Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Leväsen Palvelukeskus 2005 Erja Rappe
Puutarhaterapia Leväsen Palvelukeskus 2005 Erja Rappe
2
Päivän sisältö Viherympäristö hyvinvoinnin lähteenä
stressistä toipuminen tarkkaavaisuuden toipuminen elpyminen ja evoluutio Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu elvyttävän ympäristön ominaisuudet suunnitteluperiaatteet hyvä ympäristö muistihäiriöisille Terapeuttinen puutarhatoiminta vanhukset
3
Päivän tavoite antaa perustiedot siitä miten viherympäristö ja kasvien hoitamiseen liittyvät toimet voivat vaikuttaa terveyteen liittyvään hyvinvointiin tutustua tutkimustietoon tutustua käytännön esimerkkeihin antaa valmiuksia soveltaa päivän sisältöä arjen tilanteissa
4
Viherympäristö ja terveys
viherympäristön terapeuttinen käyttö juontaa vuosituhansien taakse puistojen rakentamisen taustalla terveyden edistäminen ruuhkaiset ja saastuneet kaupungit olivat epäterveellisiä ja rasittivat liikaa hermostoa puistojen tuottamien esteettisten elämysten uskottiin sivistävän kaupunkilaisia ja lievittävän kaupunkielämän mukanaan tuomaa henkistä rappiota puisto tarjosi viihtyisän liikuntaympäristön
5
Viherympäristö ja hyvinvointi
mitkä ympäristön tekijät vaikuttavat koettuun terveyteen ei aina selvää ulkoilu, raitis ilma, seura, lisääntynyt autonomia
6
Ulkoilun välilliset vaikutukset
D-vitamiinin synteesi vain ulkona ultravioletti B – tärkeä kalsiumin imeytymisessä ja immuunipuolustuksessa. serotoniinin muodostus (puute masennus) ja muuttuminen melatoniiniksi valosta riippuvaista. fyysinen aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä, parantaa unta, estää masennusta
7
Tutkittua tietoa ihmiset pitävät enemmän ympäristöistä, joissa on kasveja kuin rakennetuista ympäristöistä mielipaikat sijaitsevat usein luonnossa
8
Tutkittua tietoa kasvit edistävät stressioireista toipumista ja tarkkaavaisuuden tehostumista toipuminen nopeampaa ja lääkkeiden käyttö vähäisempää katseltaessa kasvillisuutta kuin tiiliseinää
9
Tutkittua tietoa kasvien läheisyydessä tunnetaan vähemmän kipua (kukkivat kasvit) kasvit lisäävät myönteisiä tunteita ja vähentävät kielteisiä kasvit vähentävät koettuja terveyshaittoja
10
Stressistä toipuminen Ulrich et al. 1991
kasvillisuusympäristöjen katselu edistää stressistä toipumista katselun ei tarvitse olla tietoista; pelkkä kasvien läsnäolo riittää myönteisiin muutoksiin ikkunanäkymän tai luontokuvien katselu voi elvyttää luonnon elvyttävyys ilmenee fysiologisen tilan ja mielialan myönteisinä muutoksina ja toiminnan tehostumisena
11
Stressistä toipuminen
välitön, tiedostamaton, myönteinen tunnereaktio, jonka seurauksena mitattavia fysiologisia muutoksia, mieliala paranee ja tarkkaavaisuus tehostuu fysiologiset muutokset ovat havaittavissa nopeasti, jo muutamissa minuuteissa kasvillisuusnäkymien katselu stressaavan tilanteen jälkeen alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja ihon sähköjohtokykyä nopeammin ja enemmän kuin kaupunkinäkymien katselu
12
Suunnatun tarkkaavaisuuden toipuminen Kaplan & Kaplan 1989
jatkuva keskittyminen väsyttää ja ihminen uupuu, jos hän ei saa välillä levätä elpyminen on kognitiivinen, tiedon käsittelyyn liittyvä prosessi; se ei ole tiedostamaton tapahtuma, eikä siihen liity muutosta tunnetilassa luonnossa on piirteitä, jotka kiinnittävät huomion ja ihastuttavat vaatimatta keskittymistä
13
Elpyminen ja evoluutio
hermosto ja aistinelimet ovat kehittyneet kasvillisuusympäristössä: yhtäaikainen havainnointi ja liikunta, aivot uusiutuvat liikkuessa autonominen hermosto rauhoittuu -parasympaattisen hermoston toiminta aktivoituu katseltaessa luontonäkymiä tietynlaisten kasvillisuusympäristöjen tuntuminen miellyttävältä edistänyt lajin selviytymistä
14
Elpyminen ja evoluutio
