Ristiretket ja keskiaika Suomessa

Esitys aiheesta: "Ristiretket ja keskiaika Suomessa"— Esityksen transkriptio:

1 Ristiretket ja keskiaika Suomessa
Lisää historian, äidinkielen ja kuvataiteen tehtäviä löydät osoitteesta © Jussa Lehtinen

2 Ruutusuurennos (kuvataide, historia) Muodostakaa sopivankokoisia ryhmiä ja suurentakaa netistä tulostettu tai karttakirjasta kopioitu Itämeren alueen kartta osissa luokan seinälle. Älkää tehkö kartasta liian yksityiskohtaista. Rajat ja tärkeimmät paikannimet riittävät. Merkitkää Suomeen suuntautuneet ristiretket karttaan erivärisillä nuolilla. Jos koulun kartastoista ei ole apua, Wikipedialla pääsee alkuun. Voitte liittää karttaan myös pienet selitteet, joissa kerrotaan lyhyesti, mistä missäkin ristiretkessä oli kyse ja ketkä sitä johtivat. Viimeistelkää kartta ajan henkeen sopivalla kuvituksella (esim. koristeellinen kompassi, ornamentit, maastonmuodot, pienet ihmishahmot). Kuvahakusanoilla ”carta marina” löytyy upea Olaus Magnuksen 1500-luvulla piirtämä kartta, josta voi ammentaa inspiraatiota. © Jussa Lehtinen

3 Käsitteitä (historia) Selitä käsite vihkoosi. Kerro myös, miksi juuri se on mielestäsi valittu keskeisten käsitteiden listaan Suomen ristiretkien aikaa tutkittaessa. Muinaisusko Kristinuskon saapuminen Piispa Markkinat Hämeen Härkätie Linnat Rälssimies Nimismies Eräretket Savupirtti Hansaliitto Pähkinäsaaren rauha Itämaa Kauppakaupungit Vouti Rauhanlait Opettaja voi jakson päättyessä käyttää käsitteitä suoraan kokeen tai testin osana. © Jussa Lehtinen

4 Sanaristikko 1 (historia) 1. Hiippakuntansa johtaja
2. Uskonsa puolesta kuollut ihminen 3. Saksalaisten kauppakaupunkien liitto 4. Veroista vapaa sääty 5. Nunnien ja munkkien asuinpaikka 6. Keskiaikainen nimitys opiskelijoille 7. Toteutti 2. ristiretken Suomeen 8. Pitkä turkisten- ja ruuanhankintamatka 9. Ruotsalaisten nimitys Suomelle 10. Sisämaan kauppareittien solmukohtaan rakennettu kivilinnoitus 11. Suomen kansallispyhimys 12. Teloituksista ja rangaistuksista huolehtiva ammattilainen. 13. Kaikkien paavin alamaisten yhteisnimitys 14. Merkittävän kristityn luunkappale tai hänelle kuulunut esine 14. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. © Jussa Lehtinen

5 Sanaristikko 2 (historia)
Nimitys, jota kristityt käyttivät kastamattomista suomalaisista Merkittävä kristitty, joka kanonisoitiin (julistettiin pyhäksi) kuolemansa jälkeen Birger jaarlin säätämä määräyskokoelma Savupirtin valonlähde Yhteiskuntaluokka, johon kaupunkien varakkaat asukkaat kuuluivat Tärkeä kauppatapahtuma Yhteiskuntaluokka, johon maaseudun asukkaat kuuluivat Ammattimiehen oppipoika Yhteiskuntaluokkien yleisnimitys Aurajoen suuta vartioimaan rakennettu kivilinnoitus Luostarielämän valinnut nainen Pitäjä, jossa vieraillessaan piispa Henrik tarun mukaan kohtasi loppunsa Kristinuskon levittämiseksi ja puolustamiseksi tehty matka Merkittävän kristityn luunkappale tai hänelle kuulunut esine 14. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. © Jussa Lehtinen

