Kuntien edunvalvonta Brysselissä

Esitys aiheesta: "Kuntien edunvalvonta Brysselissä"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien edunvalvonta Brysselissä
Kuntaliiton Brysselin toimiston rooli ja ajankohtaiset asiat Kuntaliiton Brysselin toimisto Henrik Rainio, toimiston johtaja

2 Kuntaliiton Brysselin toimisto
Kuntaliiton Brysselin toimisto avattiin tammikuussa 1993, jolloin oli yhteinen tila Ruotsin keskusjärjestön kanssa. Nykyiseen ”Euroopan Kuntataloon” muutettiin keväällä Talo mahdollistaa yhteiset tilat alue- ja paikallistasoa edustaville edunvalvojille Brysselissä. Samalla käytävällä Pohjoismaiden, Baltian ja Skotlannin liittojen Brysselin toimistot. Yläkerrassa CEMR ja alakerrassa Eurocities Talossa lisäksi muita Kuntaliiton sisarjärjestöjä sekä kaupunkien ja alueiden toimistoja, mm. Tampereen ja Pirkanmaan aluetoimisto. Yhteensä talossa noin 30 alue- ja paikallistason toimijaa. 2

3 Brysselin toimiston tehtävät
Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien yhteydenpito- ja edunvalvontaväylä Euroopan unioniin EU-tiedonhankinta Kuntaliitolle, kunnille ja maakuntien liitoille EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen Suomen kunnallishallinnon ja hyvinvointijärjestelmän tunnetuksi tekeminen Kuntaliiton asiantuntijoiden ja alueiden komitean Suomen valtuuskunnan tukikohta Yhteistyö suomalaisten aluetoimistojen, CEMRin ja ELAN-verkoston kanssa Tapaamisten ja seminaarien järjestäminen

4 EU:n vaikutukset kuntasektoriin
EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämiseen – se on jäsenmaiden sisäinen asia. Unioni vaikuttaa yhä enemmän kuntasektoriin eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta. Ruotsin kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa prosenttiin alue- ja paikallistasolla tehtävistä päätöksistä (SALAR 2010). EU:n tarjoamat yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuudet kunnille. Eri maissa kuntien rooli, tehtävät ja rahoitusrakenteet erilaisia. 4

5 Vaikuttamisen kohteena olevat toimielimet
Komission asiantuntijoiden ja pääjohtajien tapaamiset Kuulemiset, vihreät kirjat CEMR CEEP Aluetoimistot Vaikuttamisen vaikeus kasvaa Komissio Parlamentti Neuvosto Suomen EU-edustusto ELAN –verkosto Suomessa Kuntaliiton lausunnot ja EU-jaostot Suomalaismeppien tapaamiset Meppiavustajabrieffit Tarkistusehdotukset ELAN –verkosto CEMR Alueiden komitea - Suomen valtuuskunnan kautta Raportoijien tapaamiset ELAN –verkosto Kuntaliiton asiantuntijat Vaikuttamisen merkitys kasvaa Paras lopputulos, kun samaa viestiä viedään kaikkia kanavia pitkin!

6 Ajankohtaista edunvalvonnassa, syksy 2013
Tietosuojalainsäädännön uudistaminen Julkisen talouden sääntely ja talouden EU-ohjausjakso Koheesiopolitiikka Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri Hankintadirektiivien uudistaminen Valtiontukisääntöjen uudistaminen (ml. lentoliikenteen valtiontuki) Jätelainsäädännön uudistaminen Ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 Työllisyysasiat (nuorisotakuu, työaikadirektiivi, CEEPin edunvalvonta) Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa + Europarlamenttivaalit, Eurooppa 2020 –strategia monitasohallinnon edistäminen, Itämeren alueen strategia,

7 Esimerkki: Talouden EU-ohjausjakso ja kunnat
Suomen maakohtaisissa suosituksissa vuonna 2013 todetaan mm., että ”Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu ei ole vastannut koko talouden tuottavuuden kasvua, sillä väestön ikääntymiseen liittyvä rasitus kasvaa. Periaatteet kuntien uudistamiseksi on vahvistettu. Kuntien yhdistyminen on kuitenkin edelleen vapaaehtoista, vaikkakin valtio tarjoaa taloudellisia kannustimia. ” sekä suositetaan, että Suomi toteuttaisi vuosina 2013–2014 toimia, joilla se ”arvioi edelleen vuosittain väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruutta ja sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkän aikavälin tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti” ”huolehtii pitkäaikaishoidon kustannusvaikuttavuudesta ja kestävyydestä ja painottaa enemmän ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja itsenäistä asumista” ”huolehtii käynnissä olevien kuntarakennetta koskevien hallinnollisten uudistusten tehokkaasta toteuttamisesta, jotta voidaan parantaa tuottavuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä julkisten palvelujen tarjonnassa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mukaan lukien”  Edunvalvonnan kannalta: Mikä on näiden suositusten sitovuus ja mihin kehitys johtaa?

8 Onnistumisia EU-edunvalvonnassa?
Basel III -pankkisääntely Suomen EU-rahoitus Esitys: 3 % vähimmäisomavaraisuusvaatimus kaikille luottolaitoksille, Kuntarahoitukselle tarkoittaisi 500 milj. € lisäystä. Esitys: Suomen rahoitusosuus kaudelle 1,1 mrd. €, Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki 20 €/asukas. Lopputulos: Kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille erillinen prosenttiluku. Lopputulos: Suomen rahoitusosuus 1,32 mrd. €, Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki 30 €/asukas. Yhteistyössä: Jari Vaine, Kuntarahoitus, EUE, ELAN, Rehnin kabinetti, Sirpa Pietikäinen, Carl Haglund. Yhteistyössä: Annukka Mäkinen, EUE, aluetoimistot, Riikka Pakarinen (Manner). Energiatehokkuusdirektiivi Hankintadirektiivin uudistaminen Esitys: Julkiselle sektorille 3 % vuotuinen peruskorjausvelvoite, kustannukset kunnille milj. € vuodessa. Esitys: in house –raja 90 %, strategisten tavoitteiden huomioiminen ja hankintojen pilkkominen pakollista, lainat hankintojen piiriin. Lopputulos: Ei sitovaa velvoitetta, mutta energiatehokkuutta edistettävä. Lopputulos: in house -raja 80 %, strategisia tavoitteita ja pilkkomista kannustetaan, lainat ei hankintojen piiriin. Yhteistyössä: Kalevi Luoma, CEMR, alueiden komitea. Yhteistyössä: Katariina Huikko, CEMR, EUE, Sari Essayah, Sirpa Pietikäinen, alueiden komitea.

9 Kuntaliiton Brysselin toimisto
Kiitos mielenkiinnosta! 9