piirteet, jotka ilmaisevat ravintoa, vettä ja suojaa olevan saatavilla, miellyttävät kukat ennakoivat tulevia hedelmiä parhaiten luonnon merkkejä lukeneet selviytyivät
15
Elpyminen ja evoluutio
vaste nopea ja tiedostamaton-geneettinen? fysiologinen vaste kulttuurista riippumaton kaikki luonnon piirteet eivät elvytä rakennettu ympäristö antaa keholle ´vääriä’ hälytyksiä
16
Puistokäynnit ja stressi Grahn & Stigsdotter 2003
ruotsalaiset vierailivat keskimäärin 150 x / v puistoissa vietetty aika 220 h mitä useammin puistossa käy ja mitä pidempään siellä on, sitä vähemmän kärsii stressiperäisistä sairauksista ne, jotka eniten stressaantuneita, halusivat olla enemmän puistoissa mitä lähempänä puisto oli, sitä useammin siellä käytiin ja sitä vähemmän kärsittiin stressistä ( 5 min kävelyä 325 m aikuinen)
17
Puistokäynnit Hollannissa Chiesura 2004
Tärkeimmät puistossa käymisen syyt olivat rentoutuminen, luonnon kokeminen ja pako kaupungista - ei sukupuolten välisiä eroja mutta ikäeroja oli Vapauden tunne, onnellisuus ja yhteys luontoon olivat yleisimmät puistokäynnin herättämät tunteet Näiden tunteiden katsottiin olevan erittäin tärkeitä koetulle hyvinvoinnille
18
Viheralueen määrä asuinalueella De Vries et al 2003
mitä enemmän viheralueita oli asuinympäristössä, sitä terveemmiksi ihmiset kokivat itsensä vanhusten ja kotiäitien terveyden yhteys viheralueiden määrän vahvin 10 % lisäys viheralueissa vähentää sairausoireita niin, että lisäisi muutaman elinvuoden
19
Vanhusten eloonjääminen Takano et al. 2002
Tokiolaisvanhusten viiden vuoden eloonjäämistä ennusti parhaiten etäisyys puistoon, jossa oli kävelymahdollisuus kun ikä, sukupuoli, siviilisääty, toimintakyky ja SES vakioitu Myös puistokadut lisäsivät eloonjäämisen todennäköisyyttä
20
Vanhusten kokemuksia viherympäristössä ulkoilusta
iäkkäille luonnon tarkkailu ja kasvien näkeminen tärkeää parantaa mielialaa ja rauhoittaa parantaa keskittymiskykyä parantaa unta raitis ilma tärkeää masentuneille
21
Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu
22
Ympäristön miellyttävyys
mieltymys on ilmaus myönteiseen tulokseen johtavasta vaistonvaraisesta käyttäytymisestä ympäristön miellyttävyyttä arvioidaan sen sisällön ja tilallisen rakenteen perusteella
23
Ympäristön miellyttävyys
sisältö: kasvien suhde ihmisen rakentamaan ympäristöön – puut, värikkäät kukat, vesi, kivet tilallinen rakenne: toiminnan mahdollisuus, orientaatio
24
Miellyttäviä piirteitä
alhaalta haarautuneet, leveälatvuksiset, monirunkoiset puut sopiva tiheys, jotta syvyyden arviointi helppoa alhaalta avoin, läpinäkyvä takana suoja kaartuvat väylät
25
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
Ympäristö on järjestäytynyt, selkeä ja riittävän monimuotoinen Huomion kiinnittävä piirre/ piirteitä, jotka ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa, ihastuttavat ja vetävät mielen pois normaaliajatuksista riittävän pitkäksi aikaa
26
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
Ympäristö on ymmärrettävä, antaa riittävät vihjeet onnistuneelle toiminnalle ja liikkumiselle eikä uhkaa.
27
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
Sisältää salaperäisyyttä ja piirteitä, jotka voidaan liittää henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan niin, että ympäristö saa yksilöllisen merkityksen
28
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
Vastaa kokijan aikomuksia ja valmiuksia eikä aseta liian kuormittavia vaatimuksia
29
Elvyttävän ympäristön ominaisuudet
Tarjoaa mahdollisuuden joko yksinoloon, toisten tarkkailuun tai yhdessäoloon
30
Ympäristö ja parantaminen
estetiikka osa hoitoa varhaisissa kulttuureissa: esteettinen - aistittava ihmisen ruumiin, mielen ja ympäristön tasapaino oli tärkeää nykyiset sairaalaympäristöt kliinisiä, tehokkaita – kartesiolaisuus? parantola vs. sairaala potilaan mahdoton jatkaa henkilökohtaisia tapojaan ja mieltymyksiään vähän nykyhetkeen liittyvää tarkkailtavaa
