Rehevöityvä Suomenlahti – vaarassa muutakin kuin uimaretket

Esitys aiheesta: "Rehevöityvä Suomenlahti – vaarassa muutakin kuin uimaretket"— Esityksen transkriptio:

1 Rehevöityvä Suomenlahti – vaarassa muutakin kuin uimaretket
Eveliina Lindén FT, tutkimuskoordinaattori EVAGULF-hanke ( Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Kotkan yksikkö

2 Suomenlahden rehevöityminen
Rehevöityminen = kasvien perustuotannon kasvu, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta Suomenlahti on Itämeren rehevöitynein allas Ravinnepäästöt Suomenlahteen kaksin-kolminkertaiset verrattuna keskimääräisiin päästöihin Itämereen suhteessa pinta-alaan Ihmistoiminnasta peräisin olevista ravinteista suurempi osa on leville käyttökelpoisessa muodossa kuin luonnollisessa taustakuormituksessa Maatalous Yhdyskuntien jätevedet

3 Suomenlahden rehevöityminen: fosfori
Lisääntynyt levätuotanto vajoaa pohjalle, jossa sen hajottaminen kuluttaa happea Kun pohjasedimentti muuttuu hapettomaksi, fosforia vapautuu nopeasti Pohjasedimenteissä valtavat varastot myös orgaanista fosforia, jota vapautuu hitaasti kun orgaanisia yhdisteitä hajotetaan Sisäinen kuormitus Sinilevät pystyvät sitomaan typpeä suoraan ilmakehästä kilpailuetu Sisäinen kuormitus: Pahimpina vuosina pohjasta on vapautunut fosforia monin kerroin enemmän kuin mitä ulkoisista kuormituslähteistä tulee.

4 Suomenlahden rehevöityminen: typpi
Suomenlahden kevätkukinta typpirajoitteinen Kevätkukinta suurin sedimentoituvan aineksen lähde Ilmakehä Kolmannes Itämeren vastaanottamasta typestä Suomenlahden laivaliikenteen typpipäästöt ilmakehään jopa puolet Suomen päästöistä Merkittävä rehevöittäjä Sisäinen kuormitus: Pahimpina vuosina pohjasta on vapautunut fosforia monin kerroin enemmän kuin mitä ulkoisista kuormituslähteistä tulee.

5 Suomenlahden rehevöityminen: silikaatti
Ihmistoiminnan seurauksensa silikaattikuormitus yleensä vähenee Silikaattipitoisuuden alentuminen Kevätkukinnan lajikoostumuksen muuttuminen piilevät -> panssarisiimalevät Piilevät vajoavat nopeammin -> vähemmän sedimentoituvaa ainesta -> pohjien parempi happitilanne -> pienempi sisäinen kuormitus? Panssarisiimalevät hajoavat tuottavassa kerroksessa -> tehokas ravinteiden kierrätys mikrobisilmukan kautta? Mahdollisesti haitallisten panssarisiimalevälajien yleistyminen?

6 Suomenlahden rehevöityminen: seuraukset
Levähaitat rehevöitymisen näkyvin osa Ulapan sinileväkukinnat Kukintojen ajautuminen rannoille Rihmalevämassat rannoilla

7 Suomenlahden rehevöityminen: uhat
Useat Suomenlahden lajit fysiologisen sietokykynsä äärirajoilla Lämpötila, suolapitoisuus Herkkiä ylimääräiselle stressille Rehevöityminen vaikuttaa lajien avainympäristötekijöihin Valo Pohjanläheinen happi Sedimentoituvan aineksen määrä Rehevöitymiskehityksen jatkuminen voi johtaa useiden lajien häviämiseen tai vähenemiseen kriittiselle tasolle Lisäksi ilmastonmuutos Suolapitoisuus Lämpötila Jääpeite Mitä kaikkea voidaan menettää?

8 EVAGULF - Suomenlahden vesiluonnon suojelu: riskipohjainen päätöksenteko
– Rahoittajat Interreg III A Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus Viron sisäministeriö Tartun Yliopiston Eesti Mereinstituut

9 EVAGULF-hanke Partnerit Yhteistyökumppanit
Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Kotkan yksikkö Tartun Yliopisto, Eesti Mereinstituut Suomen Ympäristökeskus Merentutkimuslaitos Teknillinen Korkeakoulu, Geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratorio Yhteistyökumppanit Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ry Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus Säteilyturvakeskus Tallinnan EuroUniversity Viron ympäristöministeriö Viron Ympäristötietokeskus

10 EVAGULF-hankkeen tavoitteet
Kehittää päätöstyökalu, jonka avulla voidaan arvioida toimenpiteitä Suomenlahden uhanalaisten lajien ja populaatioiden suojelemiseksi rehevöitymiseltä Kuvata lajien levinneisyydessä ja runsaudessa tapahtuvien muutosten taustalla olevat tekijät Tiedon yhdistäminen eri lähteistä: pitkäaikaisseuranta, kirjallisuus, asiantuntijatieto, mallintaminen Tarkastella vastuukysymyksiä Mitä voidaan saavuttaa kansallisilla tai alueellisilla toimenpiteillä, vai tarvitaanko laajempaa kansainvälistä yhteistyötä?

11 Tarkasteltavia lajeja ja yhteisöjä
Valkokatka Monoporeia affinis Rakkolevä Fucus vesiculosus Näkinpartaislevät Chara spp. Rannan makroleväyhteisön koostumus Yksi- / monivuotisten lajien osuus Pohjaeläinyhteisön koostumus suodattajien / detrivorien osuus Meriuposkuoriainen Macroplea pubipennis Riskien tarkastelu erilaisten lähestymistapojen kautta EUn Vesipuitedirektiivi IUCN uhanalaisuusluokitukset Toimenpidesuositusten vertailu Ari Laine / FIMR Sanna Saari

12 EUn Vesipuitedirektiivi
Tavoitteena kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä ml. rannikkovedet Luokittelu Erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono Olennainen raja hyvä/tyydyttävä Sen alapuolella ryhdyttävä toimenpiteisiin Indikaattorit Kasviplankton Rakkolevän maksimikasvusyvyys Näkösyvyys Ravinteet Pohjaeläinyhteisöjen koostumus EVAGULF-työkalulla pyritään arvioimaan vesialueen riskiä kuulua luokkaan tyydyttävä tai huonompi Voidaan vertailla Suomen ja Viron luokittelumenetelmiä

13 Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitukset
Viimeisin luokittelu vuodelta 2000, seuraava valmistuu 2010 Perustuu määrällisiin kriteereihin, koskien ensisijassa kannan, levinneisyysalueen tai esiintymisalueen suuruutta tai muutoksia Lisämääreinä ovat mm. esiintymisen pirstoutuneisuus, esiintymien lukumäärä ja kannan koon suuret vaihtelut Luokat Äärimmäisen uhanalaiset (CR – Critically Endangered) Erittäin uhanalaiset (EN - Endangered) Vaarantuneet (VU - Vulnerable) Hävinneet (RE – Regionally Extinct) Luonnosta hävinneet (EW – Extinct in the Wild) Silmälläpidettävät (NT – Near Threatened) Elinvoimaiset (LC – Least Concern) Puutteellisesti tunnetut (DD – Data Deficient) Arvioimatta jätetyt (NE – Not Evaluated) EVAGULF-työkalulla pyritään arvioimaan lajien riskiä kuulua tiettyyn uhanalaisuusluokkaan

14 Kiitos että kuuntelitte!