Vapaa-ajan merkitys lisääntyy Riitta Hanifi 23.3.2011.

Esitys aiheesta: "Vapaa-ajan merkitys lisääntyy Riitta Hanifi 23.3.2011."— Esityksen transkriptio:

1 Vapaa-ajan merkitys lisääntyy Riitta Hanifi 23.3.2011

2 25.6.20142 Esityksen sisältö  mitä vapaa-aika on?  vapaa-ajan vietossa tapahtuneet muutokset  mistä muutoksissa saattaisi olla kyse?  muutamia esimerkkejä

3 3  Vapaa-aikatutkimus 2002  haastateltu 3 355 henkilöä  tiedot kerätty 1.9.2002 – 15.2.2003  tiedonkeruumenetelmä: tietokoneavusteiset käyntihaastattelut  edustaa 10 vuotta täyttänyttä väestöä  aiemmat tutkimukset:  Vapaa-aikatutkimus 1981  Vapaa-aikatutkimus 1991

4 25.6.20144 ’Vapaa-ajan’ ja ’työn’ käsitteet  modernin yhteiskunnan peruskäsitteitä, työtä pidetty arvokkaampana, työn ’absoluuttinen arvo’  niiden avulla määritelty elämän järjestystä  asetettu normeja hyvään elämään, tuotettu elämisen moraalia  varsinkin vapaa-ajan käsite monitasoinen ja ajassa muuttuva  käsitteiden muutos heijastaa yhteiskunnassa ja arkielämässä tapahtuvia muutoksia

5 25.6.20145 Miten vapaa-aika määriteltiin vapaa- aikatutkimuksessa?  perusmerkitys: (palkka)työn ulkopuolinen aika  harrastukset  perhe, sosiaaliset suhteet  arjen positiivisesti laadullinen elementti: ilo, rauha, kiireettömyys, läheisimmät ihmissuhteet jne  voi liittyä mihin tahansa hetkeen elämässä  minun näkökulmani ja vapaaehtoinen valintani omaan arkeeni, oli se sitten yksilöllistä tekemistä tai sosiaalisuutta  käsite monitasoinen, kontekstisidonnainen ja ajassa muuttuva

6 25.6.20146

7 7

8 8

9 9

10 10

11 25.6.201411

12 25.6.201412

13 25.6.201413 Osallistuminen kodin ulkopuolisiin järjestettyihin harrastuksiin sukupuolen ja iän mukaan 10–14 15–19 20-24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75– Kaikki

14 25.6.201414 Katse kääntyy yksityiseen elämänpiiriin  vapaa-ajan merkityksen lisääntyminen jo pitkä trendi (myös muut tutkimukset)  miten tulkita perheen ja kodin merkityksen lisääntymistä  kyse saattaa olla kaiken kaikkiaan yksityisen elämänpiirin arvostuksen muutoksesta  onko yksityisyyden nimi ’koti ja perhe’  mikä on perhe? ydinperhe, ystävät, harrastusyhteisö...

15 25.6.201415  Mitä viimeisten parin vuosikymmenen aikana tapahtunut?  Tietotekniikka ja uusi viestintätekniikka (internet, kännykät) ovat muuttaneet aikakäsitystä, tiedonsaannin mahdollisuuksia ja yhteydenpitotapoja  Mediatarjonta moninkertaistunut, ja televisio ottaa yhä suuremman osan ajalla mitatusta vapaa-ajasta  Mutta  mitä muuta ihmiset tekevät ja  mitä muita muutoksia suomalaisten harrastuksissa, toiminnassa ja valinnoissa on tapahtunut?

16 25.6.201416  Miten vastaajat määrittelivät harrastuksen?  Keskeistä säännöllisyys ja useus  Valinnanvapaus: harrastus voi olla intohimo, mutta siitä ei saa tulla pakkopullaa  Rentoutuskeino ja vastapaino ansiotyölle  Merkitystä oman itsen kehittäjänä ja henkilökohtaisten taitojen lisääjänä  Sosiaalinen ulottuvuus: muut ihmiset tekevät harrastuksesta merkityksellisen

17 Ollut omassa käytössä olevalla kesämökillä 1991-2002

18 25.6.201418 Ollut omassa käytössä olevalla kesämökillä Miehet

19 25.6.201419 Kesämökillä/vapaa-ajan asunnolla oleskeluaika iän mukaan vuonna 2002 Miehet

20 4.4.2006 uh20Vapaa-aikatutkimus 2002 Marjastuksen ja sienestämisen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet %

