Metsäalan työhyvinvointi, murtaako murros?

Esitys aiheesta: "Metsäalan työhyvinvointi, murtaako murros?"— Esityksen transkriptio:

1 Metsäalan työhyvinvointi, murtaako murros?
Hannu Jokiluoma Kehityspäällikkö Sosiaali– ja terveysministeriö Metsäala murroksessa - Etelä-Suomen metsäpäivä , Tampere

2 Työhyvinvointi muutostilanteissa
Elämme jatkuvaa muutosta - murrosta. Nykyisin puhutaankin ”muutoksessa johtamisesta” ei niinkään ”muutosjohtamisesta” Työhyvinvointitoiminnan lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden Hallita kielteisiä vaikutuksia haastavissa tilanteissa ja muutoksessa Ennakoida ja vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden edistymistä Hannu Jokiluoma

3 Työelämän muutosten aiheuttamia terveysriskejä
Organisaatiossa, yhteisössä: Johtamisen jännitteitä Virhepäätöksiä Tietokatkoksia Tavoite-epäselvyyksiä Tuottavuusmenetyksiä Henkilöristiriitoja Kuormituskasaumia Sujuvuushäiriöitä Tempoilua Ennustettavuusongelmia Osaamisvajeita Työn hallinnan kirpoilua Työilmapiiriongelmia Työn mielekkyyden laskua Työkulttuurin kärjistymiä Työn yksipuolistuminen Yksilötasolla: Sydänkuolemia Työkyvyttömyyseläkkeitä Sairauspoissaoloja Masennusta, ahdistuneisuutta Työtyytymättömyyttä Sitoutumattomuutta Työkyvyn laskua Avainpotentiaalimenetyksiä Perhe- ja yhteisöongelmia Tasa-arvon heikkenemistä Muuttoja, levottomuuksia Kulttuurishokkeja Stressisairauksia Päihdeongelmia, syrjäytymisiä Uupumusta, unettomuutta (Lähde: Matti Ylikoski) Hannu Jokiluoma

4 Työhyvinvointi tarkoittaa että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Hannu Jokiluoma

5 Työhyvinvoinnin sisältöä
hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työympäristö oman työn merkitys ja tavoitteet selvillä työn hallinta (työn vaatimukset - osaamisen ja suorituskyky) työn oikein mitoitettu kuormittavuus kehittyminen, itsensä toteuttaminen ja mielekäs työ vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet työyhteisön toimivuus ja yhteistyö tasa-arvo, syrjimättömyys ja muu inhimillinen kohtelu palkkaus ja muu palkitseminen koetaan oikeudenmukaiseksi työajat, lepoajat työsuhteen pysyvyys kestäviin toimintatapoihin perustuva tuottavuus ja taloudellinen menestys työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen Hyvä työpaikka on tasa-arvoinen ja monimuotoisuutta voimavarana hyödyntävä. Tasa-arvo tarkoittaa oikeudenmukaista kohtelua jokaiselle sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, koulutukseen tai muuhun taustaan katsomatta. Oikeudenmukaisuus lisää turvallisuuden tunnetta, sitoutumista ja motivoi hy­vään suoritukseen ja tulokseen. Erilaisuus auttaa oppimaan yhdessä nopeammin, aktivoi innovatiivisuutta ja edistää yhä monimuotoisemman asiakaskunnan tarpeiden ymmärtämistä. Tasa-arvolla ja erilaisuuden hyödyntämisellä voimavarana on tulevaisuudessa yhä suurempi vaikutusta kilpailukykyyn. Erilaisuus auttaa oppimaan yhdessä nopeammin, aktivoi innovatiivisuutta ja edistää yhä monimuotoisemman asiakaskunnan tarpeiden ym­mär­tämistä. Hyvä työpaikka ei synny itsestään, vaan muutokseen tarvitaan koko henkilöstö ja yritysjohto. Muutokseen on sitouduttava kaikilla tasoilla. Työyhteisön kehittämisen tulokset eivät näy heti, vaan työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Hyvän työpaikan määrittelyssä on otettava huomion niin työnantajan, henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä. Haaste on sinä, miten yleisesti hyväksytyt hyvän työpaikan ominaisuudet viedään käytäntöön, miten niitä sovelletaan työn arjessa hankalissakin tilanteissa. Ne organisaatiot, jotka näkevät hyvän työn piirteet voimavarana ja tuottavuuden parantamiskeinona, luovat todennäköisesti vahvaa perustaa oman kilpailuasemansa vahvistamiselle.   Samanaikaisesti, kun huolehditaan hyvistä työoloista ja työelämän vetovoimaisuudesta, tulee työelämän rakenteiden antaa mahdollisuus yritysten ja muiden organisaatioiden joustavalle uudistumiselle ja innovatiivisuudelle. Samat tekijät, jotka parantavat työn vetovoimaa, kasvattavat myös työn tuottavuutta. Tuottavuuden nostaminen on välttämätön edellytys sille, että maassamme työmahdollisuuksia voidaan lisätä. Hannu Jokiluoma

