Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä

Esitys aiheesta: "Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä"— Esityksen transkriptio:

1 Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä
Yksilölliset opintopolut & Laajennettu työssäoppiminen Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona. EDU.FI/AMMATTIPEDA TOPLAAJA.PUROT.NET Sirpa Pursiainen, YTM Tampereen seudun ammattiopisto 1

2 Tulevat lakimuutokset Tulevat tutkinnon perusteiden muutokset
AJANKOHTAISTA: Tulevat lakimuutokset Tulevat tutkinnon perusteiden muutokset Rahoituksessa tapahtuvat muutokset Muuttuvat työelämän tarpeet = Näiden vaikutukset koulutuksen järjestämiseen

3 KEHITTÄMISTARPEITA: Johtamisen uudistaminen
Koulutuksen järjestäminen kokonaisuudessaan Opettajuus Tutkinnon perusteet/opetussuunnitelmat Joustava oppisopimuskoulutus = Näiden vaikutukset koulutuksen järjestämiseen

4 Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Nykyinen tilanne Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma 4 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 3 ov 1 ov 1,5 ov 1 ov Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma 3 ov 4 ov 0,5 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1,5 ov 1 ov Koulutuksen järjestäjän jaksotus Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Sirpa Pursiainen 2013

5 Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Tavoiteltava tilanne Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Koulutuksen järjestäjän jaksotus Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Sirpa Pursiainen 2013

6 Valmiudet yrittäjyyteen Innovatiivisuuden tukeminen
Tulevaisuudessa Ikäihmisten määrän kasvu Tiukentuva talous Viennin kohdentuminen Aasian markkinoille? Yritystoiminnan kehittäminen Osaamisen vienti? Valmiudet yrittäjyyteen Osaamisen jatkuva kehittäminen Innovatiivisuuden tukeminen 6

7 Tulevaisuudessa Nuorisotakuu Tuettu oppisopimus? Työvaltaisuus
Avoin ammattiopisto? Kokonaisvaltaisuus opiskelussa Riittävästi osaavaa työvoimaa 7

8 AMIS Tulevaisuudessa Yksilölliset opintopolut Osaamisperustaisuus
ECVET Rakenteelliset ratkaisut? Rakenteellisten ratkaisujen testaus Rakenteellisten ratkaisujen mallintaminen Rakenteellisten ratkaisut osaksi toimintastrategiaa 8

9 Tutkinto = 180 osaamispistettä
Esimerkki ammatillisesta perustutkinnosta tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä Tutkinto = 180 osaamispistettä O H J A U S tutkinnon osat Vapaasti valittavat Vapaasti valittavat tutkinnon osat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT tai Ammatilliset tutkinnon osat Työprosessi Työprosessi AMMATILLINEN TUTKINNON OSA Työprosessi Työprosessi AMMATILLINEN TUTKINNON OSA AMMATILLINEN TUTKINNON OSA AMMATILLINEN TUTKINNON OSA Työprosessi tai Yhteiset tutkinnon osat Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Viestintä –ja vuorovaikutus osaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Sirpa Pursiainen 2013

10 TYÖELÄMÄKUMPPANUUS Työelämäyhteistyön kehittäminen
Työelämän neuvottelukunnat Opetuksen ja uusien toimintatapojen testaus, ohjaus ja käyttöönotto Alueellisten tarpeiden kartoittaminen Työvoimatarve Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen Alueellisen yhteistyön kehittäminen TYÖELÄMÄKUMPPANUUS Työpaikkaohjaajien jatkokoulutus Työpaikkakoulutuksen tarve Opettajien työelämäjaksot Työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteutus Opiskelijoiden työssäoppimisen suunnittelu ja toteutus Palaute Sirpa Pursiainen 2013

11 Tulevaisuuden tarpeita
Yksilölliset opintopolut (ja laajennetun työssäoppimisen yksilölliset polut) tulee mahdollistaa (rakenteet, strategia johtaminen) ja ottaa osaksi toimintakulttuuria 11

12 Rakenteelliset ratkaisut
Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan Pedagoginen johtajuus Strateginen suunnittelu Toimintatapojen muutokset 12

13 Mitä vaatii opettajuudelta? Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä
Miksi opetan sitä mitä opetan? Työelämän tarpeet Opiskelijan tarpeet Aikuisen roolimallina Awareness Opiskelijan elämän kokonaisvaltaisuuden huomioiminen Guidance Steering Direction Navigation Being part of Yhteisöllisyys Aitojen yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu, toteutus, ohjaus Osaamisen ja tiedon jakaminen In Action Tutkinnon perusteiden tulkinta Osaamisen päivittäminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen Sharing results Valtaistavaa Uudistavaa Voimauttavaa Sirpa Pursiainen, YTM

