Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003.

Esitys aiheesta: "Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003."— Esityksen transkriptio:

1 Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003

2 Valtiokonttorin toimialat Vakuutus Hallinnon ohjaus Pääjohtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Rahoitus Yhteiset toiminnot

3 Verkkolaskun määritelmä >Sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskun vastaanottajana voi olla sekä yritykset että kuluttajat. >Verkkolaskun tunnusomainen piirre on automaattisuus. Yritysten välisessä laskutuksessa verkkolasku voidaan siirtää automaattisesti laskuttajan tai palveluntarjoajan järjestelmästä vastaanottajan taloushallinnon tai muuhun järjestelmään. >Kuluttajalle lähetetty verkkolasku on kuluttajan valitsemaan palveluun lähetetty verkkolasku, josta on suora yhteys sähköiseen maksamiseen verkkopankissa. >Verkkolaskusta tuotetaan tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä, joka helpottaa laskun kierrätystä, hyväksyntää ja muuta käsittelyä sekä myyjän että ostajan toiminnoissa. >Verkkolaskut voidaan säilyttää sähköisessä arkistossa. (lähde TIEKE)

4 Verkkolaskun hyödyt >Laskuttaja: >nopea laskun välitys >materiaalikustannukset vähenee >asiakaspalvelu paranee >manuaaliset työvaiheet vähenee >sähköinen arkistointimahdollisuus >ulkoistamismahdollisuus > Vastaanottaja: >ei manuaalista laskunsyöttöä >lisäarvopalveluiden tuottaminen (automaattikontrollit) >nopea laskun kierrätys >helpottaa arkistointia >virheet vähenee (tallennus- ja käsittelyvaiheessa) >kirjanpito automatisoituu (lähde TIEKE)

5 Sähköisen hallinnon tavoitteita eGovernment: >Lisää julkisen sektorin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä >Tuottaa asiakaslähtöistä, henkilökohtaista ja syrjimätöntä palvelua >Tukee tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä

6 Kriittisiä menestystekijöitä >Kuinka kansalaiset saadaan vaatimaan parempaa sähköistä palvelua? >Miten virkamiehet saadaan motivoitua muutokseen? >Miten käynnistetään ja saadaan aikaan prosessien ja rakenteiden fundamentaali muutos? >Miten muutosta ja siinä mukana olevia ihmisiä johdetaan? >Miten varmistetaan palvelusivustojen (front office) integroituminen taustajärjestelmiin (back office)? >Miten varmistetaan tietoturvallisuus ja luotettava käyttäjätunnistus? >Miten varmistetaan standardoidut, yleiset ja avoimet liittymät järjestelmien välillä? >Miten ja millä malleilla hyödynnetään yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä?

7 Kuinka vauhdittaa sähköisen hallinnon kehittymistä ? >think big - start small - scale fast >Käynnistämällä käytännön työ niissä kohteissa, joissa siihen on luontaiset edellytykset >Verkkolasku konkreettista hyötyä tuottava hanke >JHS antaa vauhtia - ”Lumipalloilmiö”

8 Taloushallinnon muutostekijöitä Taloushallinto Eläköityminen ja kilpailu työvoimasta Taloudelliset kehykset ja tuottavuusodotukset Johtamisen evoluutio ja kehittyvät tietotarpeet Teknologian ja palvelumallien kehitys Alueellistaminen Sähköisen hallinnon tukeminen

9 Taloushallinto >Taloushallinnon esiselvitys keväällä 2003 >Valtion taloushallinnossa tunnistettu noin 100 miljoonan euron kehittämispotentiaali >Kehittämisohjelma 2003 - 2010 >Lukuisa määrä osahankkeita

10 Nykyinen järjestelmäympäristö Toimittajat Asiakkaat Viraston ydintoiminta CRM Hankinta- toimi Ostolaskut Rondo OR MR Nordea OKO Sampo SP Nordea Palkka HR Laskenta Arkisto KOM Keskuskirjanpito Myyntilaskut Netra Henkilörekisterit MH VK Teknologiainfrastruktuuri

11 Valtionhallinnon tunnuslukuja >12 hallinnonalaa; 117 tilivirastoa >125 000 henkilöä >menot 37 mrd. € >4 milj. ostolaskua >1000 htv ostolaskujen käsittelyä >10 milj. ”myyntilaskua” >500 htv laskutusta ja saapuvan rahan käsittelyä

12 Paperittomuuden tavoitteet 2001 >Parantaa taloushallinnon tiedonsaantinopeutta >Parantaa luotettavuus- ja turvallisuustasoa sekä tarkastettavuutta >Leikata arkistointikustannukset 10 %:iin >Vähentää myyntilaskujen toimituskustannuksia sekä ostolaskujen käsittelykustannuksia 50 %:iin entisestä >Lyhentää maksuaikoja, hyödyntää käteisalennukset sekä välttää viivästyskorot

13 Paperiton taloushallinto >Nykyisiä käyttäjiä HKKK,Valtiokonttori, TEKES, Tiehallinto, PHRAKL, I-S LH, E-S LH, SM, OPM, MMM Tike, MMM, KTTK, GL, RKTL, LTYO, VTT, VM, Verohallinto, MML >2003 lopussa 24 käyttäjävirastoa >2004 lopussa 76 käyttäjävirastoa (tavoite) >2005 lopussa 90 käyttäjävirastoa (tavoite)

14 E-laskujen välitys >Ostolaskujen vastaanottaminen ja myyntilaskujen lähettäminen >Yhteishankinta joulukuussa 2001 >Elma Oyj operaattoriksi >Laskujen vastaanottovalmius noin 10 virastolla >Todellisuudessa laskujen saaminen vaikeahkoa >Läpimurtoa odotetaan