S Tietoliikennetekniikan perusteet

Esitys aiheesta: "S Tietoliikennetekniikan perusteet"— Esityksen transkriptio:

1 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet
Prof. Riku Jäntti Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos 2012

2 Luennon ohjelma Mitä on tietoliikennetekniikka?
Tietoliikennejärjestelmän toiminnallisuudet (ISO:n OSI- malli) Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä Tietoliikenteen tutkimus

3 Pariporina Keskustelkaa 2-3 hengen ryhmissä aiheesta n 3 min.
Määrittele tietoliikennetekniikka, internetteknologiat ja informaatioteknologia. Mitä nämä käsittelevät ja miten ne liittyvät toisiinsa? S

4 Tietoliikennetekniikka
Wikipedia: Tietoliikenne [telecommunications] on tiedon, nykymuodossaan lähinnä sähköisen tiedon, välittämistä. Tavallisimmin tietoliikenteellä tarkoitetaan äänen, kuvien/videon tai muun datan siirtoa tietoliikenneverkkojen kautta. Tietoliikenteen merkitys on koko ajan kasvanut jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Nykyisin tiedon jakamiseen ja välittämiseen on useita eri tapoja ja standardeja. Tietoliikennetekniikka [telecommunications technology, communications engineering] on tietotekniikkaan liittyvä aihealue, joka käsittelee tietoliikenteeseen tarkoitettujen verkkojen tekniikoita, suunnittelua ja ylläpitoa. Tietoliikenneverkko [(tele)communications network] on laitteista ja niiden välisistä viestiyhteyksistä koostuva verkko, jota käytetään tiedon välittämiseen. S

5 Tietoliikennetekniikka
Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) tai tieto- ja viestintätekniikka (engl. information and communication technology eli ICT) tarkoittaa kaikkia niitä elektronisia medioita, joita voidaan käyttää apuna tietojenkäsittelyssä. TVT voidaan jaotella seuraavasti: (1) Magneettiset levyt/kasetit, optiset levyt (CD,DVD...), flash-muistit jne. Paperille tehtävät merkinnät voidaan myös lukea tieto- ja viestintäteknologian piiriin kuuluviksi. (2) [Yleis]Lähetysteknologia: radio ja televisio. (3) Teknologia, joka mahdollistaa kommunikoinnin kuvien, äänen ja videon välityksellä (4) ICT sisältää kaikenlaiset tietotekniset päätelaitteet, kuten keskustietokoneet, pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, kämmentietokoneet, mobiililaitteet ym. Lisäksi ICT sisältää myös tiedonsiirtoon tarkoitetut teknologiat, kuten lähiverkot (LAN), langattomat verkot (WLAN), mobiiliyhteydet (GSM, GPRS, UMTS, 3G ym.) sekä Internetin ym. TLV-laitoksen kokeellinen data center S

6 Tietoliikennetekniikka
Tietoliikenteen tehtävänä on viestien välittäminen eri pisteissä sijaitsevien asemien välillä ja reprodusoida yhdessä pisteessä tarkasti tai likimääräisesti jokin viesti, joka on valittu toisessa pisteessä (Shannon ja Weaver, The Mathematical Theory of Communication, The University of Illinoisis press, 1963) Häiriölähde Informaatio- lähde Viesti Lähetin Kanava Informaatio- nielu Viesti Vastaanotin Vastaanotettu signaali S

7 Tietoliikennetekniikka
Televiestintä, teleliikenne, tietoliikenne ja telekommunikaatio tarkoittavat tiedonsiirtoon tai lähetykseen perustuvaa viestintää, jossa käytetään hyväksi sähkömagneettisia järjestelmiä Teletekniikka ja tietoliikennetekniikka on se tietotekniikan osa-alue , johon kuuluvat tietoliikenteen välineet ja menetelmät sekä niiden käytön osaaminen. (Telesanasto, ITU) S