14 TYÖPAIKKA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
Pursiainen Sirpa, Konkarikoski Anu 2013 Työprosessien opiskelu ryhmänä työpaikalla opettajan ohjauksessa Työprosessi Osaaminen Osaaminen Työprosessi Reaaliaikainen ohjaus ja reflektointi Osaamistavoitteet HOPS Ammattiosaamisen näyttö Havainnointi, dokumentointi Opiskelijat + Työpaikan edustajat Opettajat Arviointikriteerit Oppimisen arviointi Työprosessi Työprosessi TUTKINNON PERUSTEET

15 Toimintamallin testaus Pedagoginen tuki
Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien pedagogisten toimintamallien levittäminen Heino Aki Pursiainen Sirpa Palaute & arviointi Palautteen keruu järjestelmä Strategia Uudistuva opettajuus Koulutus Muutosohjaus Opiskelijoiden kokemukset Toimintamallin testaus Pedagoginen tuki Pedagoginen johtaminen Oppimisympäristön & Toimintamallin käytettävyyden varmistaminen Yhteisöllisyys & vertaiskehittäminen Työelämän kokemukset Opiskelijoiden opintopolut Pedagogiset toimintalinjaukset Rakenteelliset ratkaisut Resurssit Vaikuttavuus alan työpaikkoihin Alueellinen yhteistyö Välineet Yhteistyö omalla koulutusalalla Uusi pedagoginen toimintamalli KV-yhteistyö

16 Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona.
16

17 JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUS
OPETUKSEN TOTEUTUS OPPILAITOS TYÖPAIKKA JAETTU OPETTAJUUS JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUS TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI Osaaminen, jota ei voida näyttää työelämässä AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija 1 HOPS Opiskelija 2 HOPS TUTKINNON PERUSTEET Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari, Minna Taivassalo- Salkosuo 2013

18 Opintojen ohjaus- ryhmä, -t
Koulutuksen järjestäminen ja opiskelu työprosessilähtöisesti (avoin ammattiopisto) OHJAUS & ERITYINEN TUKI Opintojen ohjaus- ryhmä, -t Valmistelu vaihe Kartoitetaan: Oppimis-valmiudet Osaaminen Työelämä-valmiudet Tarpeet Toiveet Oppimistyylit HOPS Oppilaitokset Työprosessi 1/ tutkinnon osa Työprosessi 2/ tutkinnon osa Tarve Työpaikat Työprosessi 3/ tutkinnon osa Työprosessi 4/ tutkinnon osa Aloitusryhmä A Aloitusryhmä B Verkkoympäristöt Muut oppimisympäristöt Aloitusryhmä C HOPS TUTKINNON PERUSTEET Sirpa Pursiainen & Minna Taivassalo-Salkosuo 2013

19 TUTKINNON PERUSTEET Työpaikkarekisteri: ERI VUOS HOPS IRYHMI LTÄ
YKSILÖLLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN RYHMÄSSÄ Ryhmänohjaaja vastaa yksilöllisen opintopolun suunnittelusta TUTKINNON PERUSTEET Työpaikkojen kartoitus Tutkinnon perusteiden tulkinta Työpaikkarekisteri: Mitä voidaan opiskella Opiskelijan tarpeet OPPILAITOS TYÖPAIKKA ERI VUOS IRYHMI LTÄ Työpaikkaohjaajalle tuki ohjaukseen & arviointiin OPISKELURYHMÄ HOPS Yhden ryhmän opetus Esim. 1 pv oppilaitoksessa + 4 pv työelämässä + Ajoittain pidempi intensiivinen opiskelu oppilaitoksessa TYÖSSÄOPPIMINEN Tutkinnon perusteet työprosesseina OHJAUS TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESSA VARMISTETTAVA: Ohjauksen suunnitelmallisuus Oppimisen dokumentointi Ohjausprosessin hoitaminen Oppimisen arviointi Tutkinnon perusteet työprosesseina Jaettu opettajuus Mitä ei voida opiskella työelämässä + Ryhmäyttäminen + Vertaistuen tarjoaminen AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Osaamisen arviointi 13 opiskelijaa + oppisopimusopiskelijat Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari , Minna Taivassalo-Salkosuo 2013

