Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Tulevaisuuden tutkimus ja Matkailu

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Tulevaisuuden tutkimus ja Matkailu"— Esityksen transkriptio:

1 Tulevaisuuden tutkimus ja Matkailu
MATKAILUN TRENDIT Tulevaisuuden tutkimus ja Matkailu Jorma Korhonen, Savonia-amk

2 KAUKOVIISAUS ”Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää” (Veikko Huovinen Havukka-ahon ajattelija) Jorma Korhonen, Savonia-amk

3 TULEVAISUUDEN TUTKIMUS
Ei ennustamista vaan tulevien vaihtoehtojen näkemistä Laaja-alaista ja poikkitieteellistä Tärkeää organisaatioille myös katsoa muuta kuin omaa alaa Tulevaisuuden tutkimus ei etsi Totuutta tulevaisuudesta, vaan yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen Tulevaisuus ei muodostu ulkopuolisten voimien ohjaamana, vaan ihmiset, yhteisöt ja yritykset rakentaa sitä (Mannermaa 1999) Jorma Korhonen, Savonia-amk

4 Tulevaisuuden tutkimuksen käsitteitä
Megatrendit / Trendit Yhteiskunnan rakenteita syvällisesti muuttava, vääjäämätön muutosvoima Usein globaali ilmiö Etenee suhteellisen autonomisesti Perimmäisiä syitä on vaikea eritellä Suuri linja, jolla tarkoitetaan ilmiötä tai ilmiö- kokonaisuutta, jolla on tunnistettava suunta ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisesti tulevaisuuteen Voi verrata isoon jokeen (M. Mannermaa) Jorma Korhonen, Savonia-amk

5 EUROOPAN MEGATRENDEJÄ (Adjiedj Bakas: Megatrends Europe)
Euroopan väkiluku laskee ja Eurooppaan tulee uusia värejä Uusi heimoutuminen Tekninen hengellinen ja ympäristöllinen vallankumous Kansalainen kärjessä Uusi turvallisuuskäsite Argentiina suistui – entä Eurooppa Kohti Euroopan kulttuurin uudistumista Jorma Korhonen, Savonia-amk

6 MEGATRENDIT Maailmanlaajuisista megatrendeista Euroopalle keskeisimpiä: Uustalousjärjestys USA menettää ensin taloudellisen ja myöhemmin myös sotilaallisen valta-asemansa Tilalle kuuden maan rypäs; USA, Japani ja BRIC (Brazil, Russia, India, China) Länsi vastaan Islam Uskontojen aiheuttamat jännitteet Jorma Korhonen, Savonia-amk

7 MEGATRENDIT / MATKAILU
Matkailun kannalta merkittävimmät megatrendit Kansainvälisten kriisien lisääntyminen Turvallisuushakuisuuden lisääntyminen Elämyshakuisuuden lisääntyminen Globalisaation vahvistuminen (MEK 2004: Matkailu vuonna 2020) Jorma Korhonen, Savonia-amk

8 TRENDIT / MATKAILU Matkailun kannalta merkittävimmät trendit
Kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät Ruuhkautuminen pahenee ”Vapaa-aikateollisuus” kasvaa Tekninen kehitys nopeaa ja laaja-alaista Kestävän kehityksen välttämättömyys pitkällä aikavälillä Terveystietoisuus lisääntyy Yksilöllisyyden merkitys korostuu Ikääntyminen länsimaissa Jorma Korhonen, Savonia-amk

9 TRENDIT / MATKAILU Matkailun esteet vähenevät Muutostahti nopeutuu
Aasian taloudellinen mahti kasvaa Globaali vaurastuminen Monikulttuurisuus lisääntyy Matkailualan keskittyminen Kasvihuoneilmiö Ajankäyttö joustavoituu (MEK 2004: Matkailu vuonna 2020) Jorma Korhonen, Savonia-amk

10 Tulevaisuuden tutkimuksen käsitteitä
Muutosvoimat Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöt, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja Eroavat trendeistä ja megatrendeistä siinä, että ovat yleisempiä eivätkä samalla tavalla jatkuvia Muutosvoimilla ei oikeastaan ole suuntaa, mutta silti nämä ilmiöt toimivat joko tietoisella tai tiedostamattomalla tasolla päätöksenteon ja valintojen taustalla Jorma Korhonen, Savonia-amk

