Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014

Esitys aiheesta: "Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014"— Esityksen transkriptio:

1 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014
Vastuullinen lahjoittaminen ry

2 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014
Taloustutkimus Oy Katja Mikkonen Kari Niklander

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Keskeiset tulokset 7
| | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Keskeiset tulokset Vastaajajoukon taustatiedot Miten järjestön varainhankinta on järjestetty Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisen 12 kk aikana 17 Varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite 26 Miten järjestössä kerrotaan toiminnan tuloksista 29 Suurimmat haasteet varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä 31 Yksityisrahoituksen toimintaedellytyksien kehittäminen 34 Julkisen sektorin tukimuodot Suomen ulkopuolinen rahoitus Julkisen avustuksen ongelmia Eräiden seikkojen merkitys järjestön varainhankinnassa 46 Miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää yksityisrahoituksen edellytyksiä 48

4 T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
| | TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Vastuullinen lahjoittaminen ry:n (VaLa) ja sen yhteistyökumppaneiden Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yleishyödyllisten yhteisöjen tulorahoituksen lähteitä erityisesti yksityisrahoituksen osalta. Tutkimuksessa kartoitetaan, miten paljon järjestöt tällä hetkellä rahoittavat toimintaansa yksityisin varoin ja ennakoida sitä, miten paljon kasvuvaraa yksityisessä rahoituksessa on. Lisäksi selvitetään järjestöjen näkökulmia julkisen sektorin toimien mahdollistamiin tukimuotoihin. Kohderyhmänä on Poliisihallituksen listalla olevat suomalaiset rahankeräysluvan omaavat kansalaisjärjestöt, joita on kaikkiaan noin 520. Näistä valittiin tutkimukseen neljä ryhmää: kehitysyhteistyö (kehy), sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi sekä nuoriso- ja kulttuurityö, liikunta ja ympäristö- ja luonnonsuojelu. VaLa ja sen yhteistyökumppanit vastasivat rekisterien muodostamisesta. Osaan rekisterien tiedoista Taloustutkimus täydensi puhelinnumerot. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 125 seuraavissa järjestöryhmissä: Puhelinhaastattelut toteutettiin välisenä aikana. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 12 minuuttia. Haastattelutyöhön osallistui kaksi Taloustutkimuksen koulutettua tutkimushaastattelijaa. Vastaavat tutkijat Taloustutkimuksessa: Katja Mikkonen, , , Kari Niklander, , ,

5 Tiedonkeruussa ei ole käytetty alihankkijoita.
| | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn Tiedonkeruussa ei ole käytetty alihankkijoita. Tietojen käsittely: Atk-tulostus on tehty Taloustutkimuksen laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. Kenttätyön validointi: ”Kenttätyön validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että kenttätyöntekijöiden suorittama tiedonkeruu on suoritettu projektiohjeiden mukaisesti sisältäen tutkimuslomakkeiden ja yleisten vaatimusten seuraamisen. Taloustutkimuksessa on kirjattu tarkat menettelyohjeet validoinnin toteuttamisesta eri tiedonkeruumenetelmien kohdalla. Validointeja seurataan sekä projekti- että haastattelijakohtaisesti. Haastattelemalla tehdystä tiedonkeruusta 10 %:a uudelleen kontaktoidaan pääsääntöisesti puhelimitse ja/tai sähköisesti laadun varmistamiseksi. Haastatteluja voidaan tarkkailla myös kuuntelemalla 5 %:a haastatteluista vähintään 75 %:sesti. Muissa menetelmissä käytetään tietotallenteiden tarkastusta ja/tai valvontaa.” SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti. Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.

