Sosiaalihuollon termikartoitus

Esitys aiheesta: "Sosiaalihuollon termikartoitus"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalihuollon termikartoitus
Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä Syyskuu 2005

2 Selvitystyön tarkoitus
sosiaalihuollon termien kokoaminen yhteen erilaisista lähteistä aineiston pohjalta tehtävät ehdotukset jatkotoimista sanastotyössä näkökulmina termien yhteys lainsäädäntöön termien määrittelyn taso termien ja termistöjen keskinäinen yhteys Useissa eri yhteyksissä on todettu, että sosiaaliala ja sosiaalihuolto on hyvin laaja kokonaisuus, jonka hahmottaminen kokonaisuudessaan on milteipä mahdoton tehtävä. Yksin sosiaalityön käsitteen haltuun ottamista on pidetty haasteena, jonka eteen on tehty paljon työtä. Sosiaalihuoltoa kaikkine osa-alueineen ei ole määritelty tyhjentävästi. Tässä selvityksessä pyrittiin kartoittamaan tämän määrittelyn tilaa ja nimeämään sen pohjalta haasteita työn jatkamiselle. Näkökulmat: 1)     termien yhteys sosiaalihuoltoa ohjaavaan lainsäädäntöön. Palvelujen sisältöä ja järjestämistä ohjataan säädöksillä, joten tilastoinnissa ja kirjaamisessa käytettävillä termeillä tulee olla yksiselitteinen yhteys lainsäädäntöön. Toisaalta myös lainsäädäntöä tulee tarvittaessa uudistaa vastaamaan kehittyviä palveluja ja työssä esiintyviä tarpeita. 2)     termien merkityksen määrittelyn taso. Vain osa käytännön työssä käytettävistä termeistä on määritelty terminologisin menetelmin. Osa esiintyy ainoastaan esimerkiksi palvelukuvauksissa tai tilastoinnissa. Eri tarkoitteille on myös olemassa useita eri nimikkeitä eri yhteyksissä. 3)     termien ja termistöjen keskinäinen suhde ja niiden liittyminen hierarkkiseksi ja toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi

3 Selvityksen aineisto terminologiset sanastot
tesaurukset ja sanaluettelot luokitukset tilastot lainsäädäntö Terminologian terminologiaa: Sanasto: terminologisin menetelmin laadittu ammattialakohtainen termistö, joka muodostuu käsitteitä vastaavista termeistä ja niiden määritelmistä sekä käsitteiden suhteita kuvaavista käsitekaavioista. Tesaurus määritellään Sanastotyön käsikirjassa tietyn alan kattavaksi tiedon tallennukseen ja hakuun käytettäväksi sanojen luetteloksi. Tesauruksessa esitetään sekä asiasanat, joita käytetään hakusanoina, että sanat, jotka korvataan haussa asiasanoilla (ohjaustermit). Tesauruksessa kuuluu olla myös viittaukset ylä- ja alakäsitteitä kuvaaviin asiasanoihin. Tesaurusta ei tulisi käyttää sanakirjan tavoin, koska se on tavallaan keinotekoinen hakukieli, jossa termit eivät välttämättä tarkoita samaa kuin luonnollisessa kielessä. Sanaluetteloksi kutsutaan aakkoselliseen tai systemaattiseen muotoon järjestettyjä termejä, joihin ei liity määritelmiä. Termeihin on usein liitetty vieraskieliset vastineet ja niitä laaditaan esimerkiksi kielenkääntämisen apuvälineiksi. 1)     terminologisesti laaditut sanastot: Sosiaaliturvan sanasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten, Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä, Palveluketjusanasto, Sosiaalityön sanasto 2)     tesaurukset ja sanaluettelot: Sosiaalialan asiasanasto, Sosmeta-sanasto 3)     luokitukset: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006, Toimialaluokitus, Stakesin palveluluokitusluonnos, Sosiaalityön luokitus, Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluluokitus 4)     tilastot: Stakesin tilastot, Kuusikkokuntien vertailuraportit 5)  lainsäädäntö: sosiaalihuollon yleislait (sosiaalihuoltolaki, asiakaslaki), sosiaalihuollon erityislait (perhehoitajalaki ja asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta, asetus omaishoidon tuesta, laki toimeentulotuesta, laki ja asetus lasten päivähoidosta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, vammaistukilaki, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, laki kehitysvammaisten erityishuollosta, isyyslaki, laki lapseksiottamisesta, laki ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lastensuojelulaki ja lastensuojeluasetus, laki sosiaalisesta luototuksesta), muu lainsäädäntö (hallintolaki, laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietolaki, laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