11 Tulevaisuuden tutkimuksen käsitteitä
Muutosvoimien luokitus Sosiaaliset; demografiset, koulutus, verkostot, kulttuuriset, kulutus… Teknologiset; ICT, bio- ja nanoteknologia, logisitiikka, materiaalit Taloudelliset; talouskasvu, markkinat, verotus.. Ekologiset; kestävä kehitys, ympäristön suojelu Poliittiset; lainsäädäntö, aluepolitiikka Arvot; arvomuutos, eettiset kysymykset Jorma Korhonen, Savonia-amk

12 Tulevaisuuden tutkimuksen käsitteitä
Ns. Villit kortit (Wild Cards) Tapahtumia ja asioita, joiden toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta tapahtuessaan vaikutukset dramaattisia Esim. syyskuun 11. päivän terrori-iskut Jorma Korhonen, Savonia-amk

13 Tulevaisuuden tutkimuksen käsitteitä
Heikko signaali Uusi idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön Uusi tai yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta Joskus vaikea huomata ”kohinan” tai muiden signaaleiden keskeltä Uhka tai mahdollisuus yritykselle Usein aliarvioitu ihmisten taholta, jotka tietävät asiasta Omaa viiveajan, ennen kuin kypsyy ja muuttuu ”valtavirraksi” Edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä Jorma Korhonen, Savonia-amk

14 Maailma muuttuu Kuusi tekijää: Väestönkasvun jatkuminen
Luonnonvarojen kulutus ja ympäristöongelmien kriisiytyminen Arvojen murros Globalisoitumisen syveneminen Teknologisen kehityksen kiihtyminen Kansallisen ja ylikansallisten rajojen liudentuminen Jorma Korhonen, Savonia-amk

15 Muutostekijöitä Muutos vapaa-ajassa Individualismi ja heimottuminen
Elämän ymmärtämisen markkinat Työntekijöiden sitouttaminen ja palkitseminen Elinikäinen oppiminen hemmottelu Jorma Korhonen, Savonia-amk

16 Muutos vapaa-ajassa Enemmän vapaa-aikaa
Pirstaleisuus (lyhyet breikit) – vapaa-aika useina lyhyinä jaksoina -> halutaan tiiviitä, lyhytkestoisia matkailutuotteita Jorma Korhonen, Savonia-amk

17 Individualismi ja heimottuminen
Ryhmämatkailusta omatoimimatkoiksi yksin, kaksin tai perheen kanssa Ei tarvita ryhmämatkan tuomaa turvaa kun kokemukset ovat karttuneet Ei tarkkoja etukäteissuunnitelmia – eletään tilanteiden mukaan päivä kerrallaan Toisaalta heimottuminen näkyy jo – matkailu perustuu myös erilaisiin viiteryhmiin (urheilu, harrastukset jne.) Jorma Korhonen, Savonia-amk

18 Elämän ymmärtämisen markkinat
Tietoyhteiskunnasta ”Dream Societyyn” Keskittyminen omaan itseen; hyvinvointiin; elämänlaadun ja –sisällön painottaminen (koskee myös työelämää) Wellness-käsite ja -elämäntyyli Jorma Korhonen, Savonia-amk

19 Työntekijöiden sitouttaminen ja palkitseminen
Incentive- eli kannustematkailu Tarjotaan jotain todella erikoista, jotta kokee matkapalkkion kannustavana ja palkitsevana Elämys -> ohjelmapalveluilla iso rooli Jännitystä, seikkailua, uuden ja erilaisen kokemista – uutena wellnesstuotteet Jorma Korhonen, Savonia-amk

20 Elinikäinen oppiminen
Matkustaminen vain matkustamisen vuoksi vähenee – samoin passiivinen löhöily Ihmisen arkielämä sisältää yhä enemmän jatkuvaa oppimista työssä ja vapaa-ajalla Matkustettaessa halutaan oppia uutta; ja mielellään viihteellisellä tavalla (edu- tai infotainment) Kielet, perinteet, kulttuurit, uskonnot ovat ”kestohittejä”, uusia asioita ovat kansanperinteet, hoitotavat ja erilaiset liikuntamuodot Jorma Korhonen, Savonia-amk

21 Hemmottelu Kasvava tarve hemmotella itseään matkan aikana
Samoin itsestään huolehtiminen elämänasenteena lisääntyy ja näkyy matkailussa Joutenolo matkatuotteena uusi Jorma Korhonen, Savonia-amk

