jotka eivät koe olevansa naisia tai miehiä? Miten erilaiset resurssit (raha, aika, tila jne.) ja mahdollisuudet jakautuvat naisten ja miesten/tyttöjen ja poikien välillä?

26 Tietolähteitä Tasa-arvotiedon keskus www.minna.fi
- ohjeita ja apua sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen Sukupuolisilmälasit käytössä. Käsikirja ministeriöiden tasa-arvotyön tueksi (STM:n julkaisuja 2009:13) Tasa-arvosta laatua ja vaikuttavuutta julkiselle sektorille. Opas kuntien ja valtion alue- ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin.

27 Suvauksessa tarvittava osaaminen
Ammattitieto Tasa-arvotieto Tieto sukupuolinäkökulmasta Onnistunut suvaus

28 Suvaus työn ja uusien toimintatapojen kehittämisenä
tavoitteena sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen ja edistäminen uusien toimintatapojen luominen uudenlaisen tiedon ja uuden näkökulman soveltaminen ammattitiedon ja tasa-arvotiedon yhdistäminen

29 WoM Oy Korkeavuorenkatu 30 D 00130 Helsinki puh
WoM Oy Korkeavuorenkatu 30 D Helsinki puh fax