Aviovarallisuus- ja perintöoikeus

Aviovarallisuus- ja perintöoikeus
Peruskurssiaineistoa Urpo Kangas

Omaisuuden erillisyysjärjestelmä
Erillisomistuksen periaate Pääsääntö AL 34 §: Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. Omaisuuden saantotapa ei vaikuta Ei synny yhteistä pesää Yksinomistus tai murto-osainen yhteisomistus

Omistusoikeuden määräytyminen
Nimiperiaate: omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin se on hankittu Asiaan ei yleensä vaikuta se, kumman puolison varoja hankintaan on käytetty. Tiukasti tulkiten omaisuuden hankintaan panostanut puoliso, jonka nimiin omaisuutta ei ole hankittu, menettää koko panostuksen toisen hyväksi.

KKO 1975 II 62 Puolisot olivat avioliiton aikana hankkineet asunto-osakkeet yhteiseksi omaisuudekseen. Vaimon katsottiin toiminnallaan puolisoiden lasten ja kodin hoitajana sekä osallistumalla puolisoiden aikaisemmin omistamalla tilalla rakennustyöhön ja tilapäisesti myös ansiotyöhön kodin ulkopuolella osaltaan kohottaneen perheen varallisuusasemaa siinä määrin, että vaikka mies olikin palkkatuloistaan suorittanut puolisoiden aikaisempien asuntojen hankkimisesta johtuneet kustannukset ja niiden hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostoa varten otetun pankkilainan lyhennysmaksut, osakkeet kuuluivat puolisoille yhtäläisin osuuksin. Vaimon mainittua osuudensaantoa ei ollut pidettävä lahjana tai maksuvelvollisuuden aiheuttavana luovutuksena. Ään

Saamiskonstruktio Jos toisen puolison nimiin tulevan omaisuuden hankintaan käytetään toisen puolison varoja, on varoja antaneella vastaavan määrän suuruinen saatava omistajapuolisolta. Saamiskonstruktion heikkous: saatava on nimellisarvoinen ja koroton, jos koron maksamisesta ei ole sovittu. Sijoituspanos ”huono” investointi, koska menettää arvoaan ajan kuluessa.

Omistuskriteerit Kiinteä omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin lainhuuto on annettu. Jos lainhuuto on myönnetty puolisoiden yhteisiin nimiin, joudutaan soveltamaan olettamaa, jonka mukaan puolisoiden on katsottava omistavan tilan puoleksi kumpikin.

Omistuskriteerit Yleisten siviilioikeuden sääntöjen mukaan irtaimen hallinta luo omistajaolettaman. Vaikeus: yhteinen koti. AL 89 §: Jos puolisoiden omaisuutta eroteltaessa jonkin irtaimen esineen suhteen ei käy olosuhteista selville eikä myöskään voida näyttää, kummanko puolison omaisuuteen se kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, on puolisoiden katsottava saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.

Nimiperiaate ja irtain
Rekisteröinti osoittaa yleensä, kenen nimissä omaisuus on ja ketä siis on pidettävä omistajana (esim. venerekisteri, ajoneuvorekisteri, arvo-osuusmerkinnät etc) AL 89 § koskee ennen muuta tavanomaista asuntoirtaimistoa. Merkittävimmät ja arvokkaimmat taideteokset kuuluvat nimiperiaatteen mukaan sille, joka voi maksutositteella tai muulla saantoasiakirjalla osoittaa hankkineensa ne omilla varoillaan.

KKO 1992:48 A ja B olivat avoliittonsa aikana hankkineet ajoneuvot yhteiseen lukuun käyttäen kummankin varoja autojen maksamiseen. Tämän vuoksi vahvistettiin, että A ja B omistivat ajoneuvot yhteisesti, vaikka ne oli rekisteröity B:n nimiin. B:n otettua ajoneuvot hallintaansa avoliiton päätyttyä hän oli velvollinen suorittamaan A:lle korvausta ajoneuvojen arvonalennuksesta ja A:n käytön estymisestä.

Fidusiaariperiaate Lähtökohtana bulvaaniperiaate. Omaisuus hankintaan A:n lukuun, mutta B:n nimiin. Sallittu esine- ja muussa varallisuusoikeudessa. Ulkoinen tunnusmerkki, esimerkiksi lainhuuto, ei ilmaise todellista omistussuhdetta. Yhteiseen lukuun hankkiminen on tavallinen perheissä, joissa toimeentulo on vain toisen puolison ansiotulojen varassa.

Fidusiaariperiaate Täydentää nimiperiaatetta
Hankinta kolmeen suuntaan: A:n nimiin, mutta B:n lukuun (normaali bulvaanisuhde). A:n nimiin, mutta yhteiseen (A + B ) lukuun (perheoikeudellinen suhde). Yhteisiin nimiin, mutta A:n lukuun (perheoikeudellinen suhde).

Fidusiaariperiaate Aihetodisteita toisen lukuun toimimisesta:
Rahoitus eli selvitys siitä, kumman puolison varoilla omaisuus on hankittu: Suora rahoitus on kysymyksessä silloin, kun puoliso voi tilitiedoilla, maksutositteilla tai vastaavilla osoittaa suorittaneensa kauppahinnan. Välillinen rahoitus tapahtuu tavallisesti velkaa ottamalla. Jos toinen maksaa lainan yksin, se on indisio omistusoikeudesta. Surrogaattiomaisuus (A:n omistama myydään ja kauppahinnalla ostetaan omaisuutta B:n lukuun)

Työpanos ja omistus Puoliso työskentelee yhteiseksi kodiksi tulevan omakotitalon rakentamiseksi toisen puolison omistamalla tontilla. Ei konstituoi omistusoikeutta. Kotityö: Toinen puoliso työskentelee kotona hoitaen taloutta tehden mahdolliseksi toisen ansiotyössä käymisen. Suomessa (koti)työlle ei yksinään ole annettu omistusoikeutta konstituoivaa merkitystä Yhdessä muiden seikkojen, kuten osittaiseen rahoitukseen osallistumisen kanssa, sillä on näytöllistä oirearvoa omistussuhteista päätettäessä.

Hankintahetkinen tarkoitus
Hankintahetkinen tarkoitus ratkaisee sen, onko asuntoa pidettävä yksin sen omaisuutena, jonka nimissä se on vai puolisoiden yhteisenä omaisuutena.

KKO 1996 II 96 Asunto-osakkeet, jotka oikeuttivat perheen asuntona käytetyn huoneiston hallintaan, katsottiin hankituiksi puolisoiden yhteiseen lukuun ja olevan heidän yhteistä omaisuuttaan.

KKO 1988:85 A:n ja B:n avoliiton aikana oli A:n omistamalle tilalle rakennettu omakotitalo, jossa A ja B sekä heidän lapsensa olivat asuneet. Muutettuaan tilalta B vaati vahvistettavaksi, että hän omisti talon yhteisesti A:n kanssa. Koska B ei ollut näyttänyt, että olisi tarkoitettu A:n ja B:n yhteisesti omistavan talon, B:n vaatimus hylättiin. Ään.

KKO 1992:168 Kiinteistö oli ostettu miehen nimiin ja mies oli yksin saanut lainhuudon siihen. Kiinteistön tultua ulosmitatuksi miehen veloista vaimo oli kanteessaan väittänyt, että kiinteistö oli tosiasiassa ostettu heidän yhteiseen lukuunsa, ja vaatinut omistusoikeutensa vahvistamista puoleen kiinteistöstä. Vaimo ei voinut tehokkaasti vedota väittämäänsä omistusoikeuteen miehen ulosmittausvelkojia vastaan. Kanne hylättiin. Ään.

Toisen maalla oleva rakennus
Kiinteistö vaimon, rakennus miehen (puuttuva ainesosasuhde). Kiinteistö ja sillä oleva rakennus vaimon tai miehen (ainesosasuhde). Jos ainesosasuhde puuttuu, kiinteistön omistusoikeus ei laajene koskemaan kiinteistöllä olevaa rakennusta. Ongelmana rakennuksen arvostaminen. Ongelmana kiinteistön arvostaminen.

Avio-oikeus AL 35 § Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä

Ositettava omaisuus Osituksessa puolisolla voi olla kahdenlaista omaisuutta Avio-oikeuden alaista omaisuutta Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta Omaisuus voi olla puolison yksin omistamaa, puolison yhdessä sivullisen kanssa omistamaa tai puolisoiden yhdessä omistamaa.

Ositus laskennallisena toimituksena
Puolittamisperiaate Puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan nettomääräisinä yhteen. Yhteenlaskettu säästö puolitetaan. Puolikas osoittaa puolison avio-osan Tasoituserä on tasinko.

Avio-oikeuden merkitys
Aikaisemmin kiinteä liittymä avioliittolain vallinnanrajoitussäännöstöön. Vuosina 1930 – 1988 puoliso ei saanut luovuttaa omistamaansa avio-oikeuden alaista kiinteää eikä irtainta omaisuutta ilman toisen puolison suostumusta.

Avio-oikeus ja vallinta
Vuodesta 1988 lähtien vallintarajoitukset ovat sidoksissa siihen, mihin tarkoitukseen omaisuutta käytetään tai siihen, mihin tarkoitukseen omaisuus on hankittu.

Avio-oikeus ja vallinta AL 38 §
Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Mitä tässä momentissa säädetään kiinteästä omaisuudesta, koskee myös toisen maalla olevaa rakennusta ja käyttöoikeutta maahan. Luovuttamiseen rinnastetaan myös kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle tai muun sitä koskevan käyttöoikeuden perustaminen.

Oikeustoimi, jonka puoliso on tehnyt vastoin 1 momentin säännöstä, on julistettava pätemättömäksi, jos toinen puoliso nostaa tästä kanteen kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta. Kiinteän omaisuuden luovutus tulee kuitenkin päteväksi, jos saannolle on myönnetty lainhuuto eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa kyseistä omaisuutta.

Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai siirtää toiselle: - osakeyhtiön osakkeita, vuokraoikeutta tai muita oikeuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina; - irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon; - toisen puolison käytettävinä olevia tarpeellisia työvälineitä; eikä - irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.

Vallinnanrajoitusten kesto
Rajoitus alkaa vihkimisestä Rajoitus jatkuu avioliiton aikana Rajoitus jatkuu erillään asumisen aikana Rajoitus jatkuu osituksen ollessa vireillä Rajoitus jatkuu osituksen moitteen aikana Rajoitus jatkuu vaikka puolisot solmisivat tahoillaan uuden avioliiton Rajoitus päättyy osituksen tultua lainvoimaiseksi.

Vallinnanrajoitukset ja sopimusvapaus
Puoliso ei voi antaa etukäteistä suostumustaan sille, ettei hän avioliiton aikana tule vetoamaan vallinnanrajoitussäännöstöön. Luopuminen on tehtävä oikeustoimikohtaisesti. Jälkiperäinen hyväksyminen aina mahdollista.

