Yksi verkko puhelinvaihteesta dataverkkoon asfaltista optiseen kuituun

Esitys aiheesta: "Yksi verkko puhelinvaihteesta dataverkkoon asfaltista optiseen kuituun"— Esityksen transkriptio:

1 Yksi verkko puhelinvaihteesta dataverkkoon asfaltista optiseen kuituun
Nisse Husberg Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto

2 Tekniikka ja yhteiskunta
tekniikka vie kehitystä eteenpäin mekanisointi ja maatalous (1:4 -> 1:128) tekniikkaa voidaan käyttää hyvin tai huonosti lait, markkinat, kansanliikkeet tekniikka muuttaa yhteiskuntaa rautatiet, radio, TV, tietokoneet, Internet tekniikka EI ole sama kuin tuote

3 Viestintä Puhe Kirjoitus Gutenbergin painokone Valokuvat ja elokuvat
Puhelin, radio, TV Tietokoneet Internet

4 Verkkoyhteiskunta Kokemusten vaihto Valtava kirjasto (koko maailma)
Levitys kaikkialle Liikkuvat kuvat (vain laajakaista) Konvergenssi (kaikki samassa verkossa) Erittäin tehokas haku ja käsittely Kaksisuuntainen, ei rajoja, kaikki lähellä

5 Infrastruktuuri Polut, vesitiet, maantiet, kaapelit
Nopeus: laiva, rautatie, auto, lento, tele Organisaatio: linjat, verkot (posti, rahti) Mukautuvuus: rautatie (lento) <-> auto Tehokkuus: piirikytkentä <-> paketti (tele) siirtää ihmisiä vai tietoa Haavoittuvuus: keskitetty <-> hajautettu Peittävyys: pisteet <-> alueet

6 Internet Yksi protokolla, yksi periaate (IP) Verkko (kanaverkko)
IP = Internet Protocol – protokollaperhe Verkko (kanaverkko) eri mediat, useat tekniikat ja rakenteet Hajautettu (rajusti !), pakettiverkko Erittäin nopea (jos on laajakaista) naapuri koko maailman kanssa Erittäin mukautuva (siirtää mitä tahansa) Symmetrinen (jokaisesta jokaiselle)

7 Tieverkko, televerkko, Internet
Tieverkko ihmisille ja rahdille (vähenee) Televerkko: puhelin (ja lisäpalvelut) dataa puhelinverkossa väliaikainen ratkaisu Tietoverkko: digitaalinen tieto konvergenssi: puhelin, radio, TV, video, lehdet, kirjat, kokoukset, toimistopalvelut, pankki, ... puhelinpalvelu pieni osa tietoverkon palveluista

8 Tulevaisuuden verkko ”Tarpeiden” tutkimukset turhat
Äärimmäisen dynaaminen alue kukaan ei tiedä mitä tulee, varsinkaan milloin peruutuspeilistä katseleminen ei auta ”vakaa” tekniikka jo vanhentunut Tendenssi: videoperusteiset palvelut elektroniset kokoukset seuraava painopiste säästää rahaa vielä tärkeämpää: säästää aikaa säästää luontoa: vähemmän matkoja (lento)

9 Laajakaista Askeleet: teksti -> kuvat -> video
Kuvia voi siirtää nopealla modemilla (ADSL) Video vaatii jo laajakaistaa (yli 5 Mbit/s) Jaetussa mediassa: n*5 Mbit/s (n=asiakkaat) Ainoastaan valokuitu kelpaa tulevaisuudessa käytännössä rajaton kapasiteetti (10 Terabit/s) vastaa n pitkää elokuvaa minuutissa liitäntäelektroniikka rajoittaa , ei itse kuitu joka vuosi kaksikertainen nopeus, puoli hinta

10 Kapasiteettitarpeet Telia Research: n. 2 Mbit/s v. 2006 keskimäärin
Kaksinkertaistuu joka vuosi (10 v kertaa) EU: eEuropa v – kaikki verkossa Aikataulu epävarma, mutta suunta selvä Konvergenssi voi nostaa kapasiteettitarvetta Kapasiteetti = kilpailukyky Tuottajat (yritykset): paljon suurempi tarve !

11 Millainen verkko ? Mediat: Verkon rakenne Protokollat
"eetteri", kupari, valokuitu Verkon rakenne tähti, rengas, väylä, verkko (kanaverkko) Protokollat avoimet: IP (Internet Protocol), Ethernet paketti (data) Modemi (kytkentälaatikot) helppo vaihtaa, kehittyy nopeasti

12 Kupari Puhelinverkko Sähköverkko erittäin hyvä kattavuus jo nyt
alhainen kapasiteettikatto vanhat kaapelit huonot häiriöt (ylikuuluminen) paikalliset monopolit kaikkialla (edistyksen jarru) umpikuja