31
Ympäristö ja parantaminen
sairaalaympäristöissä ihmiset heikkoja ja haavoittuvia, koska ovat sairaita sekä ympäristö on stressaava sairaalassa tuntee itsensä avuttomaksi ja turvallisuuden tunne vähenee, yksityisyyden ja autonomian puute, sosiaalinen eristyneisyys ja harjoitusmahdollisuuksien puute
32
Havainnoinnin ohjaaminen Barnes 2002
suunnittelu ohjaa havainnointia tilassa terapeuttinen suunnittelu ohjaa tunteiden muutosta ajassa ja tilassa aistit yhdistävät ulkoisen ja sisäisen ympäristön ympäristöstä havaitaan piirteitä, jotka kaikki eivät tule tietoisuuteen mutta vaikuttavat tunteisiin ja sitä kautta toimintaan
33
Barnes 2002 suuri osa aistimuksista suodattuu pois tiedostamatta
ensin havaitaan ja sitten tulkitaan havaittu havaittu tulkitaan aiempien kokemusten ja tulevien odotusten perusteella ihmiset havaitsevat asioita, jotka sopivat heidän emotionaaliseen tilaansa
34
Parantava ympäristö Tarjoaa mahdollisuuden harjoitukseen
myönteiseen tunnetilan muutokseen
35
Emotionaalinen paraneminen Barnes
muutos vallitsevasta tilanteesta - siirtymät, liike
36
Emotionaalinen paraneminen Barnes
aistien valpastuminen nykyhetkessä – ihastuttavat kasvit vanhan tilanteen arviointi uudesta näkökulmasta - yksityisyyttä suojaava, harjoitusmahdollisuuksia tarjoava ympäristö muuttunut tietoisuus – ’sees hetki’, majesteettisuus
37
Terveyttä edistävä ympäristö Ulrich 1999
tarjoaa mahdollisuuden kontrollin tunteeseen sosiaalista tukea mahdollisuuden liikuntaan ja harjoitteluun luontokokemuksia ja miellyttävää ajankulua
38
Terveyttä suojaava ympäristö Antonovsky
koherenssin tunne suojaa terveyttä tunne saavutetaan kun ympäröivä maailma on ymmärrettävä yksilölle merkityksellinen siihen voi vaikuttaa
39
Ympäristön kokemuksellisuus
epämiellyttävältä tuntuvaa ympäristöä vältetään hyvä ympäristö on ymmärrettävä ja hallittava tarjoaa valinnanmahdollisuuksia herättää myönteisiä tunteita herättää muistoja vahvistaen identiteettiä ja jatkuvuuden tunnetta sekä laajentaen paikkakokemusta
40
Elvyttävän ympäristön suunnittelu
perustuu käyttäjien mahdollisuuksiin ja tarpeisiin päämääränä ominaisuuksiltaan vaihteleva, monipuolisesti aistittava ympäristö, joka tukee käyttäjien toimintakykyä ja tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia ympäristö määrittää haitan suuruuden
41
Elvyttävän ympäristön suunnittelu
korostaa mahdollisuuksia kokea ja toimia virkistää mieltä ja ruumista rohkaisee mielikuvitusta eri kohderyhmillä erilaiset tarpeet myös henkilökunta ja omaiset huomioitava turvallisuus haastaa valinnanvapauden
42
Elvyttävän ympäristön suunnittelun vaiheet
tavoitteet sovitetaan vallitsevaan ympäristöön sitoutettava kaikki mukaan kasvivalinta: kasvutekijät, tilojen avulla ohjataan käyttäytymistä hoitosuunnitelma etukäteen monitekijäinen alati muuttuva ja kehittyvä kokonaisuus
43
Terapeuttisen puutarhan suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002
vähentää stressiä Mahdollisuus harjoitukseen: kaunis, houkutteleva ympäristö innostaa toimimaan. (osallisuus / kuuluminen ympäristöön: saako toimia? eläinten ruokinta) Mahdollisuus valintoihin, yksityisyyteen ja hallinnan tunteeseen -tukee itsemääräämisoikeutta 3. Mahdollisuus kokoontua ja saada sosiaalista tukea. Vierailujen tukeminen tilojen ja toimintamahdollisuuksien avulla 4. Mahdollisuus kokea luontoa. Vaihteleva, kiinnostava, moniaistittiva kasvillisuus ja muu luonto
44
Suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002
puutarhan esteettömyys ja käytettävyys Näkyvyys- tieto puutarhan olemassa olosta ja sen käyttömahdollisuudesta. Saavutettavuus: lukitsemattomat ovet, esteettömät kulkuväylät Turvallisuuden tunne: ei ulkopuolisia, henkilökunnan valvonta, ymmärrettävyys Mukavuuden tunne: lääkityksen vaikutukset Hiljaisuus: ei laitteiden melua Taide-esineet, jotka herättävät myönteisiä tunteita.