4 Esimerkki termitietueesta
42 termitietue sv termpost en terminological entry; term record määrämuotoinen kooste käsitettä ja sitä vastaavia termejä koskevista tiedoista Termitietueen tallennus- ja esitysmuoto voivat poiketa toisistaan, ja eri tarkoituksiin voidaan käyttää eri esitystapoja tai termitietuemalleja. 42: artikkelin (termitietueen) numero termitietue: käsitteen termi ja sen synonyymit sekä käsitettä koskeva käyttöaluemerkintä vastineet terminologisesti laadittu rajaava ja yksilöivä määritelmä Määritelmä sisältää vain sellaisen käsitettä koskevan olennaisen tiedon, jonka avulla käsite voidaan yksilöidä ja erottaa lähikäsitteistä. Määritelmän tulisi sisältää viittauksen lähimpään hierarkkiseen yläkäsitteeseen ja sen lisäksi muut erottavat käsitepiirteet. Määritelmä aloitetaan pienellä kirjaimella eikä sen lopussa ole pistettä. Se ei siis ole kokonainen virke. määritelmää täydentävät lisätiedot Lisätiedoissa esitetään huomautuksia käsitteen sisällöstä ja käytöstä sekä annetaan esimerkkejä. Lisätiedot esitetään kokonaisina virkkeinä ja sisennettynä. Kursivoinnilla esitetään viittaus muualla sanastossa määriteltyihin käsitteisiin. lähde: Nykänen ja Kalliokuusi 1999

5 Hyvän termin kriteerit
läpikuultavuus erottuvuus tarkoituksenmukaisuus johdonmukaisuus soveltuvuus johdosten muodostamiseen lyhyys kielellinen moitteettomuus omakielisyys 1 läpikuultavuus (termi kuvaa hyvin käsitteen sisältöä) 2 erottuvuus (termi erottuu selkeästi lähikäsitteiden termeistä) 3 tarkoituksenmukaisuus (termi ei herätä vääriä tai negatiivisia mielikuvia) 4 johdonmukaisuus (termi kuvastaa käsitteiden välillä olevia suhteita käsitejärjestelmässä) 5 soveltuvuus johdosten muodostamiseen 6 lyhyys 7 kielellinen moitteettomuus 8 omakielisyys

6 Määrittelyn puutteellisuus
sisäinen kehä 7 sosiaalietuus; sosiaaliturvaetuus sosiaaliturvan tarjoama etuus Sosiaalietuuksia ovat mm. asumistuki, lasten kotihoidon tuki ja toimeentulotuki. Yksi vajavaisesti määritellyistä sosiaaliturvan ja sosiaalihuollon keskeisistä käsitteistä on sosiaalietuus. Palaan kohta siihen, missä mielessä sosiaalietuuden käsite on keskeinen sosiaaliturvan alueella, mutta ensin tarkastelen sitä, miksi pidän käsitteen määrittelyä puutteellisena. Mikä tekee tästä määrittelystä sisäisen kehän? Se, että etuus-termiä ei ole määritelty sanastossa erikseen. Jos olisi, sosiaalietuuden voisi määritellä viittaamalla ylemmän hierarkiatason määrittelyyn ja lisäämällä siihen rajoittavan tarkennuksen. lähde: Sosiaaliturvan sanasto