6 Sanaristikot päinvastoin
(historia) Opettaja jakaa joka toiselle oppilaalle vasemmanpuoleisen ristikon ja joka toiselle oikeanpuoleisen ristikon. Oppilaat piirtävät ristikosta uuden, tyhjän version ruutupaperille ja keksivät vastaussanoihin sopivat vihjeet. Syntyneet ristikot jaetaan oppilaille siten, että kaikki saavat itselleen vieraan ristikon. Oppilaat ratkaisevat ristikon saamiensa vihjeiden avulla. 14. 1. P I S A 2. M R T Y 3. H N 4. Ä L 5. U O 6. E 7. B G J 8. K 9. 10. 11. 12. Ö V 13. 14. 1. P A K N 2. Y H I M S 3. R U L T 4. Ä E 5. O V 6. 7. J 8. 9. 10. 11. 12. Ö 13. © Jussa Lehtinen

7 (historia, äidinkieli)
Esitelmiä (historia, äidinkieli) Ristiretkien aikaa voi lähestyä myös henkilölähtöisesti. Muodostakaa kahden tai kolmen hengen ryhmiä. Tehkää esitelmä seuraavista henkilöistä oppikirjojen, tietokirjojen ja nettilähteiden avulla: Lalli, piispa Henrik, Eerik Pyhä, piispa Tuomas, Birger jaarli, Maunu Ladonlukko, Torkkeli Knutinpoika, Aleksanteri Nevski Elämänkertatietojen sijaan esitelmän pääpainon tulisi olla siinä, mikä merkitys henkilöillä on Suomen historiassa. Muistakaa myös selvittää, kuinka historiallisia esittelemänne henkilöt oikeasti ovat. Opettajan tulisi lisäksi kannustaa oppilaita pohdiskelemaan, mitä henkilöt olisivat voineet tehdä toisin ja mitä seurauksia erilaisista ratkaisuista olisi voinut Suomen historian kannalta olla. Jos tehtävä osoittautuu liian vaikeaksi esitelmään sisällytettäväksi, aihetta voidaan käsitellä opettajajohtoisesti esitelmän pitämisen jälkeen. © Jussa Lehtinen

8 Tehtävien suunnittelua
(historia) Jakakaa Suomeen suuntautuneet ristiretket ryhmien kesken. Useampi ryhmä voi ottaa saman ristiretken. Suunnitelkaa ryhmissä monivalintatehtäviä, sanaristikoita tai kysymyksiä omaan ristiretkeen liittyen. Tarpeen vaatiessa aihepiireiksi voidaan rajata yksi tai useampi seuraavista näkökulmista: henkilöt, ajat, paikat, tapahtumat. Näkökulmat voidaan myös jakaa eri oppilaille ryhmän sisällä. Koulun resursseista riippuen tehtävät voidaan suunnitella oppikirjojen, lähdekirjaston ja/tai netin avulla ratkaistaviksi. Muistakaa tehdä myös tarkistuspaperi! Opettaja monistaa ryhmien laatimat tehtävät ja jakaa ne muiden selvitettäväksi. Jakson lopussa opettaja voi halutessaan käyttää oppilaiden laatimia kysymyksiä esim. testin tai kokeen runkona. © Jussa Lehtinen

9 Miellekartta Kerratkaa miellekartan idea.
(historia) Kerratkaa miellekartan idea. Muodostakaa pareja tai kolmen hengen ryhmiä. Valitkaa aiheenne alla listatuista vaihtoehdoista tai ehdottakaa opettajalle uutta aihetta. Muistakaa pitäytyä ristiretkien aikakaudella! Laatikaa aiheestanne isokokoinen ja näyttävä miellekartta luokan seinälle kiinnitettäväksi. Viimeistelkää työ aiheeseen sopivalla kuvituksella ja ornamenteilla. Aiheita: linnat, eräretket, yhteiskunta, elämää maaseudulla, elämää kaupungeissa, markkinat, ulkomaankauppa, koulunkäynti, sodankäynti, muinaisusko, kristinusko, ristiretket Suomeen, Suomi (Itämaa), Ruotsi, Novgorod. Tietojen löytäminen joistakin aiheista voi olla vaikeampaa kuin toisista. Valitkaa aiheet oppilaiden käytössä olevien resurssien ja tiedonhankintataitojen mukaan! Jos miellekartoista tulee tarpeeksi kattavia, niiden sisältöä voi käyttää kokeen tai testin runkona. Tällöin oppilaat voivat kopioida miellekartat itselleen tai referoida vihkoihinsa tärkeimmät asiat. © Jussa Lehtinen