Vallinnanrajoitukset ja sopimusvapaus
Vapaamuotoinen huomautus luovutuksensaajalle ei katkaise kanneaikaa. Kanteen määräaika on katkaistava jättämällä laissa olevan määräajan kuluessa (… jos toinen puoliso nostaa tästä kanteen kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta…).

Vallinnanrajoitukset ja eloonjäänyt puoliso (AL 86.2 §)
Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus
Puolisolla voi olla avio-oikeudesta vapaata omaisuutta eli ns. VO –omaisuutta neljällä eri perusteella: Kolmannen henkilön tahdonilmaisuun perustuva VO-omaisuus. Sopimukseen perustuva VO-omaisuus. Suoraan lain määräykseen perustuva VO-omaisuus. Toisen puolison vaatimuksesta syntynyt VO-omaisuus.

Lahjaan ja testamenttiin perustuva VO-omaisuus
AL 35.2 §: Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä.

AL 66 §: Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avioehtosopimuksen ja luettelon, joista puhutaan 35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42 ja 60 §:ssä, tulee, jotta ne olisivat päteviä, olla päivättyjä, asianmukaisesti allekirjoitettuja ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamia.

Kiinteä VO-omaisuus MK 2:1 Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.

Kiinteä VO-omaisuus MKVpL 19.2 Jos jonkin lainkohdan mukaan kiinteistön luovuttamiseen tarvittava suostumus on kahden esteettömän henkilön todistettava, uuden maakaaren voimaantulon jälkeen riittää, että suostumus on kaupanvahvistajan vahvistama. Ei koske avio-oikeusmääräystä !!!

PK 10:1: Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

PK 10:3. Joka sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi on estynyt tekemästä testamenttia 1 §:ssä säädetyllä tavalla, saa tehdä sen suullisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä tai todistajittakin omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla. Edellä 1 momentissa tarkoitettu testamentti on katsottava rauenneeksi, jos testamentin tekijällä esteen lakattua on kolmen kuukauden ajan ollut tilaisuus määrätä jäämistöstään sillä tavalla kuin 1 §:ssä on säädetty.

Avioehtosopimus AL 41 § Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta. Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty.

Ehdollinen avioehto KKO:2000:100
Puolisot oli tuomittu avioeroon. Puolisoiden välisessä avioehtosopimuksessa oli sovittu, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta leskellä oli avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus katsottiin päteväksi. (Ään.)

VO-omaisuuden tuotto ja surrogaatti
Alun perin tarkoituksena oli se, että avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto oli aina avio-oikeuden alaista. Tuoton avio-oikeuden alaisuus merkitsi eräänlaista puolison minimisuojaa osituksessa. Sijaantullut omaisuus voidaan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi.

KKO 1974 II 45 Avioehtosopimuksen määräyksellä, ettei kummallakaan puolisolla ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, puolisoiden katsottiin tarkoittaneen myös omaisuutta, jonka he saivat myöhemmin. Avioehtosopimus oli siten avio-oikeuden kokonaan poissulkevana käsittänyt myös puolisoiden omaisuuden tuoton. Kun osituksen suorittaja oli käsitellyt omaisuuden tuoton avio-oikeuden alaisena omaisuutena, hänen päätöksensä ko. kohdin kumottiin moitekanteen johdosta.

Avio-oikeuden palauttaminen
Avio-oikeus voidaan palauttaa samassa järjestyksessä kuin se voidaan sopimuksella poistaa. Puoliso voi luopua osituksessa vetoamasta avioehtoon. Osituksen esisopimuksella voidaan sopia, että avio-oikeudesta vapaata omaisuutta pidetään avio-oikeuden alaisena omaisuutena (Ks. AL 103 b §).

Suoraan lain nojalla VO-omaisuus
Sosiaalietuudet, ansioeläkkeet, syytinki TekijänoikeusL 41 §: Tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä. Tekijä saa testamentilla, myös eloon- jäänyttä puolisoa sekä rintaperillistä, ottolasta ja tämän jälkeläistä sitovasti, antaa määräyksiä oikeuden käyttämisestä tai valtuuttaa toisen antamaan sellaisia määräyksiä.

Henkivakuutus VO-omaisuutena
Jos henkivakuutuksessa on vakuutettuna vakuutuksenottaja tai hänen puolisonsa, ei jommallekummalle heistä vakuutussopimuksen mukaan kuuluvaa oikeutta saa ulosmitata kummankaan velasta, jos: 1) vakuutuksen ottamisesta on ulosmittausta toimitettaessa kulunut vähintään kymmenen vuotta; tai

2) vakuutusmaksuja on sovittu suoritettavaksi vähintään kymmenen vuoden ajan eikä minään vuonna ole suoritettu enemmän kuin viidennes siitä vakuutusmaksujen yhteenlasketusta määrästä, joka olisi ollut suoritettava, jos maksut olisi vakuutusta otettaessa tasaisesti jaettu kymmenelle vuodelle; maksun korotusta, joka johtuu sovitusta kustannusten kehitystä kuvaavasta indeksin muutoksesta, ei oteta huomioon; taikka

3) vakuutus on voimassa vain kuoleman varalta, eikä minään vuonna ole suoritettu kaksi kertaa vuosittaista vakuutusmaksua suurempaa maksua. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta toimitettaessa ulosmittausta elatuksesta, joka on maksettava puolisolle tai lapselle.

Avio-oikeuden yksipuolinen poistaminen AL 35.4 §
Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä maistraatille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa säädetään.

Edellytyksenä toisen puolison konkurssi ja toisen puolison yksipuolinen ilmoitus. Ei voi tehokkaasti vastustaa. Avio-oikeus lakkaa ilmoituksen seurauksena molemminpuolisesti ja kaikkeen puolisoiden omaisuuteen nähden.

Ilmoitus ei merkitse sitä, että ositus tulisi vireille sen johdosta. Puolisot voivat palauttaa avio-oikeuden avioehtosopimuksella. Jos avio-oikeutta ei palauteta ja omaisuuden erottelu toimitetaan vuosia myöhemmin, erottelua ei voi sovitella.

Ositus avio-oikeuden purkavana toimituksena.
Ositus voidaan toimittaa aina kun avioeroa koskeva asia on vireillä. Avioeroa koskeva asia voi raueta sen vuoksi, ettei kumpikaan puolisoista halua harkinta-ajan umpeenkulumisen jälkeen hakea eroa. Jos avioeroa koskeva asia raukeaa, sen vireille tulon jälkeen toimitettu ositus ei raukea.

Ositus avio-oikeuden purkavana toimituksena.
AL 107 a § Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä. Jos puolisot eroavat myöhemmin, uutta ositusta ei voida toimittaa, jos avio-oikeutta ei ole palautettu. Toimitettua ositusta ei ole mahdollista sovitella.

Osituksen käynnistäminen
Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

Osituksen tarkoitus Ositus aviovarallisuussuhteet purkavana toimituksena Sopimusositus osapuolten tahtoon perustuvana toimituksena Toimitusositus tuomioistuimen määräämän pesänjakajan ratkaisuun perustuvana toimituksena.

Ositukseen sovellettavat normit
Aineelliset säännökset avioliittolain IV osassa ( AL 85 § - AL 107 a §) Menettelylliset säännökset perintökaaren 23 luvussa. AL PK

Osituslaskelman elementit
Ennakkotoimet Omaisuussuhteiden selvittäminen AO-omaisuuden luokittaminen omaksi ryhmäkseen VO-omaisuuden luokittaminen omaksi ryhmäkseen AO-velkojen kohdentaminen VO-velkojen kohdentaminen Omaisuuden arvostaminen

Osituslaskelma Kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön määrääminen Säästöjen yhteenlaskeminen Päältäpäin erottaminen Erilaisten vastikkeiden määrittäminen Avio-osan laskeminen Tasoituserän eli tasingon vahvistaminen

Osituslaskelma Ennakolliset toimet: Omistussuhteiden toteaminen
Ratkaisevaa ositusperusteen syntyhetki (AL 90 §) Tämä koskee myös velkoja, joista puoliso on vastuussa Säännöt ovat samat kuin perinnönjaossa, jossa perittävän kuolinhetki määrää, mitä omaisuutta ja velkoja jäämistöön on luettava kuuluvaksi.

Osituslaskelma Omaisuus, jonka puoliso hankkii tai jonka hän saa ositusperusteen syntyhetken jälkeen ei kuulu ositettavaan varallisuuteen. Velka, jonka puoliso tekee ositusperusteen syntyhetken jälkeen, ei kuulu ositettavaan varallisuuteen. AO- omaisuuden tuotto ositusperusteen syntyhetken ja osituksen väliseltä ajalta on ositettavaa omaisuutta.

Osituslaskelma Ositusperusteen katkaisuvaikutus: tuleva omaisuus ei kuulu osituksen piiriin. Osakkeiden tuleva osinkotulo tai omaisuuden arvioitava arvonnousu eivät kuulu osituksen piiriin. Osituksen piiriin kuuluu tuloista se määrä, joka on kertynyt puolisolle ositusperusteen syntyhetkeen mennessä, vaikka se maksettaisiin myöhemmin (palkkapäivä)

Osituslaskelma Mikäli kertynyttä varallisuutta on ennen ositusperustetta hukattu toista puolisoa vahingoittavalla tavalla, kärsimään joutuvaa voidaan suojata vastikesäännöllä. Mikäli kertynyttä varallisuutta on hukattu ositusperusteen syntyhetken jälkeen toista puolisoa vahingoittavalla tavalla, kärsimään joutuvaa voidaan suojata restituutioperiaatteella.

Omaisuusluettelo AL 60 § Puolisolla on oikeus vaatia, että toinen puoliso ottaa osaa luettelon laatimiseen kumpaisenkin irtaimesta omaisuudesta sekä että, milloin jommallakummalla puolisolla ei ole avio-oikeutta määrättyyn omaisuuteen, siitä tehdään luetteloon merkintä. Ellei vaatimusta noudateta, määrättäköön puolison pyynnöstä uskottu mies edustamaan toista puolisoa luetteloa laadittaessa. Luetteloon voi puoliso hankkia julkisen notaarin, nimismiehen tai kunnallislautakunnan puheenjohtajan todistuksen siitä, minä päivänä luettelo on hänelle esitetty. Milloin omaisuudesta tulee riita, ratkaisee oikeus, mikä todistusvoima luettelolle on annettava.

Omaisuusluettelo AL 60 § Luettelolla ei ole käytännössä merkitystä.
Luettelon tehosteet kumottu. Oikean ositusinformaation hankkiminen on vaikeaa. Omaisuuden salaaminen osituksessa mahdollista. Rikollinen menettely rangaistavaa.

