Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kokonaisarkkitehtuuri

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kokonaisarkkitehtuuri"— Esityksen transkriptio:

1 Kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 0.8 Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen Copyright Valtionvarainministeriö

2 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Johdanto v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

3 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Toiminta- arkkitehtuuri Toiminta-arkkitehtuuri Organisaation toiminta ja prosessirakenteet Tietoarkkitehtuuri Toiminnan tietomalli, joka rakentuu toiminnan tarpeiden pohjalta Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmät ja sovellukset, joilla hallitaan tietoarkkitehtuurin tietoja ja mahdollistetaan toiminta-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuurin mukaisten järjestelmien ja sovellusten teknologiset ratkaisut Tieto- arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- arkkitehtuuri v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

4 Kokonaisarkkitehtuurin kuvaustasot
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Kokonaisarkkitehtuurin kuvaustasot toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Kokonaisarkkitehtuuri on jaettu erilaisiin abstraktio- eli käsitetasoihin. Suositeltuun kokonaisarkkitehtuuriin on kuvattu seuraavat kuvaustasot: Periaatteellinen taso (millä ehdoilla) Käsitteellinen taso (mitä). Looginen taso (miten). Fyysinen taso (millä). Ylimmällä käsitetasolla arkkitehtuurin osakuvaukset ovat periaatteellisia ja melko abstrakteja, tarkempia tasoja yhdistäviä kuvauksia. Alimman käsitetason kuvaukset taas käsittelevät hyvin konkreettisia, käsin kosketeltavia elementtejä, kuten fyysisiä palvelimia, tietoliikenneverkkoja, järjestelmiä ja sovellustuotteita sekä laitteiden sijoittumista eri laitetiloihin. Käsitteellisen tason kuvausten tarkoituksena on jäsentää mitä tehdään, mitä tietoa käsitellään sekä mitä erilaisia tietojärjestelmä- ja teknologiapalveluita toiminnassa tai valitussa kehittämiskohteessa tarvitaan. Nämä määrittelytason kuvaukset eivät ota vielä kantaa toteutustapaan. Loogista tasoa kutsutaan myös suunnittelutasoksi. Loogisella tasolla kuvataan miten toiminnan tehtävät ja palvelut toteutetaan (prosessit), miten tieto jäsentyy ja miten tiedot jaetaan tietovarantoihin, sekä miten järjestelmäympäristöt rakentuvat. Lisäksi kuvataan miten tietojen integrointi eri osien välillä toteutetaan sekä miten tätä kokonaisuutta valvotaan ja hallitaan. Loogisella tasolla ei yleensä vielä oteta kantaa varsinaisiin fyysisiin toteutusratkaisuihin eli ei kuvata palvelinten nimiä tai malleja eikä myöskään sovellusten tuotenimiä. Fyysisellä tasolla kiinnitetään määritelty ja suunniteltu kokonaisuus, eli kuvataan millä toimintaa, palvelua tai tietojen varastointia toteutetaan. Fyysisellä tasolla kuvataan lisäksi käytettävät järjestelmät, tietokannat ja –varastot, laitteet ja laitetilat sekä tietoliikenneverkon rakenteet. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

5 Näkökulmat, kuvaustasot ja kohteet
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 0.8 Näkökulmat, kuvaustasot ja kohteet Toiminta- arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri JHS 179 Sidosryhmät Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Käsitteellinen taso Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelusalkku Sidosryhmät-tiedot Tietojärjestelmät-tiedot Teknologiakomponenttien kuvaus Looginen taso Prosessit-tiedot Looginen järjestelmäjäsennys Päätietoryhmien kuvaus Prosessien kuvaus Tietojärjestelmäkartta Tietovirtakuvaus Loogiset tietovarannot Prosessit-tietojärjestelmät Liittymät ja rajapinnat Fyysinen taso Sanastot Verkkokaavio Tietojärjestelmäsalkku Fyysiset tietovarannot Sijoituskaavio Teknologiasalkku v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

6 Arkkitehtuurin kuvaustavat
Kaaviot Sanalliset kuvaukset UML Kuvaus- tavat ArchiMate Matriisit ja taulukot BPMN v. 0.9

7 Arkkitehtuurin kuvauskielet
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Arkkitehtuurin kuvauskielet toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Arkkitehtuurin visualisointiin käytetään UML- tai ArchiMate-notaatiota. Prosessikuvauksissa käytetään BPMN-kuvauskieltä UML (Unified Modeling Language) on Object Management Groupin (OMG) vuonna 1997 standardoima graafinen mallinnuskieli, joka sisältää 13 erilaista kaaviota. Kaavioista kuudella kuvataan rakennetta, kolmella käyttäytymistä ja neljällä vuorovaikutusta. Uusin UML-standardi on vuodelta 2011. ArchiMate on avoin ja riippumaton kokonaisarkkitehtuurin mallinnuskieli. ArchiMate tarjoaa kolmikerroksisen mallinnusnäkymän: liiketoiminta-, tietojärjestelmä- ja teknologiakerros. ArchiMate on The Open Groupin rekisteröimä tuotemerkki. BPMN (Business Process Modeling and Notation) on OMG:n standardoima prosessien kuvauskieli Uusin standardi on 2.0 vuodelta 2011 Käyttäytymiskaavio (Behavior diagram) Toimintokaavio (Activitity diagram) Käyttötapauskaavio (Use case diagram) Tilakaavio (State (machine) diagram) Vuorovaikutuskaavio (Interaction diagram) Ajoituskaavio (Timing diagram) Vuorovaikutusten yleiskuva (Interaction overview diagram) Kommunikointikaavio (Communication diagram) Sekvenssikaavio (Sequence diagram) Rakennekaavio (Structure diagram) Komponenttikaavio (Component diagram) Koosterakennekaavio (Composite structure diagram) Luokkakaavio (Class diagram) Oliokaavio (Object diagram) Pakkauskaavio (Package diagram) Sijoittelukaavio (Deployment diagram) v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

8 Yhteenveto teknisistä kuvauksista Tietoarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 0.8 Yhteenveto teknisistä kuvauksista Tietoarkkitehtuuri Kuvauskohde JHS179:n minimivaatimus Kuvaustavat Käsitemalli () Taulukko ER-malli tai UML-luokkamalli Sanasto Päätietoryhmien määrittely (Informaatiosalkku) Tietovirrat Tietovirtakuvaus Loogiset tietovarannot Kaavio Fyysiset tietovarannot Konfiguraationhallintaväline Sanaston ja päätietoryhmien kuvaaminen aloitetaan jo toiminta-arkkitehtuurissa. v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

9 Yhteenveto teknisistä kuvauksista Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Kuvauskohde JHS179:n minimivaatimus Kuvaustavat Tietojärjestelmäpalvelut Taulukko Looginen järjestelmäjäsennys () Kaavio Tietojärjestelmäkartta Tietojärjestelmäsalkku v. 0.9

10 Yhteenveto teknisistä kuvauksista Teknologia-arkkitehtuuri
Kuvauskohde JHS179:n minimivaatimus Kuvaustavat Teknologiapalvelut Taulukko Kaavio Teknologiakomponenttikuvaus Integraatioratkaisut Sijoituskaavio Konfiguraationhallintaväline Verkkokaavio Teknologiasalkku v. 0.9

11 Yhteenveto teknisistä kuvauksista Näkökulmat yhdistävät matriisit
Kuvauskohde JHS179:n minimivaatimus Kuvaustavat Prosessit – Tiedot Matriisi Tietojärjestelmät – Tiedot Prosessit – Tietojärjestelmät v. 0.9

12 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaamisesta

13 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Lähde liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Nykytilan analysointi -vaiheessa selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle. Lähde: JHS 179 v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

14 Analysoi nykytilan kuvaukset ja kuvaa nykytilan arkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Analysoi nykytilan kuvaukset ja kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Analysoi organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole, kuvaa ne suosituksen mukaisesti. Suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella nykytilan kuvaamiseen kannattaa usein käyttää enemmän aikaa ja tehdä kuvauksista perusteellisempia, kuin seuraavilla suunnittelukierroksilla. Vain ensimmäisellä suunnittelukierroksella liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tukeutua jo tehtyihin arkkitehtuurikuvauksiin. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

15 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Jos kehityskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys teknisen kuvaamisen osalta on:  Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Lähde: JHS 179 v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

16 Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat ja analysoi kuvausten kohderyhmät
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat ja analysoi kuvausten kohderyhmät Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaustavat. Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa. Arkkitehtuurikehyksessä on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista!!! Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

17 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Analysoi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät ja kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Analysoi aiemmissa suunnittelun vaiheissa koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämis-projektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet (esimerkiksi EIF – European Interoperatiblity Framework) viite- ja sidosarkkitehtuurit kuvausten kohderyhmä, sidosryhmien tarpeet ja määrä Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen. Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. Käytä JHS-suositusten kuvauspohjia. Esimerkkejä mahdollisista viitearkkitehtuureista ovat Julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuri Julkisen hallinnon sähköinen asioinnin viitearkkitehtuuri Ydintiedon hallinnan viitearkkitehtuuri Tilastoinnin viitearkkitehtuuri Esimerkkejä sidosarkkitehtuureista ovat Valtiovarainministeriön julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Muiden kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurit v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