20 Samaa perustutkintoa opiskelevat yhtenä ryhmänä
Ryhmän koko esim opiskelijaa vuoden opiskelijat, sisäänotto 7-10 opiskelijaa vuodessa Ammatilliset tutkinnonosat + ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaito & Osaamisvaatimukset Työprosessit joissa osaaminen saavutetaan Henkilökohtaistaminen Yksilöllinen opintopolku Ammattitaito ja osaaminen suhteessa Sisältäen yksilöllisesti toteutetun työssäoppimisen kuhunkin työprosessiin Osaamisen kartoittaminen Opintojen sisältö ja tavoitteet Työelämävalmiudet Tuen tarpeet Oppimisympäristöt joissa työprosessit ja niihin liittyvät työtehtävät opitaan Työsalit yms. 2/3 ajasta Ohjaus Työpaikat 1/3 ajasta opettaja, työpaikkaohjaaja, ammatillinen ohjaaja, opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat vertaisohjaajina Mattila Kaija, Pursiainen Sirpa 2013

21 TYÖELÄMÄKUMPPANUUS Työelämän neuvottelukunnat
Opetuksen ja uusien toimintatapojen testaus, ohjaus ja käyttöönotto Alueellisten tarpeiden kartoittaminen Työvoimatarve Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen Alueellisen yhteistyön kehittäminen TYÖELÄMÄKUMPPANUUS Työpaikkaohjaajien jatkokoulutus Työpaikkakoulutuksen tarve Opettajien työelämäjaksot Työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteutus Opiskelijoiden työssäoppimisen suunnittelu ja toteutus Palaute Sirpa Pursiainen 2013

22 Esimerkki valtakunnallisesta koordinoinnista
Laajennettu työssäoppiminen Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona. 22

23 Työssäoppimisen laajentaminen – valtakunnallinen koordinointi
Vertaiskehittäminen Tutor- ja tuotteistamisryhmät Mallintaminen Tiimit Verkostoituminen Tiedotus Seminaarit, työleirit Koulutuksen järjestäjien kokeilut OPH:n linjaukset Valtionavustukset 23

24 Valtakunnallisen koordinoinnin myötä:
Valtakunnallinen laaja verkosto (30 koulutuksen järjestäjää mukana) Tiivis yhteistyö OPH:n kanssa Tieto säädös ja toiminnan muutostarpeista välittyy OKM:lle (koontiraportit, tulosraportit, tapaamiset) 24

25 Tutorointi ja tuotteistaminen laajennetussa työssäoppimisessa
Valtakunnallinen koordinointi Tutor- ja tuotteistamisryhmät Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssöoppien Ryhmämallit Nopeat Hitaat, tuetut Yritysyhteistyö Oppisopimus Yksilölliset polut Koulutuksen järjestäjien kokeilut 25

26 Laajennettu työssäoppiminen Yksilöllisesti ryhmässä?
Tulevaisuudessa: Yksilöllisesti ryhmässä? Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona. 26

27 Yksilöllisesti ryhmässä:
Ryhmämalli Yksilöllisesti ryhmässä: Opiskelijapalvelut yhteydet ja tehtävät, kirjaamiset Henkilökohtainen ohjaus Teoreettisen tiedon ja käytännön kokoaminen Veli-Pekka Körkkö

28 toisen tutkinnon omaaville kouluallergisille työorientoituneille
Ryhmämalli Yksilöllisesti ryhmässä ryhmällä yhteinen suunnitelma ja päämäärä yhteiset toimintamallit yhteisiä kiintopisteitä: perehdytykset ja orientaatiot lähiopetusjaksot ammatitaitoa täydentävien opintojen jaksot ja ammattitaitoa täydentävien opintojen integroinnit opetusmateriaalit/oppimistehtävät sosiaalisen median ryhmät oppimisalusta esim: Wikispaces, Purot, Moodle arvioinnin ja palautteen jaksotus KENELLE? kaikille halukkaille motivoituneille toisen tutkinnon omaaville kouluallergisille työorientoituneille haasteita haluaville oman tien kulkijoille EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Veli-Pekka Körkkö, Tavastia

29 Veli-Pekka Körkkö

30 Laajennettu työssäoppiminen
Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona. 30

31 Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus
OPPILAITOS Vastuuopettaja: Perehdytys Ohjaus Arviointi Opetus HOPS / HEO Tukipalvelut KRITEERIT: Resurssit Rakenteet ja käytönnöt Pedagoginen johtaminen KRITEERIT: Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu Itsenäinen & vastuullinen Riittävät työelämävalmiudet OPISKELIJA Tekee ansiotyötä Suorittaa teoriaopinnot oppilaitoksessa Tekee opinnäytetyön yritykseen Valmistuu TYÖPAIKKA Työpaikkakouluttaja: Perehdyttäminen työturvallisuuteen ja työtehtäviin Ohjaa, tukee ja arvioi työn oppimista Näyttöjen arviointi Työssäoppimisen arviointi OPPISOPIMUSKESKUS Koulutustarkastaja: Oppisopimuksen solmiminen Arvioi työpaikan Seuraa oppisopimuksen toteumista Tuottaa tutkintotodistuksen yhdessä oppilaitoksen kanssa Oppisopimus ilman oppisopimuskeskusta - Oppilaitos vastaa ja tuottaa tutkintotodistuksen KRITEERIT: Monipuoliset työtehtävä Koulutettu työpaikkakouluttaja Liisa Uusitalo, Tampereen ammattiopisto 31

