Elokuvan keskeiset piirteet vakiintuvat

Esitys aiheesta: "Elokuvan keskeiset piirteet vakiintuvat"— Esityksen transkriptio:

1 Elokuvan keskeiset piirteet vakiintuvat
1910-LUKU Elokuvan keskeiset piirteet vakiintuvat

2 Elokuvan kehitystrendejä n. 1905-1918
Elokuvateatterit syntyvät Pitkä elokuva syntyy Kerronnallisuus vakiintuu Tähtijärjestelmä syntyy Kansalliset elokuvat alkavat muotoutua Hollywood nousee valtaan

3 USA: Kohti Hollywoodia
Nickelodeonit, pitkät elokuvat ja elokuvatähdet

4 Nickelodeon-buumi: kiinteät elokuvateatterit
: kiinteiden elokuvateatterin määrä kasvoi huimasti: NICKELODEONIT Nickelodeon: (”nickel”= 5 sentin kolikko, tavallinen sisäänpääsyn hinta; ”odeon”= teatteri) eräänlainen markkinateltan ja nykyisentyyppisen elokuvateatterin välimuoto; kuitenkin kiinteä. pieniä liikkeitä, istumapaikkaa ohjelma min yleensä vain 1 projektori ---> kelojen välillä muuta ohjelmaa (laulaja, taikalyhtykuvia) 1910: suurissa kaupungeissa lähes nickelodeonia yhden arvion mukaan 26 miljoonaa kävijää viikossa (n. 1/5 Usan väestöstä) esim. NY 1907: kulut $500 vko, tulot $2000 vko.

5 Nickelodeon

6 Nickelodeonit: leviämisen syitä
Kiinteíllä elokuvateattereilla merkittävä vaikutus elokuvien tekotapaan, pituuteen ja kerrontaan halvempia kuin vaudeville-esitykset säännöllisempiä kuin markkinaesiintyjät kulut alhaisia yksinkertaiset puupenkit ei ennakkomainontaa (sisäänheittäjät) elokuvien nimet kylteissä teatterin ulkopuolella Hyvä kate elokuvia ruvettiin myymisen sijasta vuokraamaan samaa elokuvaa ei enää tarvinnut esittää niin kauan, että ostohinta saatiin takaisin vaan ohjelmaa voitiin vaihtaa 2,3, 4 kertaa viikossa, jopa päivittäin seurauksena säännölliset kävijät Elokuvia tarvittiin enemmän: tuotanto lisääntyi (elokuva / viikko) elokuvat muuttuivat vakiintuneeksi viihteeksi tuotanto uutispätkistä enemmän tarinaelokuviin

7 Nickelodeonit & mogulit
Nickelodeonit monien myöhempien elokuvamogulien lähtökohta Warner Brothers: Jack, Albert, Sam ja Harry Warner Carl Laemmle (Universal) - Chicago 1906 Louis B. Mayer (MGM:n toinen M) Adolph Zukor (myöh. Paramountin johtaja) William Fox (20th Century Fox) Marcus Loew (Loew's ---> MGM) Sam, Harry, Jack & Albert Warner 1926

8 Pitkän elokuvan (feature) nousu (USA)
"Feature” : alunperin tarkoitti tärkeintä esitystä, pääkuvaa (joka esiintyi esim. mainoksissa.) Myöhemmin termi alkoi assosioitua pidempiin elokuviin. 1909 paikkeilla jotkut amerikkalaiset tuottajat alkoivat tehdä monikelaisia elokuvia. Koska tuottajien järjestön MPPC:n säännöt sallivat vain yhden kelan levityksen kerrallaan, tällaiset elokuvat laitettiin levitykseen kela/ viikko -periaatteella. : Vitagraph-yhtiö myi elokuvan Life of Moses viitenä erillisenä kelana. Kun kaikki 5 olivat levityksessä, jotkut esittäjät päättivät esittää ne yhdellä kertaa peräkkäin.

