SOPIMUSOIKEUS 2013 Heikki Halila.

Esitys aiheesta: "SOPIMUSOIKEUS 2013 Heikki Halila."— Esityksen transkriptio:

1 SOPIMUSOIKEUS 2013 Heikki Halila

2 Velvoiteoikeuden pakolliset aineopinnot
Velvoiteoikeus on OTM-tutkinnossa ensimmäinen laaja kokonaisuus Velvoiteoikeus luo pohjaa myöhemmille aineopinnoille. Tässä omaksuttava siviilioikeuden käsitteistö, systematiikka, yleiset opit ja ajattelutapa antavat eväitä siirryttäessä seuraaviin opintojaksoihin. Esimerkiksi sopimuksen synty ja sitovuus tulevat esiin useissa myöhemmissä yhteyksissä, myös yksityisoikeuden ulkopuolella. Tutkintoaine on vaativa. Vrt. valintakoe, jossa kuitenkin enemmän ulkolukua. Valintakokeen korjaaminen ja velvoiteoikeuden tenttivastausten läpikäyminen poikkeavat myös toisistaan. Tiedekunnan tenttien arvostelussa tulee hieman enemmän esiin asioiden ymmärtäminen ja kokonaisvaikutelma vastauksesta.

3 Tentti ja sen rakenne Vuoden 2013 opintouudistuksessa velvoiteoikeus on jaettu kolmeen kokonaisuuteen (ennen kahteen), jotka kukin on läpäistävä erikseen. Kun jokainen osio on suoritettu, opintosuoritus rekisteröityy automaattisesti suoritusrekisteriin. Tuloksia ei tältä osin muuton julkisteta. Arvosana määräytyy osatenttien perusteella (sopimusoikeuden painoarvo 50 %, yleisen velvoiteoikeuden 25 % sekä vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus 25 %). Teorialuentojen lisäksi jokaisessa osiossa oikeustapausharjoituksia, joissa painopiste vastaamisessa ja sen pohjana olevassa analyysitaidossa. Tentissä teoria- ja oikeustapaustehtäviä. Kannattaa harjoitella vanhoja tehtäviä, jotta näkee, miten tietoja kaivetaan oppimateriaalista. Hyvää oppimismateriaalia ovat Hemmon Sopimusoikeus-teoksen kertauskysymykset.

4 Tenttiin vastaaminen Rajoitettu vastaustila. Luonnostele tarvittaessa erilliselle paperille. Älä toista tehtävän tapausselostusta. Älä aloita liian kaukaa. Mieti, liittyykö tapaukseen enemmän problematiikkaa kuin ensi näkemältä tulee mieleen. Relevantit tosiseikat saattavat jäädä osittain avoimiksi. Tarkastele tällöin kaikkia vaihtoehtoja (esim. tapauksessa velkakirja eikä ilmene, minkä lajinen se on). Sellaista ei tule spekuloida, johon tehtävä ei anna aihetta: oliko henkilö alaikäinen, juovuksissa ym. Oikeustapauksissa selostettava sekä oikeussääntö että lopputulos.

5 Sopimusoikeus-kokonaisuuden alueet
Henkilöoikeus-persoonallisuusoikeus (verkkoteksti) Yleinen sopimusoikeus. Hemmo, Sopimusoikeus (2008). Teoksen pohjana Mika Hemmon teossarja Sopimusoikeus I-III ( ), johon kannattaa tutustua jatkettaessa sopimusoikeuden opintoja. Sopimusoikeus-teos Olli Norroksen ja Justus Könkkölän toimittama. Teos yhä verrattain hyvin ajan tasalla. Sopimustyypit. Sopimustyyppejä (erinäisiä sopimuksia) lukuisa määrä. Tutkintovaatimuksiin valittu tärkeimpinä pidettyjä. Osa sopimuksista tulee esiin muissa opintojaksoissa (esim. työsopimus, kiinteistönkauppa, hallintosopimus). Kun hallitsee perusasiat, uuden tai oudon sopimustyypin haltuun ottaminen ei ole ylivoimaista.

6 Henkilöoikeus Opit oikeussubjekteista: yksityiset ja oikeushenkilöt
Oikeuskelpoisuus, oikeustoimikelpoisuus ja siviilioikeudellinen vastuunalaisuus Klassinen henkilöoikeus voi tuntua pölyttyneeltä opilta. Mihin perustamme sen, että voimme puhua oikeushenkilöistä? Moderni henkilöoikeus liittyy useaan oikeudenalaan: edunvalvontaoikeus, nimi- ja tunnisteoikeus, bio- jalääkintäoikeus sekä yksityisyyden suoja. Taustalla myös perusoikeudet (PL 7, 10, 12 ja 19 §:t).

7 Oikeuskelpoisuus Voiko oikeuskelpoisuus olla ihmisen ohella eläimellä? Testamentti eläimelle (ei). Vrt. luonto suojeluobjektina Miten oikeuskelpoisuus syntyy ja päättyy? Kenelle voidaan tehdä testamentti? Oikeuskelpoisuuden päättyminen. Kuolema, eutanasia, kuolleeksi julistaminen. Aivokuollutta ei voida periä. Aktiivinen eutanasia kielletty, hoitotestamentti mahdollinen. Kuolleeksi julistaminen päättää oikeuskelpoisuuden: läheisen hakemus ja viranomaisen päätös. Oma kysymyksensä kuolleeksi julistetun paluusta.

8 Oikeustoimikelpoisuus
Oikeudellinen toimintakyky: kyky antaa ja ottaa vastaan tahdonilmaisuja, joilla oikeuksia perustetaan, muutetaan ja kumotaan. Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen: alle 18-vuotiaat ja vajaavaltaisiksi tuomioistuimen päätöksellä julistetut (holhoustoimilaki). Edunvalvojan määrääminen, toimen tekeminen vain edunvalvojan kanssa, tiettyjen toimien kieltäminen. Alaikäisen toimet: itse ansaitut varat, edunvalvojan disponoitaviksi antamat varat, toimet, jotka ovat asianomaisen ikään ja varallisuusaseman nähden tavanomaisia.

9 Oikeustoimikelpoisuus
Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen on vahva pätemättömyysperuste. Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen voi seurata myös vakavasta henkisen tasapainottomuuden tilasta: onko sopimus tai testamentti pätevä? Huom. Väestön ikääntyminen ja muistisairaudet. Myös OikTL 33 §:n soveltaminen mahdollista. Eroavuuksia henkilön siviilioikeudellisessa asemassa. PL 6 §. Ikärajoja – ovatko perustuslain vastaisia (jätevesilaki; HE: ei velvoitteita ikäihmisille) Henkilön aseman vaikutus siviilioikeudessa (näkyy tenteissäkin nti A vai varatuomari B): ikä, ammatti, kuluttaja/eh ym. (tuottamus, selonottovelvollisuus ym.) Onko oikeusjärjestys rationaaliseen toimintaan kannustava; onko sopijakumppanin täydennettävä puuttuvaa perustoimeentuloa; miten sosiaalinen siviilioikeus vaikuttaa markkinoihin?