32 Viimeinen vuosi oppisopimuksella
OPISKELU OPPILAITOKSESSA Perusammattitaidot Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osa Työssäoppimista Ammattiosaamisen näyttöjä OPPISOPIMUS-OPISKELU 4 – 12 kk Opiskelu työpaikalla Lähipäivät oppilaitoksessa Ammattiosaamisen näytöt  tutkinto - Kahden ensimmäisen vuodena aikana opiskellaan ammatin perustiedot ja – taidot sekä suoritetaan ammattiatäydentävät ns. atto –opinnot. - Viimeisen vuoden opiskelija suorittaa oppisopimuksella, hänestä tulee työntekijä ja oppisopimusopiskelija. - Opiskelu etenee henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. - Aloite oppisopimusopiskelijaksi siirtymiseen voi tulla tutkintoalan opettajalta, työnantajalta tai opiskelijalta - Prosessi voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle tai osalle ryhmää. n. 80 ov 120 ov

33 Opiskelija on työsuhteessa.
Oppisopimus Olennaisin ero on siinä, että laajennettu osa on opiskelijalle palkallista työtä. Opiskelija on työsuhteessa.  

34 Oppisopimus Tässä muodossa toteutettava laajentaminen voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle ryhmälle. Koulutuksen järjestäjä voi päättää laajennuksesta myös koulutusohjelmittain tai tutkintonimikkeittäin.  EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjät: Liisa Uusitalo, Tredu & Jaakko Lainio TAOS

35 Laajennettu työssäoppiminen Yksilöllisesti nopea polku
Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona. 35

36 TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku KENELLE? motivoitunut opiskelija nopea oppimaan ylioppilaat ammatillinen perustutkinto toisen asteen opintoja suorittanut työkokemusta omaava opintoihin uudelleen palaaja TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET

37 Nopea polku työssäoppien
TYÖELÄMÄ HOPS JATKO-OPISKELU PEDAGOGINEN JOHTAMINEN SOME Toimintatavat LÄPÄISY OPS Rakenteet Työpaikalla tapahtuva oppiminen Resurssit SOME HENKILÖKUNTA SOME NOPSA SOME VAKIO-JOLLA Näytöt PERUSKOULU LUKIO TYÖELÄMÄ AMMATILLINEN TUTKINTO JNE Valinnaiset KV Atot SOME HOPS TOP Osaaminen TOP KOTISATAMA Sirpa Pursiainen, Annika Lithe`n, Päivi Suotunen, Hillevi Kivelä, Eija Vesterinen, Kaisa Ukkonen, Tomi Rönkkö 2013

38 Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ? Opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla Työssäoppimista tavallista enemmän Opiskelija voi oppia kahta tai useampaa eri tutkinnon osaa samanaikaisesti työtehtävistä riippuen Työssäoppimisen laajentaminen keskiössä Työn tekeminen korostuu opiskelijalla voi olla jo ennalta työpaikka laajennettu työssäoppiminen tukee työllistymistä Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppien Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia koskevat testit; opiskelija osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opetukseen

39 Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ? käy työssä opiskelun ohessa alan harrastustoiminta kansainvälinen vaihto loma- ja vapaa-aikojen hyödyntäminen huomioi nuoren työntekijän suojelu koulutus pysyy ajan tasalla osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat

40 tutkintojen perusteiden moduloiminen ja rakenteistaminen
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Rakenteet tutkintojen perusteiden moduloiminen ja rakenteistaminen opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi ja tuki-ihmiseksi työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden ja laaduntarkistaminen modulointi tehty siten, että hopsaaminen onnistuu nopeutetusti (opintopolut)

41 Rakenteita voisi kehittää
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Rakenteita voisi kehittää A) Isompi ryhmä tekee laajennettua työssäoppimista, jolloin opettajalle voidaan resurssoida ohjaukseen aikaa (opetus tapahtuu esim. 5 ov tasolla työpaikoilla ja resurssoidaan samassa suhteessa kuin opetus luokassa resurssoitaisiin)