45
Esteettömyys fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
pysyvästi liikuntaesteisiä 10 % väestöstä liikuntaesteinen: kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida rajoittunut liikunta-, näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset, sairauden tai onnettomuuden vuoksi liikuntaesteiset tilapäisesti liikuntaesteisiä 5 % allergioita % väestöstä astma 6 % väestöstä
46
Kulkuväylät tasaisia alle 5 mm kohoumat tai kuopat
riittävän leveitä 1,8 m hyvä valaistus pinta kova, luistamaton, heijastamaton pinnoitteiden muutokset ilman tasoeroja ei yli 5 % pitkittäiskaltevuutta eikä yli 2 % poikittaiskaltevuutta
47
kulkuväylien liukkaus iso ongelma – huolellinen kunnossapito
48
Lepopaikat riittävästi lepopaikkoja poissa kulkuväylältä
riittävästi tilaa apuvälineille kalusteiden mitoitus ja kunto
49
Erot ympäristön hahmotuksessa
näkövammaiset: suorat kulmat, voimakkaat kontrastit, äänet, tuoksut pyörätuoli: kaarevat kulmat
50
Äänimaailma melu hermostuttaa
vältettävä kaikuvia ja ääntä heijastavia materiaaleja tiheä kasvillisuus vähentää melua ja kaikumista kun melunlähde ei ole näkyvissä vähemmän stressiä rauhallisella veden solinalla voidaan peittää häiritseviä ääniä
51
Ilmasto vältettävä ääriolosuhteita –paahde, kylmyys, tuulisuus
olosuhteiden säätely rakenteiden ja kasvillisuuden avulla
52
Viherympäristön suunnittelu dementoituneille
otettava huomioon taudin vaihe, yksilön mieltymykset ja elämänhistoria kun ympäristö on suunniteltu dementoituneiden tarpeita vastaavaksi asukkaat oleskelevat siellä mielellään vähemmän tunkeutumista, ulospääsyn etsintää, kiihtynyttä käyttäytymistä, näyttävät tyytyväisemmiltä
53
Ympäristön merkitys dementoituneelle
haitallinen käyttäytyminen liittyy usein rauhattomaan ympäristöön, virikkeettömyyteen, ikävystymiseen ja yksinäisyyteen ympäristöhälyn vähentäminen auttaa rentoutumaan ja vähentää häiriökäyttäytymistä yksityisyys vähentää aggressioita, pelokkuutta, karkailua ja levottomuutta ja parantaa unta yhteiset kokoontumispaikat ja toimintatilat vähentävät vetäytyvää käyttäytymistä
54
Jäljellä olevan toimintakyvyn hyödyntäminen
fyysinen toimintakyky ja pitkäkestoinen muisti säilyvät usein pitkään näiden avulla yksilön yhteyttä omaan itseensä ja ympäristöön voidaan tukea tuttujen piirteiden ja toimien avulla voi saavuttaa levollisen olon ja hallinnan tunteen viherympäristö ei kuormita aisteja liikaa
55
Ulkoilu vaeltelutaipumus –johtaa usein rajoittavaan hoitoon ja rauhoittavan lääkityksen käyttöön ei haitta vaan mahdollisuus parantaa dementoituneen hyvinvointia kävely ulkona vähentää häiriökäyttäytymistä, parantaa mielialaa, ruokahalua ja unta
56
Ulkoilu asukkaat virkeämpiä, tietoisempia, rentoutuneempia
fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus, ympäristönmuutos, ulkoilma ja –valo (saattaa vaikuttaa parantavasti vuorokausirytmiin, unen laatuun ja vähentää levottomuutta) yhteistä tekemistä omaisten kanssa
57
Viherympäristö ja dementia
dementian edetessä yksilön herkkyys ympäristön piirteille kasvaa kognitiivisten toimintojen heikentyessä selviytyäkseen dementoituneet tarvitsevat runsaasti aistitietoa ympäristöstä maisemiin ja kasveihin luontaisia affektiivisia vasteita, jotka eivät edellytä kognitiivista toimintaa ymmärrettävä aistitieto vähentää pelokkuutta, levottomuutta ja aggressiivisuutta aistivirikkeillä voidaan parantaa orientaatiota ja muistia
58
Viherympäristö ja dementia
ongelmat suunnistautumisessa (aika ja paikka) dementian varhaisia oireita - kognitiiviset kartat katoavat (suunnittelu, ennakointi, erottelu) suunnistautuminen perustuu ympäristöstä välittömästi saatavilla olevan tiedon tunnistamiseen (visuaalinen) estetiikalla (aistien kautta syntyvä mielihyvä kokemisesta / kauneudesta) tärkeä merkitys dementoituneiden elämänlaadulle värikkäät kukat ja marjat kiinnostavat dementoituneita
59
Suunnistautumista auttaa
joko toiminnaltaan tai ilmiasultaan toisistaan selkeästi erottuvat alueet kiinnekohtina opasteet ja maamerkit, jotka poikkeavat selvästi muodoltaan, toiminnaltaan tai merkitykseltään opasteiden sijoittelussa huomioitava katseen suunta: usein maahan päin
60