9 Pitkän elokuvan nousu (USA)
Euroopassa levityssysteemi oli joustavampi ja monikelaiset elokuvat olivat tavallisia. Kun näitä vietiin USAan, niitä näytettiin yleensä kokonaisina paremmissa teattereissa nickelodeoneita korkeampaan hintaan. esim. italialainen Troijan tuho suuri menestys vuonna 1911 tuontielokuvien paine johti myös amerikkalaisia yhtiöitä levittämään pitikiä elokuvia yhtenä yksikkönä. 1910-luvun puoliväliin mennessä pitkistä elokuvista tuli ohjelmiston perusyksikkö paremmissa teattereissa. Troijan tuho (1911)

10 D.W. Griffith ( ) Ajan tunnetuin ohjaaja David Wark Griffith ( ) Nousi maineeseen Biograph-yhtiössä ennen vuotta 1910 1913 lähti Biographilta - Judith of Bethulia (4-kelainen elokuva) The Birth of a Nation (12 kelaa = n. 3 h) Suvaitsemattomuus (14 kelaa = n. 3,5 h) 1919- Broken Blossoms Way Down East Muita Thomas Ince Cecil B. DeMille

11 Suvaitsemattomuus (1916)

12 Pitkä elokuva Euroopassa
Tanska: n muutama suosittu 45 min elokuva (Afgrunden, Den Hvide Slavehandel) Italia: historialliset elokuvat (Troijan tuho, Cabiria) suosittuja Ranska: sarjafilmit (Fantomas, Les Vampires) näyttivät tietä n alkaen monet elokuvat jo n. 2 tunnin mittaisia (mm. Atlantis / Tanska)

13 Tähtijärjestelmä (USA)
Nickelodeon-vaihe: elokuvia myytiin tuottajayhtiön nimellä (Edison, Vitagraph) - elokuvantekijöitä tai näyttelijöitä ei mainittu ennen harvat näyttelijät esiintyivät elokuvissa niin säännöllisesti, että heidät olisi tunnistettu. tällöin alettiin palkata näyttelijöitä pidempiaikaisilla sopimuksilla 1909 mennessä katsojat osoittivat spontaania kiinnostusta suosikkejaan kohtaan näyttelijöiden nimiä kysyttiin teatterinpitäjiltä -studioilta pyydettiin valokuvia

14 Tähteyden synty Aluksi esiintyjiä ei tunnettu nimeltä (puhutaan ns. "valkokangaspersoonallisuuksista") 1910 mennessä jotkut yhtiöt rupesivat käyttä-mään näyttelijöidensä nimiä markkinoinnissa näyttelijät mainostilaisuuksissa valokuvia teatterien auloissa nimiä mainoksissa 1911 ensimmäinen fanilehti The Motion Picture Story Magazine

15 ”Ensimmäinen elokuvatähti”: Florence Lawrence(1886-1938)
Yleisön suosikiksi nousi Biograph-yhtiön elokuvissa esiintyvä nainen, jonka nimeä ei tiedetty ("valkokangas-persoonallisuus") Hänestä alettiin käyttää nimitystä "The Biograph Girl" 1910 Carl Laemmle palkkasi hänet IMP-yhtiöön (Independent Motion Picture co.) tekaistu onnettomuus, joka vuodettiin lehtiin yritti saada kehitettyä käsitteen "The IMP girl" yleisö halusi nimen Loukkaantui myöhemmin tulipalossa ja lopetti esiintymisen

16 Lilian Gish

17 Richard Barthelmess

18 Mary Pickford

19 Douglas Fairbanks Sr.

20 Sessue Hayakawa

21 William S. Hart

22 Roscoe ”Fatty” Arbuckle

23 Koomikkoja

24 Eurooppa: Asta Nielsen (1883- 1972)
Yksi ensimmäisistä kansainvälisistä elokuvatähdistä Nousi esiin tanskalaisessa elokuvassa Afgrunden (1911 engl. The Abyss, ohj. Urban Gad) tumma, laiha, suurisilmäinen esitti rakkauden tuhoamia naisia (vietelty ja hylätty; uhraa itsensä rakastamansa miehen tähden) myös komedioita siirtyi myöhemmin Saksaan