10 Oikeushenkilöt Systematisointiperusteet: yksityis- ja julkisoikeudelliset; yhteisöt ja säätiöt. Syntyy nelikenttä. Kun tästä ei ole lainsäädäntöä eikä tiukkaa tyyppipakkoperiaatetta, on vältettävä tiukkaa kategorisontia. Yhteisö: henkilö- tai pääomayhteenliittymä. Henkilö- ja pääomayhtiöt, aatteelliset ja taloudelliset yhdistykset. Yhdistyslaki (1989) Säätiö: määrätarkoitukseen käytettävä omaisuusmassa. Säätäjä perustaa säätiön, määrää hallinnon ja luovuttaa varat. Varallisuusoikeudellinen näkökulma: oikeussubjekti (rekisteröity säätiö), fidusiaarinen säätiö (rahasto, lahjoitusvarat), määreellinen varallisuus. Säätiölaki (1930; kokonaisuudistus valmisteilla) Julkisoikeudellisen oikeushenkilön tyyppitapaus: yliopistot ennen ja jälkeen vuoden 2010 yliopistolain

11 Sopimusoikeudellista lainsäädäntöä
Lailla säännellyt ja sääntelemättömät. Liikesopimukset paljolti lailla sääntelemättömiä; merkittävimmät perustuvat usein yleisiin sopimusehtoihin. Uusimmat lait varsin pitkiä ja seikkaperäisiä. Vrt. skandinaavisen mallin mukaan valmisteltu oikeustoimilaki. Oikeustoimilaki Kauppalaki Kuluttajansuojalain 4-5 luvut Asuin- ja liikehuoneiston vuokraa koskevat lait Asuntokauppalaki

12 Sopimusoikeudellisia jaotteluja
Kuluttaja- ja liikesopimukset Kerta- ja kestosopimukset Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset Kansalliset ja kansainväliset sopimukset /vrt. Norroksen Velvoiteoikeus-teoksessa esitetyt eurooppalaiset sopimusmallit ja Hemmon teoksessa ekskursiot anglo-amerikkalaiseen sopimusoiekuteen Sopimustyyppijaottelu

13 Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja
Sopimusten sitovuuden periaate (pacta sunt servanda); OikTL 1 §, VKL 1 § ym (roomalaisesta oikeudesta). Geld muss Mann haben (saksalainen 1800-luvun periaate), business is business (amerikkalainen 1900-luvun periaate. Kirjoitetaanko 2000-luvun periaate kiinaksi? Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset Osapuolten tai osapuolten edellytykset Lojaliteettivaatimus

14 Oikeuksien väärinkäytön kielto (shikaani)
Taloudellinen rationaalisuus (oikeustaloustieteellinen argumentointi markkinasidonnaisissa asioissa, vrt. reaaliset argumentit) Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta Perusoikeuksien merkitys (vertikaali- ja horisontaalitasot) Tasavertaisen kohtelun vaatimus Tilanneherkkä lainoppi vrt. käsite- ja konstruktiosidonnaisuus (J. Pöyhönen/Karhu) YLEINEN KYSYMYS: mihin sopimusoikeudelliset oikeusperiaatteet voidaan perustaa. Onko argumentointi sääntö- vai periaatehakuista (vrt. E. Aurejärvi ja L-E Taxell)

15 Keskeiset aihepiirit Sopimuksen syntyminen Vakiosopimukset
Pätemättömyysoppi Edustaminen Sopimuksen tulkinta Sopimusrikkomuksen seuraamukset

16 Sopimusvapaus Sopimusvapauden muuttuminen dynaamisessa yhteiskunnassa
Päätäntävapaus (tekeekö sopimuksen) Sopimuskumppanin valitsemisvapaus Tyyppi- ja sisältövapaus Muotovapaus

17 Sopimuspakko Velvoittaa tekemään sopimuksia halukkaiden kanssa normaaleilla ehdoilla (vaikutus kilpailuoikeudella ja määräävällä markkina- asemalla) Erityislainsäädännössä asetettu eräille monopoliasemassa oleville ja välttämättömyyspalvelujen tarjoajille Voi olla oikeus kieltäytyä asiakkaaseen liittyvien riskien tms. syyn vuoksi Onko yksityisellä henkilöllä oltava oikeus pankkitiliin, luottokorttiin, asuntolainaan, verkkoyhteyteen, apteekkipalveluihin, kyläkaupan palveluihin (vrt. asianajajan vastaamisvelvollisuus)

18 Tarjous – vastaus -mekanismi
Oikeustoimilaki yleislakina heijastaa yli sata vuotta vanhaa sopimuksentekotapaa (kirjeiden ja sähkeiden lähettämistä) Miten soveltuu tietokoneaikaan (vakioehtojen hyväksyminen, sähköinen allekirjoitus, tunnistaminen, valtuuttaminen) Kun laki suppea, mahdollistettu alan joustava kehittyminen OikTL 1 luku soveltuu parhaiten tarjouskilpailuun Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena (konsensus vai dissenssi) Tarjous voimassa siinä mainitun tai kohtuullisen ajan

19 Vastauksen oltava oikea-aikainen ja ns. puhdas
Viivästynyttä tai epäpuhdasta vastausta arvioidaan uutena tarjouksena Tarjousta tai vastausta ei voi peruuttaa selonoton jälkeen; tahdonvaltainen: rakennusurakan tarjouskilpailun periaatteissa katsotaan kaikki tarjoukset avatuiksi, kun julkinen avaustilaisuus on käynnistetty Rajoitettu peruuttamismahdollisuus OikTL 39 §:n perusteella (ns., re integra –sääntö) (takaussitoumuksen peruuttaminen – kalkulaatiovirhe tarjouskilpailussa) Julkisoikeuden vaikutus (PL 124 §): miten pysäköintisopimus syntyy?

20 Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja
Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset (ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia) Sopimuksen perustavat tosiseikat (vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta: missä vaiheessa sopimus syntyy) Konkludenttinen sopiminen Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus

21 Vakiosopimuksia koskevat opit
Perustuvat pääosin oikeuskäytäntöön ja –kirjallisuuteen, ks. Kuitenkin KSL 4:2-4 Vakiosopimus on useissa samankaltaisissa sopimuksissa käytettäväksi tarkoitettu ehtokokoelma (ehdot voivat olla sopimuslomakkeen osana, erillisenä liitteenä tai muuten nähtävillä) Yksipuolisesti laaditut tai yhteisesti valmistellut (agreed documents)

22 Vakioehtojen liityntä yksittäiseen soimukseen
Ehdot sisältyvät täytettyyn (ja allekirjoitettuun) sopimuslomakkeeseen Nimenomainen viittaus yksilöllisessä sopimuksessa (oltava tutustumismahdollisuus) Osapuolten vakiintunut käytäntö Harvoin alan tapa (voiko vedota kuluttajaan, muodostaako YSE alan tavan ammattimaisessa rakennuttamisessa)

23 Muita vakioehto-oppeja
Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus - Ehtoja korostettava ennen sopimuksen tekemistä - Suullisesti tai esim. painoteknisin keinoin - Ellei korosteta, jäävät sopimuksen ulkopuolelle - esim. YSE 1998:stä: teknisten ja kaupallisten asiakirjojen erottaminen (esim. vastuunrajoitus löytyy oikeasta paikasta) Epäselvyyssäännön mukainen tulkinta - Koskee vain yksipuolisesti laadittuja vakioehtoja - KSL 4:3 –sääntö pätee myös elinkeinonharjoittajien välillä