13 Radioperusteiset Radiolähettimet
ei tilaa (taajuuksia ei riitä: Shannon !) häiriöt (myös sääongelmia) turvallisuus WLAN nopea asentaa ja halpa toimii jos on vähän käyttäjiä (ei 5 milj.) toimii jos on pienet solut (10 metriä: Hannu Kari)

14 3G, 4G, 5G ?? samat ongelmat kuin muut radioverkot
kallis (WLAN halpa, mukautuva) 3G-asema euroa, WLAN 100 euroa puhelinverkko (vaikka digitaalinen) GSM + GPRS riittää tarpeisiin liian pieni kapasiteetti 380 kbit/s aseman lähellä jos ei liiku lyhyt kantama = monta antennimastoa ei tule maaseutuun

15 Satelliitti ? paras kattavuus erittäin JAETTU media
satelliitti kattaa puolet Euroopasta kaikki jakaavat samaa kaistaa vain yleisradio ja TV-käyttöön erikoistarpeisiin (erämaat) ongelmana "toinen suunta" (kallis)

16 Kaapeli-TV ? JAETTU media sopii lähinnä radio ja TV-lähetyksiin
saman talon asukkaat jakaavat kapasiteettia alhainen kapasiteetti sopii lähinnä radio ja TV-lähetyksiin huonot kaapelit ja vahvistimet uudistaminen kallista ainoa hyvä puoli: on olemassa

17 Valokuitu melkein ääretön kapasiteetti
10 Terabit/s yli 400 km ei häiriöitä (ei ota vastaan eikä lähetä) tulevaisuudenvarma (lasi: 50 vuotta ?) halpa (pitkä kuoletusaika) helppo vetää (paitsi kaupungeissa) ongelmana pitkä rahoitus (lainatakuu !) rakennetaan vähitellen (LVI-työt)

18 Verkot ja palvelut Verkon omistaja EI saa myydä palveluja
estää kehitystä ja kilpailua ei kytkentöjä palvelutuottajaan Avoimet verkot (palveluneutraaleja) Yksi ainoa verkko (konvergenssi) voi koostua monesta kytketyistä verkoista sisältää puhelin, radio, TV eri laitteet: puhelin, radio, TV kuten ennen langattomat laitteet (n metriä)

19 Ongelmia valtio markkinat ei tajua laajakaistaverkon merkitystä
uskoo olemattomiin ”markkinavoimiin” markkinat monopolit vastustavat kehistystä rajusti kana-munaongelma kunnat tiedon puute rahoitusongelmia lait: kopiointia ei voi kieltää

20 Koulutus Valtava aikuiskoulutustarve Päättäjien koulutus
palvelut verkkoon: 5 miljoonaa koulutettavaa Päättäjien koulutus kiirettä: päätöksiä ennen rakentamista Tuottajien koulutus vaikea ennen laajakaistaverkon rakentamista

21 Mitä on tehtävä ? Telemonopolit pitää jakaa
verkko-operaattori täysin erillään palvelutuottajista avoimia verkkoja kaikille Tulevaisuus: valokuitu jokaiseen mökkiin Nyt: Seutuverkkoja + AVOIMIA jakeluverkkoja WLAN, xDSL, ... (lyhyet kuoletusajat !) Aloitetaan kuituverkon rakentamista heti, hitaasti Yleisiä suuntaviivoja tarvitaan, ei byrokratiaa Pitkäaikainen rahoitus tarvitaan (30 v.)

22 Miten ? IP-valokuituverkko (Telia Kalmarin läänissä)
Kuntaliitot rakentavat runkoverkkoja (kuitu) Kyläyhteisöt rakentavat jakeluverkkoja rahoitusta tarvitaan teknistä tukea tarvitaan Valtio hoitaa rahoitusta (pitkät lainat) EU hoitaa standardit ja tekijänoikeudet Kansalaisopistot kouluttavat käyttäjiä

23 Huomispäivän IT Valokuitu joka mökkiin (kuten säköverkko)
Verkkotaito kaikille (kuten lukutaito) Palvelut koko maahan eHallinto (24-tunninviranomainen) eKoulutus eSairaanhoito eKauppa Etäistyötä koko maahan Kaikki naapuriksi koko maailmaan SILLOIN loput on yksilöstä kiinni

24 Ruotsi Ruotsi kärjen tuntumassa
mutta Etelä-Korea ensimmäisenä ! Hallitus rahoitta 9 miljardilla, Suomessa ei penniäkään Kunnista 70 % on hakenut laajakaistarahaa Telia Gigabit Ethernet Kalmar: 121 paikkaa Valokuituverkko melkein joka kunnassa Bredbandsbolaget 10 Mbit/s Stokab n km kuitua (Gotland) avoin verkko

25 Ruotsi 2 Skanova (Telia) valokuituverkko
Kaikki kunnat, 3000 paikkaa, 91 % kans., 95 % yrit. Banverket 800 paikkaa, 10 Gbps, Gigabit Ethernet Svenska Kraftnät Arrowhead (Vattenfall kuitu) jne.