Vieraskielisen opetuksen politiikkatasot: vieraskielinen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallitus.

Esitys aiheesta: "Vieraskielisen opetuksen politiikkatasot: vieraskielinen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallitus."— Esityksen transkriptio:

1 Vieraskielisen opetuksen politiikkatasot: vieraskielinen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallitus

2 Vieraskielisen opetuksen historia lyhyesti •Ennen 1990-lukua luvanvaraista, tavoite oli turvata jonkinlainen määrä eri kielten ja kulttuurien hyviä taitajia ja tuntijoita. Eri kielten tarvetta arvioitiin lupamenettelyn kautta. Luvan antoi opetusministeriö. •V. 1991 alkaen ei vaadi lupaa: tavoitteena lisätä kielikasvatuksen volyymia, koska kielten oppituntien määrää ei katsottu voitavan lisätä. Ei kohdistunut mihinkään erityiseen kieleen.

3 Vieraskielinen opetus perusopetuksen säätelyjärjestelmässä •Säädöspohjan muuttuessa vieraskielinen opetus muuttui tuntijako- ja opetussuunnitelmakysymyk- seksi (ellei haettu erityistä koulutustehtävää). •Vuoden 2001 perusopetuksen tuntijaossa määriteltiin vieraskieliselle opetukselle ja kielikylvylle mahdollisuus poikkeavaan tuntijakoon äidinkielessä ja kirjallisuudessa (8 § Kieltenopetusta koskevat erityissäännökset 1 mom.). Lukion tuntijaossa ei ole vastaavaa pykälää. •Tuntijaosta päättää Valtioneuvosto ja opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus.

4 Vieraskielinen opetus nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa •Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on ensimmäisen kerran luku vieraskielisestä opetuksesta (luku 9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpy). •Luku on laadittu siksi, että äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärästä saa poiketa alaspäin. Mistään muusta ei saa poiketa, joten ei ollut mahdollista laatia poikkeavia perusteita muihin oppiaineisiin.

5 Vieraskielisen opetuksen tulevaisuus •Seuraavaan perusopetuksen tuntijakoon tulee hyvin todennäköisesti vastaava poikkeamamahdollisuus. •Tietoa vieraskielisen opetuksen nykyisistä toteutus- tavoista ja tuntijaosta eri kouluissa on vähän. •Riippuu pitkälti kielten yleisestä asemasta seuraavassa tuntijakoasetuksessa ja sen pohjalta laadittavissa perusteissa, miten hyvän tuen vieraskielinen opetus voi saada perusteiden kautta. •Nähdäänkö kielitaito laajempana kysymyksenä kuin äidinkielen ja muiden kielten aineenopetuksena?

6 Millaista vieraskielistä opetusta? •Jotta voitaisiin määritellä vieraskielisen opetuksen asema tuntijaossa ja opetussuunnitelman perusteissa, pitäisi tarkastella uudestaan, mitä vieraskielisellä opetuksella tavoitellaan ja millaisia vieraskielisen opetuksen toteuttamismuotoja on mielekästä viedä eteenpäin. •Hyvien käytänteiden kokoaminen? •Suomalaista koulujärjestelmää pidetään maailman parhaana, ja suomalaiset opetussuunnitelman perusteet ovat vientituotteen kaltainen menestys, mutta vieraskielinen opetus ympätään usein ulkomailta tuotuihin opetussuunnitelmamalleihin (PYP, MYP, IB).

7 Vieraskielinen opetus kielikasvatuksen kentässä •EN: ’Language and school subjects – Linguistic dimensions of knowledge building in school curricula •Vieraskielisen opetuksen kielellisten elementtien määrittely? •Yhtymäkohtia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen •Mitä tästä seuraisi opetussuunitelmatasolla? Pedagogiikan ja didaktiikan tasolla? Eri oppiaineissa?