42 Rakenteita voisi kehittää
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Rakenteita voisi kehittää B) Yhdelle opettajalle voidaan resurssoida lukuvuodeksi kerrallaan työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus opettaja ei ole kiinni oppitunneissa, vaan aikatauluttaa suunnittelun ja ohjauksen tarveperustaisesti ohjausta voidaan jakaa opiskelijan tarpeiden mukaan opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja mahdollisuudet työelämäyhteistyötaidot ovat hyvät ja kehittyvät arviointi on tasapuolista Työnkierrolla varmistetaan, että koko opettajakunnan työelämäosaaminen vahvistuu

43 Rakenteita voisi kehittää
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Rakenteita voisi kehittää C) Lähiopetuksen tuntimäärän tarvepohjainen käyttö esimerkiksi 1pv/vk opettajalle kohdennetaan aikaa laajennetun työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen opiskelijoille kohdennetaan aikaa työssäoppimiseen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen näyttösuunnitelman tekemiseen oppimistulosten kirjaamiseen oppimispäiväkirjan tekemiseen mahdolliset tehtävät ja testit (esim. atto testit, puuttuvat opinnot) puuttuvien opintojen opiskelu, valinnaisten opintojen opiskelu ja tukiopetus

44 Läpäisyn tehostuminen Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise!
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku Läpäisyn tehostuminen parantaa: - tuloksellisuutta - työllistymistä Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise! EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Eija Vesterinen, OSAO

45 Laajennettu työssäoppiminen Yksilöllisesti hitaampi, tuettu polku
Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona. 45

46 Laajennettu työssäoppiminen
Yksilölliset polut: Hitaampi, tuettu polku Työllistyminen Perehdytys Ohjaus Yhteistyö vanhempien kanssa Tutkinnon perusteiden tulkinta Annetaan tarvittava tuki Oppiminen Ohjaus Laajennettu työssäoppiminen TYÖPAIKKA Ohjaus Osaaminen ja tieto-taito Henkilökoh-taistaminen Toiveet Työelämävalmiudet Tausta ja tarpeet Oppimistyylit Oppimisvalmiudet Opiskelu ryhmässä Erityisopiskelijat Omaan tahtiin opiskelevat Opintoihin palaavat Muut syyt? Esko-Asikainen Pirkko, Miettinen Pekka, Pursiainen Sirpa, Raivio Susanna 2013

47 Kenelle? Mistä syystä? Tekemällä oppija Koulumuotoinen ei sovellu
Opintojen täydentäjä Erilainen oppija Oma uratavoite

48 Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Pirkko Esko-Asikainen, Hyria
Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku Mikä laajenee Työssäoppimisaika pitenee Työssäoppimisen ajankohdat laajenevat Opiskeltavat sisällöt laajenevat Valinnaisuus opinnoissa laajenee Oppimisympäristö laajenee Ohjausresurssien tarve kasvaa Ohjausta antava henkilöstö kasvaa moniammatilliseksi EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Pirkko Esko-Asikainen, Hyria

49 Työpaikan valinta: onnistumisen mahdollisuus?
Täyttyvätkö ammattitaitovaatimukset? Työpaikan tehtävät vaatimustasoltaan opiskelijalle sopivia? Opiskelija hyväksyy työpaikan? Työpaikkaohjaaja perehdytetty laajennettuun työssäoppimiseen ja opetussuunnitelmaan Otetaanko huomioon opiskelijan erityisyys?

50 Laajennettu työssäoppiminen
Yritysyhteistyö Voit käyttää tätä tiedostoa kuva-albumin aloitustiedostona. 50

51 Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö
WIN-WIN-WIN Kuvat Hanna Toijala EDU.FI/AMMATTIPEDA Maarit Kuosa

52 Yrityksen tarpeisiin pohjautuva työssäoppiminen OPPILAITOS
YRITYS Yrityksen tarpeisiin pohjautuva työssäoppiminen OPPILAITOS AJANKOHTAISET TYÖTEHTÄVÄT Mitä osaamista tarvitaan, kuinka monta voidaan ottaa? Ohjaava opettaja Ryhmä 1 + Ryhmä 2: Opetus yhdessä Ryhmä 1 TUTKINNON PERUSTEET Tilaus HOPS: mm. työelämä-valmiudet, osaamis-tarpeet Oppiminen Valitaan opiskelijat Ryhmä 2 Sirpa Pursiainen 2013