8 Internet teknologiat Internet on maailman laajuinen tietoverkko - yhdysverkko, joka yhdistää paikallisverkkoja toisiinsa. Internet teknologiat viittaavat niihin teknologioihin, joita internetin toimintaan tarvitaan. Yleensä internet teknologioilla viitataan Internet IETF:n (Engineering Task Force) eri työryhmien kehittämiin protokolliin. Puhekielessä Internet-sanalla viitataan tyypillisesti verkkopalveluihin (Web services) S

9 Etymologiaa communicare (lat.) = tehdä yhdessä
communicatio (lat.) = lähettäminen, välittäminen tele (kreik.) = kaukainen v’esti (muinais-slaavi) = kuljettaa v’est’ (muinais-slaavi) = viesti S

10 Tieto, informaatio, data
Tiedon ”klassinen” määritelmä (Platon, Theaitetos): alethes totuus/oikea/paljastettu doksa mielipide/käsitys/uskomus/luulo meta kanssa logu selitys/määritelmä/järki perusteltu tosi uskomus / oikea käsitys yhdessä selityksen kanssa Suomenkielen Tietää verbi on merkinnyt alun perin tien tuntemista (käytännöllistä tietämystä ja osaamista, know-how) Informaatio: muoto tai järjestys, joka voidaan siirtää toisaalle. Tom Stonier: Järjestelmä sisältää informaatiota, mikäli se saa itsensä tai jonkin toisen järjestelmän tulemaan järjestyneeksi. Vrt. Järjestelmä sisältää energiaa, jos sillä on potentiaalia tehdä työtä. S

11 Tieto, Informaatio, Data
Pragmaattinen informaatio Data: paljasta tietoa ilman merkitystä Informaatio: Data, jolla on käyttäjälle merkitystä/arvoa Tietämys: Informaatio + toimintaohjeet/ päättely- säännöt Pragmaattisen informaation tasolla, informaatiota tarkastellaan jonkin tavoitteellisen toiminnan kannalta Tietämys (Knowledge) Tiedon hierarkiat Informaatio Data S

12 Tietoliikenteen perusongelmat
Taistelu luontoa vastaan Informaatiota kuljettavien signaalien vaimenemisen, vääristymisen ja kohinan vaikutuksen kompensointi. ”Sosiaalinen kamppailu” Niukkojen resurssien (esim. taajuuskaistan) jako eri käyttäjien kesken Ylikuulumisen ja muun interferenssin hallinta Tiedon salaus ja suojaus Kuinka estää lähetettävän informaation joutumista vääriin käsiin. Reititys/tiedon hallinta Kuinka löytää haluttu vastaanottaja laajasta verkosta S

13 Protokolla-arkkitehtuuri

14 Protokolla-arkkitehtuuri
Protokolla eli yhteyskäytäntö (communication protocol): määritelmä tai säännöstö, jota kahden tai useamman laitteen on noudatettava, jotta niiden välinen yhteys olisi mahdollinen Arkkitehtuuri: kokonaisuus, joka muodostuu järjestelmän osista, osien keskinäisitä suhteista sekä toiminnan pääperiaatteista (TEPA-Sanastokeskus TSK:n termipankki) Protokolla-arkkitehtuuri kuvaa tiedonsiirrossa tarvittavien yhteyskäytäntöjen hierarkkisen rakenteen. Tästä käytetään usein myös nimeä protokollapino. Pinossa alemman kerroksen yhteyskäytäntö tarjoaa yhteyspalveluja ylemmän kerroksen protokollalle määriteltyjen rajapintojen kautta. Kerros on toiminnallisesti määritelty taso, jolla voidaan generoida ja siirtää määrämuotoista informaatiota [dataa] (SDH-sanasto) S