Viherympäristön rakenne
rajattu, turvallinen alue aita: riittävän korkea kiipeämisen estämiseksi, läpinäkymätön?, kasveilla verhoilu, istutukset aidan ja kulkuväylän välissä
61
Viherympäristön rakenne
portit: lukitus käynti sisätiloista: läpinäkyvä ovi käytävän perällä houkuttelee näkymät ikkunoista ulos lisää käyttöä - valvonta
62
Viherympäristön rakenne
kokoontumispaikat lähelle rakennusta miellyttävät olosuhteet: ei häikäisyä, tuulta, kylmää, paahdetta tukeva, muunneltava kalustus, istuimissa selkä- ja käsinojat, keinut
63
Kulkuväylät selkeät, tasaiset, leveät reitit, joissa ei umpiperiä
lenkki, voi kulkea sekä sisä- että ulkotilassa mahdollisuus valita reitin pituus tai rasittavuus vaihtoehtoiset reitit suorassa kulmassa, eroava päällystemateriaali
64
Kulkuväylät reitillä joku päämäärä, antaa tarkoituksen kävelylle
maamerkit johdattavat päämäärään riittävästi lepopaikkoja reitin varrella: näköyhteys
65
Kulkuväylät lisääntynyt alttius kaatua: epätasaiset pinnat, hämärä valaistus, häikäisy, liukkaus erottuvat reunat vähentävät kaatumista tai sen pelkoa, reuna kertoo mistä joku alkaa tai mihin loppuu
66
Kulkuväylät liian vaalea pinnoite voi aiheuttaa häikäisyä
pinnoitteiden vaihtelu kävelyterapiassa: ääni ja kosketus
67
Kulkuväylät dementiaa sairastavilla vaikeuksia värien erottelussa, syvyysnäössä ja kontrastien tulkinnassa vältettävä tummia kuviointeja pinnoitteissa valaistus lisää käyttöaikaa
68
Terapeuttinen ympäristö
usein henkilökunta käyttää enemmän kuin potilaat henkilökunnan mieliala paranee, rentoutuvat, työskentely tehostuu mielialan muutos aiheutui hoitajien mielestä eniten kasveista ja puista 69 %, muista aistivirikkeistä (tuoksut, äänet, raitis ilma) 58 %, ja 50 % tilan hallinnan tunteesta (pakopaikka). kun puutarha käytettävissä sairaalaympäristössä potilaat, henkilökunta ja vierailijat käyvät vapaaehtoisesti siellä, koska se saa heidät voimaan paremmin.
69
Hyvä viherympäristö vahvistaa yksilön identiteettiä ja kunnioittaa yksityisyyttä ja henkilökohtaisia arvoja sallii kokemuksellisen vapauden on turvallinen toimintakyvyn rajoissa – valvottua vapautta hellii aisteja ja on asukkaalle merkityksellinen parantaa kaikkien viihtyvyyttä ja hyvinvointia
70
Theorie der Gartenkunst 1779
”Sairaalan puutarhan on sijaittava välittömästi rakennuksen vieressä. Jo mahdollisuus katsella ikkunasta puutarhan kukkaloistoa ja herttaisuutta nostaa sairaan elämänhalua… Puutarhan on tarjottava heikoille helppoa kävelyä, oleskelua auringon lämmössä, virvoitusta raikkaassa ilmassa ja kasvien miellyttävää tuoksua.”
71
Allergiat siitepöly suurin allergian aiheuttaja: koivu, pujo, mykerökukkaiset kosketus: jättiputki, palsami, samettikukka, begoniat tuoksu: hyasintti, kielo, pihasyreeni, tuijat
72
Allergiahaittoja estää
käytä lajeja, jotka eivät allergisoi suosi hyönteispölytteisiä: värikkäitä käytä kerrottukukkaisia, tuoksuttomia lajeja vältä istutuksia vilkkaissa kulkupaikoissa kosteus sitoo siitepölyä, käytä vesiaiheita kostealla säällä enemmän homeitiöitä ilmassa vältä kompostin levittämistä aja nurmikko ennen kuin heinät kukkivat
73
Myrkylliset kasvit Ukonhattu Rohtosormustinkukka Risiini Kultasade
Näsiä Oleanteri Lumimarja Sudenmarja Kielo Punakoiso Vuokot Jouluruusu Hullukaali, hulluruoho Marjakuusi
74
Terapeuttinen puutarhatoiminta
75
Terapeuttinen puutarhatoiminta
kasvien ja niiden hoitamisen käyttämistä ihmisen hyvinvoinnin parantamiseen koostuu kahdesta tekijästä: ympäristöstä ja sen aiheuttamista fysiologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista vasteista toiminnasta ja sen vaikutuksesta toimintakyvyn eri osa-alueisiin
76
Puutarhaterapia Hoitomenetelmänä käytettävään puutarhaterapiaan kuuluvat Diane Relfin mukaan seuraavat neljä osa-aluetta: suunnitelmallinen kasveihin liittyvä hoito-ohjelma potilaalla diagnoosi, jonka vuoksi hän saa hoitoa terapia on tavoitteellista, sen vaikutukset tulee voida mitata ja arvioida terapiaa antaa koulutettu henkilökunta
77
Amerikan puutarhaterapia-yhdistys AHTA
puutarhaterapia on täydentävä terapiamuoto, joka käyttää kasveja, puutarhanhoitoa sekä luontoa ammattimaisesti johdetuissa terapia- ja kuntoutusohjelmissa.