24 Sopimuksen muotovaatimukset
Sopimus on vapaamuotoinen, ellei toisin ole säädetty tai sovittu - Sopimus voidaan tehdä pätevästi suullisessa muodossa (todistettavuus eri asia kuin muotovaatimus; päiväys (”kellastunut paperi”) vanhentumisen kannalta, allekirjoitus, todistajat ym. Muotosäännösten kolmijako: - Varsinaiset muotovaatimukset (noudattaminen on pätevän sopimuksen syntymisen edellytys; kiinteistönkaupassa kirjallinen muoto + kaupanvahvistaja). Muotovirheestä huolimatta voi olla tietyä oikeusvaikutuksia (esim. MK 2:8:n korvausvelvollisuus vetäytyjälle) - Kuluttajalainsäädännössä yksipuolisia muotovaatimuksia (elinkeinonharjoittaja ei voi vedot kirjallisen muodon ulkopuoliseen ehtoon)

25 Muotovaatimukset Epävarsinaiset muotosäännökset
- Noudattamatta jääminen ei estä sopimuksen pätevyyttä - Muu epäedullinen vaikutus kuten autoa ei saa rekisteriin Ohjesisältöiset muotosäännökset (Lainsäätäjän ohje hyvästä menettelystä, rikkominen ei johda oikeusvaikutuksiin) Vähäinen muotovirhe: voidaanko joskus jättää huomiotta, ns. muoto – funktio –oppi (Muukkonen – Aarnio), KKO olut melko formaalilla kannalla (esim. allekirjoittamaton testamentti) Sopimuksen muuttamista, sisältöä, reklamaatiota tms. koskevat muotomääräykset eri asia. (mitä seuraa, jos YSE:n kirjallisen reklamaation vaatimus sivuutettu)

26 Muotosäännösen lähi-ilmiöitä
- TietoyhtPalvL 9 §:n mukainen velvollisuus toimittaa sopimusehdot palvelun vastanottajalle tallennettavaksi tai toisinnettavaksi. TSL 2:4:n mukainen työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista (ellei kirjallista työsoppimusta) ja luettelo työpaikalla nähtävillä olevista säädöksistä. Sähköinen allekirjoitus: Ilja Ponka, Sähköinen tunnistaminen ja allekirjoitus Suomen velvoiteoikeudessa (2013). Direktiivejä, UNCIRAL-mallilaki. SähkTunnAlleKL (2009). Asiakkaan tunnistaminen luottokortti- ja verkkopankkisopimuksen solmimisen yhteydessä. Kummalla osapuolella riski (nykyisin suurissa summissa tekstivistivarmennus. Miten valtuutusoppi soveltuu sähköiseen ympäristöön. Kaupalliset käytännöt eivät aina seuraa niitä polkuja, joihin teknologinen lainsäädäntö yrittää niitä ohjata.

27 Sopimuksentekotuottamus
Sopimusneuvottelut eivät sido. Tästä maksiimista huolimatta sopimusneuvottelujen sitovuudesta tehty yksi väitöskirja (H. v Hertzen 1983) ja toinen on valmistumassa (K. Mäenpää). Kertoo siitä, etteivät asiat ratkea vain pääsäännöillä. Neuvottelut saa esitetyn mukaisesti katkaista ilman vastuuta. Korvausvastuu saattaa kuitenkin perustua - epäasialliseen neuvottelumenettelyyn (esim. neuvottelemiseen ilman tosiasiallista sopimuksentekotarkoitusta tai harhaanjohtamiseen; kustannusten aiheuttaminen esim. keittiöremonttisuunnittelussa ja ilmoitus kaupan tekemisestä verkossa) pätemättömyyden aiheuttamiseen hylättävällä menettelyllä (esim. kieltäytyminen sopimuksesta muslimin kanssa)

28 Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns negatiivisen sopimusedun
Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata - Poikkeuksena julkiset hankinnat ja KKO1998:48 mukainen tarjouskilpailutilanne. Asunto-osakeyhtiön toimittamassa urakkatarjouskilpailussa oli sovittu noudatettavan Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet -asiakirjaa. Kun halvinta tarjousta ei ollut tämän vastaisesti valittu, moraalinen voittaja sai positiivisen sopimusintressin mukaisen korvauksen. Kysymys prekontraktuaalisen sopimuksen rikkomisesta.

29 Oikeustapaus 1 Aku Ankka kohtaa Ankkalinnan kadulla Roope Ankan ja pyytää tältä lainaksi rahaa. Roope Ankka hymyilee ja pyytää Aku tulemaan seuraavana päivänä toimistoonsa. Aku saapuu paikalle ja Roope tarjoaa karamellin. Tilanteen oikeudellinen arviointi.

30 vahvistusilmoitus Sitovan sopimuksen tekemisen jälkeen tehty sopimussisältöä koskeva ilmoitus. Ei yleensä muuta sovittuja ehtoja. Saattaa sisältää peruutus- ym. ehtoja Voi saada todistusvaikutuksia sopimuksen sisällön suhteen Ei yleensä heikennä kuluttajan asemaa vaan vaikutus rajoittuu lähinnä elinkeinonharjoittajien suhteisiin

31 Esisopimus Sopimus tulevan (pää)sopimuksen tekemisestä
Normaalitasoinen sopimussidonnaisuus; onko kohtia jäänyt auki, jos on, miten täydennetään. Sopimuksen ainesosaoppi Vrt. letter of intent, joka sitovuudeltaan olennaisesti heikompi. Vrt. yleinen tausta: anglo-amerikkalaisen business-ilmiön rantautuminen Suomeen. Miten istuu suomalaiseen sopimusoikeuteen Voidaan velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen tai sen mukaiseen suoritukseen.

32 Käsiraha Tarjouksen tehosteeksi annettu maksu. Ei ole etumaksu, jossa sopimus on jo tehty. Maallikoilla käsitteet ovat usein sekaisin. Olennaista se, mitä on tarkoitettu. Luetaan osaksi kauppahintaa, kun sopimus toteutuu Jää myyjälle korvaukseksi, jos ostaja vetäytyy sopimuksesta. Määrän arviointi. Asuntokauppalaissa erityissääntelyä. Johtuu kiinteistönvälittäjän roolista. Ei saa ottaa usealta käsirahaa samanaikaisesti. Välittäjä voi kuitata palkkionsa käsirahasta.

33 Tiedonantovelvollisuudet
Lähtökohtana sopimusoikeudessa on ollut se, että sopimuksentekijä joutuu itse ottamaan selvää havittelemansa sopimuksen sisällöstä. Tästä ei voidakaan koskaan kokonaan luopua. Nyttemmin on korostettu sopimuksentekijän informaatiovelvollisuutta selonottovelvollisuuden rinnalla ja ohellakin. Useissa laeissa tuotu esiin elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus esim. valmismatkoissa, luottopimuksissa, takauksessa ja vakuutuksissa. Tiedonantosopimus koskee mm. sopimuksen riskejä. Takauksen osalta jopa informoitava oikeudellisista kysymyksistä (takaajan asemasta).

34 Informaatiovelvollisuus suorituksen laadusta ja sopimuksesta esim
Informaatiovelvollisuus suorituksen laadusta ja sopimuksesta esim. irtaimen kaupasta. Suorituksessa virhe, jos se ei vastaa annettuja tietoja. Käyttöohjeet tai käyttäjäkoulutus olennainen osa suoritusta. Standardisoidut tiedonantovelvollisuudet esim. tilisiirrot ja sähköiset palvelut. Asiantuntijapalveluissa informaatiovelvollisuus palvelun sisällöstä, mitä asiakkaalla oikeus olettaa.

