Kulttuurihankkeiden ja –yritysten rahoitus

Esitys aiheesta: "Kulttuurihankkeiden ja –yritysten rahoitus"— Esityksen transkriptio:

1 Kulttuurihankkeiden ja –yritysten rahoitus
Nina Heiska, Anna Talasniemi ja Petra Virtanen

2 Kulttuurin rahoitus Suomessa
Kulttuurihankkeet julkinen sektori ns. kolmas sektori yksityinen sektori Kulttuuriyritykset tuotannon rahoitus kehityksen rahoitus

3 Kulttuurin rahoitus Suomessa
julkisen rahoituksen osuus perinteisesti suuri malli tukimuotoihin Iso-Britanniasta, muissa Pohjoismaissa samantapainen malli julkinen tuki yhteensä n.600/700 milj. euroa valtion osuus n. 300 milj. euroa, josta 70 % veikkausvoittovaroista pääosa taiteen rahoitusta opetusministeriön kautta kulttuurilaitokset kulttuuritapahtumat koulutuslaitokset taidetoimikuntien tukimuodot

4 Kulttuurihankkeet – julkinen sektori
Valtio julkinen rahoitus on lainsäädännön kautta vakautettu Tukea annetaan taide- ja kulttuurilaitoksille (76%) suorana taiteilijatukena: valtion taiteilija-apurahat kulttuuriteollisuuden tukena OPM:n avustuksina taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien jakamina avustuksina. Opetusministeriö: Kunta julkista rahoitusta ohjautuu kulttuurille kuntien ja kuntayhtymien kulttuuritoimen kautta Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus: Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Kunnalliseen demokratiaan nojaten ne ovat alueensa yhteisen tahdon muodostajia ja työskentelevät maakuntansa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Liittojen toimialaan kuuluu myös muita kuin laissa säädettyjä tehtäviä. Liitot toimivat maakunnan kehittämisen keskuksina. Ne ajavat maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja, tuottavat tutkimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä. Maakunnan liitto on myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Pitkäjänteistä suunnittelua ja ajankohtaisia kannanottoja Maakuntien liittojen päättävien elinten luottamushenkilöt ovat jäsenkuntien poliittisia vaikuttajia. He edustavat kunnallisvaalien tuloksen mukaisesti alueen väestön poliittista tahtoa. Maakuntien liittojen toiminnassa painottuvat sekä pitkäjänteinen suunnittelu että nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. Liitot toteuttavat ja koordinoivat runsaasti erilaisia kansallisia ja EU-projekteja. Liittojen palveluksessa on monipuolisesti koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstö, jolla on kokonaisnäkemys alueen kehittämisestä. Keskeinen työskentelytapa on yhteistoiminta sidosryhmien kanssa.

5 Kulttuurihankkeet – julkinen sektori
EU EU:n kulttuurisivut: Kulttuuri 2000 –ohjelma > Etsitkö tietoa CIMOn ohjelmista > Kulttuuri 2000 Media Plus –ohjelma Muut ohjelmat esim. eContent eurooppalaisten digitaalisisältöjen hyödyntämisen tukemiseen, koulutusohjelmat Sokrates II ja Leonardo da Vinci II, EU:n nuoriso-ohjelma

6 Rakennerahastot (ESR, EAKR, EMOTR, KOR)
tavoitteet 1, 2 ja 3 yhteisöaloitteet EQUAL, Interreg III, Leader + ja URBAN II (sivistysosastot) -> Julkaisut -> Sivistysosasto -> Projektin vetäjän opas Täydennetty laitos (6/2003) Maakuntien liitot Työministeriön ESR-sivut TE-keskukset

7 Kulttuurihankkeet – kolmas sektori
säätiöiden ja yhdistysten avustuksia, apurahoja, palkintoja, taidehankintoja suurimmat säätiöt: Jenny ja Antti Wihuri, Svenska Kulturfonden Finland, Suomen kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin yleinen edistys ja sivistysrahasto Hakuopas Pohjoismaisen kulttuurirahaston sivuilla: Ruotsinkielinen verkkopalvelu Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto: Jotkut säätiöistä ovat julkisoikeudellisia.