Petos vai kavallus KKO:2003:74
Syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen kavalluksesta sillä perusteella, että A oli anastanut pankkitileillään olleet rahavarat salaamalla ne pesänjakajan toimittamassa osituksessa A:n ja tämän puolison välillä. Mainitulla menettelyllään A ei ollut syyllistynyt kavallukseen vaan petokseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hänet voitiin kavallusta koskevan syytteen nojalla tuomita rangaistukseen petoksesta.

Pesänjakajan tietojensaantioikeus
Laki arvo-osuustileistä 33 §: Arvo-osuustilin haltijalla, tilinhaltijan lakimääräisellä edustajalla, tilinhaltijan kuolinpesällä ja sen pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla, uskotulla miehellä, joka on avioliittolain (234/29) 60 §:n nojalla määrätty laatimaan luettelo tilinhaltijan omaisuudesta, ja pesänjakajalla, joka on määrätty toimittamaan ositus tilinhaltijan ja tilinhaltijan puolison tai tämän kuolinpesän välillä, on oikeus saada tietoonsa tilille kirjatut arvo-osuudet ja muut tilille kirjatut seikat.

AO- ja VO-omaisuuden määrittäminen
Omaisuuden AO/VO luonne niin kuin omistuskin ratkeaa ositusperusteen syntyhetken mukaan. AL 90 §: Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä: 1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi; 2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille. Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.

Omaisuuden erottelu Jos puolisoilla on ainoastaan VO-omaisuutta, toimitetaan omaisuuden erottelu. Erottelua koskevat soveltuvin osin ositusta koskevat oikeusohjeet, AL 107 §. Omaisuuden erottelu on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, noudattamalla sen ohessa, mitä AL IV luvussa sanotaan (AL 97 §).

Omaisuuden erottelu KKO:1990:5: Pesänjakaja voitiin määrätä pelkästään omaisuuden erottelua varten. AL 107 §: Omaisuuden erottelua voidaan moittia siten kuin perinnönjaon moittimisesta on säädetty.

Omaisuuden arvostaminen osituksessa
Arvostushetki: Ositettava omaisuus on arvostettava osituksen toimittamishetken arvoihin. Omaisuuden arvonnousu tai –lasku vaikuttaa osituksen lopputulokseen.’ Sääntö sama kuin perinnönjaossa. Funktio: Arvostushetken sitomisella ositushetkeen voidaan jossakin määrin estää spekulatiivista osituksen viivyttelyä.

Ositusarvo Omaisuudesta ositushetkellä vapaalla kaupalla saatavissa oleva arvo eli käypä arvo. Pörssiosakkeet on arvostettava päivänarvoon. Muut osakkeet arvostettava todennäköisestä luovutushinnasta määrittyvään arvoon. Obs! Lunastuslausekkeen eliminointi KKO 2008:74

Ositusarvo Goodwill- arvoa ei lähtökohtaisesti oteta huomioon, jollei se ole olennainen osa yhtiön arvosta. Goodwill-arvo tulee huomioon otetuksi yhtiön osakkeiden arvon kautta. Tulevien arvonnousujen tai tulojen diskonttaaminen ei ole sallittua osituksessa. Pulmana yritysten arvonmääritysmallit, jotka aina rakentuvat jossakin määrin tulonodotusten varaan.

Ositusarvo Kiinteistöjen kauppahintatilasto
Asunto-osakkeiden kauppahintatilasto Ks.

Netto-omaisuuden määrittäminen
AL 52.1 § Velkojen erillisyysjärjestelmä: Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Toisen puolison omaisuutta, olipa kyseessä AO-omaisuus tai VO-omaisuus ei voi ulosmitata toisen puolison velasta eikä se voi joutua velallispuolison konkurssipesään.

Puolison erityissuoja toisen puolison velkojia kohtaan
AL § Kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso tai tämän perilliset eivät kuitenkaan ole velvolliset luovuttamaan omaisuutta osituksessa.

Puolisoiden yhteisvastuu
Puolisot ovat solidaarisesti vastuussa velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet. AL 53 §: Velasta, jonka molemmat puolisot ovat avioliiton aikana tehneet, vastaavat he kumpikin omasta ja toisensa puolesta, ellei toisin ole sovittu. Jos toinen puoliso on maksanut yksin koko velan, hänellä on regressioikeus toista puolisoa kohtaan liikaa maksamansa osuuden osalta.

Elatusvelka AL 46.1 Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. AL 52 §: Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta. Viimeksi mainittua sääntöä ei sovelleta rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, eikä myöskään, milloin velkoja on tiennyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään.

” En vastaa puolisoni velasta ”
Hyvin tyypillinen ilmoitus maalaislehdessä oli vaimon ilmoitus, jossa hän totesi, ettei hän vastaa puolisonsa N.N:n tekemistä veloista. Ilmoituksen oikeudellinen merkitys liittyi AL 52.3 §:ään.

Elatusvelka Puolisot ovat solidaarisesti vastuussa elatusvelasta.
Mikä on elatusvelkaa: Vastakirjavelka, sairaalakulut, erityissairaanhoitokulut, lapsen päivähoitokulut, lapsen harrastuskulut, perheen harrastuskulut etc.

Elatusvelka Velkoja voi periä koko velan määrän myös siltä puolisolta, joka ei ole velkaa tehnyt. Maksajan käytössä normaaliin tapaan regressi toista puolisoa kohtaan. AL 52.2 §:n yhteisvastuusääntö on rajoitettu koskemaan velkakauppoja.

Elatusvelka AL 56 § Jos puoliso käyttää väärin oikeuttaan tehdä velkaa, josta toinenkin puoliso tulee vastaamaan, on oikeudella valta julistaa hänet menettäneeksi mainitun oikeuden. Sellaisen päätöksen voi oikeus peruuttaa, milloin puolisot siitä sopivat tai muuttuneet olot antavat siihen aihetta. Oikeuden päätös on viipymättä kuulutettava, niinkuin kuuluttamisesta on säädetty, kun joku julistetaan holhottavaksi. Jos päätös peruutetaan, on siitäkin samalla tavalla kuulutettava.

Elatusvelka KKO 1970 I Mies oli ostanut yhtiöltä velaksi rakennustarvikkeita sekä traktoria varten tarvikkeita ja varaosia. Kun vaimo ei ollut sitoutunut maksamaan sanottuja tavaroita eikä hänen ollut näytetty valtuuttaneen miestä toimimaan velaksiostossa hänen puolestaan ja kun AL 52 §:n mukaan puoliso ei vastannut velasta, jonka toinen puoliso oli tehnyt muuta tarkoitusta kuin perheen elatusta varten, eikä vaimo silläkään perusteella, että tarvikkeet ehkä oli käytetty puolisoiden yhteisesti hallitseman tilan hyväksi, ollut vastuussa miehen ostamien tavaroiden hinnan maksamisesta, yhtiön vaimoa vastaan ajama velkomiskanne hylättiin. Ään

Elatusvelka KKO:1984-II-192 Puolison A tilauksesta oli puolison B omistamaan ja heidän yhteisesti hallitsemaansa omakotitaloon tehty talon lämmitysjärjestelmän muuttamiseen liittyviä sähköasennustöitä. B oli ollut tietoinen tilauksesta ja töiden suorittamisesta sekä siitä, että A taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi tuskin oli kykenevä maksamaan töitä. Kun B ei ollut tilauksen tekemisestä tai töiden aloittamisesta tiedon saatuaan ilmoittanut sähköliikkeelle, ettei hän vastaa töiden maksamisesta, hänet velvoitettiin talon omistajana yhteisvastuullisesti A:n kanssa suorittamaan töistä aiheutuneiden laskujen määrä. Ään.

Elatusvelan vanhentuminen
AL 54 §: Jos velkoja tahtoo hakea puolisoa toisen puolison tekemästä elatusvelasta, pankoon kanteensa vireille kahden vuoden kuluessa erääntymispäivästä tai, jos velka on maksettava vaadittaessa, sen syntymisestä; ellei kannetta siinä ajassa nosteta, on kannevalta menetetty.

Riittääkö pelkkä kanteen nostaminen ?
Laki velan vanhentumisesta, 11.3 § Jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että tiedoksianto tai muu lain edellyttämä ilmoitus velkojan vaatimuksesta on toimitettu velalliselle, vanhentumisajan ei katsota katkenneen. Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan yhden vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain yhden kerran. Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan kanneaikaan myös silloin, kun 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asia on jätetty tutkimatta tai se on jäänyt sillensä velalliselle toimitetun tiedoksiannon jälkeen.

Puolisoiden väliset palkkasaatavat AL 64 §
Jos puoliso avustaa toista puolisoa tämän ansiotoiminnassa ja tahtoo siitä saada korvauksen, on hänen näytettävä, että siitä oli sovittu tai että korvausta oli tarkoitettu annettavaksi tahi että sen suorittaminen työn laatuun ja muuten olosuhteisiin katsoen on pidettävä kohtuullisena. Ellei korvauksesta oltu sovittu, älköön siitä tehtäkö kannetta sen jälkeen, kun vuosi on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana työ suoritettiin. Tällainen korvaus, joka suoritetaan myöhemmin, on katsottava lahjaksi.

Velat osituksessa Jäämistöositus AL 87 §: Ensiksi kuolleen puolison velat on maksettava ennen osituksen toimittamista. Ennenkuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.

Julkinen haaste velkojille osituksen yhteydessä AL 88 a §
Kun avioeroa koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, voi puoliso hakea julkista haastetta omien tai toisen puolison velkojen selvittämiseksi osituksen toimittamista varten niin kuin julkisesta haasteesta annetussa laissa (729/2003) säädetään.

Yhteiset velat jäämistöosituksessa AL 88.1 §
Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.

Velkojen kattaminen Sen jälkeen kun kummankin puolison AO-omaisuus on määritetty, velat katetaan eli ne vähennetään laskennallisesti velallispuolison bruttovarallisuudesta. Yksityinen velka katetaan kokonaan velallispuolison omaisuudesta. Yhteisestä velasta katetaan säännön mukaisesti puolet kummankin omaisuudesta, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Puolisoiden keskinäiset saatavat katetaan normaaliin tapaan velallispuolison omaisuudesta. Toisen puolison saatava merkitään hänen varoikseen bruttolaskemassa.