6 Tutkimustulosten julkistaminen (ad hoc -tutkimukset)
| | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn Tutkimustulosten julkistaminen (ad hoc -tutkimukset) Tilaajan toimeksiannosta toteutettujen tutkimusten (ad hoc -tutkimukset) tuloksia julkistettaessa on huomioitava seuraavat asiat: Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Vastuun tutkimustulosten julkaisemisen oikeellisuudesta ja asianmukaisuudesta kantaa yleensä tekijänoikeuden haltija. Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. Taloustutkimus Oy voi julkaista tutkimustulokset esimerkiksi alan konferensseissa, jos asiasta on sovittu tutkimusprojektin toimeksiantajan kanssa. Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistava tiedote tms.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen sen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kysymyksiin.

7 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana jonkun toimenkuvaan. Vapaaehtoiset varainhankkijat (27 %) ja palkatut varainhankkijat (22 %) mainitaan melko usein. Varainhankinta kuuluu yleensä toiminnanjohtajan (56 %) tai viestinnästä vastaavan toimenkuvaan (18 %). Tärkeimpiä lahjoitus- ja tukimuotoja ovat: jäsenmaksut (62 %, kertalahjoitukset (59 %), julkiset avustukset (52 %) sekä tapahtumat ja tuotemyynti (39 %). Jäsenmaksujen, julkisen avustuksen ja tapahtumien/tuotemyynnin osuus on suurempi kuin vuoden 2011 tutkimuksessa. Eri lahjoitus- ja tukimuotojen merkitystä seuraavan 12 kk aikana arvioidaan seuraavasti: kasvua kertalahjoitukset (25 %), jäsenmaksut (19 %), yritysyhteistyö (14 %) ja vähenemistä seuraavissa: kertalahjoitukset (11 % ), tapahtumat ja tuotemyynti (7 %) sekä julkiset avustukset (6 %). Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite on keskimäärin , josta valtakunnalliseksi estimaatiksi saadaan laskemalla Estimaatti olisi tarkempi, jos käytettävissä olisi rahankeräysluvan omaavien järjestöjen lukumäärä järjestöryhmittäin, eikä vain kokonaislukumäärä. Järjestöt kertovat toiminnan tuloksista yleisimmin järjestön verkkosivuilla (70 % ). Moni myös viestii jäsenpostin yhteydessä tai uutiskirjeillä (54 %), järjestämissään tilaisuuksissa 50 %) tai oman asiakaslehden kautta (45 %). Myös rahoittajan edellyttämää raportointia noudattamalla saa paljon mainintoja (47 %). Lisäksi mainintoja saavat toiminta- ja vuosikertomukset (23 % ) ja sosiaalisen median kautta (11 %). Varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä haasteet ovat suurelta osin sisäisiä: henkilöresurssit (41 %), järjestön julkisuuskuva / tunnettuus / näkyvyys (18 %), toiminnan tuotteistaminen varainhankintaan (13 %), taloudelliset resurssit (12 %) ja varainhankkijoiden ammattitaito (7 %). Ulkoisista haasteista mainintaan uusien lahjoittajien löytäminen (8 %) ja muiden rahankeräystahojen kilpailu (7 %).