78
Puutarhaterapia- terapeuttinen puutarhatoiminta
Thrive, 2003 puutarhaterapia: kasvien käyttöä kliinisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ammattilaisten toimesta terapeuttinen puutarhatoiminta: kasvien ja puutarhatoimien käyttö yksilöiden hyvinvoinnin kehittämiseen joko passiivisen tai aktiivisen osallistumisen kautta
79
Puutarhaterapian historia
Egyptissä rauhoittavia puutarhakävelyitä mieleltään järkkyneelle hoviväelle mielenvikaisuudesta voikin parantua – maatalous- ja puutarhatyö ja 1800-luvuilla hoitomuodoksi 1798 Benjamin Rush raportoi maataloustyön terapeuttisuudesta henkisesti sairaille 1817 passiivisen kokemuksen parantavuus: puutarhan lumo herättää aistit ja saa suuntaamaan tunteet uudelleen
80
Puutarhaterapian historiaa
1879 terapeuttinen kasvihuone 1899 puutarhatyö edistää henkisesti sairaiden lasten oppimista 1900 -l työtoiminnan avulla pyrittiin vahvistamaan potilaiden terveitä puolia 1930 -l osaksi toimintaterapiaa II MS- veteraanien kuntoutus USA:ssa
81
Puutarhaterapian historiaa
1950 -l suosio väheni -psyykenlääkkeet: avohoito, psykoterapia puutarhaterapeuttikoulutus alkoi 1970-l Kansasin yliopistossa viime vuosina toimintaterapioiden arvo noussut uudestaan - puutarhaterapian vaikutus perustuu toimintaan ei niinkään ympäristössä oleskeluun SLU:ssa alkaa maisteriohjelma 2005 syksyllä, kandidaatin tutkinto 2006
82
Terapeuttisen puutarhatoiminnan avulla voidaan
ylläpitää toimintakykyä parantaa toimintakykyä kuntouttaa, kompensoida virkistää, rauhoittaa arvioida toimintakykyä
83
Terapeuttinen puutarhatoiminta
passiivista olemista, aktiivista tarkkailua tai toimintaa yksilö- tai ryhmäterapiaa /yhteisöt vaikuttaa toimintakyvyn kaikkiin osa-alueisiin yhtä aikaa – liikkeessä ajatus mukana, vahvistaa aivojen sisäisiä yhteyksiä luomalla hermoverkkoja usein muiden nähtävissä joko ympäristönmuutoksina tai vuorovaikutuksena
84
Terapeuttinen puutarhatoiminta
toiminta jaettavissa / yhdistettävissä helposti erilaisiksi kokonaisuuksiksi: kaikille onnistumisen mahdollisuuksia kehittää omaa aktiivisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa hyvinvointiin ei erottele
85
Terapeuttinen puutarhatoiminta
moniaistinen kokemus (näkö, tunto, kuulo, haju, maku) : aistien kompensointi aistimukset samasta kohteesta useiden aistinreseptoreiden kautta yhtä aikaa aistimuksella usein suora yhteys toimintaan
86
Kasvit erilaisia värejä, tuoksuja, muotoja ja rakenteita, jotka tunkeutuvat tietoisuuteen tahdosta piittaamatta kertovat tarkoituksesta ja ajasta muutokset hitaita eivätkä pelota vaan ennalta aavistettavia tärkeää hiljentyä aistimaan
87
Näköaisti muoto, rakenne ja väri
värit vaikuttavat paikan tunnelmaan ja tilan suuruuden kokemiseen lämpimät värit, kuten punaiset ja oranssit, ovat iloisia, innostavat aktiivisuuteen ja näkyvät kauas viileät värit, vihreät ja siniset, kutsuvat rauhoittavaan mietiskelyyn, pakenevat katsojaansa ja sopivat läheltä katseltaviksi
88
Näköaisti kontrastivärit auttavat heikkonäköistä havaitsemaan
dementoituneille kontrastivärit voivat aiheuttaa huimausta vaaleat värit näkyvät hämärässä
89
Tuoksut kukkien tuoksu houkuttelee pölyttäjiä
hedelmien tuoksu ravintoa etsiviä eläimiä varsien ja lehtien tuoksu karkottaa tuhoeläimiä ja estää mikrobien kasvua aiemmin tuoksuvat kasvit tärkeitä esim. islamilaisessa kulttuurissa kukkien tuoksu vähentynyt kasvinjalostuksen myötä hajusteyliherkkyys
90
Tuoksut usein aromiaineita vapautuu vasta solukoiden rikkoutuessa, joten kasvien hypistelyn tulee olla sallittua yöpölyttäjiin erikoistuneet kukat aloittavat huumaavien tuoksujen levittämisen vasta päivän laskettua
91