35 Pätemättömyys Sopimus ei sido eikä käy kanneperusteeksi.
Otetaan yleensä huomioon vain osapuolen väitteestä (esim. lainvastaisuus, kilpailuoikeudellinen pätemättömyys ja vajaavaltaisuus ex officio). Eri syyt vaikuttavat siihen, halutaanko vedota (esim . kunniavelka-ajattelu) Usein korjauskelpoista (korjauskeinona esim. osapuolen antama aktiivinen tai konkludenttinen hyväksyminen) Yleensä pätemättömyyteen voi vedota vain ”loukattu” osapuoli tai muuten pätemättömyysperusteen kohteena oleva

36 Sopimuskumppanin vilpitön mieli voi estää vetoamasta pätemättömyyteen
--Esim. lievä pakko, petollinen viettely, kiskominen, kunnianvastainen ja arvoton menettely) -- Perustellun vilpittömän mielen vaatimus (”ei pitänytkään tietää) liittyy selonottovelvollisuuteen. Oikeustapauksissa osattava ottaa kantaa. Pätemättömyys voi rajoittua osaan sopimuksesta, jos muu osa voi rationaalisesti jäädä sitovaksi.

37 Oikeustoimilain väärinkäyttöperusteet
Pakko (lievän ja törkeän pakon välinen ero; törkeä pakko ”väkivaltainen piteleminen tai pakottava hengen tai terveyden vaaraa käsittävä uhkaus” on vahva pätemättömyysperuste + reklamaatio Petollinen viettely. Harhaanjohtamista olennaisissa seikoissa. Myös tertius voi toimia harhaanjohtajana (esim. velallinen suhteessa takaajaan). Kiskominen (suoritusten epäsuhta ja riippuvan aseman hyväksikäyttö; missä menee raja esim. pikaluotoissa) Kunnianvastainen ja arvoton menettely: erehdys ja tiedollinen epätasapaino, alentunut ymmärryskyky. Soveltaminen koskee ensisijaisesti heikomman suojaa, muta on sovellettu myös liikesuhteisiin

38 Erehdys Tahdonimaisun muuttuminen matkalla
Edellytysten virheellisyys tai raukeaminen -- Onko sopimusehtoa --Skandinaavinen edellytysoppi (yhteisesti mielletyt edellytykset) --Asema suomalaisessa oikeustieteessä ja –käytännössä

39 Erehdysoppi MOTIIVIEREHDYS -- Virheellinen käsitys jostakin asiasta
--Ei voi yleensä vedota pätemättömyysperusteena --OikTL 33 § voi tulla sovellettavaksi, jos vastapuoli myötävaikutti erehdykseen. Erityispiirteinä laskentavirhe (tarjouskilpailuissa) ja oikeuserehdys (vrt. rikosoikeudellinen sääntely) ILMAISUEREHDYS --Oikea tahdonmuodostusperuste, väärä ilmaisu (esim. 1000, kun piti olla 100) --Johtaa sitomattomuuteen, jos sopimuskumppanin piti tietää erehdyksestä

40 Oikeustapaus 2 Äiti osti oikeustiedettä opiskelevalle pojalleen lahjaksi teoksen ”Varkauden historia”. Kirjan saadessaan poika ilmoitti, ettei häntä kiinnosta kunnallishistoria. Äiti yritti vaihtaa teoksen kaupassa ja vetosi kuluttaja-asemaansa, mutta kaupasta ilmoitettiin, ettei virheetöntä tavaraa vaihdeta. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Entä, jos äiti olisi ostanut teoksen, joka osoittautui epäsiveelliseksi.

41 Valeoikeustoimi Muodollisesti normaali oikeustoimi, mutta osapuolet eivät ole tosiasiassa tarkoittaneet sen tekemistä. Esimerkkinä velkojan loukkaamistarkoitus. Valeoikeustoimi ei sido inter partes. Valeasiakirjan saanut bona fide sivullinen voi vedota edukseen sopimukseen (OikTL 34 §) Velkojaa suojataan useimmiten takaisinsaantinormiston kautta. Esimerkki: puoliso luovuttaa kaiken omaisuutensa kumppanilleen. Onko luovutustoimi tehokas, ovatko takaisinsaantiajat juosseet, onko kyseessä valeoikeustoimi?

42 Edustus Lakimääräinen --Edunvalvoja
--Toimitusjohtaja, hallitus tms. orgaani. Miten järjestyy eri oikeushenkiolössä? -- Kunnanhallitus Oikeustoimiperusteinen - Valtuutettu

43 Valtuutus Kolmannelle suunnattu tahdonilmaisu Erotettava oikeussuhteet
-- Valtuuttaja – valtuutettu (määrää valtuutetun toimivallan) --Valtuutettu – sopimuskumppani (määrää valtuutetun kelpoisuuden) -- Valtuuttaja – sopimuskumppani (päätettävän oikeustoimen osapuolet) Kelpoisuuden (ulospäin näkyvän valtuutusperusteen) ylittäen tehty oikeustoimi on aina sitomaton Toimivallan ylitys ei tee oikeustointa sitomattomaksi, ellei sopimuskumppanin pitänyt tietää ylityksestä (toimeksiantovaltuutuksessa ei tertiukselle vilpittömän mielen suojaa)

44 Valtuutusmuodot Laissa mainittu useita tyyppejä. Luettelo ei ole kuitenkaan tyhjentävä. Tässä näkyy oikeuskäytännön merkitys. Valtakirjavaltuutus Asemavaltuutus (ulkoinen asema + lain tai tavanmukainen kelpoisuus: voiko valtuutettu antaa alennuksia, voiko poiketa vakioehdoista, voiko palveluneuvoja myöntää luottoa yms.) Toimeksiantovaltuutus (vain valtuutetun tiedossa/suullinen v.) Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus Julkinen valtuutus Sallimusperusteinen valtuutus Tilannevaltuutus (KKO 1961 II 29. Auton noutaminen korjaamolta: henkilö oli aikaisemmin noutanut auton ja oli ollut mukana tuomassa autoa eikä ollut sanottu, kenelle auto tulee luovuttaa)

45 Edustamisen tilanteita
Onko toiminut omissa nimissään vai valtuutettuna (presumtio toimimisesta omissa nimissä) Välittäjä tai avustaja ei tee oikeustointa toista edustaen (esim. kiinteistönvälittäjä ottaa vastaan tarjouksia ja edistää kaupantekoa) Valtuutettu jää sopimuksen ulkopuolelle; valtuutettu on kuitenkin OikTL 25 §:n mukaan korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta Välillinen edustus ei perustu valtuutukseen. Komissio kuten arvopaperivälitys (edustaja tekee sopimuksia omissa nimissään mutta päämiestä velvoittavasti) ja bulvaanisuhde (toimitaan toisen intressissä)

46 Erottelu aktiiviseen ja passiiviseen edustamiseen
Erottelu aktiiviseen ja passiiviseen edustamiseen. Kenelle voidaan tehdä reklamaatio ja kenelle maksusuoritus? Edustajan mala fide samastetaan edustetun mala fideksi. Kenen asema sellainen, että informaation olisi tullut kulkea organisaatiossa ylös? Itsekontrahointi (esim. kahden tahon edustaminen samanaikaisesti). Suhtautuminen lähtökohtaisesti torjuva, muta sopimusvapaus. Erityistilanne: grynderirakentaminen. Valtuuttajan kuolema ei lähtökohtaisesti lopeta valtuutusta. Erityinen lakkaamisperuste on oikeustoimen henkilökohtaisuus (esim. lääkkeiden ostaminen). Tertiuksella kuitenkin bona fide –suoja.