8 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn KESKEISET TULOKSET 2(2) Kysyttäessä millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehittää, kaikki esillä olleet vaihtoehdot saavat vahvan kannatuksen: Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viestintä (79 %), lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen (69 %) ja kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-, puhelinpalveluista (66 %). Lisäksi useita mainintoja byrokratian vähentäminen ja joukkorahoituksen kehittäminen. Tarkasteltaessa mistä eri lähteistä haastatellut järjestöt ovat saaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana, neljän kärki on selvä: Opetus- ja kulttuuriministeriö (50 % järjestöistä saanut julkista rahoitusta tai avustuksia), Sosiaali- ja terveysministeriö (41 %), kunta (36 %) ja Ulkoministeriö (36 %). Järjestöistä 10 % kertoo, että eivät ole vastaanottaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana. Haastatelluista järjestöistä 22 % kertoo saavansa rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Järjestöryhmittäin suurin osuus (37 %) on ryhmällä Kehitysyhteistyö, lähetystyö (kehy) ja pienin osuus (10 %) ryhmällä Sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi. EU mainitaan useimmin (43 % vastaajista, joiden järjestö saa Suomen ulkopuolelta rahoitusta, n=28). Toisena Pohjoismaiset lähteet (18 %) ja kolmantena yksityiset (11 %). Kolmasosa (32 %) järjestöistä on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia. Järjestöryhmien kesken ei ole eroja. Useimmiten koettuja ongelmia: Muutokset prosesseissa, aikatauluongelmat, muutokset järjestelmässä, ongelmat yhteyksissä (38 % ongelmia kokeneista, n=40), raportointi kankeaa, monimutkaista, puutteelliset raportointiohjeet, epäselvyyksiä raportoinnissa (28 %) ja työläs/ byrokraattinen, käytännöt epäyhtenäiset (23 %). Lopuksi käsiteltiin järjestöjen varainhankinnan tehostamista, miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä. Vastaajien mielestä tätä voidaan parhaiten kehittää vaikuttamalla päättäjiin (61 %), jakamalla tietoa (59 %) ja koulutuksella (54 %).

9 VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT Kohderyhmästä selvitettiin seuraavat taustatiedot: Sukupuoli Kuinka kauan on toiminut alalla Järjestön liikevaihto Järjestön palkattu henkilöstömäärä Kenen järjestämiin koulutuksiin on osallistunut Rekisteristä saatiin suoraan seuraava tieto: Järjestöryhmä 1=Kehitysyhteistyö, lähetystyö (kehy) 2=Sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi 3=Nuoriso- ja kulttuurityö, liikunta 4=Ympäristö- ja luonnonsuojelu

10 Vastaajien taustatiedot
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

11 Vastaajien taustatiedot
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

12 Kenen järjestämiin koulutuksiin osallistunut
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

13 Vastaajat järjestöryhmittäin
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

14 Miten järjestön varainhankinta on järjestetty
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Miten järjestön varainhankinta on järjestetty Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Aluksi pyytäisin sinua kertomaan, miten järjestösi varainhankinta on järjestetty? Meillä on omat palkatut varainhankkijat Meillä on vapaaehtoiset varainhankkijat Meillä varainhankinta on ulkoistettu Varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaan Jotenkin muuten, miten?________________ Meillä ei ole varainhankintaa En osaa sanoa/En tiedä (jos kuuluu osana jonkun toimenkuvaan) Kenen toimenkuvaan varainhankinta kuuluu? Toiminnanjohtajan Talousjohtajan Hallintojohtajan Markkinoinnista vastaavan Viestinnästä vastaavan Jonkun muun, kenen______________ Useimmiten järjestöissä varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaan. Melko monella on myös vapaaehtoisia ja palkattuja varainhankkijoita. Tehtävä kuuluu usein toiminnanjohtajan (56 %) tai viestinnästä vastaavan toimenkuvaan (18 % niissä järjestöissä, joissa varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaa, n=91). Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.

15 Miten järjestön varainhankinta on järjestetty
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

16 Kenen toimenkuvaan varainhankinta kuuluu
Varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaa, n=91 Spontaani kysymys (ei lueteltu vastausvaihtoehtoja) | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