15 ISO:n OSI-malli OSI-malli (Open Systems Interconnection Reference Model) kuvaa tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmän seitsemässä kerroksessa. Kukin kerroksista käyttää yhtä alemman kerroksen palveluja ja tarjoaa palveluja yhtä kerrosta ylemmäs. OSI-malli on kehitetty 1980-luvun alussa. OSI-viitemalli on käsitteellisesti ehjä ja ISO:n kansainvälinen standardi (ITU-T recomenndation X.200 series). Sitä käytetään lähinnä tietoliikenneverkkojen toimintojen kuvaamiseen ja jäsentämiseen.Itse OSI-verkko ei saavuttanut suosiota (TCP/IP jyräsi). S

16 ISO:n OSI-malli OSI-mallin kerrokset ovat:
1. Fyysinen kerros (Physical layer): sisältää mm. sähköiset ja mekaaniset määrittelyt 2. Siirtoyhteyskerros tai siirtokerros (Data Link layer): hoitaa paikallisen lähiverkon laitteiden välisen liikennöinnin. Sisältää vuoron jakomenettelyn (Multiple Access control, MAC) sekä tiedonsiirrosta vastaavan protokollan (Link Logical Control, LLC) 3. Verkkokerros (Network layer): hoitaa globaalin reitityksen ja kohdekoneen löytämisen koko verkkojen-verkosta. 4. Kuljetuskerros (Transport layer): huolehtii siitä, että paketit tulevat perille ja että ne järjestetään oikeaan järjestykseen. Myös vuonhallinta (estää vastaanotto puskurin ylivuodon) on kuljetuskerroksen tehtävä. 5. Istuntokerros (Session layer): huolehtii tietokoneiden välisitä yhteyksistä (=istunnoista). Protokolla avaa, sulkee ja tarvittaessa uudellen käynnistää yhteyden kahden koneen välille. Se voi myös sovittaa (multipleksoida) usean eri sovelluksen tarvitsemat yhteyden yhdelle kuljetuskerroksen yhteydelle. 6. Esitystapakerros (Presentation layer): muuttaa tiedon käyttäjälle sopivaan muotoon, kuten kuvan pikseleiksi tai Unicode-tekstin kiinankielisiksi merkeiksi. 7. Sovelluskerros (Application layer): käyttäjälle näkyvät sovellukset. S

17 ISOn OSI-malli

18 Tehtävä Miten voisit kuvata kahden ihmisen välistä kirjeenvaihtoa käyttäen OSI-mallia? S

19 ISOn OSI-malli: kirje Ajatusten vaihto (Sovelluskerros)
Kynä, aakkoset, suomenkieli (Esitystapakerros) Kirje (Istuntokerros) Kirjekuori (Kuljetuskerros) Postilaitos (Verkkokerros) Kuljetusvälineet (Linkki- ja fyysinen kerros) Kerrosten välillä tarvitaan yhteinen tapa toimia, rajapinta Kerros juttelee vain naapureilleen

20 Hieman historiaa

21 Kommunikoinnin tarve Perusongelma: ajatusten lukeminen ei vielä onnistu (kuin taikureilla?) Ihmisten on tyydyttävä fyysisiin kommunikoinnin muotoihin, esim. Äänellä (=puhe) Erilaisilla merkeillä Kirjoitetuilla viesteillä Sähköisesti (vasta viime aikoina)

22 Kommunikoinnin tarve Haasteet kommunikoinnissa
Miten viesti siirretään? Minne viesti siirretään? Lisäksi voi olla merkittävää mm. Kuinka nopeasti viesti siirtyy? Kuinka luotettavasti viesti siirtyy? Miten varmistetaan? Yksityisyyden suoja?

23 Ennen sähköisiä viestejä
Persialaisten huutoketkut Viesti eteni n. 20 km/h Myös savu- ja tuulimerkit Optiset lennättimet Perustuivat kaukoputkien käyttöön Claude Chappe (Ranska) ja Edelcranz (Ruotsi-Suomi) luvulla Käytössä Suomessa n luvun puoliväliin asti (sähköinen lennätin syrjäytti)

24 Sähköinen lennätin Samuel Morse kehitti 1800- luvun alussa
Läpimurto 1844 Atlantin ali 1858 Helsinki-Pietari 1855 Suomessa tärkeimmät paikkakunnat verkotettu 1889