53 Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Maarit Kuosa, Salpaus
Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö KENELLE? Yleensä aktiiviset, motivoituneet ja mahdollisesti nopeutetusti etenevät opiskelijat. Kenelle tahansa, jolle löytyy sopiva yritysyhteistyökumppani. MISTÄ KYSE? Opiskelija voi perustaa oman yrityksen tai toiminimen ja toimia alihankkijana yritykselle. Voi toteutua osana Nuori Yrittäjyys- tai osuuskuntatoimintaa. Yritysyhteistyössä voidaan hyödyntää myös tilaajamallia, jossa yritys “tilaa” opiskelijoita työssäoppimaan silloin kun yrityksessä on perustutkinnon tavoitteisiin nähden mielekkäitä työtehtäviä tarjolla. EDU.FI/AMMATTIPEDA Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Maarit Kuosa, Salpaus

54 Pedagogiset toimintamallit
MITEN? Pedagogiset toimintamallit Toiminnan juurruttaminen Vertaiskehittäminen Toimintamallin levittäminen Yhteneväiset käytänteet 54

55 Muutos- ja kehittämistarpeita
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä Laskentapäiviin perustuva rahoitus ja nuorten oppisopimuskoulutuksen rahoitusmalli eivät tue laajennettua työssä oppimista. Nuori opiskelija tarvitsee pääsääntöisesti enemmän ohjausta ja tukea kuin aikuinen oppisopimusopiskelija, jolla usein on aiemmin hankittua osaamista. Rahoituksen muuttaminen, kun opiskelija valmistuu aikaisemmin eli on niin sanotun nopean polun opiskelija. Opiskelija saattaa valmistua kesken vuoden, eikä ole tuolloin laskentapäivänä enää opiskelija: tämä on koulutuksenjärjestäjälle tappiollista. Tuloksellisuusmittarit eivät kaikin tavoin kannusta laajennetun työssäoppimisen kehittämiseen (esim. nopeutetut polut). ”Porkkana rahoituksen” kehittäminen koulutuksen järjestäjille yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen mahdollistamisesta. 55

56 Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajan työehto- ja virkaehtokysymykset Työaikakysymykset uudistuvan opettajuuden myötä. Oppituntien pitämiseen perustuva palkkausjärjestelmä ei vastaa opettajan nykyaikaista työnkuvaa. Opetustyön resurssit eivät saisi vaihdella oppimisympäristön mukaan eli luokassa pidettävä opettaminen ei saa olla arvokkaampaa kuin työpaikalla tapahtuva opettaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppiminen ohjaaminen. Hanketyö on OVTES:n mukaan muuta työtä, jolloin osassa liitteissä yhtä (1) maksettua työtuntia kohden tulee tehdä työtä 1,5 tuntia, joka koetaan epäoikeudenmukaisena. 56

57 Muutos- ja kehittämistarpeita
Oppilaitokseen opiskelijaksi hakeutuminen Jatkuva hakumenettely opiskelijaksi, jotta oppilaitos voi ottaa kesken vuoden lisää opiskelijoita opiskelijan valmistuessa tavallista nopeammin. Sosiaaliturvaetuudet Jos opiskelija on oppilaitoksessa vain kaksi päivää viikossa ja kolme päivää työssäoppimassa omalla paikkakunnallaan, ei hän saa KELAn koulumatkatukea. Opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta olisi kuitenkin usein tärkeää saada työssäoppimispaikka omalta asuinpaikkakunnaltaan. 57

58 Muutos- ja kehittämistarpeita
Sähköiset järjestelmät Käytössä tulee olla sähköinen HOPS, joka helpottaa yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen suunnittelua. Valtakunnallinen sähköinen järjestelmä työpaikkarekisteriksi helpottaisi koulutuksen järjestäjiä työpaikkarekisterien ylläpidossa. 58

59 Muutos- ja kehittämistarpeita
Tutkinnon perusteet Osassa tutkinnon perusteissa on päällekkäisyyttä eli samaa asiaa opiskellaan monessa eri tutkinnonperusteen osassa, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi näissä tilanteissa ratkaista sekä ohjeistaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (sinänsä päällekkäisyydet ovat ymmärrettäviä, sillä pohja-ajatuksena on myös tutkinnon osan suorittamisen mahdollisuus, jolloin ammattiin liittyvä keskeinen osaaminen voi liittyä useaan tutkinnon osaan). Koska tutkinnonperusteet ovat olemassa, ei liene koulutuksenjärjestäjän tarpeen tehdä koulutusorganisaatiokohtaista opetussuunnitelmaa siltä osin, kuin kyse on suoraan tutkinnonperusteista, vaan kuvata pikemminkin koulutusorganisaation toimintaan keskeisesti liittyvät seikat, jotka poikkeavat muiden käytänteistä (poissaolot, järjestyssäännöt yms.) sekä kuvata, mallintaa ja ohjeistaa, miten valinnaisuus ja erilaiset opintopolut mahdollistetaan kyseisessä koulutusorganisaatiossa. 59