7 Sosiaalioikeuden keinot
sosiaaliset etuudet toimeentuloturvan etuudet toistuvaissuoritukset kertasuoritukset palveluetuudet terveyspalvelut sosiaalipalvelut tahdosta riippumattomat toimenpiteet Sosiaalietuuden tai sosiaalisen etuuden käsite on sosiaalioikeuden lähtökohdista katsoen keskeinen osa sosiaaliturvaa. Kaarlo Tuori määrittelee yksilöön kohdistuvat sosiaalioikeuden keinot sosiaalisiksi etuuksiksi ja tahdosta riippumattomiksi toimenpiteiksi. Sosiaalisia etuuksia on hänen mukaansa kahdenlaisia: toimeentuloturvaan kuuluvia ja palveluina saatavia etuuksia. Toimeentuloturvan etuudet ovat luonteeltaan rahamääräisiä, joko kertaluontoisia tai toistuvia. Palveluetuudet perustuvat henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen palvelun antajan ja saajan välillä. Tahdosta riippumattomat toimenpiteet ovat mahdollisia vain erityistapauksissa. Sosiaalihuolto on määritelty sosiaaliavustuksiksi ja sosiaalipalveluiksi. Onko palvelun käsite sellainen, johon voi sisältyä myös vastentahtoisia toimenpiteitä? Toisin sanoen: sisältyykö sosiaalihuollon käsitteen kattamaan alaan muutakin kuin sosiaalipalveluja ja taloudellisia avustuksia. Tuorin sosiaalioikeuden keinojen jaottelun mukaan kuuluisi. lähde: Tuori 2004

8 Toimeentuloturva sosiaalivakuutus sosiaaliavustus
lakisääteinen, pakollinen vakuutus sosiaalisten riskien varalta kattaa mm. Vanhuuden, sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja työtapaturmat sosiaaliavustus sosiaalivakuutusta täydentävä ja sosiaalihuollon tarvetta ehkäisevä perhekustannuksia tasaavat / muut tasakorvausperiaatteen / tarpeen mukaan Tuori kutsuu sosiaalivakuutuksesta ja sosiaaliavustuksista muodostuvaa rahallisten sosiaalietuuksien kokonaisuutta toimeentuloturvaksi, koska niiden tarkoitus on turvata yksilön toimeentulo erilaisissa elämäntilanteissa. Sosiaalivakuutuksen ja sosiaaliavustuksen välinen ero on menettänyt merkitystään, kun sosiaalivakuutukseen kuuluvia etuuksia on enenevässä määrin rahoitettu vakuutusmaksujen lisäksi myös verovaroin ja sosiaaliavustusten toimeenpano on lähes kokonaan siirtynyt Kansaneläkelaitokselle. Tuori käyttääkin sosiaalivakuutuksesta ja sosiaaliavustuksesta yhteistä termiä toimeentuloturva. Tuori jättää sosiaalihuollon kokonaisuudessaan toimeentuloturvan ulkopuolelle. Määrittelyä voidaan arvostella siitä, että myös toimeentulotuki jää näin toimeentuloturvan määritelmän ulkopuolelle. Tuori sijoittaa sen sosiaalihuoltoon viimesijaiseksi toimeentuloturvaksi. lähde: Tuori 2004

9 Sosiaalihuollon lohkot
viimesijainen toimeentuloturva toimeentulotuki yleiset sosiaalipalvelut sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, vammaisten henkilöiden työtoiminta ja työllistymistä tukeva toiminta, lasten päivähoito erityispalvelut lastensuojelu, vammaispalvelut, kehitysvammaisten huolto, päihteiden ongelmakäyttäjien huolto Toimeentuloturva ei Tuorin mukaan kuulu sosiaalihuoltoon, vaikka onkin osa sosiaaliturvaa. Tuori jaottelee sosiaalihuollon kolmeen lohkoon. Hänen mukaansa vastentahtoisia toimenpiteitä voi toteuttaa vain erityispalveluiden lohkoilla, jotka on tarkoitettu tietyille erityisryhmille ja on säädelty erityislainsäädännöllä. Sosiaalihuoltolain perusteella vastentahtoisia toimenpiteitä ei voi toteuttaa. Terminologian kannalta jaottelu on ongelmallinen, koska jaottelu perustuu tarkoitteiden erilaisiin käsitepiirteisiin. Tämä aiheuttaa sen, että luokista tulee päällekkäisiä. Esimerkki: Kehitysvammaisten huolto voi olla esim. sosiaalityötä, kotipalvelua, asumispalvelua, laitoshuoltoa, perhehoitoa jne. lähde: Tuori 2004