6 Muutoksessa voimavarat keskitetään työn vaatimusten täyttämiseen
Työuupumukseen johtavia ja syventäviä kehityskulkuja voimavarojen menetykset työpaikan menetys, osaamisen kyseenalaistuminen voimavarojen uhatuksi tuleminen työpaikan epävarmuus, yksikön siirto toiseen organisaatioon, henkilöstövähennykset, lisääntyneet työn vaatimukset, pakkosiirrot toisiin tehtäviin, työyhteisön tuen puute voimavarojen sijoittaminen työhön vaille toivottuja vastineita Työn suuret vaatimukset voidaan kokea uhkana, joka johtaa lisääntyneeseen voimavarojen menettämiseen. Voimavaroja menettäneet ihmiset ovat muita alttiimpia uusille menetyksille syntyy menetysten kierre, jossa uusien voimavarojen hankkiminen on entistä vaikeampaa. (Lähde: Matti Ylikoski, muokattu) Hannu Jokiluoma

7 Yhteensovittamisen haasteet terveellisen ja mielekkään työn saavuttamiseksi (Maslach 2006)
Organisaatio Yksilö ↓ ↓ Kuormituksen hallinta vaatimukset  vaikuttamisen mahdollisuus Osallistuminen vs. yksilön itsemääräämistarve sitoutuminen  itsesäätely, autonomia Ponnistelut vs. palkinta panostaminen  turvallisuus, tyytyväisyys, kehittyminen Yhteistyö vs. yhteisöllisyys tiimitehokkuus  tuki yhteisöltä Avoimuus vs. oikeudenmukaisuuden odotukset luotettavuus  reilu, arvostava työpaikka, luottamus Odotukset vs. edellytykset tulostavoitteet  resurssit, ennustettavuus (Lähde: Matti Ylikoski, muokattu) Hannu Jokiluoma

8 Turvallisuuden, joustavuuden ja muutoksen tasapaino
Yhteiskunta sekä eri organisaatiot tarvitsevat muutosvalmiutta ja joustavuutta. Työelämän ja yhteiskunnan tarjoama turva muutoksissa lisää työelämän vetovoimaa ja valmiuksia muutosten kohtaamiseen. Henkilöstön kannalta muutosvalmiutta ja joustavuutta lisätään - kehittämällä työympäristöjä sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa - tukemalla elinikäistä oppimista - lisäämällä sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuuden ymmärtämistä - parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Vastavuoroisesti työnantajien tulee pyrkiä toteuttamaan henkilöstön taholta tulevat perustellut joustamisen tarpeet. Hannu Jokiluoma