Tuoksut mausteyrttien tuoksu on yleensä voimakkainta aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla kostealla säällä tuoksut tuntuvat voimakkaammilta ja pidempään kuin kuivalla säällä näkövammaisia liiat tuoksut voivat häiritä: hajuaistilla ei suuntavaistoa
92
Tuoksumuistot jos tapahtumaan liittyy voimakas tunne, se muistetaan helposti tuoksut palauttavat helposti mieleen muistoja ja tunne-elämyksiä
93
Kukkien tuoksu vähentää pelkoja – heliotrooppi syöpäpotilaita
voi rauhoittaa ja nukuttaa – laventeli dementoituneita
94
Kosketus opimme kosketuksen kautta kosketus tuntuu mukavalta
kämmenet, jalkapohjat ja kasvot herkkiä lehdet karvaisia, pehmeitä, kovia, tahmaisia puun kuori, kaarnat vältä piikkisiä, terävälehtisiä, iho-oireita aiheuttavia kasveja
95
Maku makea, hapan, suolainen, kitkerä, umami maut usein hajuja
syötävät kasvit: vihannekset, marjat, hedelmät vältä värikkäitä myrkyllisiä marjoja: lapset, muistihäiriöiset
96
Kuulo luonnon äänet rauhoittavia, koska tuttuja ihmiselle
pehmeitä, ei liian kovia lähteinä kasvit, eläimet, vesi (sade), pinnoitteet ilman- tai ihmisen liike saa aikaan kasvien äänen
97
Terapeuttinen puutarhatoiminta onnistuu kun
selkeää, rauhallista, johdonmukaista tehtävät pystyy suorittamaan onnistuneesti ja lopputulos on konkreettinen tarvikkeet ja apuvälineet ovat oikeita ja sopivia tarjoaa valinnanmahdollisuuksia siitä saa palautetta
98
Huomioi kasvinsuojeluaineita käytettäessä varoajat
mahdolliset lääkityksen sivuvaikutukset vapina, pakkoliikkeet, nukahtelu, valoyliherkkyys kuumuus: ajankohta- alku ip kuuminta lisääntynyt nesteen tarve vaatetus suojaa haihtumiselta - hattu, käsineet auringonvarjot
99
Vihjeitä puutarhaterapiaan
kasvien kylvö tai pistokaslisäys, istuttaminen ja hoito päätehtäviä nopeasti juurtuvat hyviä (rönsylilja) oma kasvi lisää vastuuntuntoa ja antaa mahdollisuuden huolehtimiseen
100
Vihjeitä puutarhaterapiaan
Jos potilaalla on tuntopuutoksia, voivat terävät työkalut, kuten sakset ja leikkurit olla vaarallisia. Metallivahvisteiset käsineet suojaavat käsiä. Yksikätinen työskentely on mahdollista alustaan kiinnitetyillä työkaluilla. Käsineiden käyttö suojaa ihoa, estää otteen liukumista työkalun varressa ja pehmustaa. Ohuet käsineet eivät alenna tuntoa niin paljon kuin paksut. Polvisuojat eristävät kylmältä ja pehmustavat.
101
Vihjeitä puutarhaterapiaan
Työkalun suora varsi pakottaa työskenneltäessä kumartamaan selkää, mutta jos varsi on käyristetty, työskentely selkä suorana on mahdollista ja työkalun kulma maahan nähden hyvä. Paksureunaiset työkalut (lapiot, harat) eivät uppoa helposti maahan. Heikkovoimaisille ohut- ja teräväreunaiset työkalut ovat parempia.
102
Vihjeitä puutarhaterapiaan
Halvaantunut tai voimaton raaja voidaan ottaa liikkeeseen mukaan erilaisten apukahvojen ja remmien avulla. Jos työkalussa on käännetty tarttumaote, voidaan työskennellä ranne suorana. Käsivarsi voidaan myös tukea työkalun varteen, jolloin ote on parempi ja työkalu pysyy kädessä.
103
Vihjeitä puutarhaterapiaan
Kun puristusote on heikko tai voimaa on vähän, kannattaa käyttää lyhytvartisia työkaluja. Ote työkalusta on varmempi, kun kahva on karhea tai kädessä on käsine. Tahattomat liikkeet vaikeuttavat työkalujen hallintaa. Tällöin painavampi työkalu voi olla helpompi hallita kuin kevyt.
104
Vihjeitä puutarhaterapiaan
Apukahva auttaa liikkeen suuntaamisessa. Taskut työkaluille, joko työvaatteessa tai esiliinassa, jättävät kädet vapaiksi. Nimilaput kasveissa ja tarvikkeissa auttavat muistamaan ja tunnistamaan. Kuvatauluilla voidaan kertoa, kuinka tehdään ja muistuttaa huolehdittavista asioista. Usein toistuvat pienet lepo- ja venyttelytauot estävät kehoa rasittumasta liikaa.