Velkojen kattamisjärjestys
Pääsääntö: Puolisolla ennen ositusperusteen syntymistä olleet velat (yksityiset ja osuus yhteisistä katetaan AO-omaisuudella AL 99.1 §). Poikkeukset: Jos VO-omaisuus hetkellä, jolloin se sai tämän luonteen, oli erityisesti velan vakuutena, on velka katettava ensisijaisesti tällä VO-omaisuudella tai sen surrogaatilla ja toissijaisesti AO-omaisuudella (AL 99.2 §)

Velkojen kattamisjärjestys
Jos VO-omaisuus vasta sen jälkeen, kun siitä tuli tämän luonteista, annetaan velan vakuudeksi, velka on normaaliin tapaan katettava AO-omaisuudella. ”Erityisesti velan vakuutena” oleminen merkitsee panttaamista, mikä kiinteän omaisuuden kohdalla edellyttää panttikirjojen kiinnittämistä kiinteistöön ja niiden luovuttamista velan vakuudeksi ja irtaimen omaisuuden kohdalla panttaussopimusta ja vakuuden luovuttamista eli traditiota. VO-omaisuuden hankkimiseksi tai parantamiseksi tehty velka on ensisijaisesti katettava VO-omaisuudella ja toissijaisesti AO-omaisuudella (AL 99.2 §). Huolimattomasta asioiden hoidosta syntynyt velka (esim. rikosperusteinen vahingonkorvausvastuu) katetaan ensisijaisesti VO-omaisuudella ja toissijaisesti AO-omaisuudella (AL 99.3 §).

Nollasääntö Jos osituslaskelma osoittaa, että puolisolla on enemmän velkojan kuin varoja, puoliso on ylivelkainen. Ylivelkaisen puolison omaisuuden säästöksi merkitään aina nolla, ts. puolison ”tase” ei voi olla alijäämäinen. Kattamatta jääneitä velkoja ei kateta osituslaskelman myöhemmissä vaiheissa puolison osalle mahdollisesti merkittävästä omaisuudesta. Ylivelkaisuus tulee huomioitavaksi ainoastaan silloin, kun puolison toiminta täyttää vastikesäännöksissä asetetut kriteerit (AL 93 §, AL 95 §).

Yhteisen säästön toteaminen
Netto-omaisuudet lasketaan yhteen ja puolitetaan yhteenlaskettu säästö. Tulokseksi saadaan kummankin puolison avio-osa (AL 100 §). Avio-osa on suure, joka osoittaa, kuin paljon puolisolle pitäisi osituksessa arvomääräisesti tulla omaisuutta. Avio-osaa verrataan puolisolla todellisuudessa olevaan netto-omaisuuteen. Vertailu osoittaa, onko avio-osa suurempi vai pienempi kuin tosiasiallinen omaisuus. Jos avio-osa on suurempi kuin se varallisuus, joka puolisolla ennen säästöjen yhteenlaskua on, suoritetaan tasoitus eli puoliso saa erotuksen (tasingon) toiselta ositustaholta.

Päältäpäin erottaminen
Puolisot ovat oikeutettuja erottamaan omasta AO-omaisuudestaan velkojen kattamisen jälkeen itselleen tärkeitä omaisuusesineitä, jos erottaminen on puolisoiden olot huomioon ottaen kohtuullista (AL 91 §). Erotettavaksi voivat tulla vaatteet ja muut sellaiset henkilökohtaista käyttöä varten tarpeelliset esineet. Ei arvomääräistä ylärajaa. Oikeus erottamiseen kuuluu vain puolisolle, ei esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison perillisille. Päältäpäin erottaminen toteutetaan osituslaskelmassa ennen avio-osien laskemista. Erotettava määrä tulee puolisolle yhteenlasketun säästön puolikkaan lisäksi (AL 100§). Erottaminen ei ole laskennallinen toimi, puoliso saa omistusoikeuden erotettavaksi valitsemiinsa esineihin.

Vastikkeiden kolme kategoriaa
Puolison omasta omaisuudesta annettavat vastikkeet (AL 92 §) AO-omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä annettavat vastikkeet (hukkaamisvastikkeet) AL 94 §, AL 95 § Ennakkoperintövastikkeet AL 94 a §

Vastikejärjestelmän tavoitteet
Vastikejärjestelmä turvaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden ja siitä vapaan omaisuuden eron (AL 92 §) Vastikejärjestelmä eliminoi omaisuuden hukkaamisesta toiselle puolisolle muutoin aiheutuvan haitan ja menetyksen ( AL 93 §, AL 94 § ja AL 94a §)

Vastikejärjestelmän tavoitteet
Vastikesäännökset ovat aviovarallisuusjärjestelmän taustalla olevien arvojen garantia. Vastikesäännökset ovat oikeudenmukaisuussääntöjä. Vastikesäännökset turvaavat puolisolle sitä osuutta, jonka hän on voinut perustellusti olettaa saavansa. Vastikesäännökset varmistavat, ettei toinen puoliso saa perusteetonta etua toisen kustannuksella.

Omasta omaisuudesta annettava vastike (AL 92 §)
Sovellutusala: AO-omaisuutta käytetty VO-omaisuuden parantamiseen. VO-kiinteistön peruskorjaus AO-varoilla. VO-kiinteistöllä olevan puutarhan rakentaminen AO-varoilla. VO-metsän metsänparannustoimenpiteet AO-varoilla.

Oikeus vastikkeeseen edellyttää, että VO-omaisuus on todella parantunut. Pelkkä AO-omaisuuden investointi vo-omaisuuteen ei oikeuta vastikkeeseen. Pelkkä AO-omaisuuden vähentyminen ei oikeuta vastikkeeseen. Edellyttää kausaaliyhteyttä AO-panoksen ja VO-parantumisen välillä. Todistustaakka sillä, joka väittää VO-omaisuuden parantuneen eli käytännössä VO-omistajalla.

Vastikkeella hyvitetään omaisuuden siirtyminen AO-omaisuudesta VO-omaisuuteen. VO-omaisuutta palautetaan laskennallisesti parannusta vastaava määrä AO-omaisuuteen. VO-omaisuutta ei palauteta lainkaan, jos parannusta ei ole tapahtunut AO-sijoituksen johdosta.

ESIMERKKI A on parantanut AO-omaisuudellaan VO-omaisuuttaan 2000 eurolla A B VO AO AO 2000 < (AL 92 §) _________________________________________________ A:n ei tarvitse antaa tasinkoa B:lle

Vastike vai restituutio
AL 92 §:n soveltamisessa on kysymys pikemminkin restituutiosta eli tilanteen ennallistamisesta kuin varsinaisesta vastikkeesta. Ero muihin varsinaisiin vastikkeisiin on merkittävä.

Yhteisestä säästöstä annettava velkavastike AL 93 §
Vakuusvelka eli tilanne, jossa VO-omaisuus on velan vakuutena (AL §). Soveltamisedellytys: Jos omaisuus, johon ei ole avio-oikeutta, avioliittoa päätettäessä tahi silloin, kun se avioliiton aikana avioehtosopimuksin tehtiin tahi lahjakirjalla tai testamentilla puolisolle annettiin sellaiseksi omaisuudeksi, oli kiinnityksen nojalla tai muuten erityisesti velan vakuutena, on tätä velkaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvosta vähennettävä ainoastaan sikäli, kuin sitä ei voida saada maksetuksi tästä tai tämän tilalle tulleesta omaisuudesta.

Eli: Jos VO-omaisuutta on velan vakuutena, velka katetaan VO-vakuudella. Jos vakuus ei riitä, jäännösvelka on katettava AO-omaisuudella. Olettakaamme, että vakuus ei riitä euron jäännösvelan kattamiseen.

A B AO Jäännös- velka (AL §) ___________________________________________________ Yhteinen säästö miinus vastike (AL 93 §) ____________________________________________________ Netto Avio-osat Vastike _____________________________________________________ Osuudet

Vastikkeen säännösperusta AL 93 § Jos puolison omaisuuden säästöä 99 §:n mukaan määrättäessä sen arvosta on vähennetty saman pykälän 2 tai 3 momentissa mainittua velkaa, on toiselle puolisolle tai kuolleen puolison perillisille annettava vastiketta sellaisen omaisuuden säästöstä, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus.

Omaisuuden huonosta hoidosta aiheutunut velka
AL 99.3 §: Jos velka on johtunut siitä, että puoliso on huolimattomasti hoitanut taloudellisia asioitaan tai muuten menetellyt hänen oloihinsa soveltumattomalla tavalla, on tätä velkaa vähennettävä avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvosta ainoastaan sikäli, kuin sitä ei voida saada maksetuksi sellaisesta omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta.

Velkaantumisajankohta: AL 99.3 §:ssä tarkoitettu velka voi olla syntynyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Äärirajan muodostaa ositusperusteen syntyhetki. Velkatyypit: Vahingonkorvausvelka, holtiton kulutusluotto, siveetön elämä, perusteeton velan tunnustaminen, kevytmielinen laina tai takaus, AL 40 a §.

Huolellisuuden aste: Puolisolle on kaikissa olosuhteissa turvattava normaali toimintavapaus. AL 99.3 §:n kriteereitä ei saa tulkita liian ahtaasti.

Hukkaamisvastike AL 94 Hukkaamisvastike annetaan yhteisestä säästöstä.
Edellytyksenä AO-omaisuuden huono hoito (ks. AL 37 §). Omaisuuden huonoa hoitoa on objektiivisesti katsoen kevytmielinen ja ajattelematon asioiden hoitaminen. Omaisuuden hoitaminen tavalla, joka on soveltumaton puolisoiden oloihin. Puolison on voitava esittää uskottavat perusteet toiminnalleen (torjuntanäyttö)

Hukkaamisvastike AL 94 Mitä on hukkaaminen?
Vanhentuneen velan tunnustaminen ei oikeuttanut vastikkeeseen, KKO 1968 II 99. Lahjoittaminen ja lahjanluontoisen kaupan tekeminen. Huolimaton raha-asioiden hoitaminen.

Hukkaamisvastike AL 94 KKO:1981-II-144
Pesänjakaja oli osituksessa katsonut, että puoliso oli luopumalla oikeudestaan vaatia lakiosaa syyllistynyt AL 94 §:ssä tarkoitettuun menettelyyn. Pesänjakajan virheellinen ratkaisu otettiin puolison väitteestä huomioon ratkaistaessa toisen puolison vireille panemaa osituksen moitetta koskevaa juttua.

Hukkaamisvastike AL 94 KKO:2003:95 Puoliso oli ennen avioeron vireille tuloa luopunut oikeudestaan perintöön äitinsä jälkeen perintökaaren 17 luvun 2 a §:n mukaisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein perinnöstä luopumisen ei katsottu oikeuttavan toista puolisoa saamaan osituksessa vastiketta avioliittolain 94 §:n nojalla. (Ään.)