22 MUUTTUJAT / MATKAILU (MEK 2004: Matkailu vuonna 2020)
Turvallisuuden kokeminen Energian hinta ja saatavuus Vapaa-ajan määrä Kilpailutilanne lähimarkkinoilla Venäjän kehitys Kulutuskäyttäytymisen muutokset Epidemiat Työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus Tietoisuus hinta/laatu – suhteesta Liikenneinfrastruktuurin kehitys Elinkaaren ajankäyttö (useat työurat, pitkä eläkeikä) Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot Veroaste Korkotaso Jorma Korhonen, Savonia-amk

23 Elämysyhteiskunta (Schulze)
Työnteon eetoksesta kulutuksen ja valinnan yhteiskuntaan Postmodernia (hybridi) kuluttajaa ohjaa vapaa- ehtoisuus, esteettisyys, unelmat ja sosiaalisuus Jatkuva ”sisäisen onnen etsintä”: elämänsisältönä henkilökohtainen onni, huvitukset ja ”hyvä fiilis”, nautintojen etsiminen ja suuntautuminen sisäänpäin Disneyland on kaikkialla Jorma Korhonen, Savonia-amk

24 Elämysyhteiskunta Heimolaisuus (Maffesoli) Tunnepohjainen yhteisö
Postmoderni yhteiskunta epävakaa ja avoin Sosiaalisuus keskeinen arvo – tunnepohjaiset reaktiotavat ja toimintamallit Pysyvyys – muutos? Hetkittäiset kiinnittymiset samalla tavalla tunteviin ja saman maun omaaviin ryhmiin; uusheimot Jorma Korhonen, Savonia-amk

25 Elämysyhteiskunta ELÄMYSTALOUS (Pine & Gilmore):
Kun halutaan muutakin kuin pelkkä tuote tai palvelu Elämys jo markkinointivaiheessa Tuote ja palvelu mieleenpainuvia –> asiakkaan sitoutuminen (tiedostamattaan) Seurausta kuluttajien muuttuvista vapaa-ajan arvostuksista (Pantzar & Shove) Jorma Korhonen, Savonia-amk

26 Kulttuuriset muutokset
Massakulttuuri hajoamassa Sosiaalinen elämä perustuu erityisryhmien ympärille - Maffesolin heimot Uusheimot ovat väliaikaisia, helposti muuntuvia ihmisten joukkoja, joita yhdistää samanlainen elämäntapa/tyyli ja maku Yhteiset, jaetut tunteet, ”heimosolidaarisuus”, yhteiset vaikutelmat ja elämykset sekä rituaalit muodostavat sosiaalisen kokemuksen perustan Jorma Korhonen, Savonia-amk

27 Kulttuuriset muutokset
Uusheimot painottuvat ”emotionaalisen yhteisen” ympärille -> elämys-/tunneyhteisö Uusyhteisöjä ohjaa ”elinvoima” (puissance), joka voidaan nähdä modernin ja järjestyneen yhteiskunnan vallan vastavoimana Uusheimoille tärkeää viihtyminen, yhdessäolo ja yhdessä tekeminen – ilman määriteltyä päämäärää Jorma Korhonen, Savonia-amk

28 Globalisaatio ”maapalloistuminen”, maailma muuttuu yhtenäiseksi sosiaaliseksi järjestelmäksi Taloudellinen riippuvuus valtioiden kesken Rahoitusmarkkinat, investoinnit, liiketoiminnan omistajuussuhteet, työ- ja asiakasmarkkinat ylikansallisia Kulttuurierot eivät häviä – saattavat jopa voimistua: puhutaan glokalisaatiosta, joka tarkoittaa alueellisten ja paikallisten kulttuurien voimistumista Ympäristökysymykset keskeisiä Jorma Korhonen, Savonia-amk

29 Teknologia ITC:n nopea kehitys mullistaa matkailumarkkinoita ja –maailmaa: uusia markkinoita, kilpailu kiristyy ja syntyy uusia jakelukanavia Asiakkaan tuntemuksen merkitys kasvaa entisestään Ajan ja paikan uudet merkitykset Uudet tuotteet: älykortit, online –palvelut, CD- Romit, DVD:t, elektroniset liput, älytekstiilit, GPS The Internet Jorma Korhonen, Savonia-amk

30 Dream Society Tarina- tai unelmayhteiskunta (Jensen):
Seikkailujen markkinat Rakkauden, ystävyyden, onnellisuuden ja yhdessäolon markkinat Huolenpidon markkinat Kuka minä olen –markkinat Mielenrauhan markkinat Vakaumuksen markkina Jorma Korhonen, Savonia-amk