10 Sosiaalihuollon sisältö laissa
SHL: sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja… AsL: SHL:ssa mainittuja sosiaalipalveluja, tukitoimia, toimeentulotukea, elatustukea, sosiaalista luottoa sekä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyviä toimenpiteitä… Sosiaalihuoltolaissa sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Asiakaslaissa sosiaaliavustuksista määritellään sosiaalihuoltoon kuuluvaksi ainoastaan elatustuki, josta huolehtiminen on edelleen kunnan sosiaalitoimen tehtävänä. Muut sosiaaliavustukset ovat siirtyneet Kelan tehtäväkenttään.

11 Sosiaalihuollon määritelmä
8 sosiaalihuolto sosiaalialan organisoitu toiminta, jonka tehtävänä on taata yhteiskunnan jäsenille sosiaaliturvaan kuuluvat avustukset ja tietyt sosiaalipalvelut Sosiaalihuolto voi olla yksilökohtaista, yhteisökohtaista tai rakenteellista toimintaa. Pitäisikö sosiaalihuollon käsitemäärittelyn sisältöä muuttaa? lähde: Sosiaalityön sanasto

12 lähde: Sosiaaliturvan sanasto
Sosiaaliturvan sanasto ja Stakesin sanastot sisällyttävät sosiaaliavustuksen kokonaisuudessaan sosiaalihuollon käsitemääritelmään. Sosiaaliavustuksista kuitenkin ainoastaan elatustuki on kunnan sosiaalitoimen tehtäväkenttään kuuluva. Sosiaaliturvan sanastossa omaishoidon tuki on sijoitettu sosiaalihuollon toimeentuloturvaan sosiaalipalvelujen sijasta. Lainsäädännössä se on mainittu yhtenä sosiaalipalveluista, johon kuuluu rahallisen tuen lisäksi palveluetuuksia. lähde: Sosiaaliturvan sanasto

13 Määritelmistä lähtevä hierarkia
sosiaalihuolto; ei: yhteiskunnallinen huolto  sosiaaliturvaan kuuluvat palvelut ja taloudelliset avustukset, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yhteiskunnan jäsenten hyvinvointia ja toimintakykyä laitoshuolto; myös: laitoshoito ja laitospalvelut sosiaalihuolto, johon sisältyy täysihoito ja asuminen sosiaalihuollon laitoksessa avohuolto; myös: avohoito ja avopalvelut laitosten ulkopuolinen sosiaalihuolto; vrt. laitoshuolto Tässä on esimerkki käsitemääritelmistä lähtevästä käsitehierarkiasta. Laitoshuollon ja avohuollon käsitteiden määrittely on tässä tehty siten, että ne kattavan määritelmien mukaan koko sosiaalihuollon. Voiko sosiaalihuollon käsitteen alan kattaa näin yksinkertaisesti: laitoshuolto ja avohuolto? Sosiaalihuollon määritelmässä sosiaaliturva viittaa hierarkkiseen yläkäsitteeseen, palvelut ja taloudelliset avustukset täsmentävät tarkoitteen sisältöä. Laitoshuollon määritelmässä sosiaalihuolto viittaa hierarkkiseen yläkäsitteeseen ja relatiivilauseella ilmaistaan olennaispiirre, joka erottaa laitoshuollon muusta sosiaalihuollosta. Määritelmän sanamuoto tulee valita siten, että se ei sulje pois käsitteen alasta sellaisia tarkoitteita, jotka sinne kuuluvat eikä myöskään salli käsitteen alaan sinne kuulumattomia tarkoitteita. lähde: Sosiaaliturvan sanasto

14 Sanasto- ja luokitustyö rinnan
Luokitus toimii sanastotyön jäsentäjänä, joten sanastotyön kannalta on tarpeen sopia palvelujen johdonmukaisesta luokituksesta. Sanastotyö ruokkii luokitusta tarjoamalla oikeita termejä luokiteltavaksi, joten luokituksen kannalta on tärkeää sopia suositeltavista termeistä alan käsitteille. Toimivaa valtakunnallista palveluluokitusta on mahdoton rakentaa ilman yhteisesti sovittua alan terminologiaa. Termien tarkoitteet vaihtelevat sekä eri maantieteellisillä alueilla että palvelusektoreittain. Toimivan termistön rakentamisessa on välttämätöntä luoda käsitehierarkioita. Tämä puolestaan edellyttää sosiaalialan kokonaisuuden hahmottamista.