18 Teknisen kuvaamisen kannalta keskeisiä EIF-suosituksia
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 0.8 Teknisen kuvaamisen kannalta keskeisiä EIF-suosituksia 3. Sopia jokaiselle eurooppalaiselle julkiselle palvelulle soveltuva yhteinen tietoturva- ja yksityisyydensuojakäytäntö 4. Suunnitella tietojärjestelmät ja tekniset arkkitehtuurit kielellisesti neutraaleiksi 5. Luoda pitkän ajan talletuskäytännöt sähköisille tallenteille 8. Välttää tiettyjen teknologisten ratkaisujen pakottamista kansalaisille, yrityksille ja muille hallinnonaloille 9. Kehittää komponentti-pohjainen palvelumalli uudelleen käyttämällä mahdollisimman paljon olemassa olevia palvelukomponentteja 10. Sopia yhteisestä mallista löyhästi kytkettyjen komponenttien yhdistämisestä ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta 11. Avata tiedonlähteet muille, kuitenkin tietoturva ja yksityisyydensuoja huomioon ottaen Kalvojen tekstin on Tieturin asiantuntija Tarja Raussi vapaasti kääntänyt alkuperäisestä dokumentista hieman lyhentäen. Varmuuden vuoksi alla virallinen alkuperäinen teksti. EIF:n suositukset: Public Administrations should Align their interoperability frameworks with the European Interoperability Framework in order to take into account the European dimension of public service delivery. Public administrations should ensure that public services are accessible to all citizens, including persons with disabilities and the elderly, according to e-accessibility specifications widely recognised at European or international level. Agree on an appropriate, common security and privacy policy for each European Public Service they establish. Design information systems and technical architectures that are linguistically neutral in order to cater for multilingualism when establishing a European Public Service. Formulate together a long-term preservation policy for electronic records related to European Public Services. Favour openness when working together to establish European Public Service while taking into account their priorities and constraints. Are encouraged to reuse and share solutions and to collaborate on the development of common solutions when implementing European Public Services. Should not impose any specific technological solution on citizens, businesses and other administrations when establishing European Public Services. Develop a component based service model, allowing the establishment of European Public Services by reusing, as much as possible, existing service components. Agree on a common scheme to interconnect loosely-coupled components and put in place the necessary infrastructure when establishing European Public Services. Make their authentic sources of information available to others while implementing the appropriate access and control mechanism to ensure security and privacy as foreseen in the relevant legislation. When working towards the establishment of European Public Services, should develop the necessary interfaces to authentic sources and align them, at semantic and technical level. When working together towards the establishment of European Public Services, should collectively develop a common taxonomy of basic public functions and agree on minimum service requirements to the secure exchange of data. v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

19 Tee puuteanalyysi ja kehitä toiminnan tavoitetilaa
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Tee puuteanalyysi ja kehitä toiminnan tavoitetilaa Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi puuteanalyysi-matriisia. Mikä säilyy? Mikä muuttuu? Mitä uutta tarvitaan? Mikä nykyinen poistuu? Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan ja tee tarvittaessa muutosehdotus. Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi ja päivitä katselmoinnin jälkeen. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

20 Arkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen klassinen peukalosääntö
Ensin laajuus ja leveys (kokonaiskuva). Sitten vasta syvyyttä ja yksityiskohtia. v. 0.9

21 Tietoarkkitehtuurin kuvaaminen

22 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu Tietoarkkitehtuurin näkökulma jäsentää organisaation toiminnassa ja johtamisessa tarvittavat tiedot ja tietovarannot sekä auttaa yhdenmukaistamaan niiden käsittelyn eri tietojärjestelmissä ja ratkaisuissa. Näkökulmaan sisältyvät käsitemallin tietovirtojen päätietoryhmien sekä loogisten tietovarantojen kuvaukset Tietoarkkitehtuurissa tarkastellaan organisaation tietotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suhteita sekä informaatioarvoketjuja. Lisäksi tarkastellaan tietojen rakenteita sekä tiedon organisointia ja hallintaa. Tarkoituksena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys organisaation keskeisestä tietopääomasta ja helpottaa tiedon ja siitä jalostetun informaation käyttöä, hyödyntämistä ja löytämistä. Keskeisimpiä tavoitteita on löytää, määrittää, jäsentää ja kuvata organisaation kannalta keskeisimmät tietotarpeet, jotka liittyvät ydin- ja palveluprosesseihin. Tietoarkkitehtuurissa tulee huomioida ja hallita tiedon muuttuminen ajan, ympäristön tarpeiden, käyttäjän tulkinnan ja mieltymyksen sekä trendien suhteen. Lisäksi tulee huomioida tietoturva- ja tietosuojavaatimukset. Tiedon hyödyntämisessä tulee lisäksi arvioida tiedon harmonisointiaste. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

23 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.5 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu Tietoarkkitehtuuriin sisältyvät myös organisaatiossa tai ratkaisussa käytettävät sanastot Sanastojen kuvaaminen on aloitettu jo toiminta-arkkitehtuurin yhteydessä ja se täydentyy kokonaisarkkitehtuurin teknisen kuvaamisen aikana Tietoarkkitehtuuria mallinnetaan kaavioiden lisäksi myös erilaisten matriisien avulla Matriisien avulla kuvataan tietojen suhdetta sidosryhmiin, prosesseihin sekä tietojärjestelmiin Tietoarkkitehtuurissa tarkastellaan organisaation tietotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suhteita sekä informaatioarvoketjuja. Lisäksi tarkastellaan tietojen rakenteita sekä tiedon organisointia ja hallintaa. Tarkoituksena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys organisaation keskeisestä tietopääomasta ja helpottaa tiedon ja siitä jalostetun informaation käyttöä, hyödyntämistä ja löytämistä. Keskeisimpiä tavoitteita on löytää, määrittää, jäsentää ja kuvata organisaation kannalta keskeisimmät tietotarpeet, jotka liittyvät ydin- ja palveluprosesseihin. Tietoarkkitehtuurissa tulee huomioida ja hallita tiedon muuttuminen ajan, ympäristön tarpeiden, käyttäjän tulkinnan ja mieltymyksen sekä trendien suhteen. Lisäksi tulee huomioida tietoturva- ja tietosuojavaatimukset. Tiedon hyödyntämisessä tulee lisäksi arvioida tiedon harmonisointiaste. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

24 Tietoarkkitehtuurin kuvaukset
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietoarkkitehtuurin kuvaukset Sanasto Käsitemalli (UML-/ER-kaavio + sanalliset kuvaukset) Tietomalli (tarkemman tason luokkakaavio) Päätietoryhmät (informaatiosalkku) Prosessit – tiedot –kuvausmatriisi Tietojärjestelmät – tiedot –kuvausmatriisi Sidosryhmät – tiedot -kuvausmatriisi Tietovirtakuvaukset (ainakin prosessien näkökulmasta) Tietovarantojen kuvaukset (ArchiMate-kaavio) Liite 8 Liite 9 v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

25 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Miten kannattaa edetä? Lähde luomaan toimialan sanastoa Määrittele keskeiset termit selkokielellä Kuvaa myös niiden mahdollinen tietosisältö Tutki, mitä tietoryhmiä/käsitteitä ja tietoja löytyy prosessikartassa ja prosessikuvauksissa esiintyvistä tieto- ja materiaalivirroista toimialaan liittyvistä raporteista, lomakkeista, näytöistä, sähköisesti käsiteltävistä sanomista, järjestelmien tietovarannoista jne. Kuvaa ensin käsitteet Nimi, lyhyt kuvaus ja keskeisimmät tiedot Lähde piirtämään käsitemallia vasta sitten Usein toimialalta löytyy useita termejä, jotka tarkoittavat samaa asiaa ts. synonyymejä samalle asialle. Valitse termeistä yksi, jota käytetään kuvauksissa. Muut toimivat synonyymeinä, joita voidaan käyttää suullisesti. Yleensä tietosisällön määrittely helpottaa käsitteen määrittelemistä. Niin kauan kuin puhumme vain käsitteiden nimillä, eri osapuolilla saattaakin olla erilainen käsitys käsitteestä. Vasta tietosisältö määrittelee käsitteen. Toisaalta: jos et keksi yhtään käsitteeseen liittyvää tietoa, kyse ei olekaan käsitteestä, vaan tiedosta jossain toisessa käsitteessä. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