47 Asiainhuolto (negotiorum gestio)
Toimimista poissaolevan tai estyneen puolesta ilman valtuutusta Sitoo edustettavaa, jos pakottava tarve ryhtyä toimenpiteisiin

48 Sopimusoikeuden normilähteet
Pakottava laki Sopimusehdot ja niihin rinnastuva sopimusaines Tahdonvaltainen lainsäädäntö ja siihen rinnastuvat sopimusoikeudelliset periaatteet Kauppatapa

49 Sopimustyyppiajattelu
Sopimustyyppi määrää soveltuvan lain Tarkasteltava sopimustyyppikohtaisen lainsäädännön sisältämiä soveltamisalamäärittelyjä --Esim. irtaimen kauppa on a) irtaimen esineen b) vastikkeellinen c) omistusoikeusluovutus. Vrt. rakennusurakka (missä painopiste) Useat sopimustyypit vailla lakiin perustuvaa sääntelyä -- Lain asemesta soveltuvat yleiset periaatteet ja mahdolliset vakioehdot Sopimuksen ainesosaoppi

50 Sopimuksen tulkinta Tulkinta voidaan perustaa osapuolisuuntautuneesti osapuolten tuottamaan aineistoon ja käyttäytymiseen tai tavoitteellisesti oikeuspoliittisiin punnintoihin. Vrt. legaalinormien tulkinta. Osapuolten yhteinen tarkoitus Sanamuoto Yksipuolinen tarkoitus, jos toisen piti tietää sen merkityksestä sopimuskumppanille

51 Sopimuksen tulkinta … Tavoitteellinen tulkinta
-- Lakiperusteisten normien mukainen tulkinta Epäselvyyssääntö (tulkinta laatijan vahingoksi) Minimisääntö (tulkinta velvoittautuneen eduksi) Tavallisuussääntö: yleisen käytännön mukainen tulkinta Kohtuussääntö Pätevyyssääntö (ehdon pätevyyteen johtavan tulkintavaihtoehdon valinta) Vastuunrajoitusehtojen ym. suppea tulkinta Erilaisia tulkintalausekkeita: etukäteisaineistoa ei huomioon ym.

52 Sopimusehdon kohtuullistaminen
Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella eli muuttaa kohtuullisemmaksi (OikTL 36 §). Soveltamisala laaja: avioehtosopimus, työehtosopimus, osakeyhtiön yhtiöjärjestys ym.). Erityissäänteyä: KSL, TakL Erityisesti heikomman suojaamiskeino Erotettava alkuperäinen kohtuuttomuus ja olosuhteiden muutoksesta johtuva kohtuuttomuus Tyyppikohtuuttomia ehtoja: hintaehdot, yksipuolista päättämistä koskevat ehdot, irtisanomis- ja purkulausekkeet, lausekkeet pitkäaikaisesta sidonnaisuudesta, yksinoikeuslausekkeet (esim. kiinteistönvälittäjäpalkkiot), vastuulausekkeet, sopimussakko ym. Sopimusrikkomusseuraamukset, vastuunrajoitusehdot, reklamaatiolausekkeet, riidanratkaisulausekkeet

53 Irtaimen kauppa Keskeisiä ongelma-alueita
Soveltuva normisto (KauppaL, elinkeinonharjoittajien tai yksityishenkilöiden välinen kauppa KSL kulutustavaran kauppa CISG, kansainvälinen kauppa -- Suorituksen oikea-aikaisuus / viivästys -- Suorituksen laatuvaatimukset / virhe Ostajan oikeuskeinot sopimusrikkomustapauksissa

54 Virhearviointi Poikkeaako tavara ominaisuuksiltaan
-- siitä, mitä on sovittu -- myyjän antamista tiedoista (suulliset tiedot, markkinointitiedot ym.) -- sellaisena kuin se on ehdoin –myyty tavara on virheellinen, jos - tavara ei vastaa siitä annettuja tietoja - myyjä on jättänyt antamatta tiedon olennaisesta seikasta, josta ostaja saattoi olettaa saavansa tiedon - tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostaja on voinut hinta ym. Seikat huomioon ottaen edellyttää.

55 Virhearviointi … Jos ominaisuuksista ei ole sovittu mitään, tavaran tulee -- soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleisesti käytetään -- soveltua ostajan erityiseen käyttötarkoitukseen, jos myyjä tiesi tästä ja ostajalla on ollut aihetta luottaa myyjän arviointiin --vastata myyjän esittämää näytettä tai mallia -- olla pakattu tavanmukaisella tai sopivalla tavalla, jos tarpeen Vastaavuusteoriaoppi (Eero Routamo) ei sellaisenaan ilmene lainsäädännöstä

56 Ostajan oikeuskeinot Suorituksesta (kauppahinnan maksusta) pidättyminen virhettä vastaavalta osalta. Yleinen periaate, mm. rakennusurakassa. Korjauksen vaatiminen. Myyjällä yleensä oma-aloitteinen oikeus korjaukseen. Suorituksesta kieltäytyminen ja sijaissuorituksen vaatiminen. Hinnanalennus. Kompensoi virheellisen suorituksen ja sopimuksenmukaisen suorituksen arvojen erotuksen. Ei edellytä myyjän tuottamusta. Miten virhe lasketaan ja vaaditaanko olennaisuutta (esim. pinta-alavirheet asuntokaupoissa)

57 Ostajan oikeuskeinot …
Vahingonkorvaus (eri asia kuin hinnanalennus; mitä vahinkoa myyjän suoritushäiriö on aiheuttanut – esim. tuotevastuu) Sopimuksen purkaminen; olennainen sopimusrikkomus Virheen korjaaminen (tai sitä vastaava toimituksen uusiminen) ja hinnanalennus priorisoituja oikeuskeinoja. Sopimus pysyy voimassa ja osapuolten yhteiset tappiot supistuvat siihen verrattuna ,että sopimus purettaisiin

58 Vahingonkorvaus kauppalain mukaan
Erotettava välittömät ja välilliset vahingot. -Välittömiä ovat ..Sopimusrikkomuksen selvittelystä ja reklamaatiosta aiheutuneet kulut .. Virheen korjaamisen aiheuttamat kustannukset .. Hinnanero, kun on hankittu korvaava suoritus Välillisiä ovat 67 §:n mukaan --Tuotannon ja liikevaihdon vähentyminen -- Muu tavaran käyttön estymisestä aiheutunut vahinko -- Muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta aiheutunut vahinko

59 Vahingonkorvaus kauppalain mukaan
Välittömät vahingot korvataan kontrollivastuun perusteella KL 27 §:n mukaan myyjän on vastuusta vapautuakseen näytettävä, että viivästys tai virhe on johtunut -- Esteestä --Este on olut myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella --Estettä ei ole voitu ottaa kohtuudella huomioon kaupantekohetkellä --Estettä ei ole voitu kohtuudella välttää eikä voittaa

60 Vahingonkorvaus … Välilliset vahingot korvataan tuottamusperusteella tai virhetapauksissa lain 40.3 §:n mukaisen erityisen sitoutumisen perusteella --Myyjällä lienee yleensä todistustaakka tuottamuksen puuttumisesta -- Tuottamusvastuun ja kontrollivastuun ero ei useinkaan kovin suuri KSL:n mukaan ostajalla on aina oikeus korvaukseen virheen aiheuttamista välittömistä vahingoista --Myyjällä ei ole käytössään mitään vapautumisperustetta.