25 Puhelin Ajatus puhelimesta syntyi 1854 (Charles Bourseul)
A.G. Bell patentoi “parannetun lennättimen” 1876 1877 Yhdysvalloissa jo puhelinta Suomeen 1878 Patentti umpeutui 1894, jolloin innovointi pääsi vauhtiin

26 Puhelin Puhelimen käyttö tarvitsi ihmisen, operaattorin, yhdistämään tilaajat (eli johdot) Ensimmäinen patentti automaattisesta keskuksesta (talon kokoinen) Tilaajat tunnistettiin numeroilla, jotka ohjasivat kiertokytkintä

27 Puhelin 1800-luvun lopun konsepti on edelleen voimassa
Keskukset ovat kehittyneet ja on siirrytty puhtaasti digitaalisiin järjestelmiin (Suomi valmis 1996) Varsinainen puhe ja merkinanto (=ohjaus) eri kanavilla Digitalisoinnin myötä tuli myös uusia palveluja (ISDN) Tulevaisuus: Voice over IP (VoIP) Helsingin Telefoniyhdistyksen keskusaseman sijaintipaikaksi valittiin Kiseleffin talo. Kuvassa puhelinasentajia Kiseleffin talon katolla. Helsingin Puhelinyhdistyksen automaattinen puhelinkeskus vuodelta 1926.

28 Faksi Faksin perusteet kehitettiin jo 1843
Ensimmäinen laite Pantelegraph 1861 Ensimmäinen palvelu, radio faksi, käynnistettiin 1924 Standardit fakseille

29 Bulleting Board System
Ensimmäinen ohjelmisto 1978 Computerized Bulleting Board System (Ward Christensen ja Randy Suess) Palvelu avautui yleisölle 1979 Wardista tuli ylläpitäjä “system operator” eli sysop BBS:n otettiin yhteys puhelinverkon modeemin avulla BBS:t suosittuja 90-luvun lopulle asti, sitten Internet jyräsi

30 Internet Leonard Kleinrock julkaisee ensimmäisen paperin pakettikytkennästä 1961 ARPANET 1969 Internetwork Protocol (IP) 1973 File Transfer Protocol (FTP) 1973 Transmission Control Protocol (TCP) 1974 Tim Berners-Lee ja Rober Cailliau kehittivät CERN:issä 1990 hypertekstijärjestelmän (HTTP-protokolla ja HTML-kieli), joka mahdollisti nykymuotoisen webin kehityksen Internet Map (Wikimedia Commons) S

31 Langallinen viestintä
Hyvää Suojaus Laatu, luotettavuus Optisen kuidun tapauksessa suuri kapasiteetti Huonoa Paikkaan sidottu Verkon korjaaminen Verkon laajentaminen Kapasiteetin lisäys

32 Langaton viestintä http://www.nettitutka.fi/
Keskeisiä haasteita langattomassa viestinnässä Kuuluvuus (myös rajaus) Voi olla asynkronista Häiriöaltis (interferenssin hallinta) Miten löytää vastaanottaja? Miten ylläpitää yhteyttä liikkeessä? Lisäksi tänä päivänä mm. Matkaviestinten akun kesto ja lämmön tuotto Tukiasemien energiatehokkuus Tukiasemien suuri määrä

33 Langaton viestintä Erilaisia langattomia viestimiä kehitettiin 1800-luvun lopulla Ensimmäinen radioasema 1897 Erilaisia palveluja ja privaatteja verkkoja alkoi syntyä luvun taitteessa Armeija tärkeä asiakas teknologialle Englannissa valmistettu Marconin yrityksen Marconiphone v. 2 radiovastaanotin vuodelta 1922 Lorenz FUG10 Radioasema vuodelta 1937

34 Julkiset palvelut Käsivälitteinen autoradiopuhelin-verkko (ARP) luvulta (-12/2000) 1. sukupolvi: Nordic Mobile Telephone (NMT)