26 Käsitteitä, päätietoryhmiä, tietoryhmiä …
toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Tietoarkkitehtuurin kuvauksissa käytetään monia saman oloisia termejä Organisaatioilla on myös omia käsitteistöjään, jotka eivät aina istu JHS 179:n käsitteistöihin Oleellista on kuitenkin organisaation tietojen jäsentäminen mielekkäällä tavalla päällekkäisyyksien välttäminen kuvauksissa Muista nimeämiskäytännöt! Sanasto Termi Käsiteryhmä Päätietoryhmä Käsite Tietoryhmä Käsitemalli Informaatio-salkku v. 0.9

27 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Sanasto toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Sanastot kuvaavat fyysisen tason jäsennettyä tieto-arkkitehtuuria, eli mitä termejä ja nimityksiä käytetään eri tilanteissa ja eri asioista. Usein sanastot sekoitetaan käsitteistöihin. Sanastot ovat lähempänä tarkkoja termejä tai koodistoja kuin hyvin ylätason merkitystä eritteleviä jäsennyksiä. Sanastot voidaan kuvata myös erillisiin dokumentteihin tai työkaluihin Kuvattavat tiedot: Termi (+ sanastoryhmä) Selite Lähde Synonyymit Termi ruotsiksi Termi englanniksi Muuta Sanastoa kannattaa laatia pitkin matkaa eli jo toiminta-arkkitehtuuria kuvattaessa. Erityisesti prosessien kuvaamisen yhteydessä kannattaa prosessikartassa ja –kuvauksissa esiintyvät tietovirrat määritellä. JHS 179, Liite 8, Sanastot –välilehden tiedot: Termi (+ sanastoryhmä) Selite Lähde Synonyymit Termi ruotsiksi Termi englanniksi Muuta Esimerkki korkean tason sanastosta (tai käsitteistöstä): https://www.yhteentoimivuus.fi/view/smeta/Sanasto.xhtml jossa on julkaistu mm. kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä termistö. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

28 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Sanastoryhmä
toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Sanastoryhmä Termien looginen ryhmittely esimerkiksi hallinnonalan, aihealueen, tietotekniikan, tietojärjestelmien tms. tekijöiden perusteella. Termi Jonkin erikoisalan ammattisana tai vakiintuneen käsitteen nimitys. Termi voi olla sana, sanaliitto tai lyhenne. Selite Termin määritelmä ja kuvaus sekä mahdolliset esimerkit. Lähde Mahdollisimman yksilöity taho, josta termi on peräisin ja josta voi tarvittaessa etsiä lisätietoja. v. 0.9

29 Esimerkki sanastosta toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta v. 0.9

30 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Käsitemalli Käsitemallin kuvauksen tarkoituksena on selvittää organisaation ja ko. toiminnon keskeiset käsitteet Käsitteiden luetteloinnin lisäksi on tärkeää visualisoida käsitemallia kuvaamalla käsitteet ja niiden väliset riippuvuudet Visualisointi voidaan tehdä joko Entity/Relationship- tai UML-luokkakaaviona Kaavioihin kannattaa liittää mukaan sanallinen kuvaus Käsitemalli piirretään usein käyttäen vain käsitteiden tai luokkien nimiä. Luokasta tulisi olla lyhyt kuvaus, mikäli luokan nimi ei itsestään selvästi kerro, mistä on kyse. Muista, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä toimialueen käsitteistöä. Attribuutit kerätään omaan listaansa. Tämä siksi, että aina ei ole käytettävissä mallinnusvälinettä. Mikäli jokin mallinnusväline on käytettävissä, kannattaa luokkien attribuutit viedä luokkien tiedoiksi. Luokkien palveluja ei kuvata. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

31 Toimialueen käsitteistö
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Toimialueen käsitteistö Käsite = vakiintunut tietoryhmä, jolle on annettu nimi Käsitteestä käytetään myös nimitystä luokka (UML) Esim. tilaus, lasku, asiakas, työsuhde Käsitteitä löytyy prosessien kuvaamisen yhteydessä Esim. prosessin väli- ja lopputulokset Huom! Usein prosessin syöte / tuloste saattaa sisältää useita käsitteitä Käsitteistä kerätään myös niihin liittyvät tiedot Työsuhde - alkamispvm - noudatettava työsop. Käsitteen nimi Käsitteen tiedot (= attribuutit) v. 0.9 Copyright © Tieturi

32 Ohjeita kuvaamiseen - Taulukko
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 0.8 Ohjeita kuvaamiseen - Taulukko Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Käsite Käsiteryhmä Käsiteryhmä sitoo yhteen toisiinsa loogisesti yhteenkuuluvat käsitteet. Käsite on toiminnan kannalta merkittävä asia, joka on joko konkreettinen tai abstrakti. Hyvä käsite on yksikkömuodossa ja ilmaistu kohdealueen toiminnan kielellä ja selkeällä suomella. Lähde Mahdollisimman yksilöity taho tai rooli, jolta käsite on peräisin. Keskeiset tiedot (LISÄTTY SARAKE) Luettelo käsitteen keskeisten tietojen nimistä (attribuuteista) ilmaistuna kohdealueen toiminnan kielellä. Keskeiset tiedot –sarake on lisäys JHS 179 –taulukkoon. v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

33 Esimerkki käsitemallitaulukosta
v. 0.9

34 Esimerkki käsitemallikaaviosta (UML)

35 Päätietoryhmien määrittely (Informaatiosalkku)
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Päätietoryhmien määrittely (Informaatiosalkku) toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Päätietoryhmien määrittelyssä kuvataan prosessien ja palveluiden käyttämät tiedot, kuten prosessien syötteet ja niiden tuottamat tiedot alustavasti päätietoryhmittäin. Kuvauspohjana liitteen 9 Informaatiosalkku Kuvattavat tiedot: Päätietoryhmän nimi (+ tietoryhmät) Kuvaus Omistaja Lähde Tila Synonyymi Tietosuojataso v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

36 Päätietoryhmien määrittely (Informaatiosalkku)
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Päätietoryhmien määrittely (Informaatiosalkku) toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Päätietoryhmä on organisaation (tai –ryhmän) toiminnasta ja tietotarpeista johdettu ylätason looginen tietokokonaisuus. Mallintavat ja jäsentävät tietokokonaisuuden hallittavissa oleviin osiin. Jäsennystä käytetään tietojen ja prosessien välisten suhteiden kuvaamiseen. Jäsennystä käytetään myös kuvaamaan tietojen sijoittumista tietovarantoihin ja tietojärjestelmiin. Tietoryhmä on puolestaan päätietoryhmää tarkemman tason looginen tietojen kokonaisuus. Päätietoryhmä sisältää tavallisesti useita tietoryhmiä. Tietoryhmiä käytetään analysoitaessa prosessien tietotarpeita sekä kuvaamalla tietojen luonti-, päivitys- ja lukuoikeuksia. Päätietoryhmä = Organisaation tai organisaatioryhmän, tässä tapauksessa koko julkisen hallinnon, toiminnasta ja tietotarpeista johdettu ylätason looginen tietokokonaisuus. Päätietoryhmien ja niitä tarkentavien tietoryhmien tarkoitus on mallintaa ja jäsentää tietokokonaisuus hallittavissa oleviin osiin. Jäsennystä käytetään tietojen ja niitä tuottavien ja käyttävien palvelujen ja prosessien välisten suhteiden kuvaamiseen. Jäsennystä käytetään myös kuvaamaan tietojen sijoittumista tietovarantoihin ja tietojärjestelmiin. JHS 179, Liite 9, Informaatiosalkku –välilehden tiedot: Päätietoryhmän nimi (+ tietoryhmät) Kuvaus Omistaja Lähde Tila Synonyymi Tietosuojataso v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

37 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Ohjeita kuvaamiseen toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Kuvaus Lyhyt luonnehdinta päätietoryhmän tarkoituksesta. Omistaja Yksilöity taho tai rooli, joka vastaa päätietoryhmästä tai tietoryhmästä ja niihin kohdistuvista muutoksista. Lähde Mahdollisimman yksilöity taho tai rooli, jolta päätietoryhmä on peräisin. Tila Organisaation tarpeen mukaan, esimerkiksi luonnos, käytössä, poistettu. Käsittelysäännöt ovat organisaatio-kohtaisia. Tietoryhmien, ts. käsitteiden, kuvaukset löytyvät liitteen 8 Käsitemalli-taulukosta. v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

38 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Ohjeita kuvaamiseen toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Tietosuojataso (Suojaustaso) Suojaustason arvot ovat Erittäin salainen Salainen Luottamuksellinen Käyttö rajoitettu Julkinen v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

39 Esimerkki päätietoryhmistä
toiminnallisesta Kertausta kuvaamisesta v. 0.9

40 Miksi tarvitaan käsitemallia?
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Miksi tarvitaan käsitemallia? Eikö päätietoryhmien kuvaus taulukossa riitä? Pelkkä luettelo ei riitä, sillä se ei kuvaa tietoryhmien (käsitteiden) välisiä suhteita Jos emme kuvaa suhteita, saatamme päätyä vääränlaiseen järjestelmään, joka ei tuekaan toimintaa Esim. päätietoryhmien kuvaus ei kerro, voiko kurssilainen käydä usealla kurssilla. Jos suhdetta ei olisi määritelty voisi käydä niin, että kurssilaisen tiedot pitäisi monistaa jokaisen kurssin yhteyteen v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