31 Dream Society Palveluja voidaan siis suunnitella kuluttajan elämäntyyleihin sopivaksi Emotionaaliset markkinat: tuote suunnataan tietyllä tavalla tuntevaan asiakkaaseen Yrityksen ja tuotteen tarina – johon asiakas voi samaistua, koska on lähellä sydäntään Eli asiakas kertoo ”oman tarinansa” valitsemallaan vaatetuksen, auton, vapaa-ajan viettotavan, lomakohteen valinnalla jne. Jorma Korhonen, Savonia-amk

32 Wellness- ja hyvinvointi
Wellness – tapa ajatella ja elää: Yksilön oma vastuu omasta hyvinvoinnista Keho, sielu & mieli (body, soul & mind) Mahdollisimman korkean hyvinvoinnin (wellnessin) saavuttaminen tavoitteena Elämäntavan muodostaminen: tekojen kontrollointi (terveellisyys arvona); pyrkimys terveempään elämäntapaan Well-being (well) ja fitness (ness) yhdistäminen (Dunn 1959) Jorma Korhonen, Savonia-amk

33 Miksi wellness? Väestö ikääntyy Terveyden merkitys arvona kasvaa
Terveys käsitys passiivisesta aktiiviseen Terveystietous leviää Työelämän kuormittavuus kasvaa Työelämän ja vapaa-ajan suhde muuttuu TYKY- ja TYHY –toiminta Matkailijat aiempaa kokeneempia Naisten asema vahvistunut yhteiskunnassa Jorma Korhonen, Savonia-amk

34 SKENAARIOAJATTELU Yhteiskunnan, organisaation tai tapahtumien kehityskulkua analysoiva tarkastelutapa. Tulevaisuutta ei nähdä yhtenä, jo valmiiksi määrättynä deterministisesti toteutuvana todellisuuden tilana, vaan usean erilaisen, vaihtoehtoisen tulevaisuudentilan mahdollisuutena Lähtöisin teatteritaiteen piiristä, jossa skenaario tarkoittaa ohjaajan käsikirjoitusversiota Lisää toimijan joustavuutta strategioiden valinnassa ja antaa siten mahdollisuuden varautua samanaikaisesti moniin erilaisiin tulevaisuuksiin. Nykyisin tulevaisuudentutkimuksen piirissä yleisimmin vaikuttava ajattelutapa Jorma Korhonen, Savonia-amk

35 SKENAARIO ”Kuva selkeästi vakiintuneesta tilanteesta, joka puolestaan on jonkin tapahtumaketjun tulos” (J. Martino 1972) ”Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituk- sena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava, tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta” (M. Mannermaa) Jorma Korhonen, Savonia-amk

36 MATKAILUALAN SKENAARIOTYÖ
Matkailu vuonna 2020 Aloitus v. 2002 Taustalla Matkailualalla ei kiinnitetä huomiota pitemmän aikavälin kehitysnäkymiin Yritysten suunnittelujänne on lyhyt Myös MEK:n suunnittelujänne ollut kk Työryhmän perustaminen MEK:n sisäinen ns. Tulevaisuustyöryhmä Pekka Ropponen SME:stä ulkopuolisena Jorma Korhonen, Savonia-amk

37 MATKAILUALAN SKENAARIOTYÖ
Tulevaisuustyöryhmän tehtävät Hahmottaa 5-10 vuoden aikana tapahtuvia muutoksia Kuluttajakäyttäytymisessä Kansainvälisen matkailukentän rakenteissa Muissa makrotekijöissä Hahmottaa tarvittavia pitemmän aikavälin strategisia toimenpiteitä tai varautumisia Tulevaisuustyöryhmästä Skenaarioryhmä MEK, TEM (KTM), SME, Matkailun osaamiskesk. Jorma Korhonen, Savonia-amk

38 MATKAILUALAN SKENAARIOTYÖ
Valittu kaksi päämuuttujaa Koetaanko matkustus turvalliseksi Onko maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen vaiko epävakaa Skenaarioristikko Jorma Korhonen, Savonia-amk

39 SKENAARIORISTIKKO (MEK 2004: Matkailu vuonna 2020)
Jorma Korhonen, Savonia-amk


Lataa ppt "Tulevaisuuden tutkimus ja Matkailu"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google