17 Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisen 12 kk aikana
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisen 12 kk aikana Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Seuraava aihealue liittyy yksityisvarainhankintaan. Mitkä lahjoitus- ja tukimuodot ovat olleet järjestösi kannalta tärkeimmät viimeisen 12 kuukauden aikana? Entä, minkä lahjoitus- tai tukimuotojen merkityksen arvioit kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana? Minkä lahjoitus- tai tukimuotojen merkityksen arvioit vähenevän seuraavan 12 kuukauden aikana? • Arpajaiset • Eettiset lahjat • Julkinen tuki, esim. valtiolta tai kunnalta • Jäsenmaksut • Kannatustuotemyynti (arpa, joulumerkki, paita, pinssi tms.) • Kertalahjoitukset keräystileille • Kuukausilahjoitukset e-laskulla tai suoramaksuna • Lahjoitukset yrityksiltä • Lipaskeräys • Lähetetyt tekstiviestit lahjoitusnumeroon • Maksulliset tapahtumat, konsertit, tms. Viimeisen vuoden aikana selvästi tärkein lahjoitus- ja tukimuoto on ollut jäsenmaksut. Myös julkinen tuki, esimerkiksi kunnalta tai valtiolta sekä kertalahjoitukset keräystileille koetaan tärkeiksi. Verrattuna vuoteen 2011 jäsenmaksujen ja julkisen tuen tärkeys on kasvanut selvästi. Eri lahjoitus- ja tukimuotojen merkityksen seuraavan vuoden aikana uskotaan muuttuvan seuraavasti: kasvua kertalahjoitukset, jäsenmaksut , yritysyhteistyö ja vähenemistä seuraavissa: kertalahjoitukset, tapahtumat ja tuotemyynti sekä julkiset avustukset. Valtaosa (62 %) ei osaa sanoa, minkä lahjoitus- ja tukimuotojen merkitys vähenee. Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin. • Merkkipäivälahjoitukset • Oma asiakaslehti • Puhelinkeräykset • Soitot lahjoitusnumeroon • Suoramarkkinointikirjeet • Säätiöiltä tai rahastoilta saatava rahoitus • Testamentit • Tuki- ja kannatusmaksut • Yritysyhteistyö • Joku muu, mikä

18 T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
| | Lomakkeella mukana olleet yksityisrahoituksen lahjoitus- ja tukimuodot luokiteltiin raportointivaiheessa seuraaviin pääluokkiin: Arpajaiset -> ARPAJAISET Eettiset lahjat -> KERTALAHJOITUKSET Julkinen tuki, esim. valtiolta tai kunnalta -> JULKINEN AVUSTUS Jäsenmaksut -> JÄSENMAKSUT Kannatustuotemyynti (arpa, joulumerkki, paita, pinssi tms.) -> TAPAHTUMAT JA TUOTEMYYNTI Kertalahjoitukset keräystileille -> KERTALAHJOITUKSET Kuukausilahjoitukset e-laskulla tai suoramaksuna -> SÄÄNNÖLLISET LAHJOITUKSET Lahjoitukset yrityksiltä -> KERTALAHJOITUKSET Lipaskeräys -> KERTALAHJOITUKSET Lähetetyt tekstiviestit lahjoitusnumeroon -> KERTALAHJOITUKSET Maksulliset tapahtumat, konsertit, tms. -> TAPAHTUMAT JA TUOTEMYYNTI Merkkipäivälahjoitukset -> KERTALAHJOITUKSET Oma asiakaslehti -> KERTALAHJOITUKSET Puhelinkeräykset -> KERTALAHJOITUKSET Soitot lahjoitusnumeroon -> KERTALAHJOITUKSET Suoramarkkinointikirjeet -> KERTALAHJOITUKSET Säätiöiltä tai rahastoilta saatava rahoitus -> JULKINEN AVUSTUS Testamentit -> TESTAMENTIT Tuki- ja kannatusmaksut -> JÄSENMAKSUT Yritysyhteistyö -> YRITYSYHTEISTYÖ   luokittelu: Pia Tornikoski

19 Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisten 12 kuukauden aikana
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

20 Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisten 12 kuukauden aikana
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

21 Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisten 12 kuukauden aikana
n= kaikki vastaajat | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

22 Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisten 12 kuukauden aikana
% | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

23 Minkä lahjoitus- ja tukimuotojen merkitys kasvaa/vähenee seuraavan 12 kk aikana
Kaikki vastaajat, n=125 Kasvaa... Vähenee... | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

24 Minkä lahjoitus- ja tukimuotojen merkitys kasvaa seuraavan 12 kk aikana
% | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