61 Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaist oikeuskeinot
Yleisiä soveltamisperiaatteita --Lievemmät keinot ensisijaisia -- Oikeuskeinot voivat kumuloitua: esim. suorituksesta pidättäytyminen + hinnanalennus Velkoja voi valita haluamansa keinon -- Kantaa samalla riskin keinon oikeutuksesta --Sopimuksen purkaminen tms. keino ei vaadi tuomioistuimen päätöstä tms. viranomaistointa Suorituksesta pidättäytyminen

62 Sopimusoikeuden yleisten oppien …
Luontoissuoritusvelvollisuus -- Velkojalla Suomen oikeuden mukaan yleensä oikeus vaatia suoritusta sopimuksen tarkoittamassa muodossa -- Ei tule kysymykseen, jos ---luontoistäyttö mahdoton ---taloudellisesti liikavaikea ---henkilökohtainen vapaus tulisi loukatuksi Hinnan- eli vastikkeen alennus

63 Sopimusoikeuden yleisten oppien …
Vahingonkorvaus -- Ekskulpaatiovastuu eli käännettyyn todistustaakkaan perustuva tuottamusastuu Kontrollivastuu erikseen säännellyissä tilanteissa ja mahdollisesti irtaimen kauppaa muistuttavissa sopimuksissa Ei välittömän ja välillisen vahingon erottelua, ellei siitä erikseen säädetty Vastuunrajoitukset käytännössä tärkeitä. Millaisia lausekkeita käytössä?

64 Sopimusoikeuden yleisten …
Sovitut seuraamukset -- Sopimussakko -- Rikkojaisraha Sopimuksen purkaminen --Joskus myös sopimuksen irtisanominen (mikä purun ja irtisanomisen ero) -- Yleensä irtisanominen on kuitenkin sopimuksesta riippumaton keino kestosopimuksen päättämiseen

65 II erityiskysymysten syvempää tarkastelua

66 Kertasopimukset ja kestosopimukset
Kestosopimuksille ominaista -- Pitkäkestoisen sidonnaisuuden syntyminen -- Toistuva suorittaminen -- Yhteistoiminnallinen jatkuva suhde Kestosopimuksilla lyhyt aikaulottuvuus --Esim. Virhevastuu voi kuitenkin realisoitua myöhemmin. Esim. virhevastuu rakennusurakassa.

67 Purkamisedellytykset
Kaikkiaan merkitystä --Sopimuksen taloudellisen sisällön toteutuksella --Muiden oikeus- ja kompensaatiokeinojen tuottaman hyvityksen riittävyydellä --Sillä, onko luottamus sopimuskumppaniin perustellusti järkkynyt -- Sopimusrikkomusten toistuvuudella ja aikaisempia laiminlyöntejä koskevilla varoituksilla

68 Lyhyen irtisanomisajan ongelm
Taloudellisen tarkoituksen ja sopimusehdon ristiriita? Voidaan esittää, että sopimuksen keskeisenä sisältönä oleva liiketoiminta edellyttää pidempää sopimuskautta kuin irtisanomisehto ja että sopimuksessa on sen vuoksi rakenteellinen ristiriita Mahdollista väittää, että sopimuksen kokonaistarkoitus on painavampi ja vahvemman osapuolitahdon kohteena kuin yksittäinen ehto Toisaalta irtisanomisehto on ollut tiedossa ja sen mukainen riski on voitu ottaa huomioon

69 Lyhyen irtisanomisajan ongelma
Melko tavallista, että sopimuksen jatkuvuus on välttämätön toisen osapuolen taloudelliselle toiminnalle, mutta sopimuksessa on kuitenkin lyhyt irtisanomisaika (esim. 3-6 kk) Irtisanomisajan pituus on nähtävä suhteessa toiminnan vaatimaan sopeutumisaikaan ja siihen, missä määrin irtisanova osapuoli on perustanut toiminnallaan odotuksia sopimuksen jatkumiseen Toisinaan syntyy jännite sopimuksen taloudellisen tarkoituksen edellyttämän esim. vuosien sopeutumisajann ja irtisanomisehdon välillä

70 Lyhyen irtisanomisajan ongelma …
Tyyppitilanne. A investoi B:n tieten sopimuksen tarkoittamaan liiketoimintaan summan, jonka kuoleentuminen edellyttää usean vuoden sopimuskautta. Tämän jälkeen B irtisanoo sopimuksen sen mukaiseen irtisanomisaikaan vedoten. Lojaliteetti-, kohtuus- ja luottamusargumentit

71 Irtisanomisaika Ei välttämätön, jos sopimuksen lakkaamisen ei katsota edellyttävän sopeutumisaikaa Voi puuttua myös välittömän päättämisoikeuden tarpeelliseksi tekevistä syistä (esim. luottamussuhde asianajotoimeksiannossa, terveydenhoitopalveluissa) Ellei määritetty sopimuksessa, tulee sovellettavaksi ”kohtuullinen aika”, johon vaikuttavat sopimuksen kesto, korvaavien sopimussuhteiden mahdollisuus, investointien suuruus ym.

72 Irtisanominen sopimuksen muuttamiskeinona
Ei yleensä oikeuta yksipuoliseen sopimuksen muuttamiseen ja tämän oikeuden pidättäminen ehdoissa on ongelmallista keskeisten muutosten osalta Sen sijaan sopimus voidaan yleensä irtisanoa tai lakkauttaa määräajan päättyessä ja tarjota sopimuskumppanille jatkoa uusin ehdoin Työoikeudessa hyväksytty työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen, jos työnantajalla olisi oikeus irtisanoa sopimus

73 Irtisanominen Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten päättämistapa
-- Ei edellytä mitään erityistä syytä, ellei toisin säädetty tai sovittu -- Irtisanomisaika voi tulla sovellettavaksi Sopimussuhteen lakkauttaminen sinänsä legitiimi intressi Sopimuspakon vallitessa ei ilmeisesti ainakaan täysin vapaata irtisanomisoikeutta

74 Määräaikainen sopimus
Ongelmallisia tilanteita voi syntyä, jos sopimusta jatketaan määräajan tultua täyteen ilman, että sopimustilannetta selvitetään -- Jatkuuko vanha vai syntyykö uusi sopimus? -- Onko jatkokautena kysymyksessä toistaiseksi voimassa oleva sopimus vai vallitseeko aikaisempaa vastaava uusi määräaika?

75 Määräaikainen sopimus
Ei yleensä irtisanottavissa; e tosin estettä sopia irtisanomismahdollisuudesta Päättyy ilman reaktiota määräajan lopussa Jatkokausioptio mahdollinen Voidaanko sopia automaattisesta jatkumisesta, ellei toinen ilmoita ennalta haluavansa lakkauttaa sopimuksen?