105
Vaikutusten arviointi
kuntoutus kokonaisvaltaista tulosten määrällinen osoittaminen ongelmallista kuntoutujien kokemukset omasta voinnistaan ja henkilökunnan havainnot tärkeitä kyselyt: vastauksiin vaikuttaa kognitiivinen kyvykkyys, väsymys, miellyttäminen
106
Puutarhaterapia vaikuttaa
myönteiset vaikutukset fysiologisiin vasteisiin kuten verenpaineeseen parantaa kognitiivisia toimintoja: keskittymiskyky, muisti parantaa tunnetiloja vähentämällä pelkoa ja ärtyisyyttä lisää itseluottamusta ja antaa elämälle tarkoituksen lisää vuorovaikutusta ja sen laatua
107
Vanhusten puutarhaterapia
108
Aistien ikääntymismuutokset
aistitoiminnot hidastuvat ja heikkenevät näkökyky: ikänäkö, kyynelehtiminen, pigmentaatiot, mustuaisaukon pieneneminen, syvyysnäön heikkeneminen kuulo: vaikeus kuulla korkeita ääniä ja erottaa ääniä toisistaan kyky aistia lämpötilan muutoksia ja säädellä kehon lämpötilaa heikkenee
109
Puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla
monipuoliset aistielämykset muistojen, tunteiden ja ajatusten herättämiseksi kognitiivisten toimintojen harjoittaminen itsetunnon parantaminen, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisääminen
110
Puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla
liikkuvuuden ylläpito ja kaatumisten ehkäisy motoriikan, lihasvoiman ja tasapainon harjoittamisella kuntoutus vuorovaikutuksen lisääminen tekemättömyyden katkaisu kiinnostavalla tavalla
111
Puutarhaterapia ja dementia
puutarhatyöt ehkäisevät dementiaa? kasvit ja niiden hoito kiinnostavat, toimilla merkitys monipuolista kognitiivista harjoitusta, johon yhdistyy liike kasvit tuovat aistittavilla ominaisuuksillaan (tuoksuillaan, mauillaan, kosketuksen kautta) muistoja ja niihin liittyviä tunteita mieleen tarjoaa palkitsevia toimintamahdollisuuksia (onnistuminen, tarpeellisuus)
112
Puutarhaterapia monille yliopittuja taitoja, jotka säilyvät pitkään
tehtävät helposti muunneltavissa taitojen mukaan, eivät lapsekkaita: lievässä dementiassa toimintakyvyn hyödyntäminen ja itsetunnon rakentaminen, myöhemmissä vaiheissa monipuoliset aistivirikkeet, tietoisuuden ja mielihyvän tuottaminen erottelua vaativia toimia käytettävä harkiten
113
Puutarhaterapia dementoituneiden vanhusten kanssa
paransi yhtäläisesti kognitiivista, psykososiaalista ja fyysistä toimintakykyä osallistuivat pidemmän aikaa kasvien kanssa tehtäviin toimiin kuin muihin käsitöihin voi parantaa myös jo hyvin pitkälle dementoituneiden käyttäytymistä
114
Puutarhaympäristön vaikutuksia dementiakodissa Cox et al. 2004
oleskelu puutarhassa lisäsi mielihyvää asukkaat aktivoituivat spontaanisti: kastelu, nyppiminen verrattuna Snoezelen- huoneeseen, puutarha vireytti ja aktivoi
115
Kasvit ja hoitotyö Rappe & Lindén, 2004
kasvit kuuluvat hoitoympäristöön ja niitä voidaan käyttää hoitotyössä - 95 % vastaajista 65 % käyttänyt kasveja hoitotyössä, eniten keski-ikäiset asukkaat kiinnostuneita kasveista kylvö, istutus, kastelu, nyppiminen, kitkeminen, haravointi, haistelu, maistelu, muistelu, keskustelu, huomion kiinnittäminen kasvit vaikuttavat etenkin asukkaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin
116
Hyötyjä kasveista kasvien tuoksut ja värit virkistivät asukkaita ja aktivoivat muistoja, tutut kasvit rauhoittivat levottomia kasveihin liittyvät toimet antoivat mahdollisuuden käyttää jäljellä olevia taitoja ja kohottivat itsetuntoa, ’raataminen’ paransi unta tuotteita käytettiin omassa taloudessa
117
Ongelmia kasvien kanssa
ongelmat liittyivät asukkaiden toimiin, työympäristöön tai tiedon puutteeseen asukkaat repivät kasveja, söivät kasveja (raakoja marjoja) ja multaa varsinkin ruokapöydältä – ei kuitenkaan haittaa allergioista, kasvien siirtely, liikakastelu, kukkien ja oksien poiminta kasvit vaikeuttivat siivousta, keräsivät pölyä, veivät tilaa henkilökunnan tietämys ja taito hoitaa kasveja puutteellista (myrkkykasvit)
118
Suosituksia kasvit hyvin hoidettuja, kauniita, tuttuja
eivät saa estää näkymiä tai haitata liikkumista vältettävä myrkyllisiä, piikikkäitä tai teräväreunaisia värikkäät kukat, hedelmät ja marjat houkuttelevat laittamaan suuhun
119
Suosituksia voimakkaat tuoksut voivat häiritä sisätiloissa
runsaasti lehtiä tai kukkia tiputtavia vältettävä kestettävä kovaa kohtelua ja epäsäännöllistä kastelua kukkivat kukat hyviä keskustelunaiheita
120
Toivo tulevaisuudessa
”…että niinkun otin siemeniä tuolta, kehäkukan siemeniä. Niin minä ittelleni naureskelin. Mää aattelin, että mää olen ihan hassu, kun minä vielä siemeniä otan. Että tarttenko näitä vai en. Vaan tämmönen on ihmisen elämä… Mitä varten sen pittää kumminki tuota aina ajatella seuraavaakin kessää.”
121
Tiedonlähteitä www.HealthDesign.org www.plants-for-people.org
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.