25 Hollywood syntyy

26 Taustaa: patenttisodat (1907-1912)
Edison- ja American Mutoscope & Biograph –yhtiöt pyrkivät kontrolloimaan elokuvantekoa Väline: pantentit ja The Motion Picture Patents Company (MPPC) Rojaltit Tärkein patentti: Latham-luuppi Vastapuolella ns. riippumattomat yhtiöt (Independents), jotka eivät halunneet maksaa Mm. Pinkertonin agentit 1912 oikeuden päätös kumosi MPPC:n vaateet

27 Siirtyminen Hollywoodiin
Ensimmäiset amerikkalaiset elokuvayhtiöt toimivat idässä (New Jersey; New York, Philadelphia) ja keskilännessä (Chicago) 1908 alkaen jotkut yhtiöt lähettivät yksiköitä kuvaamaan talviaikaan parempaan ilmastoon (NY:sta Floridaan, Chicagosta länteen) 1910 alkaen useita studioita alkoi pysyvämmin toimia Los Angelsin lähistöllä (mm. Biograph talvisin D.W.Griffithin johdolla) 1910-luvun alkuvuosina LA:n alueesta kehittyi keskeinen elokuvatuotannon paikka USAssa Hollywood oli yksi esikaupunki, jonne studioita perustettiin; nimestä tuli koko elokuvateollisuuden symboli Päätökset tehtiin edelleen idässä

28 Hollywoodiin alueen etuja
ilmasto oli kuiva, kirkas , joten ulkokuva-ukset olivat mahdollisia suurimman aikaa vuodesta erilaisia maisemia ja maastoja meri, aavikko, vuoristo, metsä, kukkulat westernistä oli tullut suosittu --> näytti paremmalta lännessä kuvattuna kuin New Jerseyssä William S. Hart ja kuvausryhmä Incevillessä

29 Hollywoodin nousu 1912-1919 Studiosysteemin lähtökohdat
Hollywoodin myöhempien suurten studioiden lähtökohtana oli yleensä kahden tai useamman pienemmän firman yhdistyminen Yhtiöt bisneksen eri osa-alueilta (tuotanto, levitys, esitys); usein levitysfirma keskeinen -> suuntautuminen kohti vertikaalista integraatiota (= yksi firma hallitsee bisneksen kaikkia osa-alueita – ja sulkee muut pois)

30 Hollywood ottaa vallan maailmanmarkkinoilla
vuoteen 1912 asti amerikkalainen elokuvateollisuus oli keskittynyt kilpailemaan kotimarkkinoiden hallinnasta Hiljakseen alettiin tajuta, että elokuvien viennistä saisi rahaa. Amerikkalaiset elokuvat olivat kohtalaisen suosittuja, mutta eivät yltäneet Ranskalaisten ja italialaisten elokuvien suosion tasolle. I maailmansota heikensi ratkaisevasti eurooppalaisia kilpailijoita Arvio: "Ilman I maailmansotaa Hollywood ei ehkä olisi saavuttanut maailmanlaajuisesti johtavaa asemaa." (Bordwell&Thompson, Film History, 55)

31 Sodan jälkeen tilanne jatkui
vuoteen 1917 mennessä elokuvia budjetoitaessa otettiin huomioon sekä kotimaiset että ulkomaiset tulot  súuremmat budjetit  suuremmat tuontantoarvot (näyttävyys) Esim. Ranskassa budjetti $ / elokuva, USA:ssa $ / elokuva suurin osa rahoista saatiin takaisin jo kotimarkkinoilla; elokuva voitiin myydä ulkomaille halvalla  paikallinen tuotanto heikkeni Hollywood säilyttänyt edun 1910-luvulta lähtien: suuremmat budjetit, halvemmat hinnat Nykyään yli puolet amerikkalaisten elokuvien tuotosta tulee ulkomaanmyynnistä: 2006 amerikkalaisten elokuvien lipputulot yhteensä 25 miljardia dollaria, josta USA:n osuus 9,5 miljardia.