41 Tietovirtojen kuvaaminen
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietovirtojen kuvaaminen Tietovirtakuvauksen tarkoituksena on luoda näkymä toimintaan liittyvien prosessien väliseen tiedonvaihtoon, tunnistaa toiminnassa hyödynnettävät tietovarannot sekä tunnistaa toiminnan tietovirtoihin vaikuttavat ulkopuoliset toimijat ja lopputuotteet Suositeltavaa on kuvata tietovirrat vähintään prosessien näkökulmasta. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

42 Esimerkki tietovirtojen kuvaamisesta
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Esimerkki tietovirtojen kuvaamisesta Tietovirtakaavio Data Flow Diagram (DFD) Toiminto/ Prosessi Tietovarasto Syöte/Tulos Tietovirta Tämä JHS-suosituksessa näkyvä DFD-kaavio ei itse asiassa kuvaa tietovirtaa suosituksen tarkoittamalla tavalla eli kuvaa jonkin tiedon elinkaarta suhteessa eri prosesseihin: ts. missä prosessissa tieto syntyy, missä sitä päivitetään ja missä se aikanaan tuhotaan. JHS 179 s. 26: ” Tietovirtakuvauksessa kuvataan tiedon kulku tiedon syntymislähteestä (esim. kansalaisen tekemä hakemus) loppusijoituspaikkaan (esim. organisaation sähköinen arkistointijärjestelmä) eri rakenneosien (esim. järjestelmien, sovellusten tai prosessinosien) kautta.” Sen sijaan se esittää eri toiminnallisuuksien välisiä tietovirtoja. On sieltä yksi osittainen tietovirta löydettävissä: Asiakkaalta lähtee Palvelupyyntö Asiakaspalveluprosessiin, josta se edelleen lähetetään Palveluprosessiin. Mutta mitä sille sitten tapahtuu, sitä esimerkkikuvaus ei kerro. Toisaalta JHS 179 s. 26 sanoo: ” Tietovirtakuvauksen tarkoituksena on luoda laajempi näkymä toimintaan liittyvien prosessien väliseen tiedonvaihtoon, tunnistaa toiminnassa hyödynnettävät tietovarannot sekä toiminnan tietovirtoihin vaikuttavat ulkopuoliset toimijat (esim. asiakkaat) ja lopputuotteet.” Eli tämän mukaan tietovirtakaavio ei kuvaisikaan tiedon kulkua syntymislähteestä loppusijoituspaikkaan eli seuraisi yhtä tietoa syntymästä kuolemaan. Lähde: JHS 179 v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

43 Lisäesimerkki tietovirtojen kuvaamisesta
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Lisäesimerkki tietovirtojen kuvaamisesta v. 0.9 43 Lähde: Copyright © Tieturi Oy

44 Tietovirtojen kuvaaminen Kartturin tyyliin
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 0.8 Tietovirtojen kuvaaminen Kartturin tyyliin Lähde Järjestelmä X Siirtyvän tiedon yleiskuvaus Kohde Järjestelmä Y Suunta Tyyppi Volyymi Yksisuuntainen Määrittelemätön Suuri, usein Siirtyvän tiedon yleiskuvaus Suora tietokanta Ei tiedossa Palvelurajapinta Vähän, harvoin Kaksisuuntainen Kartturi – Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas, Helsinki 2011 Siirtotiedosto Siirtyvän tiedon yleiskuvaus Sanomavälitys v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

45 Tietovirtojen kuvaaminen BPMN:llä
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietovirtojen kuvaaminen BPMN:llä Mikäli tarve on kuvata pelkästään prosessien, tieto-järjestelmien ja sidosryhmien välistä tietojen liikkumista, niin sama asia voidaan kuvata laajennetulla prosessikartalla / toimintamallilla 1 2 Yllä olevasta kaaviosta on seurattavissa asiakkaalta tulevasta kurssitarpeesta (1) myyntiprosessin kautta kurssitoteutustoiveeksi (2) Kurssitoteutusten hallinnointiin ja sieltä edelleen asiakaskohtaiseksi kurssitoteutukseksi (3) Kurssinhallintajärjestelmään. Jos käytämme tätä laajennettua BPMN:n prosessikarttaa, niin silloin tietovirtoja ei tarvitse kuvata enää jälleen erilaisella kaaviolla (DFD). Toisaalta prosessikartta on helppo laajentaa – tarvitaan lisäksi vain sidosryhmien prosessit (kuvattu poikkeavalla, harmaalla värillä) ja tietojärjestelmät/-varastot. 3 v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

46 Tietovarantojen kuvaaminen
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietovarantojen kuvaaminen Tietovaranto on toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus Tietovarantojen ja tietosisältöjen kuvaamisen tarkoitus on hahmottaa organisaation tiedonhallinta ja tietojen ylläpito selkeämmin ja tarkemmin Prosesseissa käytettävien sisäisten ja ulkoisten tietovarantojen kuvaaminen auttaa suunnittelemaan tiedonhallinnan ja –huollon mahdollisimman hyvin toimintaa tukevaksi sekä järkeistämään tiedon tuottamisen prosesseja Tietovarantojen kuvaamisessa käytetään liitteen 8 Loogiset tietovarannot -välilehden kuvauspohjaa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Tietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle. Tietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu. Tietovaranto voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu. JHS 179, Liite 8, Loogiset tietovarannot –välilehden tiedot: Nimi Omistaja Kuvaus Tietovarannon keskeiset tiedot Korvaa nämä tietovarannot / uusi tietovaranto Tietosuojataso Palvelutaso Muuta v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

47 Esimerkki tietovarannoista
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Esimerkki tietovarannoista Lähde: Esitys Valtiotason arkkitehtuurit Suomessa, , neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

48 Julkishallinnon tietovarantojen jäsentelyä
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Julkishallinnon tietovarantojen jäsentelyä Tilannetieto, seurantatieto, poikkeustieto, ennakointitieto, tuloksellisuustieto, päätöstieto, arviointitieto TIETO/TIETÄMYS Strategisen päätöksenteon tietovarannot Säädös- ja normitieto, asiakastieto, tutkimus- tieto, tilastotieto, palvelu- tieto, tapahtumatieto, asiakirjallinen tieto, muistiotieto jne. INFORMAATIO Informaatio- varannot Lähde: Esitys Valtiotason arkkitehtuurit Suomessa, , neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT DATA Väestötieto, kiinteistö- tieto, yritys- ja yhteisö- tieto, ympäristötieto, paikkatieto jne. Perusrekisterit v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

49 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Omistaja
Yksilöity taho tai rooli, joka vastaa tietovarannosta ja sen tietosisällöstä. Kuvaus Lyhyt luonnehdinta tietovarannon tarkoituksesta. Tietovarannon keskeiset tiedot Luettelo tietovarannon sisältämistä tärkeimmistä päätietoryhmistä ja tietoryhmistä. Korvaa nämä tietovar. / uusi Erityisesti tavoitetilan kuvauksessa joko luettelo korvattavista tietovarannoista tai merkintä Uusi. v. 0.9

50 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Tietosuojataso
Tarkoittaa tässä kuvauspohjassa samaa kuin suojaustaso. Suojaustason arvot ovat Erittäin salainen Salainen Luottamuksellinen Käyttö rajoitettu Julkinen v. 0.9

51 Esimerkki tietovarantojen kuvaamisesta

52 Tietovarantojen kuvaus Archimate-kaaviolla
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietovarantojen kuvaus Archimate-kaaviolla Yllä olevassa kuvassa on kuvattu koulutukseen liittyviä tietovarantoja. Kaaviona on käytetty ArchiMaten näkökulmaa informaation rakenteesta (Information Structure Viewpoint). Syntaksi (lähde JHS 179): v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

53 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvaaminen

54 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tehtävänä on jäsentää tietojärjestelmäpalvelut ja -komponentit loogisiin ja fyysisiin hallittaviin kokonaisuuksiin. Tietojärjestelmä-arkkitehtuurin näkökulma sisältää tietojärjestelmäpalvelujen ylätason jäsennyksen erilaisia järjestelmien ja prosessien, tietojen tai tietovarantojen välisiä riippuvuusmatriiseja, loogisen tietojärjestelmäjäsennyksen sekä listan fyysisistä tietojärjestelmistä (tietojärjestelmäsalkku). Tietojärjestelmien tarkoituksena on tukea organisaation toimintaa, toimia työvälineenä operatiivisissa prosesseissa ja hallita organisaation tietoja. Tietojärjestelmät muodostavat merkittävän osuuden organisaatioiden ICT-kustannusrakenteessa. Siksi on järkevää tavoitella tietojärjestelmäratkaisujen osalta mahdollisimman suuria hyötyjä kustannusten- ja riskienhallinta huomioiden. Tähän auttaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun käyttäminen tietojärjestelmien suunnittelua ja kehittämistä ohjaavana tekijänä. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