15 Hgin palvelusektorit ja -muodot
ASUMISPALVELUT (10) 51 itsenäinen asuminen 52 tukiasuminen 53 palveluasuminen 54 tehostettu palveluasuminen 55 ohjattu asuminen 56 autettu asuminen 57 muu asumisen tuki 58 mielenterveysasiakkaiden asuminen LAITOSPALVELU (11) 62 osavuorokausihoito 63 laitospalvelu 64 laitoksen avopalvelu PERHEHOITO (12) 66 perhehoito 01 Lasten päivähoito 02 Lastensuojelu 03 Muut perheiden palvelut 04 Vammaispalvelu 05 Kehitysvammahuolto 06 Vanhuspalvelu 07 Päihdehuolto 08 Toimeentulotuki 09 Muu sosiaalihuolto 10 Yhteiset tukipalvelut 11 Työllisyyden hoito 20 Hallinto Esimerkiksi lastensuojelun perhehoito on ja kehitysvammaisten perhehoito 05 66 Autettua asumista on vain kehitysvammahuollossa Mielenterveysasiakkaiden asuminen tarkoittaa heille järjestettäviä asumis- ja tukipalveluja silloin, kun heillä ei ole terveysviraston järjestämän aktiivisen, kuntouttavan asumispalvelun tarvetta.

16 Määritellyt käsitteet
sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset ylätason käsitteet (palvelu, asiakkuus, hoito jne.) sosiaaliturvan, -huollon ja -palvelun keskeiset käsitteet (laitos- ja avohuolto jne.) huostaanoton, itsenäisen selviytymisen, tietoturvan ja laadun keskeiset käsitteet sosiaalityön kohteet ja toiminnot

17 Käsitemäärittelyn tarve
toiminnot palvelumuodoittain eri sektoreilla sektorien ja palvelumuotojen erityissanasto (päivähoito puuttuu) ristiriitaisuudet käsitteiden käytössä esim. nuori, nuorisokoti (käytäntö  lainsäädäntö) lähikäsitteitä erottelevat määritelmät esim. perhekoti, sijaiskoti, ammatillinen perhekoti, perhehoitaja Sanastojen perusteella tulee vaikutelma, että päivähoito ei ole kovin kiinteä osa sosiaalihuoltoa, koska sen määrittely puuttuu sanastoista lähes kokonaan.

18 Alemmalle tasolle… palvelusuunnitelmia eri sosiaalihuollon sektoreilla
kuntoutussuunnitelma huoltosuunnitelma erityishuolto-ohjelma hoito- ja kasvatussuunnitelma hoito- ja palvelusuunnitelma jälkihuoltosuunnitelma suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi Asiakastietojärjestelmän tulee tunnistaa käsitehierarkian ylätason käsitteiden lisäksi alemman tason käsitteitä, joita tarvitaan sektori- ja palvelumuotokohtaisen käytännön työn kirjaamisessa. Palvelusuunnitelma toimikoon yksinkertaisena esimerkkinä käsitehierarkiasta. Palvelusuunnitelmia on sekä lakisääteisiä että vapaaehtoisia. Samalle asiakkaalle voidaan samassa sosiaalihuollon palveluprosessissa tehdä useita erilaisia suunnitelmia. Nämä kaikki tulee voida erottaa toisistaan työtä dokumentoitaessa.

19 Ennen kaikkea: Onko meillä yhteinen käsitys sosiaalialan ja sosiaalihuollon käsitteiden sisällöstä? Onko meillä yhteinen käsitys sosiaalihuollon sektorijaosta? Nämä ovat sopimuksenvaraisia asioita!

20 Kiitos! Antero Lehmuskoski Shiftec-tutkimusyksikkö
Terveyshallinnon ja –talouden laitos Kuopion yliopisto