8 Kulttuurihankkeet – yksityinen sektori
marginaalista ja keskittynyttä painottunut kuva- ja säveltaiteen tukemiseen suhdanneherkkää joko suoraa tai välillistä mesenaattitoiminta vanhin kulttuurin rahoitusmuoto sponsorointi / yritysyhteistyö taidehankinnat verovapaat lahjoitukset säätiöille, rahastoille ja yhdistyksille yritysten tuki taiteille v.1999 n. 49 miljoonaa markkaa

9 Yritykset - tuotanto 1. Starttiraha (Tuki yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle) 2. Investoinnit ja käyttöpääoma 2.1 Avustukset Suomi jaettu kolmeen tukialueeseen, joista ykkösalueen tuki max. 35% ja kolmosalueella jaeta ei tukia. myöntäjinä TE-keskukset (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) 2.2 Lainat ja takaukset (Alkavat yritykset) Finnvera (yrittäjä-, naisyrittäjä- ja pienlainat) Pankit ja muut rahoituslaitokset Euroopan investointipankki (rajatut tapaukset)

10 Yritykset – liiketoiminnan kehitys
1 Kehittämisavustukset TE-keskukset Työsuojelurahasto (Työyhteisön kehittämisrahoitus) Nordisk Industrifond (Hanketuki) Maakuntaliitot (Maakunnan kehittämisraha) Liksa (Liikeidean kehittämisrahoitus) 2 Kehittämislainat ja –takaukset Finnvera

11 Yritykset – tutkimus ja tuotekehitys
1 Avustukset Tekes (Teknologian kehittämiskeskus) Liksa (Liikeidean kehittämisrahoitus) Keksintösäätiö TE keskukset Tekee (Valmistelurahoitus) EU (Craft-hankkeet ja kuudes puiteohjelma) 2 Lainat Finnvera, Tekes, Keksintösäätiö 3 Muut Tekes (Tuotekehityslaina) Sitra – Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Kehitystuki) Keksintösäätiö (Tukiraha)

12 Kirjallisuus Taiteen ja kulttuurin kentät. Perusrakenteet, hallinta, lainsäädäntö ja uudet haasteet. Ilkka Heiskanen, Anita Kangas, Ritva Mitchell (toim.), Tietosanoma 2002 Toteutetaan projekti. Virve Riikonen. Opintotoiminnan keskusliitto, 1998 Se on projekti – vai onko. Kulttuurialan tuotanto- ja palveluprojektin hallinta. Pirkko Anttila, Akatiimi 2001 Kulttuuribusiness. Marja-Liisa Niinikoski, Kaisa Sibelius (toim.), Wsoy 2003 Säätiöiden tuki taiteille 1993 ja Pekka Oesch, Taiteen keskustoimikunta 1999 Valtion tuki kulttuurille : Opetusministeriön hallinnonalan määrärahat. Pekka Oesch, Taiteen keskustoimikunta, 2002 Yritysten tuki taiteille Pekka Oesch, Taiteen keskustoimikunta, Tilastokeskus, 1993 Yritysten tuki taiteille 1993 & taiteen tuen vaihtelut vuosina Pekka Oesch, Taiteen keskustoimikunta 1995

13 Apurahat ja opintotuki (nykyään vain verkossa) Suomen ylioppilaskuntien liitto Teatteri- ja tanssitaiteen apurahoja. Kostiainen Katri, Teatterikorkeakoulu, täydennuskoulutuskeskus1993 Pohjoismaiset tukijärjestelmät : kulttuuri, koulutus, tutkimus. Katarina Blomqvist (toim.) Tarja Salo-Saarvanto (käännös). Pohjoismaiden ministerineuvosto, 1995 Apuraha-avain. Vaijärvi Kari, Cultura1997 Mistä rahat? : taiteen ja popularisoinnin apurahaopas. Kari Vaijärvi, Cultura1991 Lastenkulttuuri ja apurahat : taiteen keskustoimikunnan tuki lastenkulttuurille Mari Ylä-Sankola Taiteen keskustoimikunta, 1995 Säätiöluettelo : apurahoja jakavia säätiöitä. Eeva-Liisa Palotie (toim.) Suomalaisen kirjallisuuden seura 1995

14 Linkkejä http://www.makupalat.fi/kulttu.htm