Hukkaamisvastike AL 94 KKO:1978-II-38 Puoliso oli myynyt asumuserojutun vireillä ollessa omistamansa asunto-osakkeet ja antanut pääosan kauppahinnasta lainaksi, joka saatava osituksessa todettiin arvottomaksi. Kun puolison oli katsottava käyttäneen väärin oikeuttaan vallita omaisuuttaan, johon toisella puolisolla oli avio-oikeus, viimeksi mainitulla todettiin AL 94 §:n mukaan olevan oikeus saada vastiketta puolet siitä, mitä omaisuuden vähentymisen vuoksi ei voitu suorittaa. Tasinkoa saavalla puolisolla oli AL 96 §:n säännöksen estämättä saamisoikeus hänelle määrätystä tasingosta, jota tasinkoa antavalla puolisolla ositushetkellä olleen omaisuuden vähäisyyden takia ei ollut voitu osituksessa suorittaa.

Hukkaamisvastike AL 94 Perusvaatimus: AO-omaisuuden säästön vähentyminen. Se seikka, että puolison omaisuus vähentyy, ei vielä oikeuta vastikkeeseen.

Täysi vastike A B AO- omaisuus 12.000 20.000
AO- omaisuuteen kohdistuvat velat ______________________________________________________________ AL 94 §:ssä tarkoitetun hukkaamisen arvo (4.000) Yhteinen säästö Vastike B:lle Ositettava säästö Avio-osa _______________________________________________________________ Jako-osuus Ilman hukkaamista AO säästö

Hankintavastike Vastiketta annetaan myös silloin, kun puoliso käyttää avio-oikeuden alaista omaisuuttaan avio-oikeudesta vapaan omaisuuden hankintaan tai maksaa avio-oikeuden alaisella omaisuudellaan AL §:ssä säädettyä velkaa Vastike annetaan yhteisestä säästöstä

Erityiskysymyksiä Vastike on aina pelkästään laskuerä osituksessa
Vastike on tasauserä, joka vaikuttaa avio-osan suuruuteen Vastike ei voi koskaan jäädä velaksi osituksen jälkeen Vastikeoikeus ei vanhene

Erityiskysymyksiä Vastiketta on vaadittava omaisuuden osituksessa.
Moiteajan umpeuduttua ei vastikevaatimusta voida esittää. KKO:1984-II-222: Osituksen moiteajan umpeenkuluttua puoliso vaati osituksen julistamista mitättömäksi sen vuoksi, että pesänjakaja oli virheellisesti jättänyt tutkimatta osituksessa tehdyn vastikevaatimuksen. Kanne hylättiin myöhään nostettuna. Ään.

Restituutio Huolellisuusvelvoite avioliiton aikana AL 37 §
Huolellisuusvelvoite ositusperusteen syntyhetken jälkeen AL 86.2 § -> tilitysvelvollisuus, vastike ei sovellu Laskennallinen palautus (restituutio) Ennallistetaan tilanne sellaiseksi kuin se olisi ollut ennen hukkaamista.

Restituutio KKO:1979-II-58: Leski oli miehensä kuoleman ja osituksen välisenä aikana luopunut suurimmasta osasta pesänosuuttaan ennen miehen kuolemaa kuolleiden vanhempiensa kuolinpesissä. Kun hän oli siten aiheuttamalla avio-oikeuden alaisen omaisuutensa vähentymisen miehensä perillisen vahingoksi käyttänyt väärin oikeuttaan vallita sanottua omaisuuttaan, se arvioitiin osituksessa ikään kuin luopumista ei olisi tapahtunut.

Restituutio Esimerkki
Puoliso A lahjoittaa ositusperusteen syntyhetken jälkeen pojalleen euroa A B (restituutio) _________________________________________

Restituution edellytykset
Objektiivinen edellytys: AL 94 § -> omaisuuden olennainen vähentyminen Subjektiivinen edellytys: vähintään sama huolellisuuden aste kuin ennen ositusperustetta

Osituksen sovittelu AL 103 b §
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Oikeudenmukaisuus perheoikeudellisena arvona.

Osituksen sovittelu Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon: avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja puolison toiminta omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Osituksen sovittelu Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
1) että puoliso ei saa lainkaan avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;

Osituksen sovittelu 2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;

Osituksen sovittelu 3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Osituksen sovittelu Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.

Osituksen sovittelukäytäntö
KKO:2008:74 ,KKO:2008:40, KKO:2007:59 , KKO:2003:29, KKO:2000:100, KKO:2000:27, KKO:1997:106, KKO:1991:124, KKO:1990:75

Tasinko saantoperusteena
Tasinko ositusjärjestelmässä Laskennallinen ja reaalinen ositus Laskennallinen ositus tasingon suuruuden määräämiseen tähtäävänä toimituksena Reaalinen ositus tasingon maksamista koskevana oikeustoimena

Tasinko osituksen osana
Varallisuuden siirto tapahtuu ositussääntöjä noudattamalla Vain silloin kun pysytään osituksen sisällä, soveltuvat AL IV osan säännökset Tasinkosuoritus siirtää omistusoikeuden ainoastaan silloin, kun kysymyksessä on tasauserän maksu.

Tasinko-oikeuden toteutumisen esteet
Puolison oikeus kieltäytyä tasingon maksamisesta (AL §) Tasinko-oikeuden menettäminen (AL 59 §). Puoliso on aiheuttanut rikollisella teolla toisen puolison kuoleman.

Tasingon maksaminen AL 103 §: Osituksessa, jonka eloonjäänyt puoliso ja ensiksi kuolleen puolison perilliset tai puolisot toimittavat, saa se puoli, jonka tulee luovuttaa omaisuutta, itse päättää, mitä se haluaa luovuttaa. Sellaisen omaisuuden sijasta, jonka se tahtoo itse pitää, on lupa antaa rahaa omaisuudelle osituksessa määrätyn arvon mukaan.

Tasingon maksaminen Tasinko voidaan siis maksaa omaisuusesineinä
kolmannelta olevana saatavana osakkeina, obligaatioina rahana osittain tai kokonaan

Tasingon maksaminen Maksajan määräysvalta Tasingonmaksumonopoli
Tasingon saajalla ei ole esinekohtaista oikeutta vaatia yksittäisiä omaisuusesineitä Tasingon saajalla ei ole rahamääräistä saatavaa Tasingon saajalla oikeus saada tietty arvomäärä toisen puolison varallisuutta

Tasingon maksaminen ja toimitusositus
Jos tasingon saaja ei suostu esitettyyn tasinkoon, ositukseen on määrättävä pesänjakaja Pesänjakaja voidaan määrätä yksinomaan tasingon maksamista varten Kumpi päättää: tasingon maksaja vai pesänjakaja?

KKO 1975 II 24: AL 103 §:n mukaan puoliso ei saa osituksessa, jonka pesänjakaja toimittaa, itse päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa toiselle puolisolle tasinkona, vaan siitä määrää pesänjakaja. Lainkohdat PK 23:7, PK 23:8, AL 98 §. c

KKO 1984 II 217: Kun kuolinpesien välillä toimitettavassa osituksessa pesien osakkaat eivät kaikki keskenään olleet päässeet yksimielisyyteen siitä, miten toisen kuolinpesän velvollisuus luovuttaa omaisuutta tasinkona toiselle kuolinpesälle olisi täytettävä, pesänjakaja oli oikeutettu määräämään siitä kaikkia osakkaita koskevalta osalta.

Tasinko ei vastoin saajan suostumusta voi jäädä velaksi. KKO 1986 II 31: Ilman A:n suostumusta hovioikeus ei olisi saanut avioliittolain 103 §:n 1 momentissa säädetyn rahasuorituksen asemesta perustaa velkasuhdetta tasingon suorittamista varten, vaan tasinko olisi välittömän rahasuorituksen puuttuessa tullut määrätä suoritettavaksi B:n osituksen alaisesta omaisuudesta.

Jos tasinkoon oikeutettu suostuu siihen, ettei hän saa suoritusta heti, suoritukselle on määrättävä eräpäivä. Eräpäivästä lukien viivästyskorko. KKO:1992:37: Osituksessa rahana maksettavaksi määrätyn tasingon eräpäivänä pidettiin sitä päivää, jona osituskirja oli asianmukaisesti allekirjoitettu. Siitä päivästä alkaen tasinkovelalle oli maksettava viivästyskorkoa korkolain 5 §:n 1 momentin mukaisesti.

Tasinko ja omistusoikeuden siirtäminen
Osituksen muoto riittää tasingon maksun muodoksi. Kaupanvahvistajaa ei tarvita, vaikka tasinkona annetaan kiinteää omaisuutta. Jos tasinkoa ei makseta omaisuutena tai rahana, voidaan maksajan omaisuuteen perustaa yhteisomistussuhde.

Tasinko ja yhteisomistussuhde
KKO:1990:75: Kun tasinkoa luovuttavalla puolisolla ei ollut tasingoksi riittävää määrää muuta avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin kiinteistö eikä hän ollut tarjonnut sen asemesta välitöntä rahasuoritusta, voitiin kiinteistöön tasingon suorittamiseksi perustaa yhteisomistussuhde.

Ositukseen liittyvät omaisuuden siirrot
Vaihto. Jos puolisot omistavat omakotitalon 50/50 ja loma-asunnon 50/50 ja osuudet ovat samanarvoiset, puolisot voivat sopimusosituksessa ”vaihtaa” puoliosuudet toistensa kanssa siten, että kumpikin tulee omistamaan yksin oman omaisuuteensa. Ei sovellu toimitusositukseen, koska puolisoilla ei ole tasinkovelvoitetta

Ositukseen liittyvät omaisuuden siirrot
A B Asunto-osakkeita Talletuksia :2 Tasinko Ei voida menetellä niin, että A velvoitetaan luovuttamaan asunto-osakkeet B:lle sitä vastaan, että B maksaa “tasinkona” A:lle

Ositus ja myyntilupa PK 23:8: Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä.

Ositus ja myyntilupa KKO:1994:34: Pääosan ositettavista varoista muodosti omakotitalo vuokraoikeuksineen. Pesänjakajalle myönnettiin myyntilupa, kun lunastus pesän ulkopuolisilla varoilla ei tullut kysymykseen toisen puolison vastustaessa sitä eikä reaalinen jako ollut mahdollinen. Jakoa murtoosiin ei pidetty perusteltuna, kun yhteishallinnan edellytykset puuttuivat. Ään.

Ositus ja myyntilupa KKO:1986-II-20: Pesänjakaja, joka oli määrätty toimittamaan avioeroon tuomittujen puolisoiden omaisuuden ositus, pyysi perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräystä toisen yksin omistaman kiinteistön myymiseen. Kiinteistön lisäksi ositettavaan omaisuuteen kuului vain vähäarvoista irtainta omaisuutta. Kun tilan jakaminen murto-osiin tai määräaloin ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, hakemukseen suostuttiin. Ään.