21 4.4.2006 uh21Vapaa-aikatutkimus 2002 Marjastuksen ja sienestämisen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset %

22 4.4.2006 uh22Vapaa-aikatutkimus 2002 Kalastuksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet %

23 4.4.2006 uh23Vapaa-aikatutkimus 2002 Kalastuksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset %

24 4.4.2006 uh24Vapaa-aikatutkimus 2002 Metsästyksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, miehet %

25 4.4.2006 uh25Vapaa-aikatutkimus 2002 Metsästyksen harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, naiset %

26 25.6.201426

27 25.6.201427

28 25.6.201428

29 25.6.201429

30 25.6.201430 mökkeily  yksityisyyden merkityksen lisääntyminen on vanhemmilla ikäryhmillä kiinnittynyt perinteiseen suomalaiseen harrastukseen - mökkeilyyn  sitä pidetään erittäin tärkeänä, siellä ollaan yleisemmin ja yhä pidempiä aikoja  tulevatko nuoremmat ikäryhmät seuraamaan trendiä?  sukupuolen mukaan eroja  miehet rakastavat saunomista, naiset hiljaisuutta….

31 25.6.201431 Entä kansainvälistyminen ja kaupunkikulttuuri?  esimerkkeinä ulkomaan matkailu  ja ravintolassa käyminen

32 25.6.201432 Minkä ikäisenä käynyt ensi kertaa ulkomailla

33 25.6.201433 Käynyt ravintolassa tai tansseissa harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei käy koskaan %

34 25.6.201434 Yli 65-vuotiaiden ravintolassa ja tansseissa käyminen sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

35 25.6.201435 Mitä kaupunkitilalle on tapahtumassa?  vanhemmat ikäryhmät kokevat, että heille on asuinpaikalla riittävästi sopivia pistäytymis- tai tapaamispaikkoja suunnilleen yhtä yleisesti kuin muutkin  ravintolassa käyminen lisääntyy, kahviloissa käyminen on myös varsin yleistä  mutta toisaalta:  mainonta ja kaupunkitila suosii nuoria ja nuoria aikuisia  katoavatko vanhemmat ikäryhmät maalle, omiin yhteisöihinsä ja kotiin medioiden ääreen?

36 Liikunnan harrastamisen useus talvella 1981–2002 25.6.201436 Talvella 2002  lähes päivittäin liikkui 32 %  lähes päivittäin liikkuvien miesten osuus hieman laskenut  ikäryhmittäin 10–14-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden päivittäin liikkuvien osuus laskenut

37 25.6.201437 Liikunnan harrastamisen useus kesällä 1981–2002 Kesällä 2002  lähes päivittäin liikuntaa harrasti 45 %  2–4 kertaa viikossa liikuntaa harrastavien osuus kasvanut

38 25.6.201438 Lähes päivittäin liikkuvat ikäryhmittäin kesällä 1981–2002  10–14-vuotiaiden kesällä lähes päivittäin liikkuvien osuus kasvanut vuonna 2002

39 25.6.201439 2–4 kertaa viikossa liikkuvat ikäryhmittäin kesällä 1981–2002  2–4 kertaa viikossa liikkuvien osuus kasvanut vuonna 2002 kaikissa ikäryhmissä

40 25.6.201440

41 25.6.201441

42 25.6.201442 Liikunnan ja urheilun harrastamista itselleen hyvin tärkeänä pitävien osuudet 1991 ja 2002  vuonna 2002 liikunta ja urheilu hyvin tärkeää 38 %  liikunnan ja urheilun merkitys kasvoi etenkin naisilla  vuonna 2002 ulkoilu hyvin tärkeää lähes joka toiselle

43 25.6.201443 Suosituimmat liikuntamuodot vuosina 1991 ja 2002 1. Kävely 42 % (vuonna 1991 59 %, 1.) 2. Pyöräily 37 % (vuonna 1991 44 %, 2.) 3. Uinti 27 % (vuonna 1991 28 %, 3.) 4. Ohjattu voimistelu 18 % (vuonna 1991 12 %, 7.) 5. Kotivoimistelu 17 % (vuonna 1991 22 %, 4.) 6. Juoksu 16 % (vuonna 1991 22 %, 4.)