25 Minkä lahjoitus- ja tukimuotojen merkitys vähenee seuraavan 12 kk aikana
% | Kevät | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

26 Varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Mikä on järjestösi varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite vuonna 2014.? Suomessa on 520 rahankeräysluvan omaavaa järjestöä (lähde: Pia Tornikoski ). Tässä tutkimuksessa haastattelimme 125 järjestöä. Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite on keskimäärin , jolloin valtakunnallinen estimaatti saadaan laskemalla seuraavasti: * = Estimaatti olisi tarkempi, jos käytettävissä olisi rahankeräysluvan omaavien järjestöjen lukumäärä järjestöryhmittäin, eikä vain kokonaislukumäärä.

27 Järjestön varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite vuonna 2014
Kaikki vastaajat, n=125 keskiarvo | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

28 T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
| | Järjestön varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite vuonna 2014 Vastaajia Keskiarvo Ei osaa sanoa Kaikki 125 10 % Kehy 41 0 % Sos & terv 42 14 % Nuoriso, kulttuuri, liikunta 30 17 % Ympäristö 12

29 Miten järjestössä kerrotaan toiminnan tuloksista
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Miten järjestössä kerrotaan toiminnan tuloksista Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Lahjoittajat ja kumppanit haluavat tietää järjestöjen työstä ja tuloksista. Miten järjestössäsi kerrotaan toiminnan tuloksista? Oman asiakaslehden kautta Suoramarkkinointikirjeillä Jäsenpostin yhteydessä Järjestön verkkosivuilla Järjestön tilaisuuksissa Rahoittajan edellyttämällä raportoinnilla Jotenkin muuten, miten?___ Ei mitenkään Järjestön verkkosivut ovat käytetyin tapaa kertoa toiminnan tuloksista. Myös jäsenpostia, uutiskirjeitä, omia tilaisuuksia ja omaa asiakaslehteä sekä rahoittajan edellyttämää raportointia hyödynnetään toiminnan tulosten viestinnässä. Muu-ryhmässä mainittiin toiminta- ja vuosikertomukset (23 %) ja sosiaalisen median kautta (11 %), nämä luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia lomakkeella esillä olleisiin vaihtoehtoihin nähden. Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.

30 Miten järjestö kertoo toiminnan tuloksista
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

31 Suurimmat haasteet varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Suurimmat haasteet varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Mitkä ovat järjestössäsi suurimmat haasteet tai ongelmat varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä? Mitkä ovat tärkeimmät tai suurimmat haasteet? Sisäiset haasteet (OTSIKKOA EI LUETTU) Hallitus tai johto ei ole sitoutunut Organisaatio ei ole sitoutunut Henkilöresurssit Järjestön julkisuuskuva / näkyvyys / tunnettuus Jäsenkunnan ikääntyminen Varainhankkijoiden ammattitaito Varainhankinta on vasta alkanut, käynnistäminen Taloudelliset resurssit Toiminnan tuloksista kertominen Toiminnan tuotteistaminen varainhankintaan Työntekijöiden/vapaaehtoisten rekrytointi Uusien varainhankintatapojen kehittäminen Varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä suurin haaste on henkilöresurssit. Myös muut haasteet ovat suurelta osin sisäisiä: järjestön julkisuuskuva / tunnettuus / näkyvyys, toiminnan tuotteistaminen varainhankintaan, taloudelliset resurssit ja varainhankkijoiden ammattitaito. Ulkoisista haasteista mainintaan uusien lahjoittajien löytäminen (8 %) ja muiden rahankeräystahojen kilpailu (7 %). Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin. Ulkoiset haasteet (OTSIKKOA EI LUETTU) Julkinen rahoitus Kilpailu, muut järjestöt Kilpailu, muut rahankeräystahot Lainsäädäntö Operaattorikulut Rahankeräyslupahallinto Uusien lahjoittajien löytäminen Viranomaisyhteistyö Yleinen asenneilmapiiri Suomessa Yleinen taloustilanne Jokin muu, mikä