55 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvaukset
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvaukset Looginen järjestelmäjäsennys (ArchiMate-kaavio) Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäkartta (ArchiMate-kaavio) Tietojärjestelmäsalkku Prosessit – tietojärjestelmät –matriisi Tietojärjestelmät – tiedot – matriisi Liite 8 Liite 9 v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

56 Nykytila - miten kannattaa edetä?
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Nykytila - miten kannattaa edetä? Selvitä ensin mitä kaikkea on olemassa (nykytila) Usein kokonaisuudesta ei ole olemassa selkeää kuvaa, vaan jokaista järjestelmää on käsitelty ”yksilönä” Kaikista järjestelmistä ei välttämättä ole edes kuvauksia – saati sitten arkkitehtuuritason kuvauksia v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

57 Tavoitetila - miten kannattaa edetä?
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tavoitetila - miten kannattaa edetä? Tavoitetilan kokonaisuuden hahmottamiseksi ja luomiseksi Tutki toiminta-arkkitehtuurissa määriteltyjä prosesseja ja palveluja  miten näitä voitaisiin tukea IT:n avulla Muodosta tarvittavia tai hae olemassa olevia korkean tason tietojärjestelmäpalveluja, jotka tukevat tavoitetilan toimialan palveluja Muodosta ns. edustasovelluksia, jotka sisältävät nämä tietojärjestelmäpalvelut Tutki mitkä olemassa olevat – tai kokonaan uudet – järjestelmät (teknologiakomponentit) toteuttavat nämä palvelut v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

58 Tietojärjestelmäpalvelut
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäpalveluita ovat keskeisimmät järjestelmäympäristön loogiset kokonaisuudet, kuten Substanssitoimintaa suoraan tukevat järjestelmäpalvelut Esim. taloushallinto, henkilöstöhallinto Selailu- ja raportointipalvelut Hallinnointipalvelut Esim. käyttövaltuus-hallinta Palveluita tukevat järjestelmätoiminnot Integraatiopalvelut Kuvattavat tiedot: Nimi Kuvaus Palvelun keskeinen toiminnallisuus Korvaa nämä palvelut / uusi palvelu Palvelun toteuttava tietojärjestelmä Omistajayksikkö / osasto Vastuuhenkilö Toiminnallinen luokitus Strateginen merkitys Kriittisyys Elinkaaren tila Palvelutaso Muuta Tietojärjestelmäpalvelut jäsentyvät tietyiltä osin substanssipalveluiden mukaisesti, mutta ne sisältävät usein myös varsinaisia palveluita tukevia ja substanssialueesta riippumattomia palveluita. JHS 179, Liite 8, Tietojärjestelmäpalvelut –välilehden tiedot: Nimi Kuvaus Palvelun keskeinen toiminnallisuus Korvaa nämä palvelut / uusi palvelu Palvelun toteuttava tietojärjestelmä Omistajayksikkö / osasto Vastuuhenkilö Toiminnallinen luokitus Strateginen merkitys Kriittisyys Elinkaaren tila Palvelutaso Muuta v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

59 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Kuvaus
Lyhyt kuvaus loogisesta tietojärjestelmästä ja sen tarkoituksesta. Palvelun keskeinen toiminnallisuus Luettelo loogisen tietojärjestelmän tarjoamista toiminnoista. Korvaa nämä palvelut / uusi Erityisesti tavoitetilan kuvauksessa: korvaako tämä looginen palvelu olemassa olevat palvelut vai onko kyseessä kokonaan uusi palvelu. Palvelun toteuttava tietojärjestelmä Toteuttavan tietojärjestelmän koko nimi ja mahdollinen yksikäsitteinen tunnus. Toiminnallinen luokitus Valintalista muokataan organisaation omia tarpeita vastaavaksi. v. 0.9

60 Esimerkki Tietojärjestelmäpalveluista

61 Looginen järjestelmäjäsennys
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Looginen järjestelmäjäsennys Looginen järjestelmäjäsennys kuvaa Tietojärjestelmien, tietovarantojen ja teknologiakomponenttien sekä keskeisten toiminnan palvelujen tai prosessien merkittävimmät keskinäiset suhteet. Looginen järjestelmäjäsennys kuvataan aina visuaalisesti elementtien välisenä riippuvuutena. Loogisessa järjestelmäjäsennyksen komponentteja: toiminnan pääpalvelut ja prosessit tietovarannot keskeisimmät järjestelmäpalvelut integraatioratkaisut tärkeimmät teknologiapalvelut keskeisimmät toimijat käyttäjärajapinta Suoraan tämän näköistä kaaviota ei ArchiMatessa ole, mutta lähimmin tämä viittaa ns. kerrosteiseen näkökulmaan (Layered Viewpoint). Tässä loogisessa järjestelmäjäsennyksessä on kuitenkin käytetty elementtien välisiä suhteita hieman väljemmin kuin kerrosteisessa näkökulmassa, mutta ei suinkaan standardin vastaisesti. Kaikki sallitut suhteet löytyvät ArchiMate 2.0 standardin liitteestä B Overview of Relationships. Pääpalvelut ja prosessit Tietovarannot Järjestelmäpalvelut Integraatioratkaisut Teknologiapalvelut Toimijat Käyttäjärajapinta v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

62 Looginen järjestelmäjäsennys
Lähde: JHS 179 v. 0.9

63 Looginen järjestelmäjäsennys Kaavion elementit ja suhteet
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Looginen järjestelmäjäsennys Kaavion elementit ja suhteet Prosessi (Process) Laite (Device) ja Solmu (Node) Palvelu (Service) Ryhmittely (Group) Liiketoiminnan palvelu Sovelluspalvelu Yhteydet Monista ArchiMaten elementeistä on olemassa sekä ”koristeltu” versio että ikonimuoto (ks. esim. prosessi). Tätä käyttää (is used by) Komponentti (Component) Toteuttaa (realiazation) v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

64 Esimerkki järjestelmäjäsennyksestä
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Esimerkki järjestelmäjäsennyksestä v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

65 Tietojärjestelmäkartta
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietojärjestelmäkartta Tietojärjestelmäkarttaan kuvataan organisaation käytössä olevat tai muille tarjoamat järjestelmät visuaalisena karttana Järjestelmät tulee kuvata vähintään organisaation näkökulmasta, myös toiminnallinen jaottelu on suositeltavaa Tietojärjestelmäkartta voidaan kuvata myös esimerkiksi poikkihallinnollisen prosessin tai muun vastaavan kokonaisuuden näkökulmasta. Kuvaustapana käytetään ArchiMate-kuvauskielen Sovellusten yhteistyö –näkökulmaa (Application Co-operation Viewpoint) kuitenkin siten, että sovellusten väliset yhteydet jätetään kuvaamatta. Toiminnallista jaottelua kuvaamaan käytetään ArchiMaten Ryhmittely-elementtiä (Group). Lähde: JHS 179 v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

66 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Ohjeita kuvaamiseen Organisaatioyksikkö (ArchiMate 2.0 Business Actor) Järjestelmä/sovellus/ohjelmisto (ArchiMate 2.0 Application Component) Ryhmä toisiinsa liittyviä järjestelmiä (ArchiMate 2.0 Grouping) v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

67 Vaihtoehto järjestelmäkartalle
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Vaihtoehto järjestelmäkartalle Laajennettu prosessikartta, johon on kuvattu mitkä järjestelmät tukevat mitäkin prosessia JHS 179: Tietojärjestelmäkartan pohjana voidaan esittää organisaatioiden asemesta myös esim. prosessikartta, jolloin kartan tarkoitus on kertoa, mitkä järjestelmät tukevat mitäkin prosessia. Tällöin pohjana voidaan suoraan käyttää hieman soveltaen ArchiMaten Sovellusten käyttö –näkökulmaa (Application Usage Viewpoint). Kaaviossa alun perin näytetään myös prosesseja tukevat IT-palvelut, mutta nämä voidaan jättää pois ja siten yksinkertaistaa kuvaa. Tämä kyllä edellyttäisi BPMN:llä piirretyn prosessikartan kuvaamista myös ArchiMatella… v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