35 Julkiset palvelut Groupe Speciale Mobile (GSM) aloitti digitaalisen mobiiliteknologian kehityksen 1982 1.spesifikaatio valmis 1989 Radiolinja avasi maailman 1.verkon 1991

36 Julkiset palvelut GSM kehittyy edelleen
90-luvulla tuli pakettipohjainen GPRS UMTS eli 3.sukupolivi on luvun uutuuksia (standardi valmistui 1999) UMTS kehittyy edelleen kovaa vauhtia, erityisesti erilaiset datapalvelut, kapasiteetin lisäys (datanopeus 384 kbs WCDMA – 28 Mbps HSPA+)

37 Uudempia datapalveluja
Langattomat lähiverkot (WLAN) kovassa suosiossa “Langaton laajakaista” NMT:n 450 Mhz taajuudella tarjottava n. 2Mbps yhteys. Perustui FlashOFDM teknologiaan mutta korvatuu CDMA2000:lla Mobile WiMAX käytössä muutamilla operaattoreilla UMTS LTE (Long Term Evolution) verkkoja otetaan parhaillaan käyttöön eripuolella maailmaa n Mbps yhteys Nokia Siemensin lte-tekniikkaa tukeva Flexi Multimode -tukiasema asennettuna kiinteistön seinään. Samsungin lte-mokkula Lähde: Tietokone 2010

38 Kehityspolut Konvergenssi Tietoverkot Radioverkot Puhelinverkot
1965 Ensimmäinen laajan alueen titeoverkko 1972 ARPANET 1973 Internetwork protocol (IP) 1973 Ethernet 1974 Transmission Control Program (TCP) 1983 IEEE Ethernet standardi 1990 HTTP ja HTML 1993 Ensimmäinen webbiselain 1998 IEEE 802.3z Gigabit Ethernet 2006 VoIP palvelut yleistyvät Radioverkot 1860-luvulla Maxwell ennusti radioaaltojen olemassaolon. 1886 Herz demonstroi sen 1800-luvun loppu Nikolai Tesla ja Guglielmo Marconi kehittivät radiolähettimiä ja vastaanottimia 1902 Ensimmäinen Atlantin ylilähetetty radiotelegrammi 1900-luvun alku: Radioiden kehitys erityisesti sotilassovelluksiin 1970 ALOHANET, pakettiradioverkko 1970-luku: ARP käsivälitteinen autoradioverkko Nordic Mobile Telephony (NMT) 1982- Groupe Speciale Mobile (GSM) 1997 IEEE WLAN standardi 1999- UMTS R99 standardi LTE Puhelinverkot 1800-luvun alku: Samuel Morse kehitti Lennättimen 1843 Faksin perusteet keksitty 1866 Lennätin Atlantin poikki 1876 Alexaber Gram Bell keksi puhelimen 1891 Automaattinen puhelinkeskus patentoitu 1960 Digitaaliset puhelinkeskukset 1980 ISDN stamdardi 1988 ISDN-verkot 1988 ADSL 1993 ATM Konvergenssi S 2/15/2010

39 Tietoliikennetekniikka tänään

40 Tietoliikenteen maailma
S 2/15/2010

41 Uusi mantra: “IP” Piirikytkentäisissä verkoissa kapasiteetin hallinta on suoraviivaista: samanaikaisia yhteyksiä kaapeleiden määrän verran Yksi yhteys ei kuitenkaan tavallisesti tarvitse koko kaapelia jatkuvasti > kapasiteettia hukataan Jos verkkoa käytettäisiin vain silloin kun on jotain sanottavaa, kapasiteettia olisi joustavampi jakaa ja se riittäisi paremmin