76 Kestosopimusten päättymistä koskevat yleiset säännöt
Normaalit päättymisperusteet -- Määräajan täyttyminen -- Irtisanominen Epänormaalit -- Purkaminen -- Raukeaminen

77 Uudelleenneuvotteleminen
Renegationis-ehto: velvollisuus neuvotella sopimuksen tarkistamisesta tiettyjen olosuhdemuutosten tapahtuessa - Onko velvollisuus suostua muutoksiin? - Presumtio lienee heikkojen oikeus vaikutusten puolella, ellei sopimuksesta muuta ilmene. - Onko neuvotteluista kieltäytymisellä itsenäisiä vaikutuksia? - Neuvottelujen tuloksettomuuteen saatetaan liittää esim. oikeus irtautua sopimuksesta

78 Uudelleenneuvotteleminen
Vahvempi muutoskeino esimerkiksi se, että sopimuksessa määrätään ulkopuolinen taho, joka vahvistaa (osapuolia sitovasti uuden sopimussisällön neuvottelujen käydessä tuloksettomiksi - Suhde välimiesmenettelyyn? - Muutoksenhaku- tgai moittimismahdollisuus? - Voidaanko lopputulokseen puuttua OikTL 36 §:n perusteella?

79 Olojen muuttumiseen perustuva kohtuullistaminen
Olojen muuttumiseen perustuva sovittelu voi olla perusluonteeltaan hyvinkin erilaista kuin alkuperäiseen kohtuuttomuuteen pohjautuva - Voi merkitä alkuperäisen tarkoituksen ylläpitämistä uusissa olosuhteissa - Tukeutuu ajatukseen, jonka mukaan sopimuksen tarkoitus ym. kantavat rakenteet ovat ensisijaisia ja sopimusehtojen vaikutukset voivat olla tähän nähden sattumanvaraisia - Toisinaan samaan tavoitteeseen päästään tulkinnalla

80 Olosuhteiden muutokseen perustava …
Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:94 (liikehuoneiston vuokra) ”Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä riskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liikevaihdon tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.”

81 Olojen muuttumiseen perustuva kohtuullistaminen
Alkuperäinen kohtuuttomuus sovitteluperusteena - Heikomman suoja - Interventio sopimusvapauteen Jälkiperäinen kohtuuttomuus - Olojen muuttuminen on tehnyt alin perin tasapainoisen sopimuksen puuttumista vaativalla tavalla kohtuuttomaksi (esim. koskesta vesi miltei loppunut ja raaka-aineen hinta miltei lopputuotteen hinta).

82 Lojaliteetti- ja tiedonantovelvollisuudet
Missä määrin lojaliteettiperiaatteella voidaan rajoittaa esim. Irtisanomisoikeuden käyttämistä - Voidaanko vaatia toimimaan omien intressien vastaisesti vai ainoastaan pidättymään toimista, jotka vahingoittavat tosita ja joihin itsellä ei ole erityistä tarvetta? Voidaan mahdollisesti asettaa velvollisuus informoida sopimukseen vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin

83 Kestosopimusten tyyppejä
Yritystoimintasopimukset: osakas-, ja yhtiösopimukset Jakelujärjestelmät: jälleenmyynti-, franchising- ja kauppaedustussopimukset Lisenssit: software-, patenttilisenssit ym. Työn tekeminen: työ- ja johtajasopimukset Kapasiteetin vuokraaminen (esim. televerkot)

84 Pitkäkestoisuuden seurauksia
Tarve reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin Voimassaolon sääntely olennainen kysymys -- Irtisanominen /n määräaikaisuus Millainen peruskäsitys sopimuksesta - Ajatellaanko, että sopimuksen sisältö muotoutuu kaikilta osin sopimuksen syntyhetkellä: riskinjako lukittu, sisältö ei reaktioherkkä - Vai, että syntyvaiheessa otetaan kantaa vain tällöin nähtävillä oleviin kysymyksiin, jolloin sisältö voi muuten muovautua taloudellisen tarkoituksen ja muuttuvien olosuhteiden myötä

85 Vahingonkorvausvastuun kehityslinjoja
Sopimusoikeudellisten vastuuperusteiden moninaisuus - Poikkeukseton vastuu: vastuu virheestä kuluttajankaupassa, ei mitään vapautumisperustetta Ankara vastuu - Esim. oikeudellinen virhe, velkakirjan luovuttajan vastuu, vastuu eräissä henkilövahinkotilanteissa (yleisvaarallisuus ym.) Vapautumisperusteiden asema hieman epäselvä, joka tapauksessa kapea-alaisia

86 Sopimusoikeudelliset vastuuperusteet
Kontrollivastuu -- Kauppalaki, KSL, asuntokauppalaki, sähkömarkkinalaki - Välittömien vahinkojen korvausperuste - Vapautuminen edellyttää vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennakoimatonta ja voittamatonta estettä Käännettyyn todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu (ekskulpaatiovastuu) -- Perinteinen pääsääntö sopimusoikeudessa -- Asema käynyt hieman epäselväksi kontrollivastuun myötä -- Käytännössä ainakin asiantuntijapalveluissa ja omaisuutta säilytettäessä

87 Sopimusoikeudelliset vastuuperusteet …
Tavallinen tuottamusvastuu -- Käyttöala sopimussuhteissa vähäinen -- Mahdollisesti heikomman osapuolen vastuu (esim., työntekijän vastuu työnantajalle aiheutuneesta vahingosta)

88 Asiantuntijapalveluihin liittyvä vastuu
Käyttöalana esimerkiksi konsultointi, asianajo, tilintarkastus, kiinteistönvälitys, sijoitus- ja pankkipalveluihin liittyvä neuvonta Taustana palveluiden kasvava merkitys kansantaloudessa. Millä perusteella voidaan konstruoida asiantuntijapalvelut sopimustyypiksi tai sopimusten ryhmäksi Oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa painotettu palveluntarjoajan korkea-asteista huolellisuusvelvollisuutta Velvollisuuksiin voi kuulua oma-aloitteinen huolehtiminen asiakkaan edusta

89 Huolehtiminen asiakkaan edusta
Esimerkki KKO 1998:57: ” Huoneistokeskus Oy ei ole kuitenkaan näyttänyt sen edustajan ennen kauppahinnan loppuerien maksamista kirjallisesti tai suullisesti riittävän selvästi ja yksityiskohtaisesti selvittäneen Väisäselle, että loppuerän maksun oli tapahduttava tuolle pankkitilille, jota Väisäsen maksamat kauppahinnan loppuerät varmuudella tulivat käytetyiksi Oy MM-Point Ab:n luoton suoritukseksi niin , että Väisänen sai ostamansa osakkeet rasitteista vapaana haltuunsa.”

90 Asiantuntijan velvoitteet
Toimeksiannon perustana olevien tietojen selvittäminen voi kuulua palveluntarjoajan vastuulle KKO 1998:80: ” Konsultti on antanut neuvonsa verotuksen asiantuntijana. Hän on ollut tietoinen siitä, mikä vaikutus siirtokelpoisella vuokraoikeudella ja sen kestolla oli veroseuraamukseen. Hän ei ole voinut lähteä siitä, että Raikamo olisi tiennyt kyseisen erityistietämyksen vaativan seikan merkityksen verotuksessa. Tämän vuoksi konsultin olisi täyttääkseen toimeksiannon huolellisesti tullut varmistua siitä, että hänen saamansa tiedot olivat täsmälliset, eikä hän ole saanut luottaa vain Raikamon omaan asiantuntemukseen.”