68 Tietojärjestelmäsalkku
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietojärjestelmäsalkku Organisaation järjestelmät kuvataan tietojärjestelmä-salkkuun järjestelmien nykytilan mukaan Tiedossa olevat järjestelmäkohtaiset kehittämissuunnitelmat voidaan myös kuvata tietojärjestelmäsalkkuun Järjestelmät luokitellaan niiden strategisen merkityksen mukaan Tietojärjestelmäsalkun tiedot on jaettu kolmeen ryhmään Yleiskuva järjestelmästä Järjestelmän perustana oleva teknologia Järjestelmän elinkaarta ja merkittävyyttä kuvaavat tiedot Erityisesti kiinnitetään huomiota mm. järjestelmien tuomiin hyötyihin, niiden kustannuksiin ja riskeihin. Näillä on merkitystä järjestelmähankkeita priorisoitaessa. Huomiota kiinnitetään myös tietojärjestelmien käyttäjiin, käyttäjämääriin ja käyttötiheyksiin sekä elinkaareen, sillä näillä on merkitystä järjestelmän teknistä arkkitehtuuria suunniteltaessa (mm. kuormitukset, vasteajat, muutosten sietokyky ja ylläpidettävyys). Lisäksi järjestelmät luokitellaan niiden strategisen merkityksen mukaan. Mikäli järjestelmiin liittyvää tietoa on paljon, on niiden hyödyntämiseksi syytä luoda useita erillisiä näkymiä (esim. vastuunäkymä, kustannusnäkymä, elinkaarinäkymä). JHS 179, Liite 9, Tietojärjestelmäsalkku –välilehden tiedot: Yleiskuva Omistaja Tuote / Tuotteet Kuvaus Käyttäjät Käyttötiheys Toimittaja Järjestelmän tietojen tietosuojataso Strateginen merkitys Teknologia Toteutusteknologia Tietokantateknologia Käyttöliittymäteknologia Palvelinteknologia Elinkaari ja merkitys toiminnalle Elinkaaren tila Päiväys Kriittisyys Uusimistarve Palvelevuus Tiedossa olevat kehittämisvaiheet Hyödyt Kustannukset Riskit Muuta v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

69 Tietojärjestelmäsalkku
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Tietojärjestelmäsalkku Erityisesti kiinnitetään huomiota mm. järjestelmien tuomiin hyötyihin, niiden kustannuksiin ja riskeihin. Näillä on merkitystä järjestelmähankkeita priorisoitaessa. Huomiota kiinnitetään myös tietojärjestelmien käyttäjiin, käyttäjämääriin ja käyttötiheyksiin sekä elinkaareen, sillä näillä on merkitystä järjestelmän teknistä arkkitehtuuria suunniteltaessa (mm. kuormitukset, vasteajat, muutosten sietokyky ja ylläpidettävyys). Lisäksi järjestelmät luokitellaan niiden strategisen merkityksen mukaan. Mikäli järjestelmiin liittyvää tietoa on paljon, on niiden hyödyntämiseksi syytä luoda useita erillisiä näkymiä (esim. vastuunäkymä, kustannusnäkymä, elinkaarinäkymä). JHS 179, Liite 9, Tietojärjestelmäsalkku –välilehden tiedot: Yleiskuva Omistaja Tuote / Tuotteet Kuvaus Käyttäjät Käyttötiheys Toimittaja Järjestelmän tietojen tietosuojataso Strateginen merkitys Teknologia Toteutusteknologia Tietokantateknologia Käyttöliittymäteknologia Palvelinteknologia Elinkaari ja merkitys toiminnalle Elinkaaren tila Päiväys Kriittisyys Uusimistarve Palvelevuus Tiedossa olevat kehittämisvaiheet Hyödyt Kustannukset Riskit Muuta v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

70 Ohjeita kuvaamiseen - Yleiskuva
Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä ID Järjestelmän yksikäsitteinen tunnus tai lyhenne. Omistaja Yksikäsitteinen taho tai rooli, joka on vastuussa järjestelmästä. Tuote / Tuotteet Luettelo tietojärjestelmän rakentamisessa käytetyistä tuotenimistä ja niiden versioista. Kuvaus Lyhyt selite tietojärjestelmän tarkoituksesta. Käyttäjät Luettelo käyttäjärooleista, jotka käyttävät järjestelmää. v. 0.9

71 Ohjeita kuvaamiseen - Yleiskuva
Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Käyttötiheys Kuinka tiheästi järjestelmää käytetään. Suositeltavat arvot ovat: Tunneittain Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Toimittaja Sekä taho, joka on toimittanut järjestelmän, että taho, joka hoitaa järjestelmän ylläpidon. Järjestelmän tietojen tietosuojataso Tarkoittaa järjestelmän tietoturvatasoa. Korkea taso Korotettu taso Perustaso Määrittelemätön taso v. 0.9

72 Ohjeita kuvaamiseen - Teknologia
Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Toteutusteknologia Järjestelmän toteutuksessa käytetty pääasiallisin teknologia, esimerkiksi Java 7 Enterprise Edition .NET Framework 4.5 Tietokantateknologia Järjestelmään suoraan liittyvän itsenäisen tietokantaratkaisun teknologia, esimerkiksi IBM DB2 10 Oracle 11g MS SQL Server 2012 Käyttöliittymäteknologia Järjestelmän käyttöliittymän toteutuksessa käytetyt pääasialliset teknologiat, esimerkiksi Java Server Pages 2.2 Java Server Faces 2.1 ASP.NET 4.0 v. 0.9

73 Ohjeita kuvaamiseen - Elinkaari
Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Päiväys Järjestelmän elinkaaren vaiheeseen liittyvä päivämäärä tai vuositieto. Tiedossa olevat kehittämisvaiheet Kehittämisvaiheet nimetään organisaation tarpeiden mukaisesti. Hyödyt Arvio järjestelmän tuomista hyödyistä euroina vuositasolla. Luettelo järjestelmän tuomista välillisistä hyödyistä. Kustannukset Järjestelmän ylläpidon kustannukset euroina vuositasolla. Riskit Luettelo järjestelmään kohdistuvista merkittävimmistä riskitekijöistä, suurin riski ensimmäiseksi ja pienin riski viimeiseksi. v. 0.9

74 Esimerkki tietojärjestelmäsalkusta
v. 0.9

75 Teknologia-arkkitehtuurin kuvaaminen

76 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu Teknologia-arkkitehtuurin keskeinen tavoite on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet jotta kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteita. Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa teknologiapalvelut ja teknisen ympäristön, jonka tietojärjestelmät ja tekniset palvelut tarvitsevat toimiakseen eli palvelimet, tietoliikenteen ja laitetilat. Teknologia-arkkitehtuuri vastaa kysymyksiin miten ja millä. Teknologia-arkkitehtuuri on kehittämisen mahdollistava tekijä. Keskeinen tavoite on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. Teknisten linjausten lisäksi teknologia-arkkitehtuurin kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet. European Interoperability Framework:n (EIF) teknologia-näkökulman periaatteet ovat keskeinen lähtökohta yhteen toimivuuden suunnittelussa (http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5319/5883). v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

77 Teknologia-arkkitehtuurin kuvaukset
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Teknologia-arkkitehtuurin kuvaukset Teknologiapalvelut Teknologiakomponenttikuvaus Integraatioratkaisut (liittymät ja rajapinnat) Teknologiasalkku Fyysiset tietovarannot Sijoituskaavio Verkkokaavio Liite 8 Kuvaukset konfiguraation- hallintavälineellä tai ArchiMate- kaavioilla v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

78 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Miten kannattaa edetä? Tyypillistä on, että teknologia-arkkitehtuuria ja sen osia ei ole kuvattu kattavasti Varsinkin verkkojen ja sijoittelun (sovellukset laitteilla) kuvaukset puuttuvat monesti Näiden kuvaamisesta on eniten hyötyä infrastruktuurin hallinnassa ja sen kustannusten alentamisessa Kuvaa nykytila – se auttaa jo todella paljon suunnittelussa European Interoperability Framework:n (EIF) teknologia-näkökulman periaatteet ovat keskeinen lähtökohta yhteen toimivuuden suunnittelussa (http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5319/5883). v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

79 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Miten kannattaa edetä? Luo tekniset linjaukset tulevaisuudelle Tutki arkkitehtuuri-periaatteissa olevat linjaukset Tutki European Interoperability Framework:n (EIF) teknologia-näkökulman periaatteet yhteen toimivuuden varmistamiseksi EIF-periaatteet lyhyesti Julkisesti saatavilla olevat sähköiset palvelut Monikielisyys Tietoturva Yksilön tietojen turvaaminen Avoimet standardit Avoimen lähdekoodin hyötyjen arviointi Monenkeskeisten ratkaisujen hyödyntäminen v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

80 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Teknologiapalvelut Teknologiapalveluilla tarkoitetaan laitteisiin ja laiteympäristöihin liittyviä palveluita ja ratkaisuja Toimivien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi tarvitaan laitteita, alustoja, laitetiloja, tietoliikenneverkkoja ja muuta laiteläheistä teknologiaa Kuvattavat asiat: Nimi Kuvaus Käyttötarkoitus Korkean käytettävyyden tarpeet Erityispiirteet Muuta Pelkillä sovelluksilla ja niiden riippuvuuksilla ei saada aikaiseksi toimivia kokonaisuuksia, vaan tarvitaan laitteita, alustoja, laitetiloja, tietoliikenneverkkoja ja muuta laiteläheistä teknologiaa. JHS 179, Liite 8, Teknologiapalvelut –välilehden tiedot: Nimi Kuvaus Käyttötarkoitus Korkean käytettävyyden tarpeet Erityispiirteet Muuta v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