42 Uusi mantra: “IP” Pakettivälitteinen (-pohjainen) Internet syntyi USA:n armeijan ja yliopistojen yhteistyöllä 70-luvulla (MILNET ja ARPANET) Alunperin ajatuksena oli siirtää erilaista binääristä tietoa (viestejä, tiedostoja, ym.) tuttujen kesken ilman tiukkoja aikarajoja Kaikkia mahdollisia sovellutuksia ei osattu arvata Sittemmin on kehitetty uusia sovelluksia, mm. IP-puhelut, videoiden katselu, pikaviestit, P2P (n. 50% Internet liikenteestä on videoita 2012) BBC iMP

43 Uusi mantra: “IP” Kehitys on osoittanut, että vanhat konseptit toimivat Kuitenkin nykyisen Internetin ongelmat johtuvat historiasta, esim. Verkossa kaikki tuttuja Verkon koko rajallinen Viestit aina tärkeitä ja haluttuja Kukaan ei tee ilkeyksiä Sisältö avointa ja laillista Kun kaikki eivät toimi yhteisen hyvän eteen, järjestelmä hajoaa

44 Some Trends and Observations (1)
Mobile data grows fast Amount of devices connected to Internet grows faster Source: NSN Source: Ericsson

45 Some Trends and Observations (2)
30 years: 6 orders of magnitude cheaper (HDD, flash, DRAM) becoming more energy efficient Price: HDD in 2000: $7-10 per GB, cents per GB -> factor 100 Flash memory price per GB declines at 50% per year; in 2010, we are at $2-8 per GB DRAM cost declines at around 1/3 per year 30 years: 3 – 5 (6) orders of magnitude comparably expensive wireless: power hungry To continue this trend: more bandwidth, more power or shorter distance S 2/15/2010 45

46 Some Trends and Observations (3)
Distance kills performance Internet Radio Mbit/s on 100MHz band 1.0 10.0 100.0 1000.0 1 2 3 4 km S 2/15/2010 46

47 Nykytekniikka tiensä päässä?
Internet-liikenne kasvaa % vuosittain! Tapaustutkimus Japani: 2020 Japanissa pelkästään IP-reitittimet kuluttavat yhtä paljon energiaa kuin koko Japani 2005 ICT tuottaa nyt 3% maailman kasvihuonepäästöistä osuuden ennustetaan olevan 6% Source EU FP7 project EARTH S 47

48 Nykytekniikka tiensä päässä?
Suomessa langattomien Internet-liityntöjen määrä DSL-liittymien määrän 2009 Afrikassa 90% kaikesta dataliikenteestä on langatonta. Vuonna 2002 tietoliikennejärjestelmät aiheuttivat 151 MtCO2e hiilidioksidipäästöt, joista n. 43% mobiilijärjestelmistä. Päästöjen on ennustettu kasvavan 349 MtCO2e, joista yli puolet mobiilijärjestelmistä. Source: Laurent Hérault, A Holistic Approach for Future Energy Efficient Cellular Networks S 2/15/2010

49 COMNET’s Grand Research Challenges
Carbon-neutral networking Connecting the remaining 2 billion to mobile and 5 billion to Internet Instant wireless Internet Wireless access delays below the limit of human perception Scaling the Internet to a thousand devices per user Cyber-physical systems S 2/15/2010

50 Tietoliikennetekniikan tutkimus
Future Internet Internetin reititysjärjestelmän terveyden palauttaminen Yhteyden laadun parantaminen päästä päähän Informaation talletuksen ja jakelun uudet arkkitehtuurit Energiatehokkuus Viranomaisverkot Langattoman laajakaistan tuominen palomiehien käyttöön Varoitusjärjestelmät Telecom ekosysteemit Miten Internet palveluita käytetään mobiililaitteissa? Miten käyttäjät omaksuvat uusia palveluja? Uuden teknologian tekno- ekonominen analyysi. Miten tietoverkkoihin kannattaa investoida? Radio spektrindynaaminen käyttö Spektrin jakaminen usean eri verkon välillä Hajautettu spektrin valvonta ja päätöksenteko Kognitiiviset radioverkot Operaattorien runkoverkot 100 Gbit/s optinen runkoverkko Carrier grade Ethernet Skaalautuvuus Mobiliteetti Autokonfigurointi LTE ja IMT-A Radioresurssien hallinta Pico- ja femto-solut Käyttäjien asentamat tukiasemat Releet D2D MIMO (Moniantennijärjestelmät) Langattomat anturi ja toimilaiteverkot Energia tehokkuus Inteferenssin hallinta Itse-konfigurointi Reititys Data fuusio menetelmien ja tietoliikenne protokollien yhteen sovittamien Langaton automaatio Matemaattiset menetelmät Liikenneteoria: Vuotason mallit ja niiden hyödyntäminen verkon mitoituksessa Informaatioteoria: Kombinatoriikka, koodausmenetelmät S 2/15/2010