60 Muutos- ja kehittämistarpeita
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kriteerien sisällöt sellaisiksi, että ne ovat aidosti ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja että ne voidaan suorittaa työssäoppien. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin tarjota kurssimuotoisena erityisesti niille, jotka ovat valmistumisen jälkeen jatkamassa opintojaan. Näiden vaihtoehtojen lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin suorittaa myös myöhemmin työelämässä täydennyskoulutuksena, jotta valmistuminen ammattiin ei jää kenelläkään kiinni ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vuoksi ja toisaalta tämän avulla tiedot päivittyisivät haettaessa jatko-opintoihin 60

61 Muutos- ja kehittämistarpeita
Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkeyttäminen Työelämän edustajille edelleen vaikeaselkoista (esim. ammattiosaamisen näyttökriteeristöt). Käsitteiden epäselvyys ja kirjavuus (esim. merkitys koulutusmuodosta riippuen: nuorten tutkintoon johtava koulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena ja aikuisten oppisopimuksena). Käytettäviä käsitteitä tulisi muuttaa lainsäädännössä ja käytännössä yhteneväisiksi, sillä työelämälle erilaiset käsitteet ja niistä kumpuavat hieman erilaiset käytänteet luovat haasteita. ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/opintojen yksilöllistäminen/ Käytännöt ja termit: tutkintotodistus, näyttötodistus Ennen kuin lainsäädäntöä saadaan muutettua, tulisi tehdä nuorten tutkintoon johtavasta oppisopimuksesta ja aikuispuolen oppisopimuksesta oma erityissanasto väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämä sisältäisi: HOPS, HOJKS, opintoviikot, opinnäytetyö, ammattitaitoa täydentävät opinnot, ammattiosaamisen näytöt sekä tietoja siitä, mitä pitää olla suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyssä tutkintotodistuksessa ja mitä taas näyttötutkintoperusteisessa tutkintotodistuksessa. 61

62 Muutos- ja kehittämistarpeita
Opetuksen järjestäminen rakenteet ja niiden joustavuus yksilölliset työvaltaiset opintopolut osaksi strategiaa, opetussuunnitelmaa ja toimintatapaa pysyvät ratkaisut resursointiin, työnjakoon ja oppilaitoksen rakenteisiin tiukasti moduuleihin ja jaksoihin sidottu opetuksen suunnittelu asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle ja aidosti yksilöllisille opintopoluille yhteneväiset käytänteet koko koulutusorganisaatiotasolle joustamattomat lukujärjestystekniset ratkaisut usein joustavien ratkaisujen esteenä kesäajan ja loma-aikojen hyödyntäminen opiskelussa työelämän tarpeiden huomioiminen työssäoppimista laajentaessa (sesongit, työajat, tilaukset) ammattitaitoja täydentävien tutkinnon osien integrointi laajennettuun työssäoppimiseen 62

63 Muutos- ja kehittämistarpeita
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen kehittämistyö oppilaitosten sisällä, oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän edustajien yhteistyökehittäminen kuntasektorin kanssa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi) nuorisotakuun toteutumisen tueksi ennakointi: työssäoppimisen laajentamisen edellyttää työvoimapoliittista suunnittelua työssäoppimisrekisterien systemaattinen ylläpito oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen jatkuvana toimintana osana opiskelijoiden työpaikkaohjausta työelämän ohjaus-, ja arviointitaitojen varmistaminen on tärkeä osa laadunvarmistusta laajentaessa työssäoppimista 63

64 Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajien täydennyskoulutustarpeet: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekeminen tutkinnon perusteiden tunteminen uudistuva opettajuus verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja opetusmenetelmäkoulutus Työpaikkaohjaajien koulutus/osaamisen kehittämistarpeet: opiskelijoiden erilaiset valmistumisajat työpaikalla tapahtuvan oppimisen laaja-alaisempi hyödyntäminen ohjausprosessi arviointi 64

65 Muutos- ja kehittämistarpeita
Kehittämisrahoitusta ja koulutusta tarvittaisiin koulutuksenjärjestäjien johdolle: rakenteiden muuttaminen yksilölliset työvaltaiset opintopolut mahdollistaviksi: johto mukaan kehittämistyöhön, kun rakenteita kehitetään ja muutetaan pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen oppimisen ja ohjauksen dokumentointi uudistuva opettajuus joustavat polut eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä koulutusjärjestämismuotojen välinen yhteistyö kuntasektorin ja koulutuksen järjestäjän välinen yhteistyö etenkin koskien nuorisotakuuta hankkeiden tulosten jatkokehittäminen ja toimintamallien levittäminen koko koulutusorganisaation käyttöön 65