81 Kuvattavia teknologiapalveluita
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Kuvattavia teknologiapalveluita Laitetilat Palvelimiin liittyvät palvelut Virtuaalikoneet, palvelimet jne. Työasemiin liittyvät palvelut Loogiset verkkoalueet Reititys- ja kytkentäpalvelut Tietoliikenteen tietoturvapalvelut Palveluiden hallinta Käyttöpalvelut ja konfiguraationhallinta Ns. perusinfrastruktuuri-palvelut Pääsynhallintapalvelut, nimipalvelut, välimuistipalvelut jne. Ympäristöt jäsennettyinä Jäsennyksen avulla selvitetään, onko tarvetta tuotantoympäristön lisäksi myös testi-, koulutus-, koekäyttö-, kehitys- tai raportointiympäristölle Nämä asiat ovat aivan liian usein vain tietohallinnon teknisten ihmisten päässä – jos sielläkään. Teknisten ongelmien selvittelyssä suurin osa ajasta menee usein sen selvittämiseen, mitä kaikkea meillä on ja mistähän nuo asiat löytyvät. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

82 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Kuvaus
Lyhyt selite teknologiapalvelun tarkoituksesta ja sisällöstä. Käyttötarkoitus Lyhyt selite mihin teknologiapalvelua käytetään. Korkean käytettävyyden tarpeet Luettelo erilaisista käytettävyys-, palvelutaso- tai erityisistä teknologista tarpeista, jotka liittyvät palveluun. Esimerkiksi palvelun saatavuus, tietoturva, suorituskyky, kuormitus, vasteaika, vikasietoisuus, tms. Erityispiirteet Luettelo teknologiapalvelun erityispiirteistä liittyen esimerkiksi huolto-/korjausaikoihin, toimittaja-tukeen, korvattavuuteen yms. v. 0.9

83 Esimerkki teknologiapalveluista

84 Teknologiapalvelut kaaviona
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Teknologiapalvelut kaaviona ArchiMate-kuvauskielen infrastruktuuripalvelut-näkökulma (Infrastructure Services Viewpoint) antaa tähän välineet. Kuvassa ylimpänä ovat infrastruktuurin palvelut, joiden toteuttaminen osoitetaan realisointi-nuolella. Kaaviossa on nähtävissä myös laitetilat, laskennalliset solmut (node-kuutio), verkot (#-laatikko) jne. Tätä voitaisiin hieman yksinkertaistaa, jos halutaan kuvata pelkästään palvelut ja missä ne toteutuvat. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

85 Teknologiakomponenttikuvaus
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Teknologiakomponenttikuvaus Teknologiakomponentti-kuvaukset täsmentävät teknologiapalvelukuvauksia ottamalla tarkemmin kantaa esimerkiksi käytettävän teknologian vaatimuksiin ja suorituskykyyn Teknologiakomponenteilla ei yleensä ole suoraan loppu-käyttäjiä Kuvattavat asiat Teknologiakomponentti (looginen taso) Kuvaus Käytettävän teknologian vaikutukset Käytettävyysvaatimus Suorituskykyvaatimukset Skaalautuvuusvaikutukset Muuta JHS 179, Liite 8, Teknologiakomponentit –välilehden tiedot: Teknologiakomponentti (looginen taso) Kuvaus Käytettävän teknologian vaikutukset Käytettävyysvaatimus Suorituskykyvaatimukset Skaalautuvuusvaikutukset Muuta v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

86 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Kuvaus
Lyhyt kuvaus teknologiakomponentin tarkoituksesta ja mihin sitä käytetään. Käytettävän teknologian vaatimukset Luettelo teknologiakomponentin asettamista vaatimuksista tai ehdoista toteutusteknologialle. Käytettävyysvaatimukset Luettelo teknologiakomponenttiin kohdistuvista käytettävyys-vaatimuksista. Suorituskykyvaatimukset Luettelo teknologiakomponenttiin kohdistuvista suoritus-kykyvaatimuksista. Skaalautuvuusvaatimukset Luettelo teknologiakomponenttiin kohdistuvista laajennettavuus-vaatimuksista. v. 0.9

87 Integraatioratkaisut
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Integraatioratkaisut Integraatioratkaisut kuvaavat organisaation tai rajatun kohteen käyttämät integraatioratkaisut tuote- ja rajapinnan yleiskuvatasolla. Kuvaus sisältää keskeisen tiedon siitä, miten käytännössä järjestelmien, palvelujen ja tietovarantojen väliset tiedonsiirrot toteutetaan. Yleisen integrointiteknologian lisäksi kuvataan kunkin liittymän tai rajapinnan perustiedot. Integraatioratkaisujen kuvaamisessa käytetään liitteen 8 Liittymät ja rajapinnat -kuvauspohjaa. JHS 179, Liite 8, Liittymät ja rajapinnat –välilehden tiedot: ID Nimi Kutsuja (A) Kutsuttava (B) Tyyppi Siirtyvä tietosisältö Käyttötarkoitus Tekninen toteutus Toteutettu keskitetty integraatioratkaisu Tapahtumavolyymi Muuta HUOM! Jos organisaatio käyttää kehittynyttä integraatiovälinettä (esim. ESB-väline), nämä yleensä sisältävät valmiiksi palvelu- ja rajapintakatalogit, jolloin integraatiovälineen rajapintoja ei tarvitse erikseen listata. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

88 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä ID
Liittymän yksikäsitteinen tunniste tai lyhenne. Kutsuja (A) Tiedonsiirron käynnistävän järjestelmän tai palvelun nimi. Kutsuttava (B) Kutsuttavan järjestelmän, palvelun tai rekisterin nimi. Siirtyvä tietosisältö Luettelo liittymässä siirtyvästä tiedosta esimerkiksi päätietoryhmä- tai tietoryhmätasolla. Käyttötarkoitus Lyhyt selite siitä, mihin tarkoitukseen liittymää tai rajapintaa käytetään. Tekninen toteutus Luettelo liittymän toteutus-teknologioista ja protokollista. v. 0.9

89 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä
Toteutettu keskitetty integraatioratkaisu Onko liittymä toteutettu keskitetyn palveluväylän (Enterprise Service Bus, ESB) tai prosessimoottorin avulla vai ei. Tapahtumavolyymi Liittymän käyttötapaan parhaiten sopiva volyymin määrittely, esimerkiksi liittymän suorittamien tai vastaanottamien kutsujen lukumäärä jossain aikayksikössä liittymässä siirrettävän tietojen määrä megatavuina jossain aikayksikössä v. 0.9

90 Esimerkki integraatioratkaisusta
v. 0.9

91 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Sijoituskaavio Sijoituskaavioon kuvataan, miten erilaiset laitteistot ja tätä kautta myös tietokannat ja järjestelmät sijoitetaan eri laitetiloihin ja toimipisteisiin Kuvattavat asiat Toimipiste Tila/laitetila (muodostaa edellisen kanssa hierarkian) Laitepaikka (mikäli omia konesaleja) Sijoitettu laite Solmu (Node): sekä laite että varusohjelmistot Laite (Device): pelkkä fyysinen laite Laitteelle tarjottavat palvelut Suojattu sähkö, UPS, varavoima, ilmastointi, määritelty kosteus, lukittu laitehäkki Sijoittelun erityispiirteet JHS 179 suosittelee, että kuvaamiseen käytetään konfiguraationhallintaohjelmistoa ja sen käyttämää kaaviota, jos sellainen on organisaatiossa käytössä. Muuten kuvauksen voi tuottaa esim. ArchiMate- tai UML-kaaviolla. Konfiguraationhallintaohjelmistoissa on monipuoliset kuvausvälineet juuri tämän tyyppisille asioille. Näitä ei yleensä ole tavallisissa UML-mallinnusohjelmistoissa. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

92 Esimerkki sijoituskaaviosta
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Esimerkki sijoituskaaviosta Esimerkki kuvattu ArchiMaten Technology-kaaviolla Esimerkissä on kuvaamiseen käytetty suosituksen suosittelemaa ArchiMate-kuvauskieltä ja sen Infrastruktuuri–kaaviota (Infrastructure viewpoint). v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

93 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Verkkokaavio Verkkokaaviolla tarkoitetaan tietoliikenneverkon yhteyksiä ja loogisia verkkoja. Myös televerkko voidaan kuvata samalla kuvaus-mallilla. Kuvattavat asiat: fyysiset verkot parametroidut loogiset verkot, esim. VLAN-verkot yhteystyypit yhteyskapasiteetit yhteyksien omistaja / hallinnoija Verkkokuviin lisätään yhteyksien päihin kuvaus aktiivilaitteista, eli reitittimistä, kytkimistä, palomuureista jne. Kuvaamiseen kannattaa käyttää konfiguraation-hallintaohjelmistoja Jos konfiguraationhallintaohjelmistoa ei ole käytettävissä, voidaan käyttää ArchiMate- tai UML:n sijoittelukaaviota. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