51 Yhteenveto ISO:n OSI-malli on tapa jakaa tietoliikennejärjestelmän toiminnallisuudet osiin. Langallinen ja langaton tietoliikenne melko erilaisia Kehitys on ollut huimaa viime vuosina – parin vuoden takainen teknologia jo ikivanhaa Piirikytkentäinen maailma on katoamassa Pakettikytkentäinen teknologia ja Internet tunkevat kaikkialle ja kuljettavat kohta kaiken liikenteen Nykyteknologia näyttäisi johtavan kestämättömän suureen energiankulutukseen kuroman kasvaessa. Energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen minimoiminen vaatii uuden teknologian kehittämistä.

52 Mitä tietoliikenne insinööri tekee?
Pääaineen/sivuaineen valinta vaikuttaa siihen mikä on ensimmäinen työpaikka.(usien diplomityöpaikka). Työelämän tarpeet muuttuvat nopeasti ja niitä on koulutuksessa vaikeaa ennakoida S 2/15/2010

53 Mitä tietoliikenne insinööri tekee?
Tietoliikennetekniikkaa opiskelleiden valmistuneiden ammattinimikkeitä: Pääjohtaja, toimitusjohtaja, osastonjohtaja, … Rehtori, professori, yliopettaja, koulutussuunnittelija, … Radioverkkosuunnittelija, reitityssuunnittelija, järjestelmäsuunnittelija, … Tutkimusjohtaja, tutkimuspäällikkö, tutkija, … Asiakaspalvelupäällikkö, käytettävyysasiantuntija, … Myyntijohtaja, markkinointipäällikkö, myyntipäällikkö, … Tietoliikenneohjelmoija, ohjelmistopäällikkö, … Pörssianalyytikko, turvallisuusjohtaja, insinöörieversti, … Näissä tarvitaan tietoa ja taitoa, yhteistyökykyä, aloitteellisuutta, kulttuureiden ymmärtämistä, paineen sietokykyä, … Valmistava teollisuus tekee tuotteita, sähköenergian puoli, myös muu teollisuus tarvitsee älyä ja antureita, mm. Älyvaatteet!!! Teleyhtiöt S 2/15/2010

54 Teknologiateollisuus kasvaa yhä
Teknologiateollisuus: Henkilöstöselvitys 2013 S 2/15/2010

55 Teknologiateollisuus: Henkilöstöselvitys 2013
T&K kasvaa yhä Teknologiateollisuus: Henkilöstöselvitys 2013 S 2/15/2010

56 Diplomi-inisöörejä tarvitaan
Teknologiateollisuus: Henkilöstöselvitys 2013 S 2/15/2010

57 Tarve osaajille on PK-sektorilla
Teknologiateollisuus: Henkilöstöselvitys 2013 S 2/15/2010

58 Tietoliikennetekniikan pääaineet
Tietoliikennetekniikka Tietoliikennejärjestelmien R&D: Linkki- ja systeemisimulaatiot Standardisointi, järjestelmäanalyysi Radioverkkosuunnittelu ja radioverkkojen ylläpito Tietoverkot Tietoliikenneohjelmistojen kehitys ja testaus Verkkojen suunnittelu ja ylläpito Tietoverkkotalous Investointipäätökset Tietoliikennepalveluiden suunnittelu S 2/15/2010