Ositus ja myyntilupa KKO:1983-II-167: Pesänjakaja, joka oli määrätty toimittamaan avioeron saaneiden puolisoiden omaisuuden ositus, pyysi PK 23:8,2:ssa tarkoitettua lupaa saada myydä puolisoiden yhteiseksi katsomansa tila. Kun kysymys tilan omistussuhteista oli puolisoiden välillä riitainen ja ositus voitiin myös toimittaa perustamalla tarvittaessa yhteisomistus tilaan, lupaa ei myönnetty.

Lakimääräinen perintöoikeus
Parenteelijärjestelmä Ensimmäinen parenteeli: Lähinnä perinnön saavat rintaperilliset, rajaton sijaantulo Toinen parenteeli: Jos rintaperillisiä ei ole, perinnön saavat perittävän vanhemmat/ veljet/sisaret Kolmas parenteeli: Isovanhempien perintöoikeus. Serkut eivät peri.

Lakimääräinen perintöoikeus
Puolison oikeus perintöön Jos perittävältä ei jäänyt kuollessaan rintaperillistä (PK 3 luvun mukainen perintöoikeus, PK 12:1 -> PK 3 luku) Jos perittävältä jäi rintaperillinen (PK 3:1a:n mukainen enimmäis- ja vähimmäissuoja) Valtion oikeus jäämistöön (PK 5 luku)

Kuolinpesän osakkaat PK 18:1:Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas. Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.

Kuolinpesän osakkaat Prioriteettisääntö: Lähimmät perilliset sulkevat osakasasemasta etäisemmät pois. PK 2:1: Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Rintaperillisen ennakkoluopuminen
PK 17:1.2: Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta. Tehokas ennakkoluopuminen estää rintaperillisen osakasaseman syntymisen.

Perinnöttömäksi tehty rintaperillinen (PK 15:5)
PK 15:5: Perinnön, jonka perillinen on laissa säädetyin tavoin menettänyt, saa se, jolla olisi ollut perintöön oikeus siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.

Kuollut rintaperillinen
Jos rintaperillinen kuolee perittävän jälkeen, hänen sijaansa tulevat hänen oikeudenomistajansa. Eli kaikkiin jäämistötoimituksiin on kutsuttava rintaperillisen puoliso/lapset/testamentin saajat

Perintöosuuden luovutus
PK 17:3: Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti. Perintöosuuden luovutus ei lakkauta luovuttajan asemaa kuolinpesän osakkaana eikä luovutuksen saajasta tule uutta osakasta.

Rintaperilliset kuolinpesän osakkaina
Aviolapset Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi aina äitinsä jälkeen Tunnustettu au-lapsi isänsä jälkeen Väkisinmaaten siitetty lapsi, joka on syntynyt ennen Kihlalapsi, jos kihlaus on ollut kiistaton ja lapsi syntynyt ennen Ottolapsi riippumatta siitä, milloin adoptio on tapahtunut

Leski rintaperillisten rinnalla pesän osakkaana
PK 18:1: Eloonjäänyt puoliso on ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakas avio-oikeuden nojalla. Sama koskee rekisteröityä parisuhdekumppania. Jos ositus on toimitettu, leski ei ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Jos ositus on toimittamatta, leski on aina osakas.

Leski rintaperillisten rinnalla pesän osakkaana
Leski ei ole kuolinpesän osakas ainoastaan sillä perusteella, että hänellä on oikeus hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana PK 3:1a:n nojalla.

Testamentin saaja osakkaana
Yleistestamentin saaja on aina kuolinpesän osakas. Yleistestamentin saaja on henkilö jolle on määrätty jäämistön suhteellinen osa tai koko jäämistö. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas. Legaatin saaja on henkilö, jolle on määrätty tietty etuus jäämistöstä.

Toissijaissaaja kuolinpesän osakkaana
Jos jollekin tulee omaisuutta vasta ensisaajan oikeuden päätyttyä, sellainen saaja on niin sanottu toissijainen perillinen. Toissijaisen perillisen asema voi perustua joko lakiin (PK 3 luku) tai testamenttiin (PK 12:1, PK 3). Toissijaissaaja on ensisaajan kuolinpesän osakas.

Testamenttioikeus Ankaran määrämuotoinen oikeustoimi
PK 10:1:Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

Testamentintekokelpoisuus
PK 9:1: Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Testamentintekokelpoisuus
PK 13:1: Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi: 1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään; 2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa; 3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai 4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.

Testamenttiluokitukset
Täysi omistusoikeustestamentti Hallintatestamentti Tuotto-oikeustestamentti Fideikommissaarinen testamentti Yleisjälkisäädös Erityisjälkisäädös Kombinaatiotestamentit

Testamenttiehdot Lykkäävä ehto Purkava ehto Ehdonluonteiset määräykset
Tarkoitemääräykset Luonnollisen henkilön testamenttiin liittyvä tarkoitemääräys Oikeushenkilön hyväksi tehtyyn testamenttiin liittyvä tarkoitemääräys Permutaatio

Testamenttiehdot Hoitovelvoitteet testamentissa
Omaisuuden luovutuskielto Määräys lakiosan suorittamisesta rahassa Avio-oikeuden poissulkeminen testamentilla Kielletyt ehdot Hyvän tavan vastaiset ehdot

Testamentin voimaansaattaminen
Testamentin tiedoksianto Testamentin moite, vain perillisen oikeus Testamentin hyväksyminen Testamentin tulkinta ja tulkintakanteet Testamentin ineksistenssi

Kuolinpesän hallinto Väliaikainen kuolinpesän hallinto
PK 18:3:Kunnes kaikki osakkaat tai se, jonka muutoin on hallittava pesää, ovat ottaneet pesän omaisuuden haltuunsa, on osakkaan, joka asui perittävän kuollessa tämän kanssa tai joka muutoin voi pitää huolta omaisuudesta, hoidettava sitä, jollei se ole holhoojan, toimitsijan tai muun hoidettavana. Osakkaan on viivytyksettä annettava kuolemantapauksesta tieto muille osakkaille ja, milloin jollekin näistä on tarpeen uskottu mies, tehtävä siitä ilmoitus oikeudelle tai tuomarille, niin kuin holhouslaissa säädetään. Mitä tässä on sanottu osakkaasta, sovelletaan myös eloonjääneeseen puolisoon, vaikka tämä ei olisikaan pesän osakas. Jos perillinen tai testamentinsaaja on vajaavaltainen tai jos hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, eikä hänellä ole edunvalvojaa, sen, jonka hallussa pesä on, tulee ilmoittaa siitä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 46 tai 47 §:ssä tarkoitetulle holhousviranomaiselle. ( /463)

Kuolinpesän hallinto PK 18:4 Jollei kukaan henkilö ryhdy vainajan omaisuutta hoitamaan, tulee sen, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu, ottaa omaisuus haltuunsa ja kutsua paikalle osakas tai ilmoittaa kuolemantapauksesta oikeudelle. Poliisiviranomainen on myös velvollinen suorittamaan mitä tässä on sanottu, milloin sen apuun turvaudutaan tai tämä muutoin on tarpeellista. Ilmoituksen saatuaan tulee oikeuden, mikäli tämä on tarpeen, määrätä toimitsija huolehtimaan siitä, mikä muutoin on osakkaan velvollisuutena. Määräystä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Kihlakunnantuomari voi, milloin ei ole oikeuden istuntopäivä, antaa 2 momentissa tarkoitetun määräyksen, kunnes oikeus asiasta päättää. Tuomarin antamaan määräykseen ei saa hakea muutosta.

Kuolinpesän hallinto Varsinainen osakashallinto PK 18:2:Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi. Osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi; haastattakoon kuitenkin muut osakkaat asiassa kuultaviksi. Hänellä on oikeus saada pesästä korvaus kuluistaan, mikäli oikeudenkäynnillä pesään saadut varat tähän riittävät tai se muutoin harkitaan kohtuulliseksi.

Kuolinpesän hallinto Pesänselvittäjän hallinto PK 19:1:Pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta. Jos joku on testamentissa määrätty perillisten tai yleisjälkisäädöksen saajain sijasta testamentin toimeenpanijana pesää hallitsemaan, on määräys annettava myös hänen hakemuksestaan. Sellaista määräystä voi niin ikään hakea erityisjälkisäädöksen saaja tai se, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitemääräyksen toteuttamisesta, milloin tämän harkitaan olevan tarpeen säädöksen tai määräyksen täytäntöön saattamiseksi. Sama oikeus on sillä, jolle perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja on luovuttanut osuutensa pesään. Hakemuksen voi tehdä myös sellainen avustukseen oikeutettu henkilö, joka ei ole kuolinpesän osakas, milloin tämän harkitaan olevan tarpeen avustusvaatimuksen toteuttamiseksi. ( /209)

Kuolinpesän hallinto Jos testamentissa on sen toimeenpanijaa määräämättä pesän omaisuus erotettu pesän osakkaiden hallinnosta tai toimeenpanijaksi määrätty ei tehtävään ryhdy, antakoon oikeus 1 momentissa tarkoitetun määräyksen sen hakemuksesta, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen, tai saatuaan muutoin asiasta tiedon. Tämän pykälän mukainen päätös voi perustua myös testamenttiin, joka ei ole saanut lainvoimaa.

Kuolinpesän hallinto PK 19:2:Pesän omaisuus voidaan myös 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon pesän tai vainajan velkojan taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa olevan hakemuksesta. Pesää ei kuitenkaan voida luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon, jos hakijalla on saatavastaan maksun turvaava takaus tai muu vakuus tai osakkaat tarjoavat hänelle sellaisen vakuuden. Velkojan on ennen hakemuksen tekemistä esitettävä kuolinpesälle maksuvaatimus ja varattava sille kohtuullinen aika maksaa velka tai esittää selvitys kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta, jollei tästä aiheudu huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle. Hakemuksen voi tehdä myös ulosottomies, jos velallisen velasta on ulosmitattu hänen osuutensa kuolinpesään.

Perunkirjoitus PK 20:1: Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, jollei verotoimisto saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä tätä aikaa pidennä. Oikeus hakea perunkirjoitusajan pidentämistä on perunkirjoitusvelvollisella osakkaalla, leskellä, testamentin toimeenpanijalla ja pesänselvittäjällä.

Perunkirjoitus ja velkavastuu
PK 20:2.1 Pääsääntö: Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. PK 20:2.2 Poikkeussääntö: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan. P

Perunkirjoitus Perukirja on toimitettava verotoimistoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Täydennysperunkirjoitus. Jos pesään ilmaantuu uusia varoja tai paljastuu, että pesän varoilla on vastattava jostakin, jota ei ole ilmoitettu perukirjassa, on toimitettava varojen ilmaannuttua kuukauden kuluessa täydennysperunkirjoitus.