66 Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajakoulutuksen kehittämistarpeet: sen ammattialan työssäoppimisjakson sisällyttäminen opintoihin, minkä alan opiskelijoita tulee opettamaan uudistuva opettajuus elämänhallintataidoissa tukeminen ja aikuisen roolimallina olo sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja palveluihin ohjaaminen seuraavilta osin: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, sosiaalityö osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu käytännössä eri koulutuksen järjestämismuodot työelämäyhteistyö verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja opetusmenetelmäkoulutus 66

67 Käytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi
”Uusi startti” – tila Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka epävarmoja uudesta alasta Ohjataan keskeyttämisvaarassa olevat Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaaja Aikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa Uraohjausta Ryhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot Palveluohjaus ja palvelupäätökset    Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vk Mielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vk Sosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat) Moniammatillinen yhteistyö korostuu Toimii kuntouttavana polkuna Viranomaispäätös-ten tekeminen mahdollistuu oikeasti Ohjataan nuorisotakuun piirissä olevia

68 Opiskelija löytää uuden koulutusalan
”Uusi startti” – tila Nuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila Opiskelija löytää uuden koulutusalan Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan = opiskeluaika lyhenee Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla Opiskelija aloittaa oppisopimusopimuksen Opiskelija työllistyy Opiskelija saa tukea elämänhallintaan Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen

69 Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi:
Luotaisiin koulutusorganisaatioiden yhteyteen kautta maan ammattistarttiluokkia/uusistarttiluokkia, joissa työskentelisi kunnan ja työvoimapalvelujen työntekijöitä. Käytännössä tällaisella luokalla voisi olla ammatillista työpajatoimintaa, jossa jo opinnollistetaan työskentelyä ja opintojenohjausta sekä uraohjausta. Eli autetaan jokaista nuorta löytämään se oma polkunsa työllistymiseksi. Lisäksi kunnan työntekijä esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi voisi kartoittaa, mitä palveluja nuori tarvitsee. Palkanmaksajana toimisi edelleen kunta tai TEM (Työvoimatoimisto), mutta työpäivä toteutettaisiin uusistartti luokassa. Käytännössä kyseessä ovat samat asiakkaat. Kun keskeyttämisvaarassa olevat saadaan pidettyä oppilaitoksessa ja opiskelijat lasketaan oppilaitoksen opiskelijoiksi, mahdollistetaan koulutusorganisaation näkökulmasta toiminnan rahoitus. Tämä voi olla myös käytännön vastaus siihen, ettei nykyiset säästötoimenpiteet ole niin laajoja koulutuksenjärjestäjille, mutta toiminnan painopiste muuttuu osittain. Ecvet:n myötä yksilölliset opintopolut ja osaamisperustaisuus lisääntyy, joten koulutuksenjärjestäjiltä voi vapautua tiloja ko. toiminnan järjestämiseen.

70 Tällaisella uusistartti-luokalla erityistä huomioita kiinnitettäisiin elämänhallintataihoihin. Osana tällaista toimintaa voitaisiin tarjota matalankynnyksen keskusteluapua yms. Tämän tyyppisen luokan opiskelijoiden olisi helppoa käydä tutustumaan eri aloille, sekä aloittaa ammatilliset opinnot siinä vaiheessa, kun oma ala ja elämänhallinta ovat riittävät. Yhtälailla luokalta voisi laittaa valmiuksien mukaan työharjoitteluihin ja työkokeiluihin opiskelijoita sekä ohjata nuorten oppisopimukseen niitä nuoria, joilla on siihen valmiudet. Tämän tyyppinen luokka toimisi myös "kopin ottajana" niille nuorille, jotka ovat tipahtamassa opinnoista, ovat alanvaihtajia ja tarvitsevat uraohjausta tai joilla tulee sairastumisen yms. vuoksi pitkiä poissaoloja ja jotka ovat palaamassa opintojen pariin.

71 Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut"
Sirpa Pursiainen, YTM Kehittämistyö Projektipäällikkö Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut"  Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämisen Laajennetun työssäoppimisen kokeilun valtakunnallinen koordinointihanke Opas koulutuksen järjestäjille työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen -kirjoitustyöstä vastaaminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppaan sähköinen versio Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Åkerlundinkatu 8, Tampere puh. 050  , vaide sirpa.pursiainen(a)tampere.fi 71