32 Studioiden mahti Suuret studiot kontrolloivat koko elokuvabisnestä USA:ssa 1920-luvulta 1940-luvun loppuun Keskeinen syy vertikaalinen integraatio: kun samat yhtiöt kontrolloivat sekä suosituimpien elokuvien tuotantoa ja levitystä että hallitsivat tärkeimpiä elokuvateattereita (esitystoimintaa), oli ulkopuolisten lähes mahdotonta päästä markkinoille Block booking –käytäntö 1920-luvulta lähtien studiot myivät elokuviaan ”blokeissa”: jos halusi menestyselokuvan teatteriinsa, oli pakko ottaa myös joukko muita elokuvia Takasi tuloa myös heikommista tuotannoista

33 Hollywoodin kulta-ajan studiot (1930-40-luku)
BIG FIVE: Paramount, Warner Brothers, Fox, MGM [RKO 1928] täysi vertikaalinen integraatio LITTLE THREE: Universal, United Artists, Columbia = eivät omistaneet teattereita näiden studioiden perusta syntyi 1910-luvulla

34 HOLLYWOOD: Työnjako Tuotanto haluttiin tehokkaaksi
1914 mennessä ohjaajan ja tuottajan tehtävät erilleen Muutenkin tehtäviä eriytettiin hyvinkin pitkälle esim. käsikirjoitusosastot: kirjoittajia, jotka keskittyivät juoneen, dialogiin, väliteksteihin ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script) toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin voitiin arvioida paljonko yksittäinen elokuva tulee maksamaan eri henkilöiden toiminta voitiin koordinoida (vaikka eivät olleetkaan välttämättä suoraan tekemisisissä) lavastaja: suunnitteli käsikirjoituksen pohjalta lavasteet kuvausten jälkeen leikkaja yhdisti otokset niiden alussa olevien numeroiden pohjalta (vastasivat käsikirjoituksen numeroita) otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa

35 HOLLYWOOD 1910-luvulla: Studiotilojen rakentaminen
Aluksi ulkokuvauksia katetuilla näyttämöillä Ensimmäiset studiot valaistiin luonnonvalolla (lasikatot) myöhemmin "pimeitä" studioita lasikatot peitettiin rakennettiin ikkunattomia tiloja - valaistus lampuilla; suurempi kontrolli valaistukseen, paremmat efektit Lisäksi suuria kuvausalueita (backlots), joille rakennettiin suuria lavasteita ulkokohtauksia varten (käytettiin uudelleen ja uudelleen) näitä ei ollut esim. Ranskassa, jossa studiot toimivat lähinnä Pariisissa Muualla kuin Hollywoodissa ei vastaavaa määrää erikoistuneita työntekijöitä harvoilla ulkomaisilla studioilla vastaavia resursseja

36 Tuottaja Thomas H. Incen keinovalostudio Incevillessä 1910-luvulla
Tuottaja Thomas H. Incen keinovalostudio Incevillessä 1910-luvulla. Ikkunat on peitetty verhoilla. Myöhemmissä studioissa ei ollut ikkunoita.

37 Elokuvanteon periaatteet Hollywoodissa 1910 -luvulla
Jatkuvuusleikkaussysteemi vakiintui establishig shot - cut-ins kuva-vastakuva yleistyi vuoteen 1917 mennessä; käytännössä joka filmissä tuolloin vuoteen 1917 mennessä jatkuvuusleikkauksen periaatteet oli luotu 1910-luvulla myös otoksiin uutta: yhdestä suunnasta tuleva "efektivalaistus” Cecil B. De Mille : The Cheat (1915) The Cheat (1915)

38 Elokuvanteon periaatteet Hollywoodissa 1910 -luvulla
Juonen rakentamisen periaatteet: selkeä syy-seurausketju; keskeinen tekijä henkilön psykologia (ei luonnon / yhteiskunnan voimat) jokaisella henkilöllä tietyt, selkeät piirteet päähenkilöllä selkeä päämäärä (menestys työssä, urheilussa, tms.) henkilön päämäärät ristiriidassa toisten henkilöiden halujen kanssa ---> konflikti, kamppailu; ratkeaa vasta lopussa (onnellinen loppu) ei vain yhtä, vaan kaksi juonilinjaa (toiseen yleensä liitty romanssi) jännitystä: deadlinet, laajenevat konfliktit, viime hetken pelastukset