Perunkirjoitus ja sukupolvenvaihdos
Jos perittävän kuolinpesään kuuluu perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettu yritys, yrityksen osa tai maatila ja kysymyksessä on sukupolvenvaihdos, perukirjaan on merkittävä tätä koskevat tiedot ja vaadittava veronhuojennusta.

Varat ja velat perukirjassa
Arvostamishetki -> kuolinhetki Omaisuuden sijainti -> Omaisuus on ilmoitettava sen sijaintimaasta riippumatta Lahjojen ilmoittaminen -> vastaanottohetken arvo Arvostustaso -> käypä arvo Kuka arvostaa -> uskotut miehet

Kiinteä omaisuus -> lainhuutotiedot Toisen maalla oleva rakennus -> vuokrasopimuksen yksilöinti Murto-osa -> määrittämistiedot Ulkomailla oleva kiinteistö -> täsmällisyysperiaate Ainesosa ja tarpeisto -> arvon korotus erityisperusteilla.

Irtain omaisuus -> tavanmukainen koti-irtain Rahavarat -> valuuttayksikön mukaisina Arvo-osuudet -> tilitiedot Arvo-paperit -> yksilöintiperiaate Asunto-osakkaat -> yksilöintiperiaate Pörssiosakkeet -> kuolinpäivän kurssiarvo Perheyhtiön osakkaat -> selvitys yhtiön arvosta Yhtiöosuudet -> avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö

Luvanvaraiset elinkeinot -> yritysirtain Maatalouden sivuomaisuus -> maatalousirtain Vuokraoikeudet -> siirtyvät oikeudet Leasing -> Ei kuulu perittävälle omistajana Omistuksenpidätysehto -> Osamaksulla hankittu omaisuus

Immateriaalioikeus -> yksilöintiperiaate KHO:2004:55: Perillisille siirtynyttä oikeutta perittävän kirjallisiin teoksiin ei pidetty sellaisena omaisuutena, josta perintö- ja lahjaverolain 1 §:n nojalla oli suoritettava perintöveroa. Saatavat perukirjassa -> käyvän arvon periaate Epävarmat saatavat -> todellisesta arvostaan Arvottomat saatavat -> merkitään, mutta arvostetaan nollaan

Toisen kuolinpesän osakkuus -> ilmoitetaan perukirjassa Kuoleman jälkeen toimitettu perinnönjako -> perukirjaan liitetty jakokirja Velkojen ryhmittely perukirjassa -> perittävän velka, pesän velka Julkinen haaste velkojille -> yhden kuukauden määräaika Vainajan velat perukirjassa -> vanhentumattomat vähentämiskelpoisia

Erääntymätön takausvastuu -> todennäköisyysarvio Yhdessä tehty velka -> vastuuosuus Velan korko -> korkovelka Pesän velat -> kohtuuperiaate Velkavaraukset -> ei ilman perustetta Hautauskulut maksetaan vasta osituksen jälkeen määritetystä jäämistöstä Tositteettomuus -> perikunnan arkisto

Ennakkoperintö Ennakkoperintö: Kysymys aina perittävän antamasta lahjasta. Irtaimesta omaisuudesta annettu lahja: Sovellettava laki lahjanlupauslaki. Kiinteästä omaisuudesta annettu lahja: Sovellettava laki maakaari. Perintöoikeudellinen merkitys: Sovellettava laki perintökaari.

Ennakkoperintö Miten otetaan huomioon?
Lahja on laskennallinen lisäys, joka otetaan huomioon määritettäessä perittävän kuoleman jälkeen perillisen arvomääräistä perintöosaa. Sekatyyppiset oikeustoimet: Lahjanluonteinen kauppa, kaupaksi naamioitu lahja. Lahjanantaja on sidottu oikeustoimeen. Ennakkoperintö on perinnön etumaksua, ei palautusvelvollisuutta.

Ennakkoperintö Individuaaliperiaate: Lahja otetaan ennakkoperintönä huomioon vain, jos perillinen vaatii. Ennakkoperintöolettamat: PK 6:1.1 Mitä perittävä on eläessään antanut rintaperilliselle, on vähennettävä rintaperillisen perinnöstä, jos muuta ei ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Koskee myös ottolapselle annettua lahjaa (PK 6:10) Jos voidaan näyttää toteen, että perittävän tarkoituksena oli suosia lahjansaajaa, annettu lahja ei ole ennakkoperintöä Jos suosimistarkoitus voidaan näyttää toteen, kysymyksessä on lakiosan suuruuteen vaikuttava suosiolahja

Ennakkoperintö Perillisasema-edellytys: Perintökaaren järjestelmässä ennakkoperintönä voi tulla huomioon otetuksi vain perillisasemassa olevalle henkilölle annettu lahja. Siten lahja esimerkiksi avopuolisolle ei voi koskaan olla ennakkoperintö Välittömyysvaatimus: Oikeustoimi, joka voi tulla huomioon otettavaksi ennakkoperintöjärjestelmässä, tulee olla tapahtunut perittävän ja perillisen välillä tai ainakin perillisen saaman etuuden tulee liittyä oikeustoimeen, jonka perittävä on tehnyt hänen hyväkseen (sisarosuuslaina)

Ennakkoperintö Lapsenlapselle annettu lahja: Jos lahjansaaja ei ole lahjan antamishetkellä perillisasemassa, lahja ei ole ennakkoperintöä. Perittävä voi määrätä, että lapsenlapselle annettu lahja on otettava ennakkoperintönä huomioon, mikäli rintaperillinen on kuollut perittävän kuollessa. Perittävä voi määrätä, että lapsenlapselle annettu lahja on otettava ennakkoperintönä huomioon, mikäli rintaperillinen on luopunut perinnöstä perittävän eläessä ja jako-osakkaana on hänen sijaantuloperillisensä eli lapsenlapsi.

Ennakkoperintö Tahdonvaltainen järjestelmä: Ennakkoperintöjärjestelmä rakentuu olettamille, jotka perittävä voi kumota. Perittävä voi määrätä aina, että rintaperillisen saama lahja ei ole ennakkoperintöä.

Ennakkoperintö Perittävä voi määrätä aina, että muun perillisen kuin rintaperillisen saama lahja on ennakkoperintöä. “Olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun”Perittävän kokonaiskäyttäytyminen määrittää sen, onko rintaperilliselle annettu lahja ennakkoperintöä vai ei. Ennakkoperintöä koskevan määräyksen muutettavuus: Perittävä voi kuolemaansa saakka muuttaa kerran antamansa ennakkoperintömääräyksen toiseksi. Toisin sanoen lahjakirjassa oleva maininta ei ole perittävää sitova

Ennakkoperintö Tavanomainen lahja: Tavanomainen lahja ei ole ennakkoperintöä Koulutuskustannukset ennakkoperintönä: Normaalit koulutuskustannukset eivät ole ennakkoperintöä Tavanomaisuudesta poikkeavat kustannukset voivat olla (esimerkiksi ulkomailla opiskelusta aiheutuneet kustannukset, jotka perittävä on maksanut)

Ennakkoperintö Kasvatusmenot: Kasvatusmenot eivät ole ennakkoperintöä
Testamenttimääräys: PK 6:3 Perittävä voi testamentilla määrätä, että rintaperillisen elatukseen, kasvatukseen tai koulutukseen pannut erityiskustannukset ovat ennakkoperintöä

Ennakkoperintö Osittain vastikkeelliset luovutukset: Jos ilmeinen epäsuhde perillisen saaman edun ja hänen siitä maksaman vastikkeen välillä, vastikkeeton osa on ennakkoperintöä (vrt PerVerL 18.3 §) Ennakkoperintöomaisuuden arvostus: PK 6:5 pääsääntö: vastaanottohetken mukainen arvo

Ennakkoperintö Laskennallisen restituution malli: Jos jokin lahja määrittyy ennakkoperinnöksi, lahjan arvo lasketaan yhteen jäämistöön kuuluvan omaisuuden arvon kanssa. Reaalinen jäämistö:Jäämistöön kuuluvat varat.

Ennakkoperintö Laskennallinen jäämistö: Reaalinen jäämistö + annetut ennakkoperinnöt. Milloin ennakkoperintövaatimus on tehtävä? Viimeistään perinnönjaossa! Toissijaiselle perilliselle annettu ennakkoperintö: Lesken eläessään antama lahja ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille otetaan ennakkoperintönä huomioon lesken kuoleman jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa (PK 6:9.2)

Suomalainen lakiosajärjestelmä 1951- 2002
Lakiosasäännöstö tuli voimaan Lakiosa vahvasti esinekohtaisena oikeutena, esikuvana Sveitsin perintölainsäädäntö Lakiosa arvomääräisenä oikeutena, esikuvana BGB -> perittävällä oikeus määrätä lakiosan suorittamisesta rahana Systeemimuutokset vuosina : AL tasinkoetuoikeus lakiosajäämistöä pienentävänä oikeutena (1976) PK 7:2.2 ottolapsen lakiosan laskeminen (1979) PK 3:1a lesken asemaa vahvistavana oikeutena (1983) PK 7:5.2 luopuminen esinekohtaisesta lakiosasta

Lakiosajärjestelmän perusteet
7 LUKU Lakiosasta 1 § Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

2 LUKU Sukulaisten perintöoikeudesta 1 § Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliitto lain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo. Pesän varoista ei ole vähennettävä lahjanlupauksena annettua sitoumusta eikä sitä määrää, mikä on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa. 3 §

Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.

4 § Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, perintöosaa määrättäessä luettava pesän varojen lisäykseksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Mikäli perittävä on saanut vastiketta edunsaajan määräämisestä tai vakuutuksen siirtämisestä, vastike on vähennettävä vakuutusmaksuista.

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.

Esinekohtainen ja arvomääräinen lakiosa
Vanhan lakiosajärjestelmän ydinsisältö: Jos perittävä ei ollut määrännyt testamentissaan, että testamentin saajalla on oikeus suorittaa lakiosa rahassa, testamentti oli tehoton siltä osin kuin se esti rintaperillistä saamasta lakiosaansa jäämistöstä Mikäli legaatti loukkasi lakiosaa, legaatti oli jätettävä täyttämättä Uuden lakiosajärjestelmän ydinsisältö: lakiosa on aina arvomääräinen ja testamentin saajalla on esinekohtainen oikeus jäämistöön

Arvomääräisen lakiosajärjestelmän perustelut
Testamentin tekijän tarkoituksen kunnioittaminen Sukupolvenvaihdosten edistäminen Lakivaliokunnan mukaan muutos on ”teknisluonteinen, perinnönjaon käytännön toimia helpottava” Eduskunnassa ei käytetty ainuttakaan puheenvuoroa, jossa olisi analysoitu arvomääräistä lakiosajärjestelmää

Testamentin tekijän tahdon kunnioittaminen
PK 7:5.2 tuli voimaan ja sitä sovelletaan, jos perittävä on kuollut tai myöhemmin Asiassa on merkityksetöntä se, milloin testamentti on laadittu Jos perittävä on kuitenkin kuollut ennen , on muistettava vanha pääsääntö: rintaperillisellä on esinekohtainen lakiosaoikeus, ellei testamentissa ole toisin määrätty Tulkintatilanteissa ensisijainen ratkaisuohje: testamentin tekijän tarkoitus

Testamentin saajan oikeus suorittaa lakiosa rahana
PK 7:5.2:n mukaan jokaisella testamentin saajalla on oikeus suorittaa lakiosa rahassa Legaatin saajan oikeus suorittaa lakiosa rahassa on yhtä vahva kuin yleisjälkisäädöksen saajan vastaava oikeus Kun sama testamenttiasiakirja voi sisältää useampia legaatteja ja useamman yleisjälkisäädöksen, niin miten eri edunsaajien asema suhteessa lakiosaperilliseen määräytyy ?