44 25.6.201444 Miesten ja naisten suosituimmat liikuntamuodot vuosina 1991 ja 2002 1. Kävely* 41 % (54 %, 1.) 2. Pyöräily 33 % (36 %, 2.) 3. Uinti 21 % (22 %, 4.) 3. Juoksu 21 % (25 %, 3.) 4. Maastohiihto 15 % (21 %, 5.) 5. Kuntosali 14 % (14 %, 7.) 6. Sähly 12 % (5 %, 13.) 1. Kävely* 48 % (71 %, 1.) 2. Pyöräily 40 % (48 %, 2.) 3. Uinti 30 % (30 %, 3.) 4. Ohjattu voimistelu 28 % (21 %, 5.) 5. Kotivoimistelu 24 % (29 %, 4.) 6. Sauvakävely 23 % (-) * Kävelystä erotettu vuonna 2002 erikseen sauvakävely

45 25.6.201445 Keskeiset muutokset liikuntamuodoissa ikäryhmittäin vuosina 1991-2002  Sauvakävely uutena liikuntamuotona vuonna 2002 (15 % harrastanut sauvakävelyä) etenkin 45 vuotta täyttäneillä  Sählyn suosio kasvanut vuodesta 1991 sekä 10–14- vuotiailla että 15–24-vuotiailla  Ohjatun voimistelun suosio kasvanut puolestaan 25– 44-vuotiailla sekä 45–64-vuotiailla  Yli 65-vuotiailla miehillä ja naisilla uusi, suosittu laji on sauvakävely

46 25.6.201446 Miesten ja naisten urheilukilpailuihin osallistuminen vuosina 1991 ja 2002 ikäryhmittäin  kilpaurheilu kasvattanut suosiotaan sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäryhmissä  erot sukupuolittain yli 15- vuotiailla  urheilukilpailuihin osallistuvien naisten osuus putoaa iän kasvaessa miehiä voimakkaammin Miehet Naiset

47 25.6.201447 Yhteenveto liikuntaharrastuksesta  Liikunta säännöllistä, liikuntaa harrastamattomien osuus ei ole lisääntynyt  Uusi liikuntakulttuuri? -> Sauvakävely uusi suosikkilaji, ohjatun voimistelun suosio kasvanut, sählyn suosio kasvanut nuorilla  Urheiluseuroihin ja urheilukilpailuihin osallistuminen lisääntynyt  Liikunta ja urheilun sekä ulkoilun merkitys elämänalueina kasvanut  Nuoret liikkuvat useammin, osallistuvat eniten urheilukilpailuihin sekä urheiluseuroihin  Naisten ohjatun voimistelun suosio -> oman liikuntakulttuurin merkitys?

48 25.6.201448 Kirjojen lukeminen 6 kk:n aikana iän ja sukupuolen mukaan %

49 25.6.201449

50 25.6.201450

51 25.6.201451 Sanomalehtien lukeminen iän ja sukupuolen mukaan %

52 25.6.201452 Television katsominen joka päivä sukupuolen ja iän mukaan %

53 25.6.201453

54 25.6.201454 Eri ohjelmatyyppejä televisiosta keskittyneesti seuranneet sukupuolen mukaan %

55 25.6.201455 Radion kuunteleminen joka päivä %

56 25.6.201456 Eri musiikinlajien kuunteleminen % Klassist a Hengellistä Pop- tai rock- musiikkia Jazzi a Kansan- musiikkia Viihde- tai iskelmä- musiikkia

57 25.6.201457 Pop- ja rock-musiikin kuunteleminen iän mukaan %

58 25.6.201458

59 25.6.201459 Elävissä kulttuuritilaisuuksissa käyminen 12 kk:n aikana sukupuolen ja iän mukaan % Laajempi määritelmä: teatteri, konsertit, ooppera, tanssiesitykset, elokuvat ja kulttuuritapahtumat Suppeampi määritelmä: pois lukien elokuvat ja kulttuuritapahtumat

60 25.6.201460 Aktiivisen kulttuuri/taideyleisön osuus 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, prosenttia 19912002 Käynyt vähintään 6 kertaa  Teatteri 2 3  Tanssiesitykset 1 1  Konsertit 6 7 Käynyt vähintään 3 kertaa  Ooppera 1 1 Käynyt vähintään kerran kuukaudessa  Elokuvat 12 12

61 25.6.201461 Yhdistystoimintaan osallistuminen vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

62 62 Miesten ja naisten yhdistysosallistuminen  Miehet osallistuvat urheiluseuratoimintaan, maanpuolustusjärjestöihin ja asuinalueyhdistyksiin enemmän kuin naiset  Naiset osallistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöihin, uskonnollisiin yhdistyksiin sekä maatalous- ja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin enemmän kuin miehet