9 Toimintalinjaus vuonna 2008: Työhyvinvointi vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden nousua laman jälkeen Yhteinen ponnistelu on toimintaa "samassa veneessä" "Lamalle turpiin" – liike yhdistää johtoa ja henkilöstöä Selviytyjien syyllisyydentunteen hallinta edistää sitoutumista "Noin meitäkin olisi kohdeltu, jos…" –viesti leviää laajalle yhteisöön Itsesyytöksistä vapautuminen Yksilölliset voimavarat aktivoituvat, tulevaisuudenusko Työ keskiöön Mielekäs, kehittävä, monipuolinen, itsenäinen työ Organisaatiokulttuurin lujittaminen Ihmissuuntautuneisuus, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt Osaamisten kehittämisen tulevaisuutta varten Hannu Jokiluoma

10 Hannu Jokiluoma

11 Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen
Uudistushankkeisiin pitäisi leipoa sisään sekä tuottavuuden että työhyvinvoinnin näkökulma. Edistetään kestävästi organisaatioiden menestystä ja henkilöstön jaksamista ja kehittymistä. Hannu Jokiluoma

12 Työhyvinvointiin sijoittamisen luonne
Kustannus Rahassa mitattu käyttö tai kulutus. Liittyy menneeseen, se on menetetty rahan käyttönä tai kulutuksena. Sijoitus tai investointi Panostus tulevaisuuteen. Suuri sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä takaisin pitkällä aikavälillä: vaikuttaa ihmisten tuottavuuteen pitkällä aikavälillä vähentää miljardiluokan kustannuksia jopa merkittävä lisäpanostus voi olla kannattava Lähde: Guy Ahonen 2010 Hannu Jokiluoma

13 Työhyvinvointisijoitusten talousvaikutuksia
sairauspoissaolokustannukset - 26,8 % hoitokustannukset % vakuutusmaksumuutokset - 32,0 % hyöty/kustannus-suhde 5,8-kertainen Lähde: Guy Ahonen, 2010 Hannu Jokiluoma

14 Kuvion lähde: Guy Ahonen, 2010
Hannu Jokiluoma

15 Työhyvinvoinnin edistämiseen ei ole olemassa vain yhtä viisasten kiveä, jota voitaisiin soveltaa jokaisella työpaikalla ja kaikkina aikoina. Tarvitaan laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä, ohjelmia ja kannustimia, jotta päästään eteenpäin. Hannu Jokiluoma

16 Työyhteisön sosiaalinen pääoma (Kuva: Tuula Oksanen)
Hannu Jokiluoma

17 Mistä sosiaalista pääomaa syntyy
Luottamus yleistynyt luottamus muihin ihmisiin (tuntemattomiin) luottamus tuttuihin tai naapureihin institutionaalinen luottamus Vastavuoroisuus todennäköisyys saada apua sitä tarvitessaan Yhteiset normit ja arvot mm. suvaitsevaisuus Sosiaaliset suhteet / verkosto esim. naapurusto, työyhteisö Osallistuminen vapaaehtoistoiminta kansalaisaktiivisuus toiminta yhteiseksi hyväksi (Tuula Oksanen) Hannu Jokiluoma

18 Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja terveyden huononeminen 4 vuoden seurannassa (n=9524)
Terveyden huononemisen riski * 1.78 ( ) Sosiaalinen pääoma * * * * Lähde: Oksanen T, Kouvonen A, Kivimäki M, Pentti J, Virtanen M, Linna A, Vahtera J. Social Science and Medicine 2008;66: Hannu Jokiluoma

19 Suomen työelämän tilanteen arviointia
Monet indikaattorit näyttävät hyviltä eläkkeelle jäämisen ikä on noussut ikääntyneet ovat pidempään työelämässä mielenterveyseläkkeet ovat laskussa asenteet työssä jatkamiseen ovat muuttuneet Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa työtapaturmat lievässä nousussa, laskua viime vuonna työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteensovituksessa kehittämistarvetta masennus edelleen keskeinen työikäisten ongelma työympäristön ja työelämän perusasioissa parannettavaa kaiken kokoisissa organisaatioissa Hannu Jokiluoma