10 Linnoja (historia, kuvataide) Valitkaa pareittain tai pienissä ryhmissä mieleisenne linna seuraavalta listalta: Turun linna, Hämeen linna, Olavinlinna, Viipurin linna, Korsholman linna, Kastelholman linna, Raaseporin linna, Kuusiston linna. Vinkki: viimeiset neljä ovat neljää edellistä vähemmän tunnettuja ja niistä saattaa olla vaikeampaa löytää tietoja. Kerätkää tietoa ja laatikaa omasta linnastanne seinälehti, jossa käytetään esim. seuraavia alaotsikoita: ikä, sijainti, rakennuttaja, rakennusvaiheet, käyttötarkoitus, merkittävimmät asukkaat, merkittävimmät tapahtumat, elämää linnassa. Liittäkää tekstin oheen valokuvia, karttoja, pohjapiirroksia ja/tai kuvataiteen tunneilla tehtyä täydentävää kuvitusta. Kiinnittäkää valmiit seinälehdet linnojen ikäjärjestykseen luokan seinälle (nopeimmat ryhmät voivat tehdä aikajanan helpottamaan töiden järjestämistä) ja esitelkää tuotoksenne muulle luokalle. © Jussa Lehtinen

11 Vertailua (historia) Suomen ja läntisen Euroopan kehittymistä voidaan vertailla taulukon avulla. Oppilaat kopioivat taulukon vihkoonsa ja etsivät vastauksia esim. sulkeissa olevin kysymysten avulla. Suomi Länsi-Eurooppa Keskiaika vuosilukuina (mistä mihin?) Yhteiskunta (ketkä hallitsivat, miten hallittiin?) Uskonto (muinaisusko, miten, milloin ja mistä kristinusko saapui?) (mikä oli katolisen kirkon rooli yhteiskunnassa?) Kaupankäynti (miten ja mitä vietiin ja tuotiin, keiden toimesta?) (kaupankäynti kaupungeissa, tärkeimmät kauppatavarat?) Rahvaan elämä (miten tavallinen kansa eli?) (miten talonpojat elivät?) Aatelin elämä (miten rikkaat ja vaikutusvaltaiset elivät?) (miten aateliset ja rikkaat kauppiaat elivät?) © Jussa Lehtinen

12 Pohdintaa (historia) Keskiajan ihmiset näkivät maailman hyvin eri tavalla kuin nykyihmiset. Yrittäkää asettua heidän asemaansa ja keskustelkaa tai kirjoittakaa pohdiskeleva teksti yhdestä tai useammasta seuraavista aiheista: Miksi ihmiset lähtivät ristiretkille? Miksi ihmiset lähtivät pyhiinvaellusmatkalle? Miksi ihmiset olivat niin taikauskoisia? Miksi suomalaiset eivät alkuun ottaneet kristinuskoa omakseen? Miksi suomalaiset lopulta hylkäsivät muinaiset jumalansa ja kääntyivät kristityiksi? Miksi kauppaa käytiin useammin vaihtotavaralla kuin rahalla? Miksi vain harvat osasivat tai edes halusivat osata lukea? Miksi ihmiset olivat niin väkivaltaisia? Miksi Suomen tärkeimmät kaupungit sijaitsivat rannikolla? Miksi talonpojat olivat usein niin köyhiä? Miksi katolisella kirkolla oli niin paljon valtaa? © Jussa Lehtinen

