Antti Lehtinen Vianova Systems Finland Oy

Esitys aiheesta: "Antti Lehtinen Vianova Systems Finland Oy"— Esityksen transkriptio:

1 Antti Lehtinen Vianova Systems Finland Oy 3.4.2017
Novapoint Virtual Map Antti Lehtinen Vianova Systems Finland Oy

2 Vianova Systems Finland Oy
Novapoint tuotteita ja ICT palveluja infra-alan suunnittelu- ja toteuttajaorganisaatioille Omistus: Työntekijät 51 % Vianova Systems AS 35 % Ramboll Finland Oy 14 % Liikevaihto 2005 noin 3,5 M€ Henkilömäärä 27 Toimipisteet Espoossa ja Tampereella Markkina-alue Suomi, Venäjä ja Balttia Vianova Systems toimipisteitä 16 maassa OGC:n (Open Geospatial Consortium) jäsen Yli Novapoint ohjelmistolisenssiä käytössä 22 maassa Yli 7 M€ investointi tuotekehitykseen vuosittain

3 Virtuaalimallien käyttöalueet ja standardit
Mittaus ja paikkatietotekniikka Liikenne ja kunnallistekniikka Rakennusarkkitehtuuri Paikkatietoaineisto karkeaa, mittakaavat luokkaa 1:10000, standardina GML, maisemamallit, kaupunkimallit, aluesuunnittelu ja kaavoitus Liikenne ja kunnalistekniikka vaatii mm tarkkaa aineistoa mm. tarkkaan mitatun maastomallin ja maaperätutkimuksia (maanalaiset kerrokset), virtuaalimallit mm. tarkkoja ja usein suoraan suunnitteluohjelmista generoituja, paljon eri osakokonaisuuksia, standardina LandXML, Suomessa menossa standardoimishanke Infra 2010 ohjelmassa, jonka tavoitteena on luona Pohjoismainen tietomallistandardi Infra sektorille Arkkitehtipuolella standardina yleistynyt IFC, joka sopii hyvin rakennuksien rakenteiden kuvaamiseen, tarkkuustaso myös mm ja menee hyvinkin pieniin detaljeihin topologia, katuverkot, alueet, rakennukset, kasvillisuus, karkea korkeusmalli Standardi: GML katu/tiegeometria, liikenteen-ohjaus, maisemointi, valaistus, tarkka maastomalli Standardi: LandXML seinät, ovet, ikkunat, sähköt, vesi, valaistus, kalustus, … Standardi: IFC

4 Novapoint Virtual Map Virtual Map generoi 3d-virtuaalimallin lähtöaineistosta automaattisesti ja parametrisesti Virtuaalimallin osakokonaisuudet maaston korkeusmalli (käyrät, taiteviivat, hajapisteet, vesipinnat) alueet ja väylät (pellot, kalliot, tiet, rautatiet, joet, jne…) kasvillisuus (puustotulkinta, alueet, jonot, yksittäiset) rakennuskanta (seinälinjat, harjaviivat, julkisivuvalokuvat) kalusteet, kuten aidat, sähkölinjat, valaisimet, liikennemerkit, … 3d-mallinnukset, kuten tarkat IFC rakennusmallit, sillat, patsaat, … Nykytilan ja suunnitelmien välillä ei eroa mallinnuksen suhteen, samat menetelmät Lähtöaineistona mml perukartta, laserkeilaukset, ilmakuvatulkinnat, kartta-aineistot, ortoilmakuvat, valokuvat, ym.

5 Maaston mallinnus GRID maasto TIN maasto approksimaatio, ei tarkka
tuottaa virheellisiä tuloksia (esim. maaston taitteet yllä) - nopea laskea tasatiheä, paljon elementtejä helposti optimoitavissa lod toteutus triviaali tarkka, seuraa aina maaston muotoja oikea kolmioinnin ratkaisu (esim. jyrkänteet, reunakivet, detaljit) hidas laskea tiheä siellä, missä detaljeja hankala optimoida lod toteutukset vaikeita Grid vs. TIN Grid tuottaa vääriä tuloksia, helppo optimoida TIN oikea ja tarkka malli, vaikeampi optimoida Ortoilmakuvat vs. pintamateriaalitekstuurit peitteelliset alueet, kuten katualueet, puistot jne mallia katsellaan yleensä maan pinnalta, ortokuvan tarkkuus valaistuksen neutralisointi (varjot, pilvet, …) Maaston teksturoinnissa voidaan käyttää ortoilmakuvia tai pintatekstuureja. Ortokuvat toimivat hyvin ilmasta katsottuna. Pintatekstuurit tarvitaan, kun katsellaan maan pinnalta tai missä maan pinta on peitteellistä esim. puuston alapuolella.

6 Rakennuksien mallinnus
mittakaava / mallien tarkkuus, kartta vs. IFC automaattinen mallinnus mitatusta aineistosta vaikeaa esim. katon muodot, seinien ulokkeet ja syvennykset Norjassa tehty ohje (SOSI standardi) miten mitatat oikein, jotta automaattinen mallinnus mahdollista valokuvien käyttö kuvaus samasta perspektiivistä, mistä mallia katsotaan peitteellisten alueiden “maalaus” (esim. puut julkisivun edessä) kattojen teksturointi ortoilmakuvista harvoin kohdallaan valaistuksen neutralisointi ja normalisointi, jotta laskennalliset valaistustarkastelut mahdollisia (sunlight analysis, kaavoitus)

7 Haasteita 3d-maaston mallintamisessa
Aineiston tuottaminen, jotta mallinnus automaattista virheettömyys, standardisointi, parametrisointi Tiedonhallinta (aineistot ovat isompia kuin muisti) tekstuurimassa, geometriamassa millimetrin tarkkoja detaljeja vs. laajoja alueita Virtuaalimallit muutakin kuin maan pinta, rakennukset ja puusto kalusteet, aidat, liikennemerkit, valaisimet ja muut elementit ja detaljit HUOM! Rauta kehittyy, perinteiset LOD esitykset ei välttämättä edes tarpeen enään, grafiikka ei enään pullonkaula, pullonkaula on tiedonhallinta / keskusmuisti Novapoint Virtual Map tavoitteena siirtyä v avoimelle OpenSceneGraph alustalle, mikä mahdollistaa “tuotteiden” yhdistämisen plug-in ajattelulla

8 Demot Finnoon kiertoliittymän virtuaalimalli
tyypillinen katusuunnitelman virtuaalimalli kaupungin oma kartta- ja maastomalli katupinnat kolmioimalla suunnitelman 3d-tiedoista liikennesimulaatio TKK yhteistyössä HUTSIM ohjelmasta Oulun matkakeskuksen virtuaalimalli kaupungin omaa paikkatietoaineistoa ja mitattua maastoaineistoa (verrattavissa kartta / GML tietoon) tarkempi katu-infran mallinnus ja valokuvatut rakennukset (verrattavissa LandXML tietoon) tarkka matkakeskuksen 3d-malli upotettuna ympäristön malliin (verrattavissa IFC rakennustietoon)