20 Eläkkeellesiirtymisiän odote 50-vuotiaalle
Lähde: ETK Hannu Jokiluoma

21 Lähde: Eläketurvakeskus
Hannu Jokiluoma

22 Itse arvioidut työssä jatkamiseen vaikuttaneet tekijät (1940-42 syntyneet)
”Kuinka tärkeänä pitää seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne?” Vastausvaihtoehdon ”Tärkeä” osuus Hyvä ja toimiva työympäristö 94 % Työyhteisön ilmapiiri % Mielenkiintoinen ja haastava työ 91 % Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön 88 % Hyvä esimiestoiminta % Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet 84 % Tulotason säilyttäminen % Suuremman eläkkeen määrä 65 % Joustavat työajat % Kuntoutusmahdollisuudet 53 % Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus 52 % Puolison/avopuolison työssäolo 38 % Lähde: Joustava eläkeikä tutkimus 2006, TELA Hannu Jokiluoma

23 Työhyvinvointifoorumi:
on osa hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa työurien pidentäminen, työelämän laatu ja tuottavuus liittyy myös hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan työterveyshuolto, kuntoutus, terveyden edistäminen, Masto-hanke. Hannu Jokiluoma

24 Työhyvinvointifoorumin pääviestit
puolestapuhuja Terveyden ja turvallisuuden Kestävän elämänuran edistäjä Tuottavuuden turvaaja Pääviestit Hannu Jokiluoma

25 1. Terveyden ja turvallisuuden puolestapuhuja
Hyvä työ luo hyvinvointia ja edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Hyvässä työssä sovitetaan yhteen yksilön edellytykset ja työn vaatimukset. Terveellinen ja turvallinen työ ehkäisee tapaturmia ja sairauspoissaoloja. Työpaikan tulevaisuus luodaan yhdessä. Jokainen kantaa vastuuta työyhteisön toimivuudesta ja valinnoistaan. Kannustava johtaminen ja osallistumismahdollisuudet ovat tärkeä osa toimivaa työyhteisöä. Hannu Jokiluoma

26 2. Kestävän elämänuran edistäjä
Hyvä työ antaa voimavaroja elämään. Työn ja muun elämän tasapaino on välttämättömyys. Eri elämänvaiheisiin soveltuvat hyvät käytännöt ja tukemisen tavat hyödyttävät organisaatiota ja henkilöstöä. Työelämän hyvät käytännöt syntyvät usein työn arjessa. Kaikkien työkyky on tärkeä - mahdollisuuksia selviytyä työssä tulee vahvistaa. Mahdollisuus työhön tulee turvata kaikille. Hannu Jokiluoma

27 3. Tuottavuuden turvaaja
Työelämän hyvä laatu on jokaisen organisaation kestävän toiminnan edellytys ja kansantalouden kulmakivi. Luottamusta tarvitaan muuttuvassa työelämässä. Uutta luova työkulttuuri auttaa toimimaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua tulee parantaa samanaikaisesti. Työelämän innovaatioita on suunnattava myös työpaikan arvoihin, prosesseihin ja toimintatapoihin. Monimuotoinen työvoima varmistaa maamme menestystä Monimuotoisuuden hyödyntäminen edellyttää osaamista ja vastuuntuntoa. Hannu Jokiluoma

28 Esityksen tiivistelmä
Työhyvinvointityö on keino vastata ihmisläheisesti työelämän jatkuvan muutoksen tuomiin haasteisiin. Samoilla keinoilla edistetään kestävällä tavalla tuottavuutta ja työhyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy arkipäivän työssä. Työn ja muun elämän tasapaino ja myönteinen vuorovaikutus lisäävät voimavaroja. Tarvitaan myös valtakunnallisia ja organisaatioiden strategisia linjauksia. Hannu Jokiluoma