32 Suurimmat haasteet tai ongelmat varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä
Kaikki vastaajat, n=125 SISÄISET HAASTEET: | Kevät | 12240 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi

33 Suurimmat haasteet tai ongelmat varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä
Kaikki vastaajat, n=125 ULKOISET HAASTEET: | Kevät | 12240 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi

34 Yksityisrahoituksen toimintaedellytyksien kehittäminen
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Yksityisrahoituksen toimintaedellytyksien kehittäminen Kaikilta kysyttiin: Kun ajatellaan järjestöjen varainhankinnan tehostamista, millä seuraavilla julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi mielestäsi kehittää? Kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-, puhelinpalveluista Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viestintä Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen Rahankeräyslainsäädännön kehittäminen Yleishyödyllisten yhteisöjen kevyempi verokohtelu mm. Alv Jotenkin muuten, miten?______________________ Kaikki vaihtoehdot saavat vahvan kannatuksen: Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viestintä , lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen ja kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-, puhelinpalveluista. Muu-ryhmän osuus on 22 %. Useita mainintoja byrokratian vähentäminen ja joukkorahoituksen kehittäminen. Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.

35 Millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehittää Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

36 Julkisen sektorin tukimuodot
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Julkisen sektorin tukimuodot Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Seuraava aihealue liittyy julkiseen rahoitukseen. Mistä eri lähteistä järjestösi on saanut julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana, siis maaliskuun 2013 jälkeen? Sosiaali- ja terveysministeriö (Raha-automaattiyhdistys) Opetus- ja kulttuuriministeriö (Veikkaus) Ulkoministeriö Muut ministeriöt Kunta Joku muuten, mikä Emme ole vastaanottaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana Neljän kärki on selvä. Viimeisen vuoden aikana selvästi useimmiten järjestöt ovat saaneet julkista rahoitusta tai avustuksia Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Seuraavaksi useimmiten Sosiaali- ja terveysministeriöltä, kunnalta ja Ulkoministeriöltä. Pieni osa (10 %) järjestöistä ei ole vastaanottanut julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana.

37 Mistä eri lähteistä järjestö on saanut julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana (maaliskuun 2013 jälkeen) Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

38 Suomen ulkopuolinen rahoitus
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Suomen ulkopuolinen rahoitus Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Saako järjestösi rahoitusta Suomen ulkopuolelta? Kyllä Ei En osaa sanoa (ÄLÄ LUE) (Jos kyllä, n=28) Voisitko tarkentaa, millaista rahoitusta ja millaisia kokemuksia tai haasteita siinä on? (Avoin) Kaikista haastatelluista järjestöistä noin viidesosa (22 %) saa rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Järjestöryhmittäin suurin osuus (37 %) on Kehitysyhteistyö, lähetystyö (kehy) ja pienin osuus (10 %) Sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi. Niiden järjestöjen edustajat, jotka saavat Suomen ulkopuolelta rahoitusta mainitsevat useimmiten rahoituksen lähteeksi EU:n. Myös Pohjoismaiset ja yksityiset lähteet mainitaan. Lisäksi mainittiin yksittäisiä lähteitä. Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.

39 Saako järjestö rahoitusta Suomen ulkopuolelta
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

40 Saako järjestö rahoitusta Suomen ulkopuolelta
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

41 Millaista rahoitusta saa Suomen ulkopuolelta
Saa Suomen ulkopuolelta rahoitusta, n=28 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

42 Julkisen avustuksen ongelmia
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Julkisen avustuksen ongelmia Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Onko järjestösi kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia? Kyllä Ei En osaa sanoa (ÄLÄ LUE) (jos kyllä) Kertoisitko tarkemmin, millaisia ongelmia? (Avoin) Vastaajista 32 % kertoo järjestön kokeneen viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia. Järjestöryhmien kesken ei ole eroja. Useimmiten koettuja ongelmia: Muutokset prosesseissa, aikatauluongelmat, muutokset järjestelmässä, ongelmat yhteyksissä (38 % ongelmia kokeneista, n=40), raportointi kankeaa, monimutkaista, puutteelliset raportointiohjeet, epäselvyyksiä raportoinnissa (28 %) ja työläs/ byrokraattinen, käytännöt epäyhtenäiset (23 %). Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.