91 Asiakirjojen laatimistehtävä
Asiakirjojen laatimistehtävissä asetettu pitkälle menevä vastuu toimeksiantajan tarkoitusten toteutumisesta ja oikeustoimen juridisten vaikutusten selvittämisestä KKO 1999:19: ” Toimeksiantotehtävän osakeyhtiön puolesta vastaanottanut Kurki on Lehtisareen ilmoituksen perusteella tiennyt Lehtisareen ja Hietalan tarkoituksen olevan, että Hietala ei joudu vastuuseen kommandiittiyhtiön veloista. Osakeyhtiön tehtävänä ei siten ole ollut pelkästään sopimusasiakirjojen laatiminen, vaan sen on samalla pitänyt ottaa huomioon sen tiedossa olleet sopimusjärjestelyn tavoitteet.”

92 Asiantuntijan vastuun ulottuvuus
Asiantuntijan sopimusperusteinen vastuu saattaa ulottua myös toimeksiantajan sopimuskumppaniin tai edunsaajaan KKO 1992:165: Toimeksisaajan vastuu lahjan saajaa kohtaan. KKO 1999:19: ”Toimeksisaajalla voi kuitenkin olla toimimis- tai tiedonantovelvollisuus myös toimeksiantajan sopimuskumppania kohtaan esimerkiksi oman menettelynsä tai tehtävän sisällön perusteella taikka muutoin tehtävän suorittamiseen liittyvistä olosuhteita johtuen.”

93 Välittömän ja välillisen vahingon erottelu
Ydintilanteiden osalta yksinkertainen -- Sopimusrikkomuksen selvittelyyn ja reklamaatioon liittyvät kulut -- Saamatta jäänyt suorituksen arvo (myös hinnanalennuksen suojaama intressi) --Hinnanerokorvaus

94 Välitön ja välillinen vahinko …
Välillistä vahinkoa -- Suorituksen saamatta jäämisetä koitunut tulon tai tuotannon menetys -- Omalle sopimuskumppanille maksetut hyvitykset ensimmäisessä sopimussuhteessa tapahtuneesta häiriöstä seuranneen sopimusrikkomuksen vuoksi

95 Välitön ja välillinen vahinko
Ongelmallisempia tilanteita -- Tilanteita, joissa sopimuksen kohde aiheuttaa tuotevahingon yritysomaisuudelle (ei tuotevastuulain piirissä) -- s. KKO 1997:61 (oppi välittömästä käyttöyhteydestä) Arvopaperinvälityksessä tapahtuneen häiriön vuoksi saamatta jäänyt tuotto tai syntynyt tappio -- Välillisen vahingon piirteitä, muta vahinko kohdistuu yleensä ainoaan asiakkaalla olevaan intressiin

96 Vastuunrajoitusehtojen tyypit
Korvausvastuun perustetta koskevat ehdot -- Force majeure –ehdot ja muut vastuusta vapauttavia perusteita määrittelevät ehdot; pitkälle vietynä esim. avainhenkilön sairastuminen on fm. Korvausvatun määrää koskevat ehdot -- Vastuulla kiinteä enimmäismäärä -- Vastuulla vastasuorituksen määrään sidottu enimmäismäärä -- Välillisiä vahinkoja ei korvata Vastuun muita edellytyksiä koskevat ehdot -- Reklamaatio- ja vanhentumisajat ym.

97 Vastuunrajoitusten arviointi
Vastuunrajoittamisintressi usein hyväksyttävä -- Ei haluta ottaa vastuuta odottamattomista tapahtumista tai sopimuskumppanin tuntemattomista intresseistä -- Voi olla myös vakuutussuojan edellytys Kohtuullisuusarviointi -- Kuluttajalainsäädäntö lähtee yleensä vastuunormien pakottavuudesta, jolloin vastuunrajoitukset sitomattomia -- Muuten lähtökohtaisesti sallittuja

98 Vastuunrajoitusehtojen kohtuullisuusarvionti
Elinkeinoelämän suhteissa tiettyjen (etenkin välillisiä vahinkoja koskevien) vastuunrajoitusten yleisyys puoltaa niiden hyväksyttävyyttä Kysyä voidaan, millainen vastuu jää jäljelle Samoin merkitystä sillä, mitä mahdollisuuksia vahinkoriskin pienentämiseen tai siltä suojautumiseen kummallakin osapuolella on -- Toimintajärjestelyt (varaston ylläpitäminen, lyhyisiin toimitusaikoihin sitoutumisen välttäminen ym.) -- Vakuuttaminen

99 Oikeustapaus 3 Yrittäjä A ja osastopäällikkö B, joka oli Kompus Oy:n palveluksessa, olivat viikon ajan neuvotelleet yhteistoimintasopimuksesta A:n ja Kompus Oy:n välillä. Pari päivää neuvottelujen jälkeen B tapasi :n ravintolassa, jolloin B esitti A:lle koneella kirjoitetun asiakirjan. B ilmoitti, että asiakirjassa oli se sopimus, josta neuvotteluja oli käyty. Asiakirjaa silmäiltyään A kirjoitti siihen nimensä. Kun Kompus Oy seuraavassa kuussa vaati A:ta noudattamaan sopimusta, A ilmoitti, ettei sopimus sitonut häntä, koska siinä oli kohtia, jotka eivät vastanneet käytyjä neuvotteluja. Suorastaan lainvastaisena ja hänen kannaltaan erityisen yllättävänä A piti sitä, ettei sopimuksessa ollut irtisanomisehtoa. Hän ei suostuisi olemaan ikiajoksi sidottuna mihinkään sopimukseen. Lisäksi A selitti olleensa allekirjoitustilaisuudessa alkoholin vaikutuksen alaisena ja väitti, ettei B:llä ollut yhtiönsä edustusoikeutta. Ratkaisu!

100 Oikeustapaus 4 A tarjosi kirjeessään B:lle ostettavaksi omistamansa uuden ruohonleikkurin pyytäen samalla B:tä vstaamaan mennessä. B postitti hyväksyvän vastauksensa postileiman päiväyksetä päätellen , mutta tuntemattomasta syystä posti toi sen perille vasta A ei toimittanut tavaraa. B:n vaatiessa sopimuksen täyttämistä A katsoi, ettei hän ollut enää tarjoukseensa sidottu, etenkin, kun ruohonleikkureiden myyntihinnat olivat nousseet 20 %. Tilanteen oikeudellinen arviointi.

101 Oikeustapaus 5 A oli tarjonnut lehti-ilmoituksella myytäväksi omistamiaan asunto- osakkeita eurolla sekä venettään eurolla. B ilmoitti halukkuutensa ostaa niin osakkeet kuin purjeveneenkin ja maksoi asunto-osakkeiden kaupan vakuudeksi A:lle euroa ja myös purjeveneestä A:lle euroa. Kauppojen jäätyä syntymättä B kääntyy puoleesi ja tiedustelee, onko hänellä mahdollisuuksia saada A:lle maksamansa erät takaisin. Perusteltu vastaus.