63 25.6.201463 Urheilujärjestön tai liikuntakerhon toimintaan osallistuminen vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

64 25.6.201464  Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen laskenut 21 prosentista 8 prosenttiin vuodesta 1981 vuoteen 2002  Poliittisen puolueen tai puoluepoliittisen aikuisjärjestön toimintaan osallistuminen laskenut 6 prosentista 2 prosenttiin vuodesta 1981 vuoteen 2002

65 65 Ei osallistu yhdistys- eikä kulttuuritoimintaan iän mukaan vuonna 2002, %

66 66 Ei osallistu yhdistys- eikä kulttuuritoimintaan sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2002, %

67 67 Luottamus ihmisiin tai valtiovaltaan vuonna 2002, täysin tai jokseenkin samaa mieltä, %

68 25.6.201468 Jonkin soittimen soittaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

69 25.6.201469 Soittaminen musiikin lajin mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

70 25.6.201470 Kuvataiteiden harrastaminen iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

71 25.6.201471 Kirjoittamisen harrastaminen sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002 %

72 25.6.201472 Käsitöiden harrastaminen sukupuolen mukaan %

73 25.6.201473 Itse tekeminen vuonna 2002 %

74 25.6.201474 Mikä muuttuu...  työn tärkeys oman identiteetin perustana ilmeisesti vähenemässä - näyttää koskevan erityisesti henkistä työtä tekeviä  oma yksityinen arki yhä tärkeämpi, yksityisyyteen kääntyminen  kun yksilöllisyys vahvistuu myös yhteisöllisyys perustuu yhä enemmän yksilöllisiin valintoihin - perheen (=läheisten ihmissuhteiden) ja harrastusten merkitys vahvistuu yhtä aikaa

75 25.6.201475  Mikä muuttuu...  Valtaosa väestöstä harrastaa joko järjestetysti tai omaehtoisesti  Valtaosa väestöstä käy kulttuuritilaisuuksissa – useimmat kerran pari vuodessa – aktiivisin kulttuuriyleisö pysynyt ennallaan muutamassa prosentissa väestöstä  Konserteissa käyminen lisääntynyt, muiden kulttuuritilaisuuksien suosio pysynyt ennallaan tai vähän laskenut  Myös muissa kuin kulttuuritilaisuuksissa käydään paljon, tosin erityisesti hengellisissä tilaisuuksissa tai myyntinäyttelyissä käyminen on vähentynyt  Kirjastot suosituin ja tasa-arvoisin yleisöinstituutio

76 25.6.201476  Mikä muuttuu...  Osa muutoksista tapahtuu erityisesti jossakin ikäryhmässä: esimerkiksi sekä kirjojen että sanomalehtien lukeminen vähenee varsinkin nuorilla  Ikäryhmittäiset erot vähenevät joissakin asioissa:  television päivittäiskatsominen lisääntyy,  radion kuuntelu lisääntynyt nuorilla - vähentynyt vanhemmilla,  elokuvissa käyminen lisääntynyt vanhemmilla ja vähentynyt aktiivisimmilla nuorilla elokuvissakävijäikäryhmillä

77 25.6.201477  Mikä muuttuu…  Osa sisällöistä tai toiminnoista tyypillisiä erityisesti jollekin ikäryhmälle  esim. rap ja hiphop nuorille – hengellinen, suomalainen ja klassinen musiikki vanhemmille  omaehtoiset taideharrastukset ja muutenkin hyvin aktiivinen kodin ulkopuolisiin järjestettyihin harrastuksiin osallistuminen nuorille  Osa entisistä nuorisokulttuureista siirtyy vanhempiin ikäluokkiin: esimerkkinä pop ja rock musiikin kuuntelu  Vanhemmat ikäluokat omaksuvat uusia tapoja: esimerkkinä ravintolassa käynti ja sauvakävely

78 25.6.201478  Mikä muuttuu…  Sukupuolten kulttuuriset tyylit pitävät pintansa:  naiset valitsevat ja harrastavat kulttuuria ja lukevat enemmän,  miehet valitsevat ja harrastavat enemmän urheilua ja populaarikulttuuria  Sukupuolen lisäksi koulutus yhä keskeinen valintoihin vaikuttaja, myös monet sosiaaliryhmittäiset erot melko pysyviä

79 25.6.201479 Mikä säilyy...  sauna  mökkeily  luonto  hiljaisuus  nämä säilyvät ja yhdistävät tässä suomalaisessa paikallisuudessa sukupolvesta toiseen...

80 80 Kiitos!