43 Onko järjestö kokenut julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia viimeisen 12 kk aikana Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

44 Onko järjestö kokenut julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia viimeisen 12 kk aikana Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

45 Minkälaisia haasteita ollut julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa
Ollut ongelmia, n=40 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

46 Eräiden seikkojen merkitys järjestön varainhankinnassa
T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn | | Eräiden seikkojen merkitys järjestön varainhankinnassa Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Kuinka merkittäväksi koet seuraavat asiat oman järjestösi varainhankinnan kannalta? Vastaa asteikolla 3=Erittäin merkittäväksi, 2=Melko merkittäväksi, 1=Ei merkittäväksi, 0=En osaa sanoa eri kuntien avustuskäytäntöjen yhtenäistäminen neuvonta- ja tukipalveluiden saaminen kansallisissa ja EU-rahoitukseen liittyvissä avustuskysymyksissä järjestöille tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeus järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus yleishyödyllisyyden ja voittoa tavoittelemattoman taloudellisen toiminnan huomioiminen hankintalaissa kansallisen puskurirahaston luominen EU-tukien maksatusten viiveisiin kootun tiedon saaminen eri rahoitusmahdollisuuksista ohjelmaperusteista rahoitusta suuriin, järjestörajat ylittäviin kehityshankkeisiin rahapelitoiminnan tuottojen suuntaaminen järjestötoimintaan rekisteröimättömien yhdistysten ja yhteisöjen mahdollisuus saada julkisia avustuksia valtionhallinnon, kuten ministeriöiden, avustusten myöntämisen ja valvonnan käytäntöjen yhtenäistäminen yleisavustusten myöntäminen projektirahoituksen sijaan Merkittävin asia varainhankinnan kannalta on kootun tiedon saaminen eri rahoitusmahdollisuuksista. Myös yleishyödyllisyyden ja voittoa tavoittelemattoman taloudellisen toiminnan huomioiminen hankintalaissa sekä rahapelitoiminnan tuottojen suuntaaminen järjestötoimintaan koetaan merkittäväksi. Vähiten merkittävänä pidetään rekisteröimättömien yhdistysten ja yhteisöjen mahdollisuus saada julkisia avustuksia.

47 Eri asioiden merkitys järjestön varainhankinnan kannalta
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

48 T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
| | Miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä Kaikilta vastaajilta kysyttiin: Kun ajatellaan järjestöjen varainhankinnan tehostamista, miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat mielestäsi kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä? Koulutuksella Jakamalla tietoa Vaikuttamalla päättäjiin Luomalla järjestöverkostoja Jotenkin muuten, miten Voisitko kertoa tarkemmin, millaisella koulutuksella, mitä tietoa tai mihin asiaan vaikuttamalla? Avoin Parhaiten varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä voidaan kehittää vaikuttamalla päättäjiin, jakamalla tietoa ja koulutuksella. Vaikutuskohteita, koulutusta ja tiedonjakamista kuvataan seuraavasti: mielipideilmastoon vaikuttaminen, tiedottaminen, varainhankinnan keinovalikoima, varainhankkijoiden koulutus, rahoituslähteet , tiiviit tietopaketit, kurssit, koulutus, neuvonta. Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.

49 Miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä
Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

50 Millaisella koulutuksella, tiedolla tai mihin asiaan vaikuttamalla VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä Kaikki vastaajat, n=125 | | T Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn

51 Kerromme mielellämme lisää.
Kiitos. Kerromme mielellämme lisää. Katja Mikkonen Kari Niklander puh