•Kapea kulttuurikäsitys: –kulttuuri taiteen, tieteen jne. tuotteina –kulttuuri yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan kehityksen tilana –kulttuuri erityisesti.

Esitys aiheesta: "•Kapea kulttuurikäsitys: –kulttuuri taiteen, tieteen jne. tuotteina –kulttuuri yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan kehityksen tilana –kulttuuri erityisesti."— Esityksen transkriptio:

1 •Kapea kulttuurikäsitys: –kulttuuri taiteen, tieteen jne. tuotteina –kulttuuri yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan kehityksen tilana –kulttuuri erityisesti julkisen sektorin palveluina –valistuksen traditio: kulttuuri kasvattaa ihmisistä parempia, erityisesti korkeakulttuuri KL 4.10.2007 KULTTUURIMUUTOS JA SUUNNITTELU

2 KULTTUURI •Laajempi kulttuurikäsitys: –Kulttuuri kansan, ryhmän tai yhteiskunnan koko elämäntapana: toimintoina, uskomuksina, tapoina (Smith) –Kulttuuri yhteisöllisen elämän symbolisena ulottuvuutena (Fornäs) –Kulttuuri “teollisuutena”, visio tarina- tai unelmayhteiskunnasta (Jensen)

3 AnkkurinAnkkurin alue, Lahti

4 Ankkurin teollisen historian uuskäyttöä, Lahti

5 Ankkurinrannan teollisen historian uuskäyttöä, LahtiKulttuurien monimuotoisuutta Ankkurinrannan aluella, Lahti

6 Sibeliustalon aula, Lahti

7 Sibeliustalon konserttisali, Lahti

8 Ankkurinrannan teollisen historian uuskäyttöä, LahtiKulttuurien monimuotoisuutta Ankkurinrannan aluella, LahtiSibeliustalo, Lahti

9 Ankkurinrannan teollisen historian uuskäyttöä, LahtiKulttuurien monimuotoisuutta Ankkurinrannan aluella, LahtiSibeliustalo, LahtiAnkkurinrannan yösiluetti, Lahti

10 Siipirataslaiva Ankkurirannassa, Lahti

11 Eriksbergin entinen telakka-alue, Göteborg

12

13 Eriksbergin entiselle telakka-alueelle rakennettu asuinalue, Göteborg

14 Lindholmenin entinen työväen asuinalue, Göteborg

15 GENTRIFIKAATIO: Asuinalueen sosiaalisen rakenteen keski- ja yläluokkaistuminen

16 Lindholmenin entinen työväen asuinalue, Göteborg

17 SEGREGAATIO: Eri sosioekonomisten ja etnisten ryhmien alueellinen keskittyminen

18

19

20

21

22

23

24

25

26 25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2002 (lähde:Pekka Vuori /Helsingin tietokeskus)

27 Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 1992 (Katja Vilkama 2006)

28 Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 2005, (Vilkama 2006)

29 Kaupunki kulttuurien kohtauspaikkanaSMASH ASEM 10.9.2006 (valokuva Olli Salo)

30 Temple Bar, Dublin

31

32 The Liffey Quays, Dublin

33 Temple Barin keskusta-aluetta, Dublin

34 Temple Barin keskusta-aluetta 1993, Dublin

35 Temple Barin keskusta-aluetta, Dublin 1993

36 KAUPUNKIKESKUSTAN UUDISTAMINEN •Kaupunkikulttuurin lähtökohtien hyödyntäminen •”Kuoliaaksi syleilyn” välttäminen •Uusien taloudellisten mahdollisuuksien (esim. matkailu, kulttuuriteollisuus) hyödyntäminen •Liikenneratkaisun runkona kevyen liikenteen reitit ja – alueet, autoilun ja pysäköinnin rajoittaminen •Monimuotoisen toiminnan mahdollistaminen Temple Bar, Dublin 1993

37 Temple Bar - projekti, Dublin 1993

38 Temple Bar - projekti, Dublin 1999

39

40 The Liffey boardwalk, Dublin

41 Temple Bar, Dublin 1999

42

43 Temple Bar Square, Dublin 1999

44 Temple Bar, Curved Street, Dublin 1999

45 Temple Bar, Valokuva-arkisto, Dublin 1999

46 Temple Bar, Lasten kulttuurikeskus, Dublin 1999

47

48 Temple Bar, detaljeja, Dublin 1999

49 Temple Bar, Green Building, Dublin 1999

50 Temple Bar, viikinkiasutuksen pohjakaava katukiveyksessä, Dublin 1999