94 Esim. verkkokaaviosta UML:n sijoittelukaaviona
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Esim. verkkokaaviosta UML:n sijoittelukaaviona UML:n sijoittelukaaviossa verkkoja kuvataan myös solmun (node) avulla antamalla sille stereotyyppi (<< >>). Stereotyyppeinä voidaan käyttää esim. loogisen verkon tyyppejä <<frontEndCell>>, <<backEndCell>> jne. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

95 Esim. verkkokaaviosta ArchiMate-kaaviona
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Esim. verkkokaaviosta ArchiMate-kaaviona v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

96 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Teknologiasalkku Teknologiasalkku kuvaa laite- ja tuotetasolla käytettävän alustateknologian. Suositeltavaa on kuvata teknologiasalkkuun myös teknisesti erilaiset työasemat ja päätelaitteet (esim. älypuhelimet). Keskeistä arkkitehtuurin kannalta on tunnistaa kohteiden teknisten tietojen lisäksi laitteiden palvelutasot. Teknologiasalkkuun kuvataan erityisesti palvelinten ja tietoliikenteen aktiivilaitteiden teknologiapalvelua koskeva sisältö. Tietoliikennekomponenteista tällaiseen salkkuun tallennetaan vain aktiivilaitteiden tiedot. v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

97 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Laite
Laitetyyppi on esimerkiksi palvelin ja sen alta löytyy laiteluokkia, kuten web-palvelin, sovelluspalvelin, tiedostopalvelin ja tietokantapalvelin. Keskeisin varusohjelmistosisältö Luettelo laitteeseen asennetuista tärkeimmistä varusohjelmistoista (käyttöjärjestelmä, web-palvelin, sovelluspalvelin, palveluväylä, prosessimoottori, tietokanta, palomuuri jne.) ja niiden versioista. Sijoituspaikka Valintalista päivitetään vastaamaan organisaation tarpeita. v. 0.9

98 Ohjeita kuvaamiseen Kuvattava asia Ohjeita, vinkkejä Tietoturvataso
Laitteessa käsiteltävien tai laitteen sisältämien tietojen tietoturvataso. Käytettävät arvot ovat Korkea taso Korotettu taso Perustaso Määrittelemätön taso v. 0.9

99 Näkymien keskinäisten riippuvuuksien kuvaaminen

100 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Kuvausmatriisit Kuvausmatriisien avulla mahdollistetaan eri kokonais-arkkitehtuurin näkökulmien välisten yhteyksien kuvaaminen: tiedot ja niitä käyttävät ja tuottavat sidosryhmät, prosessit sekä tietojärjestelmät. Suosituksen liitteessä 9 Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmatriisit on yhteyksien kuvaamista selventäviä mallipohjia: Sidosryhmät - tiedot –matriisi (Toimijat – Tiedot) Prosessit - tiedot –matriisi Tietojärjestelmät - tiedot –matriisi (Järjestelmät – Tiedot) Prosessit - järjestelmät -matriisi v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

101 Esim. Tietojärjestelmät - Tiedot -matriisi
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Esim. Tietojärjestelmät - Tiedot -matriisi JHS 179, Liite 9, Järjestelmät–tiedot –matriisin suhteet: Omistaja (kaikki oikeudet) Write (ylläpito-oikeus) Read (lukuoikeus) v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

102 Harjoitus: Luo Järjestelmät-Tiedot -matriisi
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Harjoitus: Luo Järjestelmät-Tiedot -matriisi Edellisessä harjoituksessa määriteltiin prosessien välisten rajapintojen pohjalta käsitemalli tärkeimmistä tiedoista. Rakentakaa tältä pohjalta Tiedot – Järjestelmät –matriisi: Purkakaa riveille muutama tärkein tuotos (output) – mitä tietoa ne sisältävät. Listatkaa sarakkeille tarvittavia tietojärjestelmiä ja määritelkää matriisiin, missä järjestelmissä luodaan, luetaan ja päivitetään kyseisiä tietoja v. 0.9 Copyright © Tieturi Oy

103 Kuvausten uudelleenkäyttö

104 Yhteentoimivuuden kuvauksen tarkoitus
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Yhteentoimivuuden kuvauksen tarkoitus Prosessien yhteentoimivuus Tavoitetilan viite- ja kohdearkkitehtuurit Semanttinen yhteentoimivuus Tekninen yhteentoimivuus Tavoitetilan kohdearkkitehtuurit / toteutuksen suunnitelmat Yhteentoimivuuden kuvaus Minkä pitää toimia yhteen? Mitä pitää toimia yhteen? Miten pitää toimia yhteen? Miksi asioiden pitää toimia yhteen? Toiminnan tavoitteet Arkkitehtuuriperiaatteet Julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaukset muodostavat oleellisen informaation tietohallintolain tarkoittamien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten toteutusta varten. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksissa ja määrityksissä on tavoitteena määritellä muun muassa tietojärjestelmien keskinäiset riippuvuudet, tietojärjestelmien keskenään vaihtamat tiedot ja tietojärjestelmien suhteet muihin kokonaisarkkitehtuurin elementteihin kuten tietovarantoihin ja toimintaprosesseihin. v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

105 Uudelleenkäyttö ja sen edellytykset
Kehittämiseen osallistuvat tietävät ja tuntevat Mitä kuvauksia olemassa? Missä tilassa kuvaukset ovat? Mistä paikasta tai paikoista kuvaukset löytyvät? Missä muodossa kuvaukset ovat? Keneltä saa lisätietoja? Kuvausten yhtenäinen nimeämiskäytäntö Kuvausten tekeminen standarditavalla Kuvausten laatu Yhteentoimivuus.fi Kokonaisuus Kohdealue Osa-alue v. 0.9

106 Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen
Yhteentoimivuus.fi Yhteentoimivuus.fi –portaali on rakennettu mm. arkistointia varten Sisältää sekä julkisen että käyttäjätunnusten takana olevan osan Käyttäjätunnusten taakse organisaatiot voivat julkaista omia kuvauksiaan ja niitä voivat muut uudelleenkäyttää Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin yhteisenä dokumentaatiovarastona toimii kansallinen Yhteentoimivuus.fi –portaali (www.yhteentoimivuus.fi ). Julkaisupaikka kokoaa yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuuria edistävää suunnittelutietoa ja tarjoaa keskustelu- ja kommentointifoorumin arkkitehtuurien kehittämiseksi. Yhteentoimivuus.fi sisältää julkisen hallinnon toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä kuvauksia, määrityksiä ja ohjeita sekä ajankohtaista tietoa julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kehittämistyöstä, koulutuksesta ja palveluista. Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin viralliset kuvaukset julkaistaan Yhteentoimivuus.fi –palvelussa. v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö

107 Arkkitehtuurikuvausvälineet
Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen v. 1.0 Arkkitehtuurikuvausvälineet Kuvausten pitää olla kaikkien saatavilla Arkkitehtuurin kuvaamiseen tarvitaan välineitä On hyvä muistaa, että myös Excel ja Word ovat välineitä Kaavioiden luomiseen tarvitaan mallinnusvälineitä Välineet tukevat versiointia ja tiimityöskentelyä Uudet versiot syntyvät muutoshallinnan kautta Välineiden avulla saavutetaan myös uudelleenkäytettävyyttä Vaihtoehto 1: Excel, Word ja jokin UML-mallinnusväline kaavioiden piirtämistä varten esim. SparxSystemsin Enterprise Architect tukee sekä UML:ää että BPMN:ää ja ArchiMatea Vaihtoehto 2: Kaikki kuvaukset arkkitehtuurin kuvausvälineeseen esim. QPR Enterprise Architectiin on toteutettu JHS 179:n mukaiset kuvaukset Ns. open source –välineet eivät välttämättä tue kaikkia kuvauskieliä. Esim. Archi-väline tukee vain ArchiMate-kuvauskieltä. Useimmissa UML-välineissä on nykyään tuki myös ArchiMatelle ja BPMN:lle. Mihin eri kuvauskieliä käytetään? UML:n luokkakaaviota tarvitaan käsitemallin tekoon. BPMN:ää tarvitaan prosessikuvausten tekoon JHS 152 mukaisesti. ArchiMaten kaavioilla kuvataan mm. looginen järjestelmäjäsennys, tietojärjestelmäkartta, loogiset tietovarannot –kaavio, verkkokaavio ja sijoituskaavio. Kaikki arkkitehtuurin kuvausvälineet tukevat Versionhallintaa Kuvausten uudelleenkäytettävyyttä Tiimityöskentelyä Kuvausten julkaisemista html-muodossa esim. intranettia varten Kuvausvälineiden hinnoissa ja monipuolisuudessa on kuitenkin huomattavia eroja v. 0.9 Copyright Valtionvarainministeriö


Lataa ppt "Kokonaisarkkitehtuuri"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google