13 Kertauskysymyksiä (historia) Päättele kyseessä oleva henkilö, paikka tai tapahtuma ja kirjoita se vihkoosi (opettaja voi myös kopioida tehtäväpohjan kaikille oppilaille). Johti 2. ristiretkeä Suomeen (Hämeeseen): ______________________ Sopimus, jonka Ruotsi ja Novgorod solmivat vuonna 1323: __________________________________ Keskiaikaisen Suomen merkittävin kaupunki: _________________________ Ruotsalaisten keskiaikainen nimitys Suomelle: __________________________ Murhasi tarun mukaan Suomen ensimmäisen piispan: _______________ Tärkeä kauppareitti, joka yhdisti rannikon ja Hämeen toisiinsa: ___________________________________ Ajanjakso, josta on säilynyt kirjallisia lähteitä: ____________________________ Veroja keräävän, korkea-arvoisen virkamiehen nimitys: ________________ Johti 3. ristiretkeä Suomeen (Karjalaan): ___________________________________ Tunnetaan Viipurin pamauksesta: ___________________________________ 1200-luvun ankara englantilainen kirkonmies ja soturi: _________________ Veroista vapautetun aatelisen nimitys: ___________________________________ Saksalaisten kauppakaupunkien liitto: ___________________________________ Paikka, jossa kauppiaanpojat kävivät koulua: ____________________________ Ihminen, joka on kanonisoitu kuolemansa jälkeen: _________________ © Jussa Lehtinen

14 (kuvataide, äidinkieli)
Heraldiikkaa (kuvataide, äidinkieli) Tutustukaa heraldiikkaan esim. Wikipedian avulla. Kiinnittäkää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: -sallitut väriyhdistelmät -vaakunakilven jakotavat -kilpeen piirrettävät kuviot Suunnitelkaa, piirtäkää ja maalatkaa itsellenne oma sukuvaakuna. Muistakaa, että hyvä vaakuna kuvastaa jotakin, sillä on merkitys kantajalleen. Kirjoittakaa keskiajalle sijoittuva seikkailutarina suvun kuvitteellisesta kantaisästä ja/tai –äidistä. Tarinan on tarkoitus taustoittaa, miksi sukuvaakunasta tuli sellainen kuin siitä tuli. © Jussa Lehtinen

15 (historia, äidinkieli)
Näytelmiä (historia, äidinkieli) Opettaja osoittaa pienille oppilasryhmille kohtia oppikirjan Suomen keskiaikaa käsittelevistä kappaleista. Oppilaat suunnittelevat saamastaan tekstinkohdasta (esim. ”Lalli ja piispa Henrik”, ”Turun markkinat”, ”Itämeren merirosvot” jne.) pienen näytelmän tai pantomiimiesityksen. Näytelmän tulee sisältää mahdollisimman suuri osa alkuperäistekstin opetuksellisesta sisällöstä. Muut ryhmät arvailevat, mistä kappaleesta ja mistä tekstinpätkästä näytelmä kertoo. Sen jälkeen näytelmä esitetään uudelleen. Tällä kertaa muut oppilaat yrittävät arvailla, mitä opetuksellista sisältöä kunkin näyttelijän roolisuorituksella haluttiin tuoda esille. Vinkki laajempaan näytelmäntarpeeseen: osoitteesta voit ladata näytelmän ”Piispa Henrikin joulutervehdys”. Näytelmä on alun perin kirjoitettu neljäsluokkalaisille, mutta soveltunee myös vanhemmille alakoululaisille. © Jussa Lehtinen

16 Seikkailutarinoita (äidinkieli)
Kirjoita Suomen ristiretkien aikaan sijoittuva seikkailutarina. Käytä valmista otsikkoa tai keksi itse parempi. Kiinnitä huomiota realistiseen ajankuvaukseen! Piispa Henrikin pako Epäonninen eräretki Ruotsalaiset tulevat! Hevoskauppias markkinoilla Lumimyrskyn kourissa Birger jaarli ja julkea hämäläinen Syyttömänä jalkapuussa Rälssimiehen poika Tarina kauheasta karhusta Rälssimiehen rakkaus Rosvometsän salaisuus Kanavarkaan takaa-ajo Linnanherran ankea aamupäivä Rantarosvojen aarre Aaveita luostarissa Tarinat voidaan lukea ensin ryhmissä, minkä jälkeen joka ryhmästä valitaan pari mielenkiintoista tarinaa koko luokalle luettavaksi. © Jussa Lehtinen