Esimerkki 1 Perittävältä jäi yksi rintaperillinen R. Perittävä oli määrännyt, että hänen omistamansa asunto-osakkeen saa A ja taulun B. Asunto-osakkeen arvo on ja taulun Perintöosa on ja R:n lakiosa Miten A ja B vastaavat R:lle lakiosan suorittamisesta? Tulkintasuositus: Saamiensa legaattien arvomäärien suhteessa eli 2:1. A vastaa lakiosasta euron ja B euron määrällä

Esimerkki 1 Jos B ei halua vedota testamenttiin, R:n lakiosa on edelleenkin A:n hyväksi tehty testamentti loukkaa R:n lakiosaa nyt vain euron määrällä, koska jäämistössä on varoja lakiosan maksamiseen

Esimerkki 2 P on määrännyt testamentissaan, että hänen omistamansa asunto on menevä T:lle Asunnon arvo Asunto euron suuruisen velan vakuutena Muuta omaisuutta jäämistössä euroa P:ltä jää yksi rintaperillinen, lakiosa euroa Pesänselvitys: Perittävän velka maksetaan pois jäämistön varoilla Testamentin täytäntöönpano: Asunto annetaan testamentin saajalle, jonka on suoritettava rintaperillisen lakiosasta puuttuva määrä euroa

Yleisjälkisäädöksen saajien keskinäinen vastuu lakiosasta
Perittävältä jäi puoliso ja kolme rintaperillistä Perittävä määräsi tekemässään testamentissa omaisuutensa jaettavaksi siten, että puolet jäämistöstä sai leski ja toinen puoli oli jaettava kahden rintaperillisen kesken Jäämistö osituksen jälkeen euroa Perintöosat á , lakiosat á Lesken vastuuosuus lakiosasta Rintaperillisten vastuuosuus á Testamentin saajan vastuu lakiosasta on yksilöllinen

Lakiosaa vastaavan arvomäärän suuruus
PK 7:5.2 …. testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle HÄNEN LAKIOSAANSA VASTAAVAN TAI SIITÄ PUUTTUVAN MÄÄRÄN rahana Testamentin saajalla on oikeus vedota kaikkiin niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat lakiosan suuruuteen (ennakkoperintö, suosiolahja, testamenttiin rinnastuva lahja, ylisuuret henkivakuutusmaksut)

Legaatin saajan oikeussuoja
Perittävä on määrännyt testamentissaan, että hänen omistamansa osakkeet on annettava T:lle. Osakkeiden arvo Jäämistöön kuuluva muu omaisuus Perittävältä jäi yksi rintaperillinen, joka vaatii lakiosanaan euroa. Kun jäämistössä on , rintaperillinen vaatii legaatin saajalta euroa Legaatin saaja tietää, että rintaperillinen on saanut kaksi vuotta ennen perittävän kuolemaan euron suuruisen lahjan Lakiosajäämistö on euroa, lakiosa euroa ja jäämistössä oleva euroa riittää lakiosan katteeksi Legataarin nostettava vahvistuskanne.

Perillisen määräämä kohtuullinen aika
Lakiosaa vastaava rahasuoritus on tehtävä perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa Määräaika voi alkaa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi siitä, kun testamentin moitekanteelle varattu aika on kulunut umpeen siitä, kun perillinen on hyväksynyt testamentin siitä, kun perinnönjako on toimitettu siitä, kun perinnönjako on saanut lainvoiman

Kohtuullisen ajan pituus
Esimerkkejä mahdollisista kohtuullisista ajoista: Kaksi viikkoa siitä kun perinnönjako sai lainvoiman Kolme kuukautta siitä kun perinnönjako sai lainvoiman ja testamentin saaja sai tiedon päätöksestä Välittömästi perinnönjaon tultua lainvoimaiseksi

Kenelle korvaus voidaan maksaa?
Talletus ulosotonhaltijan huostaan Talletus rintaperillisen tilille Maksu pesänselvittäjälle Maksu pesänjakajalle

Perinnönjaon moite ja legaatin saajan asema
Perinnönjaon moite voi vaikuttaa legaatin saajan asemaan Kun legaatin saaja ei ole moiteoikeudenkäynnissä asianosainen, legaatin saaja tulee haastaa erikseen vastaamaan oikeudenkäyntiin, jossa häneen kohdistetaan suoritusvaatimus

Rintaperillisen oikeus saada lakiosansa jäämistöstä
Testamentin saaja ei ole velvollinen suorittamaan lakiosaa rahassa Jos lakiosa suoritetaan jäämistöön kuuluvalla omaisuudella, rintaperillisellä aivan samanlainen suoja kuin ennenkin

Rahasuorituksen kieltäminen testamentissa
Testamentissa on mahdollista kieltää rahasuoritus Jos kieltoa ei ole, sitä ei voida presumoida Kielto voidaan ilmaista kielellisesti monella eri tavalla esimerkiksi määräämällä, että rintaperillisellä on oikeus saada lakiosaa vastaava suoritus jäämistöstä testamentin estämättä Testamentin tekijän mahdollisuus antaa rintaperillisiä sitovia jako-ohjeita on kasvanut entisestään

Lakiosan vaatiminen ja pesänselvitys
Rintaperillinen, joka vaatii testamentin saajalta lakiosaa vastaavaa suoritusta rahassa, ryhtyy perintöön! Perintöön ryhtyvällä on selvitysvastuu. Oikeus osallistua yhteishallintoon. Osakkaan velkavastuu ( Uusi PK 21:2 !!)

Osakkaan ja legataarin vastuu pesän veloista
PK 21:6 Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän tai vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus Jos jako on toimitettu PK 21:6:n säännös sivuuttaen, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta määrätä osituksen tai perinnönjaon peruuntumaan ja velvoittaa osakkaat palauttamaan kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden taikka korvaamaan sen arvon

PK 20:7 Erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella pesästä saatu omaisuus on palautettava siltä osin kuin sitä tarvitaan velan katteeksi. Kysymys: Jos testamentin saaja on maksanut lakiosaa vastaavan arvomäärän lakiosaperilliselle, joutuuko hän palauttamaan jaossa saamansa omaisuuden em. säännösten nojalla pesään?

Suhde velkojaan: Osakkaiden ensisijainen vastuu (PK 21:6 a.1): Vastuuta liikaa saadun omaisuuden suhteessa Osakkaiden toissijainen vastuu (PK 21:6a.2) Osakas vastaa toisen osakkaan saamasta liikamäärästä, jos tämä ei itse kykene vastaamaan Jos velka voidaan maksaa näillä palautuksilla, erityisjälkisäädöksensaajan ei tarvitse palauttaa omaisuutta pesään

Osakkaiden ja legataarin välinen suhde Olettakaamme, että perittävä on määrännyt tekemässään testamentissa, että X saa legaattina euron arvoisen taulun ja rintaperilliset Rp1 ja Rp 2 yleistestamentin saajana muun omaisuuden, jonka arvo on Rintaperillisten laskennallinen lakiosa on á X suorittaa molemmille rintaperilliselle heidän lakiosastaan puuttuvan määrän á euroa

Osakkaiden ja legataarin vastuu pesän veloista
Toimitetun perinnönjaon jälkeen ilmaantui velka, jonka suuruus on euroa. Miten vastuu jakautuu? PK 21:6a.1:n mukaan osakkaat ovat vastuussa velasta sen mukaan kuin he ovat perinnönjaossa saaneet liikaa. Legataari ei ole osakas Rp1:n ja Rp2:n on palautettava pesään kummankin á euroa.

Osakkaiden ja legataarin vastuu pesän veloista ja uusi perinnönjako?
Tilanne palautusvastuun toteuttamisen jälkeen on seuraava: Rp1:llä ja Rp2:lla jäljellä omaisuutta yhteensä 5000 euroa eli á 2.500/rintaperillinen Legataarilla jäljellä omaisuutta euroa Kysymys: Voivatko rintaperilliset vaatia lakiosan määrittämistä uudelleen muuttuneen tilanteen pohjalta Tällöin laskennallinen perintöosa olisi á euroa ja siitä laskettuna ”uusi” lakiosa euroa

Voidaanko lakiosa laskea uudelleen?
Legaatin saajan argumentit: Osakasten velkavastuu ensisijaista Osakkaat hyväksyneet lakiosaa vastaavan rahasuorituksen Osakkaiden olisi tullut selvittää, että legaatti voidaan täyttää velkojan oikeuden vaarantumatta. Vastuu siksi osakkailla. Ei uutta suoritusta Osakkaiden argumentit: rauenneet edellytykset ja perusteeton etu

Lunastussaannon verotus
Lunastussaanto ei ole kauppa. Lunastuksesta ei voi määrätä varainsiirtoveroa. Lakiosaa vastaavan korvauksen suorittaja maksaa perintöveron testamentilla saamastaan omaisuudesta. Lakiosaperillinen maksaa perintöveron lakiosastaan.

Lakiosa huomenna Lakiosa edellyttää perintöoikeutta. Perintöoikeus lakkautettiin Suurvenäjän Neuvostotasavallassa 1918. Perintöoikeus ei edellytä lakiosaa. Lakiosasäännöstö on tuntematon common law –oikeuden piirissä. Valtioneuvoston toimeksianto perintöoikeuskomitealle 1972 lakiosasäännöstön lakkauttamiseksi.

Lakiosajärjestelmän uudistaminen systeemin sisäisin muutoksin
Lakiosajärjestelmän ”liikkuvat osat” reaalinen jäämistö laskennallinen jäämistö väistymissäännöt täydennyskannejärjestelmä suhteellisen lakiosan suuruus arvomääräisen lakiosan maksimisääntely

Aviovarallisuus- ja perintöoikeus

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Aviovarallisuus- ja perintöoikeus"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Aviovarallisuus- ja perintöoikeus

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Aviovarallisuus- ja perintöoikeus"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute