Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen Riikka Kivimäki YTL, erikoistutkija Tampereen yliopisto Työelämän tutkimuskeskus EU:n uusi ohjelmakausi.

Esitys aiheesta: "Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen Riikka Kivimäki YTL, erikoistutkija Tampereen yliopisto Työelämän tutkimuskeskus EU:n uusi ohjelmakausi."— Esityksen transkriptio:

1 Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen Riikka Kivimäki YTL, erikoistutkija Tampereen yliopisto Työelämän tutkimuskeskus EU:n uusi ohjelmakausi ja sukupuolten tasa-arvo – haasteita ja työvälineitä uudelle ohjelmakaudelle – seminaari Tampere

2 Miten hyvä työpaikan arki muodostuu?
Lainsäädäntö, sopimukset Työyhteisö Työaika Työympäristö Vaikutusmahdollisuus työssä Kehittymismahdollisuus työssä Työn ja muun elämän yhdistäminen Työpaikan käytännöt

3 Organisaatiokulttuuri
Ikä- ja sukupuoli- ja perherakenne Ammattien työnjako Hierarkkisuus Virallinen ja epävirallinen työpaikkakulttuuri; mikä on mahdollista, oletukset, käytännöt

4 Työn ja muun elämän yhteen-sovittamista helpottavia käytäntöjä
Työn ja perheen suhde virallisiin päämääriin; henkilöstö- ,tasa-arvosuunnitelmat, strategiat Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin Etä/joustotyö, osa-aikatyö, työpäivän pituus Toimivat sijaisjärjestelyt Erilaisten elämäntilanteiden hyväksyminen

5 Vaikutusmahdollisuudet työaikaan
Työajan säästäminen vapaata varten Työajan lyhentäminen ja sitä tukevat järjestelyt Liukumat työajoissa Tiivistetty työaika Loma-ajoista sopiminen Joustava työn tekemisen aika ja paikka

6 Miten työyhteisöä voi kehittää siten, että työhyvinvointi lisääntyy?
Keskustelemalla kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa päädytään yhteisten päämäärien tavoittelemisesta Kaikkien tahojen sitoutuminen kehittämistyöhön Etsitään aktiivisesti uusia vaihtoehtoja Kokeillaan uusia käytäntöjä

7 Johdon ja esimiesten rooli
Psykologinen sopimus; työpaikan perheystävällisten arvojen tunnistaminen ja tunnustaminen Keskustelufoorumien luominen Pelisääntöjen tarkentaminen Työyhteisön tuen luominen

8 Perheystävälliset käytännöt työelämässä -tutkimushanke 2002-2003
Tampereen yliopisto Työelämän tutkimuskeskus Riikka Kivimäki Katri Otonkorpi-Lehtoranta

9 Tutkimuksen taustaa Työyhteiskunnan muuttuminen
Kiristynyt kilpailu ja työtahti Työn tietoistuminen Työn organisoinnin ja työsuhteiden muutokset Työn tekemisen ajan ja paikan liikkuminen: uhat ja mahdollisuudet

10 Tutkimuskysymykset Millaisia työn ja perheen yhteensovittamisen
järjestelyjä on toteutettu palvelusektorilla? Millaiset ratkaisut ovat tukeneet työn ja perheen yhteensovittamista? Millainen tuki vanhemmuudelle annetaan työelämässä? Miten työntekijät ja heidän perheenjäsenensä kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen omassa arjessaan? Millainen on perheystävällinen työpaikka?

11 Perhe ja työ- hanke 2005-2006 Tampereen yliopisto Täydennyskoulutuskeskus Työelämän tutkimuskeskus
Erja-Leena Järvenpää, Riikka Kivimäki, Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Jouni Kempe

12 Perhe ja työ -hankkeen lähtökohdat
Perheen ja työn yhteensovittamisen helpottaminen ja perheystävällisten käytäntöjen etsiminen ja luominen työpaikoille Henkilöstön ja yrityksen johdon oma aktiivinen panos kehittämistyössä Etsiminen ja luominen > jokainen työpaikka on erilainen ja jokaisessa työpaikassa on omanlaisensa kulttuuri. Kartoitetaan perherakenne, jonka perusteella voidaan saada suuntaviivoja sille, miten ja millaisia tarpeita työpaikalla kenties on. kehittämispäivän aikana käytetään metodia, jossa etsitään yhdessä toimivia käytäntöjä > työkonferenssi-metodi Laajennettu perhekäsitys > muualla asuvat lapset, iäkkäät vanhemmat tai sukulaiset jne

13 Johdon ja esimiesten panos
Psykologinen sopimus; työpaikan perheystävällisten arvojen tunnistaminen ja tunnustaminen Keskustelut ja tilanteiden hallinta Työyhteisön tuen luominen Perhepoliittisista eduista tiedottaminen

14 Perheystävällisen työpaikan luominen
Työyhteisön avoimuus ja kokeilunhalu Ennakkoluulottomuus ja kyky oppia uutta Työpaikkakulttuuri Perheystävällisyyteen kannustava ilmapiiri Perheen ja työn yhteensovittamista tukevat arvot Työnantajan ja työntekijöiden tarpeiden tunnistaminen Työpaikan kulttuuri: pois pitkistä työpäivistä työtekijät huomioivat myös toinen toisensa > joustavat tarvittaessa toisen puolesta = työpaikan henki on kaiken kaikkiaan hyvä ongelmana ovat väärinkäyttäjät, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen eivätkä ole valmiita joustamaan itse >työpaikan yhteiset tilaisuudet työntekijöiden jaksaminen luottamus työntekijöihin työpaikkoja ei olisi ilman yritystä, mutta toisaalta yritys tarvitsee myös tekijöitä > siksi molempien tarpeiden huomioiminen on yhteinen etu 2. Avoimuus ja kokeilunhalu: kyky sekä halu oppia uutta ja ennakkoluulottomuus

15 Perheystävällisten käytäntöjen etuja
Auttaa työntekijää paremmin jaksamaan perheen ja työn ristipaineessa Sairauspoissaolot vähenevät Työmotivaatio, työilmapiiri ja työn laatu paranevat Työn tuloksellisuus lisääntyy Erilaiset elämäntilanteet, yksineläjä, parisuhteessa ilman lapsia, pikkulasten vanhemmat, omat iäkkäät vanhemmat, puolison sairastuminen jne. Reagointi voi joskus vaatia nopeita toimia < puolison sairastuminen. Pienten lasten vanhemmilla voi olla erilaiset tarpeet työaikojen suhteen kuin pienten lasten vanhemmilla. Tai iäkkään omaisen hoitamiseen > esimerkiksi vanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla ja tarve saada tehdä esimerkiksi perjantaisin lyhyempää päivää. Tarve sovittaa työaikoja saattaa olla rajallinen > esimerkiksi saattohoito, lapset pieniä vain hetken aikaa, kolarissa saatu vamma, jonka kuntoutukseen menee 1-2 vuotta jne. Ristipaine = töissä on huono omatunto perheestä ja lapsista ja kotona ollessa taas huono omatunto siitä, ettei ole töissä. Perheen ja työn yhteensovittamista tukevat työaikajärjestelyt ( esimerkiksi työaika autonomia ja vapaus valita omia työaikojaan) on vähentänyt työstä poissaoloja ja lisännyt työmotivaatiota

16 Kehittämisteemat Millainen on hyvä, ideaali työ?
Mitä esteitä on hyvälle työlle? Mitä ratkaisuja voidaan löytää esteiden voittamiseksi? Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä?

17 Tasaveroisen vuoropuhelun menetelmä
Vuorovaikutus on aitoa: väitteitä ja vastaväitteitä esitetään aktiivisesti Kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus ja velvollisuus osallistua Osallistujia pidetään tasaveroisina valta- ja tietoeroista huolimatta Jokaisen omat työkokemukset antavat oikeutuksen esittää mielipiteitä Luodaan kaikille mahdollisuus ymmärtää käsiteltävät asiat Osanottajat hyväksyvät, että muilla saattaa olla parempia ajatuksia Mitään esitettyä vastaväitettä ei hylätä ilman huolellista tarkastelua Osallistujat ilmaisevat ajatuksensa suullisesti Erilaisten käsitysten sietokyky kasvaa Vuoropuhelu tuottaa toimintaan johtavaa yhteisymmärrystä (Gustavsen B: Creating Broad Change in Working Life. The LOM –programme, 1989 Heinonen K- Vuorela A: Hyvä työyhteisö on tuottava. Työkonferenssi-tehokas tapa kehittää työpaikkaa yhdessä, 1995)